Tänäänkin täällä on keskusteltu keskustan poliittisesta luonteesta, eli siitä onko se porvarillinen vai sosialistinen puolue. Minäkin osallistuin erääseen keskusteluun, ja totesin, että suunnitelmatalous ja tulonsiirrot ovat sosialismin peruspilareita, ja niitä meidän puolueistamme keskusta edustaa selkeimmin.
Minulta pyydettiin esimerkkejä keskustan näytöistä suunnitelmataloudessa, ja annoin sellaiseksi hajasijoitussuunnitelmat. Niiden mahdollisesti toteutuessa tulokset tulevat yllättämään, eli ne tulevat olemaan aivan muuta – paljon kielteisempää – kuin se, millä suunnitelmia perustellaan. Eivät ne siinä suunnitelmatalouden mallimaassa Neuvostoliitossakaan koskaan olleet niitä, joita niillä kerrottiin saavutettavan ja saavutetunkin.
Viimeisessä Suomen Kuvalehdessä (25-26/05) Oulun yliopiston tietojenkäsittelyopin professori Juhani Iivari käyttää hyvän puheenvuoron otsikolla ”Huippututkimus ei ole suunnitelmataloutta”.
Iivari toteaa, että valtioneuvoston periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä johdattaa tutkimusjärjestelmäämme aivan vikasuuntaan.
Iivari muistuttaa, että jo kymmenen vuotta sitten akateemikko Olli Lounasmaa otsikoi opetusministeriölle tekemänsä selvityksen ”Huippuyksikköä ei perusteta, vaan se syntyy”.
Iivarin mukaan tutkimuksen rahoituksenkin suunnitelmallinen keskittäminen jo väistämättä vähentää suomalaisen tutkimusjärjestelmän innovatiivisuutta. Hänen mukaansa tutkimus ja erityisesti huippututkimus on luonteeltaan yllätyksellistä. Mitä harvemmissa käsissä tutkimuksen rahoitus on, sitä vähemmän se tukee tutkimuksen tuloksellisuutta.
Professorin mielestä pitäisi huippututkimusta kasvattaa organisatorisesti sellaisten tutkijoiden ympärille, jotka ovat osoittaneet kykenevänsä kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen, eikä yrittää synnyttää väkisin tyhjästä.
Esitys on sivun mittainen, eikä tässä ole mahdollista sitä enemmän referoida, ettei kirjoitukseni taas jäisi monilta lukematta sen liiallisen pituuden vuoksi. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa hankkia lehti ja lukea juttu sivulta 94.
Professori Iivarin ajatukset tiedemaailmaa koskevan ohjailun kielteisistä vaikutuksista ovat aivan samanlaisia kuin esim. talousoppineiden ajatukset teollisuuden ja muun tuotannon siirtämisestä luonnollisilta syntysijoiltaan jonnekin muualle, missä niillä ei ole samoja edellytyksiä menestyä, ja mikä koituu koko maan ja meidän kaikkien tappioksemme.
Tästähän esim. Jaba ja Mielipidepankki ovat täällä esittäneet asiantuntevan ja viisaan tuntuisia ajatuksia, jotka eivät ole saaneet myönteistä vastakaikua keskustalaisen suunnitelmatalouden s.o. sosialismin kannattajilta. Oiva Härkösen täällä mainostama ”alueellisen ja sosiaalisen tasapainon palauttaminen” on suunnitelmataloutta selkeimmillään, ja sen tulokset tulevat olemaan yhtä kehnot kuin suunnitelmataloudessa aina.
Paavo Lipposen hallitukset ottivat muuten huomioon nuo akateemikko Lounasmaan selvityksen esitykset, ja erinomainen kehitys jatkuikin myös sillä alueella Lipposen hallitusten ajan. Nyt on tullut muutos huonompaan, ja siitä me vielä saatamme joutua maksamaan kalliisti.
Suunnitelmataloutta
33
962
Vastaukset
- Kepu sossu-puolue?
Ei missään tolkun häivää!
Ensin vakiojuttu ja pääasia: Minä-minä-kapi-minä.. Sitten "minä-viisauden näytteeksi" SK:n artikkelin tyhjänpäivinen esittely.. Ja helmenä höperön keitossa: Keskusta on sosialistinen puolue!
Voi hyvä jysäys kun taas tuulee ankarasti kaislikossa. - Ystävät-Toverit
Forssan puoluekokouksen ohjelma 1903
Sosialidemokraattinen puolue Suomessa pyrkii samoin kuin sosialidemokraattiset puolueet muissakin maissa vapauttamaan koko kansaa taloudellisen riippuvaisuuden, valtiollisen alaikäisyyden ja henkisen holhuunalaisuuden kahleista.
Syvimpänä syynä kaikkialla huomattavaan kansojen työtätekeväin kerrosten sorronalaiseen asemaan eivät ole yksityiset valtiolliset laitokset, vaan se koko yhteiskunnallisen elämän perustuksena oleva ja oloja täydellisesti vallitseva tosiasia, että tuotannonvälikappaleiden omistaminen on tullut yksien etuoikeudeksi. Samalla kuin taloudellinen kehitys on erottanut työvoiman omistajat, työväenluokan, tuotannon välikappaleista, on se saanut heidät mitä raskaimpaan riippuvaisuuteen tuotannonvälikappaleiden omistajista – niihin luettuina maan suurtilojen omistajat ja kapitalistiluokka – joiden valtiollisen ja taloudellisen vallan ilmestymismuotona nykyinen luokkayhteiskunta on.
Yhä kohoava teknillinen edistys, yhä kasvava tuotannon ja omaisuuden sekä kaiken taloudellisen vallan keskittyminen kapitalistien ja kapitalistiryhmien käsiin vaikuttaa, että yhä suuremmat joukot, ennen itsenäisiä pikkuteollisuudenharjoittajia ja pikkutilallisia menettävät tuotannonvälikappaleensa ja joutuvat milloin palkkatyöläisinä, milloin palkattuina apulaisina, milloin velkataakan alaisiksi sortuneina joko suorastaan tai välillisesti kapitalisteista riippuviksi. Köyhälistön joukko kasvaa ja samassa kasvaa myöskin riistäminen yleensä, jonka kautta yhä laajempain työtätekeväin kansankerrosten elämänehdot joutuvat jyrkkään ristiriitaan niiden oman, yhä nousevan tuotantokyvyn sekä sen kautta syntyvän yhteiskunnallisen varallisuuden paisumisen kanssa. Tätä kehitystä jouduttavat ja jyrkentävät kapitalistien tuotantotavan yhtenäisyydenpuutteesta johtuvat liikepulat sekä niitä seuraava työttömyys ja kurjuus.
Mutta kuta enemmän kapitalismin kehitys kartuttaa köyhälistöä, sitä enemmän sitä pakotetaan ja tehdään kykeneväksi taisteluun kapitalismin kehitystä vastaan. Yksityistuotannon syrjäyttäminen tekee yksityisomistuksenkin tarpeettomaksi ja vahingolliseksi samalla kuin kehitys luo välttämättömät henkiset ja aineelliset edellytykset uusille yhteistuotantomuodoille, joiden perustuksena on, että yhteiskunta omistaa tuotannon välikappaleet. Samassa kohoaa köyhälistö itsetietoiseksi siitä, että sen täytyy kannattaa ja jouduttaa tätä kehitystä ja että tuotannon välikappalten siirtymisen yksityisomaisuudesta kansan omaisuudeksi tulee olla sen päämääränä, valtiollisen vaikutusvallan valloittaminen keinona sen taistelussa työväenluokan vapauttamiseksi. Ainoastaan luokkatietoisuuteen herännyt ja luokkataisteluun järjestynyt köyhälistö voi olla tämän välttämättömän kehityksen kannattajana. Köyhälistön järjestäminen, sen kohottaminen tajuamaan asemansa ja tehtävänsä, sen tekeminen henkisesti ja aineellisesti taistelukykyiseksi on siis sosialidemokraattisen puolueen Suomessa varsinaisena ohjelmana, jonka toteuttamiseksi se käyttää kaikkia tarkoituksenmukaisia ja kansan luonnollista oikeudentunnetta vastaavia keinoja.
Sosialidemokraattinen puolue Suomessa tulee aina kaikissa valtiollisissa ja taloudellisissa kysymyksissä valvomaan köyhälistön luokkaetuja ja vastustamaan tarmokkaasti kaikkea luokkavastakohtien himmentämistä sekä työntekijäin käyttämistä porvarillisten puolueiden hyväksi, joiden kanssa puolue voi yhtyä yhteistoimintaan ainoastaan silloin, kun se voi tapahtua puolueohjelmaa sivuuttamatta.
Sosialidemokraattinen puolue Suomessa on kansainvälinen puolue: se tuomitsee kaikki kansojen etuoikeudet samoin kuin syntyperän, sukupuolten ja varallisuuden etuoikeudet sekä julistaa, että taistelun riistämistä vastaan tulee olla kansainvälisen samoin kuin riistäminenkin on. Se tuomitsee ja vastustaa kaikkea lausuntovapauden sortoa sekä valtiollista ja kirkollista holhontaa. Se vaatii työntekijäluokan elämän laillista suojelemista ja taistelee hankkiakseen köyhälistölle kaikilla julkisen elämän aloilla mahdollisimman suuren vaikutusvallan.
Sosialidemokraattisen puolueen lähimpinä vaatimuksina ovat:
1. Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus ja yksikamarijärjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja äänestysten toimittaminen lain määrääminä vapaa-päivinä. Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla.
2. Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittämis- ja hylkäämisoikeuden kautta.
3. Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.
4. Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa. Kansakouluissa maksuttomat opetusvälinekappaleet sekä ylläpito kaikille oppilaille, ylemmissä oppilaitoksissa niille, jotka osoittavat erityistä kykyä. Kansakoulu on järjestettävä kaikkien ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi.
5. Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.
6. Kaikkien henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteettain nousevalla tuloverolla, jolloin ansioton arvonnousu ja korkotulet sekä perintö on verotettava ankarammin kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvat tulot. Verotettavan omaisuuden ilmoittamisvelvollisuus.
