Miksi alkaa ateistiksi? Mitä pitäisi tehdä, että pääsee sisälle ateistiseen ajatteluun? Miten voisi saada ateistiystävän? Kuinka menetellä ateistina kiusauksissa?
Ateismia harkitsevat
Anonyymi-ap
7146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Paras tie ateismiin on opetella itsenäistä kriittistä ajattelua, missä osaa kyseenalaistaa myös omat lapsuuden uskomukset. Myös tieteiden opiskelu ja maailman ymmärtäminen tieteelliseen tietoon perehtymällä auttaa.
Kannattaa ottaa aluksi etäisyyttä kirkollisiin ja muihin uskonnollisiin tilaisuuksiin - ja palata sinne vasta myöhemmin. Jos mieli ahdistuu erilaisista pelkotiloista, kuten ikuisen elämän menettämisestä tai kadotuksesta, niin kannattaa hakea apua psykiatreilta tai uskonnon uhreja auttavilta säätiöiltä. Uskonnollisesta ajattelusta poispääseminen on monille vuosien prosessi.
Noin olen tehnyt. Unohtaa lapsuuden kokemukset. Lapsuuteni oli ateistinen. En vielä kouluun mennessä tiennyt mikä se sellainen Jumala on.
Hihhuli ei voi tulla tosi ateistiksi.
Eikö ole mahdollista, että ihminen on ateisti, mutta harjoittaa samanaikaisesti teistisperäisiä käytänteitä? Eli kumpi sellainen, on joka harjoittaa pakanallista riittiä tavoissaan, mutta on kuitenkin kehittänyt oman ateistisen ateologiansa ja hahmogallerian sille? Jopa syntymät tapahtuivat aikoina ennen teismiä ja sen ulkopuolella jonkin muun järjestelmän vallitessa. Ja niitä juhlittiin.
Miksi alkuateistit alkoivat mukautua muihin riituksiin ja nykyisin heistä suurin osa noudattaa jonkin aiemman uskontojärjestelmän riituksia ja aikataulutuksia omana vuosijuhlakiertonaan.
Eikö aiempien ateistisukupolvien laatimat vuosijuhla-aikataulut ja kalenterit enää kelpaa nykyateismin harjoittajalle, vaan kielletty teistinen hedelmä houkutuksineen kiehtoo jatkuvasti?
Mahdotonta kristityille. Tiede on tiedettä.
Ei ateismia.
”Kuinka menetellä ateistina kiusauksissa?”
Syöt kiusauksen haarukalla suuhun etkä sotke itseäsi sillä. Kiusauslautaselle tai kiusausvuokaan ei kannata istua tai työntää naamaansa.
Ei ateistiksi tulemista tarvitse mitenkään harkita. Yleensä ateistiksi vain tullaan, kun huomataan, että uskontojen käsitykset eivät ole totta.
Eikä tarvitse tehdä mitään päästäkseen sisälle ateistiseen ajatteluun, koska ei ole mitään erityistä "ateistista ajattelua". Ei vain enää uskota uskontojen tosiksi väittämiä järjettömiä käsityksiä.
Eikä tarvita mitään "ateistiystäviä". Ollaan ystäviä vain ihan entisten ystävien kanssa. Sen lisäksi voi ottaa vähän etäisyyttä pahimmin uskonnosta sekaisin olevien ystävien kanssa (yleensä kaikkoavat ihan itse).
Ei ateismissa ole mitään kiusauksia. Joskus voi tuntua, että olisi kiva, jos Jumala olisi olemassa, mutta kyllä se aika äkkiä unohtuu, kun muistaa, että ei Jumala ennenkään auttanut.