Irvokas puolustus kaupanliitonTuula Loikkaselta hintojen muodostumisesta aamu tv:ssä kolmosella.
Sokea kanakin ymmärtää,jos tuottajahinta on alhainen,kuinka kotimaisen ruuan tuotannon käy.
Kaupan katteet on aina kuitenkin kunnossa.
Ulkomaista ruokaa tilataan myytäväksi halvalla ja niidenkin hinta nostetaan lähelle kotimaisen "kalliin" ruuan hintaa,parempaa katetta hakien.
Kaiken takana on myös poliittinen järkijättöinen valtataistelu Keskusta vastaan Kokoomus ja Vasemmisto /Demarit
Ihmiset pakotetaan ostamaan ulkomaista kemikaalien ja saasteiden kuormaa ruuan muodossa.
Meillähän kun tuo sote ja syöpähoidot on niin hyvällä mallilla ,että lisää potilaita vain ovista ja ikkunoista.Hoitaminen on niin "halpaa", että oksat pois.
Olemmeko omaksuneet kuuluisan ryssimisen taidon?
Helsinkiläisille maaseutu ja sen ihmiset on lähinnä Lapin hiihtokeskukset. Varakkaan pettäjän paratiisi. Kesällä on matkustettava pois maasta,kun on itkikat,sataa,ja saattaa matkalla kotimaassa haista lehmän lanta.
Hyi!
Sokea kanakin ymmärtää,jos tuottajahinta on alhainen,kuinka kotimaisen ruuan tuotannon käy.
Kaupan katteet on aina kuitenkin kunnossa.
Ulkomaista ruokaa tilataan myytäväksi halvalla ja niidenkin hinta nostetaan lähelle kotimaisen "kalliin" ruuan hintaa,parempaa katetta hakien.
Kaiken takana on myös poliittinen järkijättöinen valtataistelu Keskusta vastaan Kokoomus ja Vasemmisto /Demarit
Ihmiset pakotetaan ostamaan ulkomaista kemikaalien ja saasteiden kuormaa ruuan muodossa.
Meillähän kun tuo sote ja syöpähoidot on niin hyvällä mallilla ,että lisää potilaita vain ovista ja ikkunoista.Hoitaminen on niin "halpaa", että oksat pois.
Olemmeko omaksuneet kuuluisan ryssimisen taidon?
Helsinkiläisille maaseutu ja sen ihmiset on lähinnä Lapin hiihtokeskukset. Varakkaan pettäjän paratiisi. Kesällä on matkustettava pois maasta,kun on itkikat,sataa,ja saattaa matkalla kotimaassa haista lehmän lanta.
Hyi!
Vastaukset 25
Vanhimmat
Maataloustuottajien on turha haukkua ketään muita omasta surkeudestaan.
Niillä on kaksi "mahtipuoluetta" ajamassa etujaan Keskusta ja MTK.
Maataloustukiin menee 2/3 EU-tuista. Jos ei ketokiila pärjää ja opi
pitämään puoliaan turha valittaa.
Tukihomma on varakkailta tulonsiirto ruuan hintaan.Tällä halutaan ruuan pitää alhaisena ,jotta köyhälläkin olisi vara ruokaan..
Valitettavasti köyhä monesti käyttää rahat viinaan ja röökiin.
Ei kukaan Suomessa yritä pitää ruuan hintaa alhaisena,
että köyhälläkin olisi varaa ruokaa. Ihan huuhaata.
Ei ainakaan Kesko.
Se tekee huipputulosta.
Ongelman juurisyy on se, että ruokaa tuotetaan liikaa.
Tuottamalla ruokaa hieman vähemmän kuin on tarve, varmistettaisiin se, että maatalous olisi kannattavaa jopa ilman tukia.
Vehnä on hyvä esimerkki liikatuotannosta. Globaalisti tuotetusta ja/tai jalostetusta vehnästä menee hävikkiin lähes 50%. Kuitenkin spekulantit pelaavat vehnäpulan kanssa jotta saavat puljata hintoja ylöspäin. Jos lähes koko vehnäntuotanto saataisiin käyttöön, nälänhätiä ei maailmassa olisi
Mihin mahtanee perustua väitteesi siitä, että ihmisiä pakotetaan ostamaan kemikaaleja ja saasteita ruuan muodossa. Meillähän joidenkin poliitikkojen puheissa kuulee toistuvasti myytin puhtaasta kotimaisesta ruuasta ilman mitään perusteluja. Välillisesti väitteestä voi lukea, että ulkomainen ruoka on epäpuhdasta. Kumma kyllä esim. kreikkalaisten ihmisten on todettu elävän muita pitempään olevan terveempiä. Yhdeksi syyksi on nähty välimerellinen ruokavalio. Ihmiset eivät ole ainakaan vielä kuolleet sukupuuttoon tai tukehtuneet "epäpuhtaan" ruokaansa, vaikka ovat sitä ties kuinka kauan syöneet.