7. Maksuton oikeudenkäynti ja oikeusapu. Korvaus viattomasti syytetyille, vangituille ja tuomituille.
8. Terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi. Maksuton lääkärinapu ja lääkkeet sekä synnytysapu. Maksuton hautaus.
9. Sotilastaakkaa on vähennettävä ja kansanpuolustus järjestettävä vakituisen sotaväenoton sijaan. Rauhan aatetta on käytännössä toteutettava.
10. Kaikkien rajoitusten poistaminen, jotka asettavat naisen yleisessä tai yksityisoikeudellisessa suhteessa ala-arvoisempaan asemaan kuin miehen.
11. Yleinen kieltolaki väkijuomain ja kaupan suhteen.
Työväensuojelulainsäädäntöä
on tarmokkaasti edistettävä. Sen lähimpänä määränä vaatii Sosialidemokraattinen puolue Suomessa:
1. Työaika on saatava 8-tuntiseksi niissä ammateissa, missä eivät epäterveelliset olosuhteet vaadi sitä lyhyemmäksi.
2. Kullakin paikkakunnalla elintarpeisiin riittävä alin palkka on määrättävä ei ainoastaan valtion ja kuntain, vaan yksityistenkin teettämissä töissä.
3. Yötyö on kiellettävä kaikilla muilla aloilla, paitsi sellaisilla, joiden teknillinen laatu tekee katkeamattoman työn välttämättömäksi. Naisilta ja nuorilta työntekijöiltä on yötyö kokonaan kiellettävä.
4. Täysi, vähintään 36 tuntia kestävä yhtämittainen lepoaika viikossa on säädettävä.
5. Lapset alle 14 vuoden on kiellettävä kaikesta ansiotyöstä. Lapsia (14–16 v.), oppi-laita ja nuoria työntekijöitä (16–18 v.) varten on säädettävä riittäviä suojelumääräyksiä.
6. Naisten työ on kiellettävä aloilla, missä se on heidän ruumiilleen vahingollista. Raskauden aikana on työ helpotettava tai kokonaan kiellettävä siitä alkaen, kuin ne normaalisen raskaudentilan merkit, jotka vaikeuttavat työtä, ilmestyvät raskaudenajan loppupuolella, sekä vähintään 6 viikkoa synnytyksen jälkeen.
7. Edellä olevat määräykset ovat ulotettavat, paitsi teollisuustyöväkeen, käsityöläisiin, maanviljelystyöväkeen ja palvelijoihin sekä, mikäli mahdollista, kauppa- ja kulkulaitosten työväkeen.
8. Työväen suojelusmääräysten tarkkaa noudattamista valvomaan on asetettava riit-tävä määrä sekä mies- että naistarkastajia ammatin laadun mukaan ja määrättävä niille apulaisia työväestöstä. Suojelulakien rikkominen on estettävä ankaroilla rangaistuksilla.
9. Kaikkiin työntekijöihin sekä heidän asemassaan oleviin henkilöihin ulottuva kansanvakuutus, käsittäen, paitsi sairas- ja tapaturma- myöskin vanhuus- ja ansiokyvyttömyys- sekä leskien ja orpolasten ynnä työttömyysvakuutuksen, on saatava aikaan. Vakuutuksesta syntyvät kustannukset suoritetaan yleisen tulo-, varallisuus- ja perintöveron kautta keräytyvistä varoista. Vakuutuslaitoksen hallinnon jäsenet valitsevat vakuutetut itse.
10. Vakuutuslait ovat siten laadittavat, että ne eivät anna aihetta mielivaltaiselle tulkitsemiselle eikä kiertelemiselle. Vakuutetuille ja heidän omaisilleen on täysivahingonkorvaus.
11. Aviottomille ja hoidotta jääneille on valtion toimesta saatava täysin tarkotustaan vastaava hoito ja kasvatus.
Kunnallisena ohjelmanaan vaatii puolue:
1. Äänioikeusoloja korjattaessa ei kunnallista vaalioikeutta missään tapauksessa saa asettaa äänioikeutta ahtaammalle. Työväelle on kunnallisissa edustuslaitoksissa myönnettävä väkilukuun nähden suhteellinen määrä edustajasijoja.
2. Tilanahtauden ja siitä johtuvien terveydellisten sekä muiden epäkohtain poistamiseksi ynnä monien muiden vaatimusten tyydyttämiseksi on kuntain, varsinkin kaupunkikuntain, ostettava lisämaita mahdollisimman suurissa määrissä.
3. Kuntien on otettava haltuunsa sellaiset yleiselle hyvinvoinnille tärkeät liikealat, joita se menestyksellä voi hoitaa tai jotka yksityisten hallussa ollen saattavat kunnan jäsenet heistä suuressa määrässä riippuvaisiksi.
4. Työväen asuntopulan poistamiseksi on kuntain rakennettava riittävästi ajanmukaisia asuntoja sekä yksityistä yritteliäisyyttä sillä alalla vissien ohjeiden alaisena kaikin tavoin edistettävä. Kunnallisia yömajoja on järjestettävä.
5. Sairaanhoito, lääkärinapu, lääkkeet ja hautaus kunnan kustannuksella. Näitä maksuja ei saa pitää vaivaisapuna.
6. Turvattomain lasten ja vanhusten hoito on ajanmukaisella ja inhimillisellä tavalla järjestettävä.
7. Työväestölle on laitettava kuntain kustannuksella terveellisiä, hyvin järjestettyjä ja maksuttomia kesälomasiirtoloita.
8. Yleisemmän työttömyysajan sattuessa on kunnan hankittava asujamilleen riittävästi työtä ja riittävä alin palkka. Kuntien on perustettava yleisiä työttömyysrahastoja.
9. Kunnan työt ovat teetettävät ilman välikäsiä ja palkka maksettava sen tariffin mukaan, mikä kussakin ammatissa on silloin voimassa.
10. Työaika kunnan töissä on asetettava 8-tuntiseksi.
11. Kuntain on perustettava työnvälitystoimistoja, joitten hallinnoissa tulee olla ainakin puolet työväen järjestöjen valitsemia edustajia.
12. Kunnallinen kielto-oikeus on saatava aikaan, kunnes yleinen kieltolaki on säädetty.
13. Koulutarpeet kunnan kustannuksella sekä muuten mitä yleinen puolueohjelma tässä kohden määrää.
14. Vähävaraisia varten todellinen köyhän asianajaja, jonka valitseminen jätettäköön vähävaraisten huostaan.
15. Kunnallisia tehtaitten- ja ammattitarkastajia on asetettava, joitten valitsemiseen riittävän suuri vaikutus työläisille on annettava.
Maatalousohjelmanaan vaatii puolue:
1. Valtion ja kuntain nyt jo omistamia tiloja ja maa-aloja ei saa myydä eikä lahjoittaa.
2. Valtion ja kuntain omistamat asumattomat maa-alat ovat saatettavat viljeltäviksi, mutta ei omistusoikeudella.
3. Pakollisesti myytäviksi joutuneet maatilat, kosket ja kaivannot ovat arvioitavat ja otettavat arvatusta hinnasta valtion omiksi.
4. Kunnille on saatava oikeus pakkolunastuksella haltuunsa hankkia yksityisten tiloja tai osia niistä. Lunastus on luettavan sen mukaan, mitä nuo maa-alat tuottavat.
5. Valtion hallussa olevat ja vasta lunastettavat maa-alat ovat annettavat tilattomille tai sellaisille osuuskunnille, joitten jäsenet itse viljelevät maata.
6. Valtionapua on annettava etupäässä pikkuviljelystä tarkoittaville toimenpiteille. Samoin kaikille osuustoiminnan luontoisille yksityisille maatalouden alalla.
7. Torppareille ja maanvuokraajille on saatava täydellinen käyttöoikeus ja myöskin myyntioikeus vuokraamansa maan viljelystuotteisiin, sekä vuokra-ajan loputtua on heille maksettava täysi korvaus siitä, mitä vuokratun maan on heidän työnsä kautta kohonnut.
8. Metsästys- ja kalastusoikeus on heti tehtävä omistuksesta riippumattomaksi.
9. Erittäinkin valtion ja kuntain toimenpiteitten olisi maanviljelystä ja sen sivuelinkeino-ja kaikilla tarkoituksenmukaisilla keinoilla edistettävä, varsinkin siten, että varsinainen rahvas maalla tulisi tuntemaan uusimmat työtavat ja soisi välttämättömät ammattitiedot.
10. Tilatonta väestöä on sivistettävä ja kasvatettava.
11. Palkollissääntö on lakkautettava.- JormaKKorhonen
Ajatella, että tuo on jo vuodelta 1903, jolloin maalaisliittoa (keskustapuolueen, Suomen Keskustan) edeltäjää ei ollut vielä olemassakaan! Ja sdp:llä on yhä sama nimi!
Ei ilmeisesti ole puolueen tarvinnut nimeään hävetä, vaikka tapahtuihan nykyisen sdp:n syntyminen vasta 1919. Ja lähes kaikki siinä puoluekokouksessa tavoitteeksi astetut hyvät on jo saavutettu, ja kaikki muutkin puolueet ovat "varastaneet" paljon siitä ohjelmasta. Niin paljon, että "jos sen puoluekokouksen edustajat saisivat nähdä nyky-Suomen, he toteaisivat, että sosilismi on siis jo saavutettu", sanoi Kalevi Sorsa vappupuheessaan muistaakseni 1986.
Mutta aika tuo aina uusia haasteita ja uusia tavoitteita on asetettava. Ilmeisesti jatkossakin tapahtuu niin, että sdp kulkee edellä, ja muut taapertavat parhaansa mukaan sitä jäljitellen perässä. Työ on siis kesken, eikä maali häämötäkään, sillä "liike on tärkeintä", kuuluu Eduard Bernsteinin, sosialismin reformistisen haaran eli sosialidemokratian oppi-isän määritelmä. - Ystävät-Toverit
JormaKKorhonen kirjoitti:
Ajatella, että tuo on jo vuodelta 1903, jolloin maalaisliittoa (keskustapuolueen, Suomen Keskustan) edeltäjää ei ollut vielä olemassakaan! Ja sdp:llä on yhä sama nimi!
