Kuka loi Jumalan?

Taas omistettu Ollille, kun mormonit sanovat Jumalan tulleet jostain ihmisestä


𝐊𝐮𝐤𝐚 𝐥𝐨𝐢 𝐉𝐮𝐦𝐚𝐥𝐚𝐧? Ei kukaan. Jumala on aina ollut olemassa.
Tämä kysymys on suurimpia vastaväitteitä, joita ateistit esittävät oikeuttaakseen epäuskonsa. Bertrand Russell (1872-1970), kuuluisa brittiläinen filosofi, asetti tämän vastaväitteen ensisijalle vaikuttavassa lyhyessä kirjoitelmassaan: Why I am not a Christian [suom. Miksi en ole kristitty]. Tänä päivänä ateistit toistavat samaa vastaväitettä, mukaan lukien Richard Dawkins (Jumalharha-kirja) ja australialainen Philip Adams vuoden 2010 maailmanlaajuisessa ateistien kokouksessa Australian Melbournessa, jossa hän sanoi:
”Suuri argumentti Jumalan puolesta oli se, että täytyi olla luominen, alku. … Mutta vastaväitteeni oli yksinkertainen. Jos Jumala oli alku, niin kenestä Jumala sai alkunsa?”
Maailmankaikkeudella oli alku; lähes kukaan ei kiellä sitä, koska termodynamiikan [lämpöopin] pääsäännöt vaativat sitä: Maailmankaikkeus on kulumassa loppuun ja se ei ole voinut olla kulumassa loppuun ikuisesti, tai se olisi jo loppuun kulunut. Yksikään tähti ei enää syytäisi ulos energiaansa ja me emme olisi täällä.
Jotkut ovat ehdottaneet yhden universumin synnyttävän toisen, mutta jälleen, ei ole mahdollista olla ääretöntä määrää tällaisia syntymiä ja kuolemia, koska jokaisella kierrolla täytyy olla vähemmän käytettävissä olevaa energiaa kuin edellisellä ja jos tällainen olisi jatkunut ikuisesti, kaiken tuhoutuminen olisi jo tapahtunut.
On täytynyt olla alku
Yksi kaikkein tunnetuimmista periaatteista logiikassa/tieteessä/todellisuudessa on syy-seuraussuhteen periaate: jollain, jolla on alku, on riittävä syy. Periaate ei ole: ”Kaikella on syynsä”; Bertrand Russell ilmaisi sen väärin. Sen sijaan periaate on: ”Kaikella, jolla on alku, on myös riittävä syy”. Vain hetken miettiminen varmistaa sen – jollain, jolla ei ollut alkua, ei ole tarvetta aiheuttajalle. Lisäksi syyn täytyy olla riittävä, tai asianmukainen. ”Sinut löydettiin kaalimaalta”, ei ole riittävä selitys olemassaoloosi.
Tämä syy-seuraussuhteen periaate on niin perustavaa laatua oleva, että jos sanoisin, että tuoli jolla istut – jolla on täytynyt olla alku – vain syntyä tupsahti siihen ilman mitään syytä, voisit ihan oikeutetusti ajatella minun tarvitsevan psykiatrista arviointia!
Jos Luoja-Jumalan tarvitsisi olla luojan tekemä, tämän luojan luoja tarvitsisi myös luojan, joka tarvitsisi luojan ... se olisi kuin loputon jono kaatuvia dominopalikoita
Tämän päivän ateistit, jotka haluavat käyttää sanoja kuten ”rationaalinen”, ”järkeenkäypä” ja ”tieteellinen” kuvaillakseen uskomuksiaan, uskovat kaikkein suurimman alun – siis maailmankaikkeuden alun – aiheutuneen ilman mitään syytä! Jotkut myöntävät sen olevan ongelma, mutta he väittävät, ettei sanomalla: ”Jumala teki sen”, selity mitään, koska silloin tulisi selittää, mistä Jumala tuli. Mutta onko tämä vastaväite pätevä?
Millainen oli maailmankaikkeuden alkusyyn oltava?
Maailmankaikkeuden alkusyyn on täytynyt olla ei-materiaalinen, koska jos syy oli materiaalinen/luonnollinen, se olisi ollut samojen rappeutumisen lakien alainen, kuin maailmankaikkeus. Se tarkoittaa, että sillä itsellään olisi täytynyt myös olla alku, jolloin tässä on sama ongelma kuin maailmankaikkeuksien syntymien ja kuolemien kierrossa. Joten maailmankaikkeuden alkusyyn on täytynyt olla yliluonnollinen, eli ei-materiaalinen tai henki – syy joka on avaruusmateria-ajan ulkopuolella. Tällainen alkusyy ei olisi riippuvainen samoista rappeutumisen laeista ja siten sillä ei olisi alkua. Eli alkusyyn täytyi olla ikuinen henki.
Lisäksi maailmankaikkeuden alkusyyn täytyi olla uskomattoman voimakas; pelkästään maailmankaikkeuden koko ja energia yhdessä kertovat tuosta voimasta; täytyi siis olla riittävä syy.
Minusta tuo kuulostaa aivan Raamatun Jumalalta. Raamattu paljastaa maailmankaikkeuden Luojan:
- 𝐢𝐤𝐮𝐢𝐬𝐞𝐧𝐚