AKE:n tietojen mukaan Ladan ensimmäistä vuosimallia, siis 1971, on Suomessa enä 1 kappale rekisterissä. Missäköhän kyseinen yksilö sijaitsee. Onko tietoa?
Lada 1200 vm.1971
missäköhän on
133349
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
nähty kontulassa
http://koti.mbnet.fi/lada1971/
oli n. 1200cm2 kone ja nelivaihteinen laatikko. Mittaristo oli vaaleapohjainen, ratissa kromattu äänimerkkirengas, pissapojan käyttö jalkapolkimella ym. Kaikki oli tarkkaan kopioitu työkaluja myöten "emomallista" joka tietenkin oli Fiat 124. Jos Lada ei täytä näitä kriteerejä, se ei tietenkään ole aito -71 malli.
päivitetty versio.
Kaikki tarkkaan kopioitua? Ei ihan. Fiat ei myynyt lupia 1.6-litraiseen TwinCam-koneeseen, koska se oli liian hienoa tekniikkaa lisenssiautoon. Ladan koneet ovat venäläisten itse suunnittelemia.
sitä -71 ja sen jälkeen tulleita 1200 (ilman muita merkintöjä olleita) perusLadoja. Fiatin heikkoa koria oli vahvistettu, muuten auto muistutti tarkasti ulkoisesti emomalliaan, myös kone
Ladan moottori on Fiatin suunnittelema moottori, jota ei ollut missään Fiat-mallissa. Alkuperäisessä Fiat 124:ssä oli työntötankomoottori, joka on samaa pohjaa kuin Polski-Fiat 125P:n moottori. Venäläiset halusivat autoon uudempaa tekniikkaa, ja niin autoon suunniteltiin 1970-luvun taitteessa varsin ajanmukainen OHC-moottori.
Toinen merkittävä muutos jonka venäläiset halusivat oli takapään rumpujarrut; Fiatissahan oli levyt joka nurkassa. Venäläiset, varsin aiheesta, eivät luottaneet takapään levyjarruihin. Ne eivät oikein tahtoneet toimia senaikaisella tekniikalla.
Lada 2101 ei missään tapauksessa ollut suora kopio Fiat 124:stä. Perusauto oli Fiat 124, mutta siihen tehtiin lukuisia muutoksia venäläisten toivomuksesta.
Noista takapään rummuista, edes jossakin suhteessa Venäläiset oli edelläkävijöitä.
Ne takalevyjarrut pitäisi lailla kieltää nykyautoistakin. Ei niitä ole tarkoitettu Suomen suolasohjoihin ja pakkasiin jäätymään. Vähällä käytöllä tuottavat talvella ikäviä yllätyksiä; suurin etuhan niissä on hyvä jäähdytys! Ongelmia edesauttaa kevytmetallivanteiden käyttö.
Levyjarrujen akilleen kantapäähän on jumittuvat männät, kun mäntien liike on vähäinen jarrutustehoon nähden. Takajarruja käytetään vähän varsinkin kaupunkinopeuksilla, kun etujarrujen teho riittää pysäyttämään auton normaaliajossa. Lisäongelmana on se että takalevyjarrut saavat osakseen enemmän sohjoa ja maantiesuolaa kuin etulevyjarrut.
Fiatillahan oli käsijarrukin toteutettu siten että se vaikutti jarrupaloihin; esim. mersuhan harrasti erillisiä takajarrukenkiä. Kun vertaa Polski-Fiatilta saatuihin kokemuksiin jarrupaloihin vaikuttavasta käsijarrusta, Ladan päätös käyttää rumpuja takana oli todella hyvä.
Nykyään on tietysti valmistustekniikka kehittynyt ja monet työstövaiheet ovat halventuneet, joten laatukin on parantunut. En mielelläni vertaisi 1970-luvun alun takalevyjarruja nykyisiin. Totta kai sama ongelma, eli takajarrulevyjen vähäinen kuormitus ja siitä johtuva männän vähäinen liike, johtaa edelleen ongelmiin nykyjarrutekniikassa, vaikka materiaalit ja työstötekniikka ovatkin kehittyneet.
heitit! ABSjarrut kun eivät toimi rumpujarruissa kun rumpujarruilla on ns.itsetehostava ominaisuus ja sitten vielä tuo alumiinivanne kyllä edesauttaa sitä, että voi autoa pestessä huuhtoa jarruja ja samalla miedontaa sitä suolan vaikutusta. Jarrujen kanssa ei juuri ole mitään huolia kun muistaa myöskin vaihdella niitä jarrunesteitä ja vaikka renkaidenvaihdon yhteydessä vähän liikutella niitä mäntiä,satuloita ja samalla katto vielä, että palat liikkuvat satulassa.
"ABSjarrut kun eivät toimi rumpujarruissa kun rumpujarruilla on ns.itsetehostava ominaisuus"
Kuorma-autoissahan on ABS rumpujarruissa, eli kyllä toimii siitä huolimatta. Lisäksi ainakin jossain loppupään Toyota Carina -mallissa oli sama homma. Rumpujarrujen ole itsetehostuvuus riippuu siitä miten se on toteutettu (simplex, duplex...).
Takalevyjarrujen virheetön toimivuus vaatii juuri mainitsemaasi lisähuoltoa (paitsi jarrunesteet kannattaa toki vaihtaa vähintään parin vuoden välein muutenkin).
Rumpujarrun rakenne on suojatumpi ja siksi se ei ole niin altis epäpuhtauksille. Rumpujarru vaatii pienemmän poljinvoiman ja kuten mainittua, käsijarru on helpompi toteuttaa.
Rumpujarrun haittoina ovat huono jäähdytys joka saattaa johtaa jarrujen häipymiseen toistuvissa kovissa jarrutuksissa ja rakenteen kalleus sekä painavuus.
kun tehdään lähes jatkuvasti jarruremonttia! Juuri etummainen hihna on aina itsetehostuva siis sylinteri kun on yläpuolella, sitten vielä lisäisin tuon rumpujarrujen jarrupölyn joka ei pääse pois muuta kuin aukaisemalla jarrurummut ja juuri jarrupöly yhdistettynä kosteuden kanssa on se joka sekoittaa ABSantureita.
Tuossahan se mulla pihalla on. Kontulassa en ole koskaan käynyt. On siis http://koti.mbnet.fi/lada1971