Ei ilmeisesti ole puolueen tarvinnut nimeään hävetä, vaikka tapahtuihan nykyisen sdp:n syntyminen vasta 1919. Ja lähes kaikki siinä puoluekokouksessa tavoitteeksi astetut hyvät on jo saavutettu, ja kaikki muutkin puolueet ovat "varastaneet" paljon siitä ohjelmasta. Niin paljon, että "jos sen puoluekokouksen edustajat saisivat nähdä nyky-Suomen, he toteaisivat, että sosilismi on siis jo saavutettu", sanoi Kalevi Sorsa vappupuheessaan muistaakseni 1986.
Mutta aika tuo aina uusia haasteita ja uusia tavoitteita on asetettava. Ilmeisesti jatkossakin tapahtuu niin, että sdp kulkee edellä, ja muut taapertavat parhaansa mukaan sitä jäljitellen perässä. Työ on siis kesken, eikä maali häämötäkään, sillä "liike on tärkeintä", kuuluu Eduard Bernsteinin, sosialismin reformistisen haaran eli sosialidemokratian oppi-isän määritelmä.Bernsteinin mielestä sosialidemokraattien tuli liittoutua muiden puolueiden kanssa saadakseen vaikutusvaltaa parlamentissa sekä houkutella puolueen riveihin jäseniä työväenluokan ulkopuolelta.
Monet Länsi-Euroopan maiden kommunistipuolueet (eurokommunismi) ottivat Bernsteinin periaatteita puolueohjelmansa rungoksi 1950- ja 60-luvuilla.
Nykyisessä eurooppalaisessa sosialidemokratiassa alkuperäinen bernsteiniläisyys on väännetty tuntemattomaan muotoon. Aate on hävinnyt ja siitä on tullut pelkkä vallankäytön ja sen tavoittelun välikappale. Bernsteiniläisyydella koetaan voitavan puolustella melkeinpä minkälaista alkuperäisen sosialidemokratian irvikuvaa hyvänsä.
HISTORIAA:
Bernsteiniläisyys, revisionistinen "kommunismin velipuoli" sai alkunsa Saksan sosiaalidemokraattisessa puolueessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Tämän alkuperäistä marxilaisuutta uudistamaan pyrkineen ajatussuunnan merkittävin oppi-isä oli juutalaista syntyperää oleva Eduard Bernstein, joka jo nuorena oli innokas Marxin oppien kannattaja ja aktiivinen jäsen Saksan sosialistipuolueessa.
Rautakansleri Bismarckin säädettyä Saksassa sosialismin kieltävän lain Bernstein joutui maanpakoon, ensin Sveitsiin ja sieltä v. 1887 Lontooseen, missä Bernstein tutustui Friedrich Engelsiin. Lontoosta käsin Bernstein kirjoitti moniin saksalaisiin vasemmistolehtiin tutustuen samalla Englannin poliittiseen elämään. Englannista hän sai myöhemmin revisionismiin vaikuttaneita ideoita Fabian society-nimiseltä järjestöltä, joka pyrki yhdistämään sosialismin ja liberalismin. Englannissa Bernstein tajusi, että Marxin esittelemän proletariaatin vallankumouksen ohella on olemassa muita, rauhanomaisempia keinoja siirtyä sosialismiin.
Bismarckin sosialistilait lakkautettiin 1890, ja näin sosialistipuolueen toiminta Saksassa tuli jälleen lailliseksi. Bernstein itse sai palata Saksaan vasta 1900. Vuonna 1891 puolueelle laadittiin vakaumuksellisen marxilaisen Karl Kautskyn ja Bernsteinin toimesta uusi, kaksiosainen puolueohjelma, joka tunnetaan Erfurtin ohjelman nimellä. Samalla puolue muutti nimensä virallisesti Saksan sosialidemokraattiseksi puolueeksi, SPD:ksi. Kautskyn osuus ohjelmasta käsitti SPD:n periaatteet, sosialistiseen yhteiskuntaan siirtymisen luokkataistelun kautta. Omassa osuudessaan Bernstein taas vaati yhteiskunnallisia uudistuksia kuten esim. yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, puhe- ja kokoontumisvapautta, ilmaista terveydenhuoltoa sekä kahdeksantuntista työpäivää. Ohjelman sisältö oli hyvin ristiriitainen: Kautskyn osa ohjelmasta oli selvästi marxilainen, kun taas Bernsteinin osuus reformistinen, eikä edes välttämättä Marxin oppien mukainen. Osien välillä oli selvää jännitystä, ja Erfurtin ohjelma oli perustana SPD:ssa myöhemmin tapahtuneeseen kahtiajakautumiseen marxilaisiin vallankumouksellisiin ja revisionisteihin, aivan kuten Venäjän sosialidemokraattinen puolue jakaantui Lontoon puoluekokouksessa 1903 Leninin johtamiin vallankumouksellisiin bolsevikkeihin sekä maltillista linjaa kannattaviin mensevikkeihin. Kuitenkin on huomattava, että reformismi ja revisionismi olivat kaksi eri aatesuuntaa. Reformismi oli voimissaan ennen revisionismia, joka sai nimensä vasta 1900-luvun alkuvuosina Alfred Nossigin teoksen "Sosialismin revissioni" mukaan.
Toden teolla revisionismi sai alkunsa Bernsteinin julkaistessa Englannissa ollessaan sarjan artikkeleita Karl Kautskyn lehdessä Neue Zeit vuosien 1896 ja 1898 välisenä aikana. Bernstein tunsi tarvetta uudistaa Marxin teoriaa ja kokosi ajatuksensa kirjaksi, joka julkaistiin vuonna 1899 nimellä Die Voraussetzungen des Sozialismus und die Aufgaben der Sozialdemokratie (suom. Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät). Bernsteinin pettymykseksi puoluekokous hylkäsi hänen näkemyksensä kahdesti, vuosina 1899 ja 1903. Huolimatta yrityksestään yhdistää teoria ja käytäntö hän ei onnistunut voittamaan puolueen reformistien kannatusta puolelleen. Reformistit eivät olleet kiinnostuneita teorian merkityksestä politiikassa, heidän mielestään teorian sekoittaminen käytännön politikointiin toimi ainoastaan politiikkaa rajoittavana tekijänä.
Revisionismin synnyn taustalla oli se tosiasia, että Marxin ennustukset kapitalismin kehityksen nopeudesta sekä monopolisoitumisen keskittymisestä eivät olleet pitäneet paikkaansa. Myöskään työväenluokan asema ei ollut huonontunut Marxin ennustamalla tavallla, vaan vastoin Marxin ennustuksia se oli parantunut. Marxin ennustusten kohtalo on täysin ymmärrettävä, sillä hänen olisi täytynyt olla selvänäkijä, mikäli hän olisi täysin voinut edeltä käsin ennustaa yhteiskunnalliset muutokset. Hän ei voinut ottaa teksteissään huomioon, miten yritykset, niiden koko ja maailmankauppa tulisivat tulevaisuudessa kehittymään. Bernstein osoitti Marxin ennustukset vääriksi keräämänsä laajan, eri talouden sektoreiden kehitystä havainnollistavan tilastollisen aineiston avulla.
Sosialismin aatteellinen uudistaminen
Sanana revisionismi tarkoitaa sosialismin aatteellista uudistamista. Vaikka revisionismin periaatteet poikkeavat merkittävästi Marxin alkuperäisistä ajatuksista, ne eivät ole Bernsteinin mukaan anti-marxilaisia. Ne ovat sopusoinnussa Marxin teorian perusajatusten kanssa, vaikkakaan Marx ei ole niitä itse ole kirjoittanut. Marxin ja Engelsin luhistumisteorian toteutuminen oli revisionistien mukaan käytännössä epätodennäköistä, sillä kapitalismilla oli odottamaton kyky parantaa omia sairauksiaan. Yksi revisionistien perusajatuksista oli perinteisen luokkataistelu-ajatuksen hylkääminen. Revisionistit uskoivat, että sosialismiin siirtymiseen on muitakin keinoja kuin proletariaatin toteuttama vallankumous. He kannattivat yhteiskunnan asteittaista uudistamista rauhanomaisin keinoin parlamentaarisia keinoja hyväksikäyttäen. Bernsteinin mielestä sosialidemokraattien tuli pyrkiä mahdollisimman suureen edustukseen kansanedustuslaitoksessa ajaakseen työväestön etuja. Lisäksi Bernstein oli valmis hylkäämään ajatuksen sosialidemokraattisesta puolueesta pelkkänä työväenpuolueena. Päinvastoin, Bernsteinin mielestä sosialidemokraatien tuli liittoutua muiden puolueiden kanssa saadakseen vaikutusvaltaa parlamentissa sekä houkutella puolueen riveihin jäseniä työväenluokan ulkopuolelta.
Bernsteinin mielestä demokratia, sosialidemokraattien lempilapsi, oli sosialismin erottamaton kumppani. Vain soveltamalla demokratian periaatteita massat voisivat saada vapautuksen. Massaliikkeen ollessa tarpeeksi vahva voitaisiin massojen tahto toteuttaa demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän avulla.
Revisionistien sekä muiden poliittisten ryhmien, lähinnä vasemmistoliberaalien, yhteistoimintaa parlamentissa edesauttoi Bernsteinin ajatus, jonka mukaan liike itsessään oli päämäärää tärkeämpi. Ryhmien lopullisten tavoitteiden ollessa erilaiset oli helpompaa keskittyä poliittiseen toimintaa, kun lopullista päämäärää ei painotettu kovin voimakkaasti. Voidaankin miettiä, mitä Bernstein sitten tarkoittaa sanoessaan: "...liike, kehitysten sarja, on kaikki kaikessa, ja että jokainen yksityiskohtaisesti määrätty lopullinen päämäärä sen rinnalla on arvoton." (Bernstein 1910, s. 253) Tällä Bernstein tarkoitti, että jos päämäärä on liikkeen määräävä tekijä, se ennemmin tai myöhemmin muodostuu esteeksi ja suluksi "liikkeen todellisen, tietoperäisen ja käytännöllisen edistyksen tielle." Sen sijaan, että jatkuvasti tuijotettaisiin kohti tunnelin päässä häämöttävää epämääräistä valoa, oli revisionistien Bernsteinin mielestä keskityttävä kaikin voimin parantamaan edustamiensa ihmisten, etenkin työläisten, asemaa parlamentarismia hyväksi käyttäen. Bernstein sanoikin, että työväestön aseman parantaminen on puolueen tärkein tehtävä. Sen eteen on tehtävä kompromisseja ja pyrittävä liittoutumaan muiden poliittisten liikeiden kanssa, sillä prioriteeteissa työläisten asiat kulkevat poliittisen valtataistelun edellä.
Vallankumous ainoa oikea tie sosialismiin?
Bernstein sai ajatustensa julkaisun myötä vastaanottaa kovaa kritiikkiä; varsinkin SPD:n marxilaista vallankumousteoriaa kannattanut vasemmistosiipi Rosa Luxemburgin johdolla oli revisionismin ajatuksia vastaan. Heidän mielestään ainoa "oikea" tie sosialismiin oli vallankumouksen tie. Luxemburgista tuli Bernsteinin pitkäaikainen vihollinen, ja osaksi hänen syytään on, että Bernsteinin teoreettisia tekstejä on tulkittu niin paljon väärin (Fletcher 1987, s. 47). Myös Lenin arvosteli Bernsteinia ja revisionisteja heidän tavastaan tarkastella talouselämän kehittymistä. Leninin mukaan revisionistit olivat Marxin ennustuksia kumotessaan ottaneet huomioon ainoastaan muutaman viimeisen vuosikymmenen taloudellisen kehityksen. Saadakseen kokonaiskuvan talouden kehittymisestä oli Leninin mielestä tutkittava pidemmän aikavälin tapahtumia.
Jo vuonna 1879 Bernstein ja kaksi hänen aatetoveriaan Karl Hochberg ja Carl August Schramm kohtasivat kritiikkiä, vieläpä hyvin arvostetulta taholta. Bernstein oli toveriensa kanssa julkaissut artikkelin, jossa he kirjoittivat Saksan sosialidemokraattisen puolueen massapuolueeksi muuttamisen puolesta. Tästä kimmastuneena Marx ja Engels lähettivät kiertokirjeen puolueen silloiselle johdolle, jossa he arvostelivat jyrkästi kolmikon kirjoitusta. Marxin ja Engelsin mukaan massapuolueeksi muuttuminen pettäisi työväestön ja tekisi puolueesta porvarien temmellyskentän. Työväestön tuli vapauttaa itse itsensä. Marx ja Engels eivät tosin nähneet estettä sille, että taustansa hylänneet kapitalistit liittyisivät työväenpuolueeseen. Samaan hengenvetoon herrat tosin toteavat, että kapitalistit toisivat kaikesta huolimatta huonoja vaikutteita sekä petollisen ilmapiirin työväestön keskuuteen.
Revisionismi siis kohtasi omana kukoistuskautenaan ankaraakin kritiikkiä, varsinkin vasemmistomarxistien taholta. Bernstein itse pyrki toteuttamaan revisionistien periaatteita toimimalla kansanedustajana yli kahden vuosikymmenen ajan. Hän kuoli lähes tuntemattomana joulukuussa 1932, kuusi viikkoa ennen natsien valtaantuloa. Bernsteinin kuolema ei tarkoittanut kuoliniskua revisionismille, vaan monien Länsi-Euroopan maiden kommunistipuolueet ottivat sen periaatteita puolueohjelmansa rungoksi 1950- ja 60-luvuilla. - JormaKKorhonen
Ystävät-Toverit kirjoitti:
Bernsteinin mielestä sosialidemokraattien tuli liittoutua muiden puolueiden kanssa saadakseen vaikutusvaltaa parlamentissa sekä houkutella puolueen riveihin jäseniä työväenluokan ulkopuolelta.
Monet Länsi-Euroopan maiden kommunistipuolueet (eurokommunismi) ottivat Bernsteinin periaatteita puolueohjelmansa rungoksi 1950- ja 60-luvuilla.
Nykyisessä eurooppalaisessa sosialidemokratiassa alkuperäinen bernsteiniläisyys on väännetty tuntemattomaan muotoon. Aate on hävinnyt ja siitä on tullut pelkkä vallankäytön ja sen tavoittelun välikappale. Bernsteiniläisyydella koetaan voitavan puolustella melkeinpä minkälaista alkuperäisen sosialidemokratian irvikuvaa hyvänsä.
HISTORIAA:
Bernsteiniläisyys, revisionistinen "kommunismin velipuoli" sai alkunsa Saksan sosiaalidemokraattisessa puolueessa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Tämän alkuperäistä marxilaisuutta uudistamaan pyrkineen ajatussuunnan merkittävin oppi-isä oli juutalaista syntyperää oleva Eduard Bernstein, joka jo nuorena oli innokas Marxin oppien kannattaja ja aktiivinen jäsen Saksan sosialistipuolueessa.
Rautakansleri Bismarckin säädettyä Saksassa sosialismin kieltävän lain Bernstein joutui maanpakoon, ensin Sveitsiin ja sieltä v. 1887 Lontooseen, missä Bernstein tutustui Friedrich Engelsiin. Lontoosta käsin Bernstein kirjoitti moniin saksalaisiin vasemmistolehtiin tutustuen samalla Englannin poliittiseen elämään. Englannista hän sai myöhemmin revisionismiin vaikuttaneita ideoita Fabian society-nimiseltä järjestöltä, joka pyrki yhdistämään sosialismin ja liberalismin. Englannissa Bernstein tajusi, että Marxin esittelemän proletariaatin vallankumouksen ohella on olemassa muita, rauhanomaisempia keinoja siirtyä sosialismiin.
Bismarckin sosialistilait lakkautettiin 1890, ja näin sosialistipuolueen toiminta Saksassa tuli jälleen lailliseksi. Bernstein itse sai palata Saksaan vasta 1900. Vuonna 1891 puolueelle laadittiin vakaumuksellisen marxilaisen Karl Kautskyn ja Bernsteinin toimesta uusi, kaksiosainen puolueohjelma, joka tunnetaan Erfurtin ohjelman nimellä. Samalla puolue muutti nimensä virallisesti Saksan sosialidemokraattiseksi puolueeksi, SPD:ksi. Kautskyn osuus ohjelmasta käsitti SPD:n periaatteet, sosialistiseen yhteiskuntaan siirtymisen luokkataistelun kautta. Omassa osuudessaan Bernstein taas vaati yhteiskunnallisia uudistuksia kuten esim. yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, puhe- ja kokoontumisvapautta, ilmaista terveydenhuoltoa sekä kahdeksantuntista työpäivää. Ohjelman sisältö oli hyvin ristiriitainen: Kautskyn osa ohjelmasta oli selvästi marxilainen, kun taas Bernsteinin osuus reformistinen, eikä edes välttämättä Marxin oppien mukainen. Osien välillä oli selvää jännitystä, ja Erfurtin ohjelma oli perustana SPD:ssa myöhemmin tapahtuneeseen kahtiajakautumiseen marxilaisiin vallankumouksellisiin ja revisionisteihin, aivan kuten Venäjän sosialidemokraattinen puolue jakaantui Lontoon puoluekokouksessa 1903 Leninin johtamiin vallankumouksellisiin bolsevikkeihin sekä maltillista linjaa kannattaviin mensevikkeihin. Kuitenkin on huomattava, että reformismi ja revisionismi olivat kaksi eri aatesuuntaa. Reformismi oli voimissaan ennen revisionismia, joka sai nimensä vasta 1900-luvun alkuvuosina Alfred Nossigin teoksen "Sosialismin revissioni" mukaan.
Toden teolla revisionismi sai alkunsa Bernsteinin julkaistessa Englannissa ollessaan sarjan artikkeleita Karl Kautskyn lehdessä Neue Zeit vuosien 1896 ja 1898 välisenä aikana. Bernstein tunsi tarvetta uudistaa Marxin teoriaa ja kokosi ajatuksensa kirjaksi, joka julkaistiin vuonna 1899 nimellä Die Voraussetzungen des Sozialismus und die Aufgaben der Sozialdemokratie (suom. Sosialismin edellytykset ja sosialidemokratian tehtävät). Bernsteinin pettymykseksi puoluekokous hylkäsi hänen näkemyksensä kahdesti, vuosina 1899 ja 1903. Huolimatta yrityksestään yhdistää teoria ja käytäntö hän ei onnistunut voittamaan puolueen reformistien kannatusta puolelleen. Reformistit eivät olleet kiinnostuneita teorian merkityksestä politiikassa, heidän mielestään teorian sekoittaminen käytännön politikointiin toimi ainoastaan politiikkaa rajoittavana tekijänä.
Revisionismin synnyn taustalla oli se tosiasia, että Marxin ennustukset kapitalismin kehityksen nopeudesta sekä monopolisoitumisen keskittymisestä eivät olleet pitäneet paikkaansa. Myöskään työväenluokan asema ei ollut huonontunut Marxin ennustamalla tavallla, vaan vastoin Marxin ennustuksia se oli parantunut. Marxin ennustusten kohtalo on täysin ymmärrettävä, sillä hänen olisi täytynyt olla selvänäkijä, mikäli hän olisi täysin voinut edeltä käsin ennustaa yhteiskunnalliset muutokset. Hän ei voinut ottaa teksteissään huomioon, miten yritykset, niiden koko ja maailmankauppa tulisivat tulevaisuudessa kehittymään. Bernstein osoitti Marxin ennustukset vääriksi keräämänsä laajan, eri talouden sektoreiden kehitystä havainnollistavan tilastollisen aineiston avulla.
Sosialismin aatteellinen uudistaminen
Sanana revisionismi tarkoitaa sosialismin aatteellista uudistamista. Vaikka revisionismin periaatteet poikkeavat merkittävästi Marxin alkuperäisistä ajatuksista, ne eivät ole Bernsteinin mukaan anti-marxilaisia. Ne ovat sopusoinnussa Marxin teorian perusajatusten kanssa, vaikkakaan Marx ei ole niitä itse ole kirjoittanut. Marxin ja Engelsin luhistumisteorian toteutuminen oli revisionistien mukaan käytännössä epätodennäköistä, sillä kapitalismilla oli odottamaton kyky parantaa omia sairauksiaan. Yksi revisionistien perusajatuksista oli perinteisen luokkataistelu-ajatuksen hylkääminen. Revisionistit uskoivat, että sosialismiin siirtymiseen on muitakin keinoja kuin proletariaatin toteuttama vallankumous. He kannattivat yhteiskunnan asteittaista uudistamista rauhanomaisin keinoin parlamentaarisia keinoja hyväksikäyttäen. Bernsteinin mielestä sosialidemokraattien tuli pyrkiä mahdollisimman suureen edustukseen kansanedustuslaitoksessa ajaakseen työväestön etuja. Lisäksi Bernstein oli valmis hylkäämään ajatuksen sosialidemokraattisesta puolueesta pelkkänä työväenpuolueena. Päinvastoin, Bernsteinin mielestä sosialidemokraatien tuli liittoutua muiden puolueiden kanssa saadakseen vaikutusvaltaa parlamentissa sekä houkutella puolueen riveihin jäseniä työväenluokan ulkopuolelta.
Bernsteinin mielestä demokratia, sosialidemokraattien lempilapsi, oli sosialismin erottamaton kumppani. Vain soveltamalla demokratian periaatteita massat voisivat saada vapautuksen. Massaliikkeen ollessa tarpeeksi vahva voitaisiin massojen tahto toteuttaa demokraattisen yhteiskuntajärjestelmän avulla.
Revisionistien sekä muiden poliittisten ryhmien, lähinnä vasemmistoliberaalien, yhteistoimintaa parlamentissa edesauttoi Bernsteinin ajatus, jonka mukaan liike itsessään oli päämäärää tärkeämpi. Ryhmien lopullisten tavoitteiden ollessa erilaiset oli helpompaa keskittyä poliittiseen toimintaa, kun lopullista päämäärää ei painotettu kovin voimakkaasti. Voidaankin miettiä, mitä Bernstein sitten tarkoittaa sanoessaan: "...liike, kehitysten sarja, on kaikki kaikessa, ja että jokainen yksityiskohtaisesti määrätty lopullinen päämäärä sen rinnalla on arvoton." (Bernstein 1910, s. 253) Tällä Bernstein tarkoitti, että jos päämäärä on liikkeen määräävä tekijä, se ennemmin tai myöhemmin muodostuu esteeksi ja suluksi "liikkeen todellisen, tietoperäisen ja käytännöllisen edistyksen tielle." Sen sijaan, että jatkuvasti tuijotettaisiin kohti tunnelin päässä häämöttävää epämääräistä valoa, oli revisionistien Bernsteinin mielestä keskityttävä kaikin voimin parantamaan edustamiensa ihmisten, etenkin työläisten, asemaa parlamentarismia hyväksi käyttäen. Bernstein sanoikin, että työväestön aseman parantaminen on puolueen tärkein tehtävä. Sen eteen on tehtävä kompromisseja ja pyrittävä liittoutumaan muiden poliittisten liikeiden kanssa, sillä prioriteeteissa työläisten asiat kulkevat poliittisen valtataistelun edellä.
Vallankumous ainoa oikea tie sosialismiin?
Bernstein sai ajatustensa julkaisun myötä vastaanottaa kovaa kritiikkiä; varsinkin SPD:n marxilaista vallankumousteoriaa kannattanut vasemmistosiipi Rosa Luxemburgin johdolla oli revisionismin ajatuksia vastaan. Heidän mielestään ainoa "oikea" tie sosialismiin oli vallankumouksen tie. Luxemburgista tuli Bernsteinin pitkäaikainen vihollinen, ja osaksi hänen syytään on, että Bernsteinin teoreettisia tekstejä on tulkittu niin paljon väärin (Fletcher 1987, s. 47). Myös Lenin arvosteli Bernsteinia ja revisionisteja heidän tavastaan tarkastella talouselämän kehittymistä. Leninin mukaan revisionistit olivat Marxin ennustuksia kumotessaan ottaneet huomioon ainoastaan muutaman viimeisen vuosikymmenen taloudellisen kehityksen. Saadakseen kokonaiskuvan talouden kehittymisestä oli Leninin mielestä tutkittava pidemmän aikavälin tapahtumia.
Jo vuonna 1879 Bernstein ja kaksi hänen aatetoveriaan Karl Hochberg ja Carl August Schramm kohtasivat kritiikkiä, vieläpä hyvin arvostetulta taholta. Bernstein oli toveriensa kanssa julkaissut artikkelin, jossa he kirjoittivat Saksan sosialidemokraattisen puolueen massapuolueeksi muuttamisen puolesta. Tästä kimmastuneena Marx ja Engels lähettivät kiertokirjeen puolueen silloiselle johdolle, jossa he arvostelivat jyrkästi kolmikon kirjoitusta. Marxin ja Engelsin mukaan massapuolueeksi muuttuminen pettäisi työväestön ja tekisi puolueesta porvarien temmellyskentän. Työväestön tuli vapauttaa itse itsensä. Marx ja Engels eivät tosin nähneet estettä sille, että taustansa hylänneet kapitalistit liittyisivät työväenpuolueeseen. Samaan hengenvetoon herrat tosin toteavat, että kapitalistit toisivat kaikesta huolimatta huonoja vaikutteita sekä petollisen ilmapiirin työväestön keskuuteen.
Revisionismi siis kohtasi omana kukoistuskautenaan ankaraakin kritiikkiä, varsinkin vasemmistomarxistien taholta. Bernstein itse pyrki toteuttamaan revisionistien periaatteita toimimalla kansanedustajana yli kahden vuosikymmenen ajan. Hän kuoli lähes tuntemattomana joulukuussa 1932, kuusi viikkoa ennen natsien valtaantuloa. Bernsteinin kuolema ei tarkoittanut kuoliniskua revisionismille, vaan monien Länsi-Euroopan maiden kommunistipuolueet ottivat sen periaatteita puolueohjelmansa rungoksi 1950- ja 60-luvuilla....mutta kepu meillä sitä sosialismia toteuttaa, eikä sdp, se on fakta.
Nyt en ehdi enempää. - Emeritus
JormaKKorhonen kirjoitti:
...mutta kepu meillä sitä sosialismia toteuttaa, eikä sdp, se on fakta.
Nyt en ehdi enempää."...mutta kepu meillä sitä sosialismia toteuttaa, eikä sdp, se on fakta.
Nyt en ehdi enempää."
-----------------------------
...olet surkea luuseri, joka pakenee aina muiden suojaan, milloin aikapulaan, milloin läheisten ongelmiin, (mikä on kaikkein säälittävintä)!
Lyhyesti sanottuna, minua oksettaa.
- Keskustaporvari
Mainitse nyt jokin konkreettinen esimerkki tästä keskustan "suunnitelmataloudesta"
Sinä ja muutama muu pyörittää täällä tätä samaa levyä päivästä toiseen mainitsematta yhtäkään konkreettista esimerkkiä yhtään mistään sellaisesta hankkeesta.
Minun ymmärtääkseni tähän hallituksen alueellistamisohjelmaan on sitoutunut koko hallitus. Jos olen ymmärtänyt väärin, niin oikaise ihmeessä.
Ainakin meilläpäin porvarit tunnistetaan siitä, että he kunnioittavat yksityistä omistusoikeutta.
Voisit myös jo mainita sen firman nimen, jota joku keskustalainen on hätistämässä pääkaupunkiseudulta johonkin muualle.
Pitäisi olla jonkinlaista todellista näyttöä väitteiden tueksi. Vaikka siellä Helsingissä meneekin ihmisiin täydestä kaikki mielikuviin ja tunteisiin vetoava soopa, niin ei se silti tee sen soopan levittämistä sen oikeutetummaksi.- JormaKKorhonen
...tuohon kyllästymiseen asti, tänäänkin, ja muistaakseni joskus aikaisemmin Sinullekin. On se kumma, että ei mene perille.
Mitä muuta kuin suunnitelmataloutta on, jos siirrellään virastoja, tuotantolaitoksia ja työpaikkoja muista kuin niiden toimintaedellytysten parantamisen syistä? Sellainenhan ei ole koskaan kyseessä noissa siirroissa, vain ns. aluepolitiikka.
Ja se aluepolitiikka edellyttää myös suuria varainsiirtoja kehittyneiltä alueilat kehittymättömille, jonne niitä laitoksiakin siirrellään. Eiväthän ne voi tyhjästä aloittaa. Ja siihen samaan suunnitelmatalouteen sisältyy vielä hyödyttömämpiäkin tulonsiirtoja, jotka käytetään lähinnä vain kansan elättämiseen siellä. missä se on, ettei se vain tulisi sinne, missä on työtä ja toimeentuloa - sehän merkitsisi keskusta kannattajakunnan pienenemistä.
Nyt rupean katsomaan noita eliittikisoja. Puhutaan lisää toiste. - kuten sanottu..
JormaKKorhonen kirjoitti:
...tuohon kyllästymiseen asti, tänäänkin, ja muistaakseni joskus aikaisemmin Sinullekin. On se kumma, että ei mene perille.
Mitä muuta kuin suunnitelmataloutta on, jos siirrellään virastoja, tuotantolaitoksia ja työpaikkoja muista kuin niiden toimintaedellytysten parantamisen syistä? Sellainenhan ei ole koskaan kyseessä noissa siirroissa, vain ns. aluepolitiikka.
Ja se aluepolitiikka edellyttää myös suuria varainsiirtoja kehittyneiltä alueilat kehittymättömille, jonne niitä laitoksiakin siirrellään. Eiväthän ne voi tyhjästä aloittaa. Ja siihen samaan suunnitelmatalouteen sisältyy vielä hyödyttömämpiäkin tulonsiirtoja, jotka käytetään lähinnä vain kansan elättämiseen siellä. missä se on, ettei se vain tulisi sinne, missä on työtä ja toimeentuloa - sehän merkitsisi keskusta kannattajakunnan pienenemistä.
Nyt rupean katsomaan noita eliittikisoja. Puhutaan lisää toiste.Viidennen kolonnan kuponginleikkaaja suosii vain raakaa kapitalismiä!
Mitään ei tarvitse suunnitella, antaa markkinavoimien vain hoitaa.. - Wiljami
kuten sanottu.. kirjoitti:
Viidennen kolonnan kuponginleikkaaja suosii vain raakaa kapitalismiä!
Mitään ei tarvitse suunnitella, antaa markkinavoimien vain hoitaa.....sisältä löytyy kommunisti... Vai onkos sillä kepulla jokin toinen ideologia kuin markkinatalous?
Wiljami - Demarin..
Wiljami kirjoitti:
...sisältä löytyy kommunisti... Vai onkos sillä kepulla jokin toinen ideologia kuin markkinatalous?
Wiljamisisältä löytyy NATO hörhö kapitalisti!
(viides kolonna), hah hah hauskaa.. Oletko sinä "hyvä toveri?" :)) - sinä..
Wiljami kirjoitti:
...sisältä löytyy kommunisti... Vai onkos sillä kepulla jokin toinen ideologia kuin markkinatalous?
Wiljamiluulet kuuluvasi? sosialistiseen vai kapitalistiseen?
- Keskustaporvari
JormaKKorhonen kirjoitti:
...tuohon kyllästymiseen asti, tänäänkin, ja muistaakseni joskus aikaisemmin Sinullekin. On se kumma, että ei mene perille.
Mitä muuta kuin suunnitelmataloutta on, jos siirrellään virastoja, tuotantolaitoksia ja työpaikkoja muista kuin niiden toimintaedellytysten parantamisen syistä? Sellainenhan ei ole koskaan kyseessä noissa siirroissa, vain ns. aluepolitiikka.
Ja se aluepolitiikka edellyttää myös suuria varainsiirtoja kehittyneiltä alueilat kehittymättömille, jonne niitä laitoksiakin siirrellään. Eiväthän ne voi tyhjästä aloittaa. Ja siihen samaan suunnitelmatalouteen sisältyy vielä hyödyttömämpiäkin tulonsiirtoja, jotka käytetään lähinnä vain kansan elättämiseen siellä. missä se on, ettei se vain tulisi sinne, missä on työtä ja toimeentuloa - sehän merkitsisi keskusta kannattajakunnan pienenemistä.
Nyt rupean katsomaan noita eliittikisoja. Puhutaan lisää toiste.Jos tarkoitat tätä hajasijoittamista, niin sen takana ON TIETÄÄKSENI KOKO HALLITUS!!! Jos olen väärässä, niin oikaise toki.
Et myöskään maininnut mitään konkreettista esimerkkiä mistään siirretystä tai siirrettäväksi vaaditusta firmasta.
Sinä et kykene mihinkään muuhun kuin tämän saman epämääräisen kaupunkilegendan pyörittämiseen. Ei minkäänlaista konkretiaa. Jos ei ole esimerkkejä, niin työnnä näppäimistö takaisin pöydän alle! - mustahattu
JormaKKorhonen kirjoitti:
...tuohon kyllästymiseen asti, tänäänkin, ja muistaakseni joskus aikaisemmin Sinullekin. On se kumma, että ei mene perille.
Mitä muuta kuin suunnitelmataloutta on, jos siirrellään virastoja, tuotantolaitoksia ja työpaikkoja muista kuin niiden toimintaedellytysten parantamisen syistä? Sellainenhan ei ole koskaan kyseessä noissa siirroissa, vain ns. aluepolitiikka.
Ja se aluepolitiikka edellyttää myös suuria varainsiirtoja kehittyneiltä alueilat kehittymättömille, jonne niitä laitoksiakin siirrellään. Eiväthän ne voi tyhjästä aloittaa. Ja siihen samaan suunnitelmatalouteen sisältyy vielä hyödyttömämpiäkin tulonsiirtoja, jotka käytetään lähinnä vain kansan elättämiseen siellä. missä se on, ettei se vain tulisi sinne, missä on työtä ja toimeentuloa - sehän merkitsisi keskusta kannattajakunnan pienenemistä.
Nyt rupean katsomaan noita eliittikisoja. Puhutaan lisää toiste.mitä pahaa on suunnitelmataloudessa = talouden
suunnittelussa.Ehkä sinun mielestäsi parempaa
taloudenhoitoa on sossujen harjoittama suunnittelematon taloudenhoito, joka johtaa katastrofista seuraavaan ja kansa maksaa viulut.
Esim. terveydehuolto, koulujärjestelmä, rautatiet, tielaitos, jne..... Keskustaporvari kirjoitti:
Jos tarkoitat tätä hajasijoittamista, niin sen takana ON TIETÄÄKSENI KOKO HALLITUS!!! Jos olen väärässä, niin oikaise toki.
Et myöskään maininnut mitään konkreettista esimerkkiä mistään siirretystä tai siirrettäväksi vaaditusta firmasta.
Sinä et kykene mihinkään muuhun kuin tämän saman epämääräisen kaupunkilegendan pyörittämiseen. Ei minkäänlaista konkretiaa. Jos ei ole esimerkkejä, niin työnnä näppäimistö takaisin pöydän alle!Hannes Manninen ministeriöineen ehdotti hallituskauden alussa noin 8000 työpaikan siirtoa ja laati listan virastoista ja kaupungeista, joihin ne sijoitetaan. Aikaisempi hallitus ja Ville Itälä ministerinä oli tehnyt jo hajasijoitussuunnitelman ja periaatepäätöksen, jonka Manninen kertoi alkajaisiksi kahdella.
Tämä Mannisen hajasiojoitus lähti sijoitettavien määrästä. Siinä ei millään lailla pohdittu virastojen toimintaedellytyksiä. Teevee Nelosen 45 -minuuttia ohjelman toimitus sai suunnitelmista vihiä ja julkaisi asian. Sen jälkeen Mannista painostettiin deamrien taholta poliittisesti luopumaan älyttömästä suunitelmasta ja tutkimaan asiallisesti virastojen siirtoedellytyksiä. Tämä työ on kesken ja se on paljolti kesken sen takia, että voidaan helposti havaita, kuinka siirrot vaikeuttavat valtionhallinnon toimintaa. Keskusta menisi siirtämään välittämättä lainkaan siitä, mitä ongelmia siitä seuraisi. Myös Kokoomus on oppositiopuolueena voimakkaasti kritisoinut Keskustan siirtopolitiikkaa. Mm. viime kunnallisvaalien yhteydessä osa kokoomusehdokkaista otti tämän päävaaliteemakseen. Näin tekin Helsingissä mm. Jan Vapaavuori.
Hajasijoittamisen takana on koko hallitus, mutta ei sen hajasijoittamisen takana, johon Keskusta oli ryhtymässä. Sellaista hajasijoittamista ei halua kukaan järkevä ja vastuullinen ihminen. Sijoitusuhan alla olevien virastojen henkilökunta vastustaa jyrkästi hajasijoittamista.
Siirrettyihin yrityksiin en osaa vastata. Presidentti Kekkosen aikana tehtiin kuitenkin poliittisia hajasijoituspäätöksiä suurteollisuuden sijoittamisesta sinne sun tänne. Tämä on sitten myöhemmin kostautunut, kun toimintaedellytykset ovat paremmat esim. meren läheisyyteen sijoitetulla teollisuudella. Tietysti NL:n kaupan yhteyteen oli järkevää sijoittaa teollisuutta silloin myös Itä-Suomeen, mikä puolustukseksi sanottakoon.- mieli..
Keskustaporvari kirjoitti:
Jos tarkoitat tätä hajasijoittamista, niin sen takana ON TIETÄÄKSENI KOKO HALLITUS!!! Jos olen väärässä, niin oikaise toki.
Et myöskään maininnut mitään konkreettista esimerkkiä mistään siirretystä tai siirrettäväksi vaaditusta firmasta.
Sinä et kykene mihinkään muuhun kuin tämän saman epämääräisen kaupunkilegendan pyörittämiseen. Ei minkäänlaista konkretiaa. Jos ei ole esimerkkejä, niin työnnä näppäimistö takaisin pöydän alle!sanoa astetta rahvaanomaisemmin!
--Hän saisi tunkea ne näppäimet hanuriinsa!
(mutta en sano) - sinä..
Wiljami kirjoitti:
...sisältä löytyy kommunisti... Vai onkos sillä kepulla jokin toinen ideologia kuin markkinatalous?
WiljamiKumpaan leiriin luulet kuuluvasi?
- JormaKKorhonen
…puolustamaan noita professoreja ja akateemikkoja, jotka näkyvät noin ajattelevan. Pidän heitä kyllä pätevämpinä alansa asiantuntijoina kuin tämän saitin kepulaisia, ja uskon mieluummin heitä. Toin tuon lehtijutun vain osoitukseksi siitä, että myös tiedemaailmassa asiantuntijat ajattelevat suunnitelmataloudesta samoin kuin ajattelevat siitä myös talous- ja tuotantoelämän asiantuntijat.
Ja kiistämätön tosiasia on, että nimenomaan keskusta sitä suunnitelmataloutta meillä ohjelmallisimmin edustaa, olkoonkin, että nyt myös hallituksen demarijäsenet ovat joutuneet siihen jossain määrin osallisiksi. En siis mitenkään halua puolustaa heitäkään; kaipa hekin sitten ovat hieman sosialisteja.
Mielipidepankki näkyy antaneen yksittäisiä esimerkkejä suunnitelmatalouden tuottamista tapauksista, joten minun ei tarvitse enää listaa jatkaa, vaikka se helppoa olisi ainakin esitettyjen toiveiden, aikomusten ja suunnitelmienkin tasolla. Miksipä rypeä enempää tuollaisen typeryyden aiheuttamassa surussa – kyllä sitä vielä pakostakin joudutaan suremaan – kepulaisetkin – jos kaikki kepulaisten toivomukset ja kepun suunnitelmatkin toteutuvat.
Sen vain vielä haluan sanoa, että vaikka olenkin mielestäni ihan vain pelkistä epäitsekkäistä ja yhteiseen hyvään tähtäävistä järkisyistä kallellaan mieluummin demareihin kuin kepuun päin, niin en ole sellainen sosialisti, joka voisi kannattaa millään alueella kepun edustamaa sosialistista suunnitelmataloutta, kun se tuottaa niin huonoja tuloksia.
Valppaasti aikaani seuraavana sen hyvin näen ja ymmärrän, ja historian harrastajana tiedän sen ”saavutukset” myös menneinä aikoina. Ja sellaisia tuloksia tuottavaan järjestelmään pyrkiminen – mitä kepu nyt tekee kun kepulaiset niin haluavat – kauhistuttaa minua, ei niinkään itseni kuin nuorempien suomalaispolvien puolesta.
Hyvää yötä, ja älkää nähkö painajaisia, vaikka niihin hieman aihetta olisikin, Mutta toivokaamme ja uskokaamme, että seuraavat ek-vaalit ”vielä kaiken muuttaa voivat”!
Mutta mieltä kohottavin elämys oli kyllä tuo Tero Pitkämäen hirrrrmuinen keihästulos! Jokohan taas tulisi Pohojanmaalta Suomen keihäskunnian kirkastaja, Pauli Nevalan ja Tapio Korjuksen perinteiden jatkaja! - yötä..
JormaKKorhonen kirjoitti:
…puolustamaan noita professoreja ja akateemikkoja, jotka näkyvät noin ajattelevan. Pidän heitä kyllä pätevämpinä alansa asiantuntijoina kuin tämän saitin kepulaisia, ja uskon mieluummin heitä. Toin tuon lehtijutun vain osoitukseksi siitä, että myös tiedemaailmassa asiantuntijat ajattelevat suunnitelmataloudesta samoin kuin ajattelevat siitä myös talous- ja tuotantoelämän asiantuntijat.
Ja kiistämätön tosiasia on, että nimenomaan keskusta sitä suunnitelmataloutta meillä ohjelmallisimmin edustaa, olkoonkin, että nyt myös hallituksen demarijäsenet ovat joutuneet siihen jossain määrin osallisiksi. En siis mitenkään halua puolustaa heitäkään; kaipa hekin sitten ovat hieman sosialisteja.
Mielipidepankki näkyy antaneen yksittäisiä esimerkkejä suunnitelmatalouden tuottamista tapauksista, joten minun ei tarvitse enää listaa jatkaa, vaikka se helppoa olisi ainakin esitettyjen toiveiden, aikomusten ja suunnitelmienkin tasolla. Miksipä rypeä enempää tuollaisen typeryyden aiheuttamassa surussa – kyllä sitä vielä pakostakin joudutaan suremaan – kepulaisetkin – jos kaikki kepulaisten toivomukset ja kepun suunnitelmatkin toteutuvat.
Sen vain vielä haluan sanoa, että vaikka olenkin mielestäni ihan vain pelkistä epäitsekkäistä ja yhteiseen hyvään tähtäävistä järkisyistä kallellaan mieluummin demareihin kuin kepuun päin, niin en ole sellainen sosialisti, joka voisi kannattaa millään alueella kepun edustamaa sosialistista suunnitelmataloutta, kun se tuottaa niin huonoja tuloksia.
Valppaasti aikaani seuraavana sen hyvin näen ja ymmärrän, ja historian harrastajana tiedän sen ”saavutukset” myös menneinä aikoina. Ja sellaisia tuloksia tuottavaan järjestelmään pyrkiminen – mitä kepu nyt tekee kun kepulaiset niin haluavat – kauhistuttaa minua, ei niinkään itseni kuin nuorempien suomalaispolvien puolesta.
Hyvää yötä, ja älkää nähkö painajaisia, vaikka niihin hieman aihetta olisikin, Mutta toivokaamme ja uskokaamme, että seuraavat ek-vaalit ”vielä kaiken muuttaa voivat”!
Mutta mieltä kohottavin elämys oli kyllä tuo Tero Pitkämäen hirrrrmuinen keihästulos! Jokohan taas tulisi Pohojanmaalta Suomen keihäskunnian kirkastaja, Pauli Nevalan ja Tapio Korjuksen perinteiden jatkaja!myös sinulle ja mielipiteillesi!
Sinun kannataakin mennä tänä iltana vähän aikaisemmin nukkumaan... - Wiljami
Demarin.. kirjoitti:
sisältä löytyy NATO hörhö kapitalisti!
(viides kolonna), hah hah hauskaa.. Oletko sinä "hyvä toveri?" :))...koskapa ne kommunistit olisivat NATO:oon liittymässä? Porvarit voisivat ehkä kannattaa liittymistä, mutta ei kommunistit - eihän?
Wiljami - Wiljami
sinä.. kirjoitti:
luulet kuuluvasi? sosialistiseen vai kapitalistiseen?
...kirjoituksistani, vai miksi kyselet?
Wiljami - Tositieto
Mielipidepankki kirjoitti:
Hannes Manninen ministeriöineen ehdotti hallituskauden alussa noin 8000 työpaikan siirtoa ja laati listan virastoista ja kaupungeista, joihin ne sijoitetaan. Aikaisempi hallitus ja Ville Itälä ministerinä oli tehnyt jo hajasijoitussuunnitelman ja periaatepäätöksen, jonka Manninen kertoi alkajaisiksi kahdella.
Tämä Mannisen hajasiojoitus lähti sijoitettavien määrästä. Siinä ei millään lailla pohdittu virastojen toimintaedellytyksiä. Teevee Nelosen 45 -minuuttia ohjelman toimitus sai suunnitelmista vihiä ja julkaisi asian. Sen jälkeen Mannista painostettiin deamrien taholta poliittisesti luopumaan älyttömästä suunitelmasta ja tutkimaan asiallisesti virastojen siirtoedellytyksiä. Tämä työ on kesken ja se on paljolti kesken sen takia, että voidaan helposti havaita, kuinka siirrot vaikeuttavat valtionhallinnon toimintaa. Keskusta menisi siirtämään välittämättä lainkaan siitä, mitä ongelmia siitä seuraisi. Myös Kokoomus on oppositiopuolueena voimakkaasti kritisoinut Keskustan siirtopolitiikkaa. Mm. viime kunnallisvaalien yhteydessä osa kokoomusehdokkaista otti tämän päävaaliteemakseen. Näin tekin Helsingissä mm. Jan Vapaavuori.
Hajasijoittamisen takana on koko hallitus, mutta ei sen hajasijoittamisen takana, johon Keskusta oli ryhtymässä. Sellaista hajasijoittamista ei halua kukaan järkevä ja vastuullinen ihminen. Sijoitusuhan alla olevien virastojen henkilökunta vastustaa jyrkästi hajasijoittamista.
Siirrettyihin yrityksiin en osaa vastata. Presidentti Kekkosen aikana tehtiin kuitenkin poliittisia hajasijoituspäätöksiä suurteollisuuden sijoittamisesta sinne sun tänne. Tämä on sitten myöhemmin kostautunut, kun toimintaedellytykset ovat paremmat esim. meren läheisyyteen sijoitetulla teollisuudella. Tietysti NL:n kaupan yhteyteen oli järkevää sijoittaa teollisuutta silloin myös Itä-Suomeen, mikä puolustukseksi sanottakoon.Virastojen jakaminen tasaisesti maan alueiden kesken lisää demokratiaa.
Suomi seuraa valtion virastojen hajautuksessa Ruotsin esimerkkiä. Siellä virastoja hajauttaa sosialidemokraattinen hallitus. Suomi seuraa jälkijunassa ja varovaisimmin askelin. Suomen virastojen hajautussuunnitelma on aika kesy verrattuna Ruotsin vastaavaan, jossa KAIKKI virastot jaetaan tasaisesti maakuntien kesken.
Ketään ei voi tietenkään pakottaa muuttamaan viraston mukana. Virastot eivät tule kärsimään henkilökunnan puutteesta. Luultavasti jokaista avoinna olevaa työpaikkaa kohti on suuri määrä päteviä hakijoita. - Kokoomuslainen?
Wiljami kirjoitti:
...kirjoituksistani, vai miksi kyselet?
Wiljamisillä ethän sinä demari voi olla, sillä eihän siellä voi tietää, että kumpi "koulukunta" siellä milloinkin on vahvoilla.
- nykyään..
Wiljami kirjoitti:
...koskapa ne kommunistit olisivat NATO:oon liittymässä? Porvarit voisivat ehkä kannattaa liittymistä, mutta ei kommunistit - eihän?
Wiljamikapitalistinen markkinatalousmaa.
Siellähän on ollut myös harkinnassa NATO,on liittyminen?
Eihän sinunkaan aina tarvitse olla väärässä- eihän? - iyhlihlihlhb
nykyään.. kirjoitti:
kapitalistinen markkinatalousmaa.
Siellähän on ollut myös harkinnassa NATO,on liittyminen?
Eihän sinunkaan aina tarvitse olla väärässä- eihän?Otsikossa kaikki.
- Keskustaporvari
Mielipidepankki kirjoitti:
Hannes Manninen ministeriöineen ehdotti hallituskauden alussa noin 8000 työpaikan siirtoa ja laati listan virastoista ja kaupungeista, joihin ne sijoitetaan. Aikaisempi hallitus ja Ville Itälä ministerinä oli tehnyt jo hajasijoitussuunnitelman ja periaatepäätöksen, jonka Manninen kertoi alkajaisiksi kahdella.
Tämä Mannisen hajasiojoitus lähti sijoitettavien määrästä. Siinä ei millään lailla pohdittu virastojen toimintaedellytyksiä. Teevee Nelosen 45 -minuuttia ohjelman toimitus sai suunnitelmista vihiä ja julkaisi asian. Sen jälkeen Mannista painostettiin deamrien taholta poliittisesti luopumaan älyttömästä suunitelmasta ja tutkimaan asiallisesti virastojen siirtoedellytyksiä. Tämä työ on kesken ja se on paljolti kesken sen takia, että voidaan helposti havaita, kuinka siirrot vaikeuttavat valtionhallinnon toimintaa. Keskusta menisi siirtämään välittämättä lainkaan siitä, mitä ongelmia siitä seuraisi. Myös Kokoomus on oppositiopuolueena voimakkaasti kritisoinut Keskustan siirtopolitiikkaa. Mm. viime kunnallisvaalien yhteydessä osa kokoomusehdokkaista otti tämän päävaaliteemakseen. Näin tekin Helsingissä mm. Jan Vapaavuori.
Hajasijoittamisen takana on koko hallitus, mutta ei sen hajasijoittamisen takana, johon Keskusta oli ryhtymässä. Sellaista hajasijoittamista ei halua kukaan järkevä ja vastuullinen ihminen. Sijoitusuhan alla olevien virastojen henkilökunta vastustaa jyrkästi hajasijoittamista.
Siirrettyihin yrityksiin en osaa vastata. Presidentti Kekkosen aikana tehtiin kuitenkin poliittisia hajasijoituspäätöksiä suurteollisuuden sijoittamisesta sinne sun tänne. Tämä on sitten myöhemmin kostautunut, kun toimintaedellytykset ovat paremmat esim. meren läheisyyteen sijoitetulla teollisuudella. Tietysti NL:n kaupan yhteyteen oli järkevää sijoittaa teollisuutta silloin myös Itä-Suomeen, mikä puolustukseksi sanottakoon.Kun ottaa esimerkiksi lappilaisen ministerin ehdotuksen, jossa on ollut alun perin ilmeisen rutkasti tinkimisvaraa, ja väittää sen sitten olevan keskustan virallinen kanta, niin kyllähän tuolla tempulla saa asian tietysti näyttämään vallan hirmuiselta.
Oliko se Itälän puolet pienempi hajasijoitussuunnitelma sitten jotain muuta kuin suunnitelmataloutta? Mikä määrä valtion toimintoja voitaisiin hajasijoittaa, jotta se ei olisi suunnitelmataloutta?
Olisiko Itälän malli ollut Mannisen esittämänä suunnitelmataloutta?
Mikä sinä muuten olet EUvostoliiton kannattajana puhumaan suunnitelmataloudesta? - Keskustaporvari
JormaKKorhonen kirjoitti:
…puolustamaan noita professoreja ja akateemikkoja, jotka näkyvät noin ajattelevan. Pidän heitä kyllä pätevämpinä alansa asiantuntijoina kuin tämän saitin kepulaisia, ja uskon mieluummin heitä. Toin tuon lehtijutun vain osoitukseksi siitä, että myös tiedemaailmassa asiantuntijat ajattelevat suunnitelmataloudesta samoin kuin ajattelevat siitä myös talous- ja tuotantoelämän asiantuntijat.
Ja kiistämätön tosiasia on, että nimenomaan keskusta sitä suunnitelmataloutta meillä ohjelmallisimmin edustaa, olkoonkin, että nyt myös hallituksen demarijäsenet ovat joutuneet siihen jossain määrin osallisiksi. En siis mitenkään halua puolustaa heitäkään; kaipa hekin sitten ovat hieman sosialisteja.
Mielipidepankki näkyy antaneen yksittäisiä esimerkkejä suunnitelmatalouden tuottamista tapauksista, joten minun ei tarvitse enää listaa jatkaa, vaikka se helppoa olisi ainakin esitettyjen toiveiden, aikomusten ja suunnitelmienkin tasolla. Miksipä rypeä enempää tuollaisen typeryyden aiheuttamassa surussa – kyllä sitä vielä pakostakin joudutaan suremaan – kepulaisetkin – jos kaikki kepulaisten toivomukset ja kepun suunnitelmatkin toteutuvat.
Sen vain vielä haluan sanoa, että vaikka olenkin mielestäni ihan vain pelkistä epäitsekkäistä ja yhteiseen hyvään tähtäävistä järkisyistä kallellaan mieluummin demareihin kuin kepuun päin, niin en ole sellainen sosialisti, joka voisi kannattaa millään alueella kepun edustamaa sosialistista suunnitelmataloutta, kun se tuottaa niin huonoja tuloksia.
Valppaasti aikaani seuraavana sen hyvin näen ja ymmärrän, ja historian harrastajana tiedän sen ”saavutukset” myös menneinä aikoina. Ja sellaisia tuloksia tuottavaan järjestelmään pyrkiminen – mitä kepu nyt tekee kun kepulaiset niin haluavat – kauhistuttaa minua, ei niinkään itseni kuin nuorempien suomalaispolvien puolesta.
Hyvää yötä, ja älkää nähkö painajaisia, vaikka niihin hieman aihetta olisikin, Mutta toivokaamme ja uskokaamme, että seuraavat ek-vaalit ”vielä kaiken muuttaa voivat”!
Mutta mieltä kohottavin elämys oli kyllä tuo Tero Pitkämäen hirrrrmuinen keihästulos! Jokohan taas tulisi Pohojanmaalta Suomen keihäskunnian kirkastaja, Pauli Nevalan ja Tapio Korjuksen perinteiden jatkaja!Noiden professoreitten lausuntojen avulla sinä yrität ryhtyä ampumaan itse rakentamaasi möröä.
Ei mene läpi tuo temppu.
Mikä sinä muuten olet EUvostoliiton kannattajana puhumaan suunnitelmataloudesta? - Erkko Lihava
Keskustaporvari kirjoitti:
Kun ottaa esimerkiksi lappilaisen ministerin ehdotuksen, jossa on ollut alun perin ilmeisen rutkasti tinkimisvaraa, ja väittää sen sitten olevan keskustan virallinen kanta, niin kyllähän tuolla tempulla saa asian tietysti näyttämään vallan hirmuiselta.
Oliko se Itälän puolet pienempi hajasijoitussuunnitelma sitten jotain muuta kuin suunnitelmataloutta? Mikä määrä valtion toimintoja voitaisiin hajasijoittaa, jotta se ei olisi suunnitelmataloutta?
Olisiko Itälän malli ollut Mannisen esittämänä suunnitelmataloutta?
Mikä sinä muuten olet EUvostoliiton kannattajana puhumaan suunnitelmataloudesta?kertoo, mikä on Mielialapankin mielipide kulloisenkiin asiaan...
- kolhoosi
lainaus korhoselta:
>Minulta pyydettiin esimerkkejä keskustan näytöistä suunnitelmataloudessa, ja annoin sellaiseksi hajasijoitussuunnitelmat.<
eli toisin sanoen kepun suunnitelmataloudesta sinä siis annat hajasijoitussuunnitelmat.
Seuraa kysymys oletko nyt ihan tosissasi.
Koska sitten myös kokoomus on varsinainen suunnitelmataloutta harrastava puolue demarien ohella.
etkö sitten usko no lueppa sitten mitä kokoomuksen Pekka Kuosmanen kyselee:
"Suullinen kyselytunti: Valtionhallinnon hajasijoitus (22.03.2001)
Pekka Kuosmanen
N:o 39) Valtionhallinnon hajasijoitus
Pekka Kuosmanen /kok : Arvoisa rouva puhemies! Hallinto 2000 - uudistuksen yhteydessä valtion putkihallinnosta maakunnista hävisi 3 500-4 000 virkamiestyöpaikkaa, mutta vastaavasti sitten keskushallinto paisui Lipposen ykköshallituksen aikana noin 4 500 virkamiespaikalla täällä Helsingissä. Kysynkin herra pääministeriltä:
Kun nuori ministeri Itälä on ottanut oikean suunnan ja ruvennut hajottamaan ja siirtämään keskusvirastojen toimintoja maakuntiin, onko tämä hallituksen kanta muittenkin ministeriöitten osalta?
Pääministeri Paavo Lipponen : Arvoisa puhemies! Vastaus on jyrkkä on. Hallitus todellakin toteuttaa syksyllä omaksumaansa aluepoliittista toimintaohjelmaa, ja se on käynnistynyt sisäministeriön hallinnonalalta. Luulen, että sielläkin voi olla vielä jatkossa jotain uudelleensijoitettavaa, en tiedä. Joka tapauksessa tätä toimintalinjaa tullaan toteuttamaan myöskin sillä tavoin, että se juridiselta puoleltaan vastaa lainsäädäntöä, että henkilöstön kohtelu kaikissa tapauksissa on lainmukaista ja henkilöstön oikeuksia kunnioitetaan." jne- Ratamo
Ilmeisesti jorisee palstalla vain siksi, että saisi jotain vipinää haaroihinsa, vanha papparainen kun jo on. Mikään muu ei selitä papparaisen käsittämättömiä jorinoita.
- Pihan Kirsi
"Elämä olisi helppoa, jos voisi panna koko hajasijoitushömpötyksen vain keskustan piikkiin. Mutta kun ei voi. Edellisen hallituksen aikana myös kokoomus kunnostautui tässä kyseenalaisessa lajissa vähintäänkin keskustalaisilla arvosanoilla. Sisäministeri Ville Itälä hajasijoitti poliisin tietohallintokeskuksen Rovaniemelle, hätäkeskusyksikön Poriin ja asetarkastusyksikön Riihimäelle. Toinen kokoomusministeri Jari Vilén puhui hajasijoittamisen ihanuudesta lähes jokaisessa lehtihaastattelussa."
by talouselämä- Keskustaporvari
...kokoomuslaisten ministereitten toteuttamana hajasijoitus ei ole suunnitelmataloutta, mutta keskustalaisten toteuttamana se sitä tietenkin on.
Aivan samoin kuin jos kokoomuksen tai jonkun muun puolueen puheenjohtaja soittaa eduskunnasta matkapuhelimella kotiinsa, niin hän on huolehtiva perheenisä, mutta kun Esko Aho soitti, niin hän olikin perhettään laiminlyövä kännykkäisä. - asia ei ole se seikka
Keskustaporvari kirjoitti:
...kokoomuslaisten ministereitten toteuttamana hajasijoitus ei ole suunnitelmataloutta, mutta keskustalaisten toteuttamana se sitä tietenkin on.
Aivan samoin kuin jos kokoomuksen tai jonkun muun puolueen puheenjohtaja soittaa eduskunnasta matkapuhelimella kotiinsa, niin hän on huolehtiva perheenisä, mutta kun Esko Aho soitti, niin hän olikin perhettään laiminlyövä kännykkäisä.joka määräisi miten siihen reagoidaan vaan kuka sitä asiaa ehdottaa.
Niinkuin tässä hajasijoitus korhostelussakin tulee niin selvästi ilmi että joko tämän alulle panija ei tiedä mitään mistään tai yrittää tehdä niin suuren valheen ettei sitä voi uskoa vääräksi.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1621374
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä40965Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad38705- 14620
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä28612- 35604
Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46597Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver19580Ajatteletko ollenkaan minua
Naiselle, jonka kanssa vahva tunne yhteydestä. Jota kipeästi kaipaan, mutta jota ei juuri näe. Onko siitä jo kolme vuott30567Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .17553