Kotimaisen ruuan suosiminen on tarkoittanut mahdollisesti kyllä puhtaan mutta sitäkin epäterveellisemmän ruuan syömistä. Suomalaisen ruuan pääpaino on ollut maito- ja eläinrasvoissa. Kotimaiset viljat ja erityisesti vehnä on niin huonolaatuista, ettei se oikein kelpaa esim. suomalausten pitkäaikaisen suosikkituotteen pullan tekemiseen. Kotimaisella maataloudella on vuosien varrella pilattu yksi kotimainen ruuantuotanto eli kalatalous. Suurin osa kalastamme on norjalaista viljeltyä lohta, kun kotimaista kohtuuhintaista vastinetta ei ole tarjolla. Luonnonkaloista hyvä ruokakala olisi siika, mutta sen kilohinta on noin kaksinkertainen norjalaiseen loheen verrattuna.
Teveysviranonmaiset kehottavat lisäämään ruokalautasella kasvisten ja hedelmien määrää ja vähentämään punaisen lihan käyttöä. Kasviksia saa kotimaasta kesällä ja talvellakin, mutta niiden tuottaminen talvisin ei ole erityisen energiatehokasta. Suomen sääolosuhteet eivät käytännössä tarjoa oikein mitään kasvualustaa hedelmille. Suomessa on toki suosittu arktista maataloutta maksoi mitä maksoi. Ruotsissa on pidetty sentään järki päässä ja tuotanto on keskittynyt Tukholmasta eli samalla Suomesta etelään.
Kanadan jäätiköillä ei tietääkseni viljellä maata. Miksi Suomessa kaikkein hankalimmissa viljelyolosuhteissa Lapissa pitäsi harjoittaa tuettua maataloutta? Ihan arkijärjellä ajateltuna ne hiihtokeskukset sopivat paljon paremmin Lapin olosuhteisiin kuin maanviljely tai kitukasvuisten metsien kasvattaminen. Helsinkiläiselle maaseutu ja sen ihmiset voivat olla lähinnä Lapin hiihtokeskukset. En ole huomannut kuitenkaan Lapissa mitään kansanliikettä, millä haluttaisiin päästä eroon turisteista, ei edes niistä ulkomaisista, jotka ovat ulkomaisen ruuan saastuttamia.
Kotimaista ruuan tuotantoa perustellaan yleisesti kriiseihin varautumisella. Tämäkin on hokema ilman kummempaa sisältöä. Miten on varauduttu kriisiaikojen ruuantuotantoon. Monasti kriiseissa loppuu ensin löpö, joten hevosvoimaa ja työvoimaa pitäisi olla saatavilla. Siinä kohdin tuntuu odolta, että maataloutta viedään mahdollisimman kauas sieltä, missä ihmisten enemmistö asuu. Hajauttaminen tarkoittaa samalla suureen kuljetuspotentiaaliin varautumista. Ja jos se löpö loppuu ensin, miten se mahtaa hoitua. Normaaliakoina ruokahuoltoon on varauduttu paremmin kuin hyvin. Pahimmillaan kolmen vuoden tarve on tuotettu ja se yhden vuoden tuotanto lahjoitettu ulkomaille tai tuhottu, jotta sen paneminen myyntiin ei laskisi hintaa. EU-aikana on onneksi tässä suhteessa edetty edes vähän järkevämpään suuntaan.
Huoltovarmuuden suhteen ei ole ajateltu myöskään sellaista vaihtoehtoa, että ruuan tuotanto käy mahdottomaksi kotimaassa. Tällainen uhka oli todellinen toukokuun alussa vuonna 1986, kun Tsernobylissa räjähti ydinvoimala. Ukrainalaiset ja venäläiset saivat henkensä uhraten sen onneksi sammutettua riittävästi, mutta ikävämmin olisi voinut käydä. Jos olisi käynyt ikävimmin, meillä syötäisiin nyt ensisijaisesti ulkomailta tuotua ruokaa. Nyt asiaan on herätty niin, että kulkuyhteydet jäämerelle ja vaihtoehtoisesti Ruotsin kautta Atlantille halutaan rakentaa. Sodan osalta on voitu nähdä, että Ukrainassa on aika vaikea viljellä sitä maata ainakin lähellä rintamalinjaa, kun pommeja putoaa niskaan ja peltoja on miinoitettu.
Politiikan osuus on ollut lähinnä siinä, että Kepu on halunnut pitää ihmiset etäällä toisistaan. Haja-asuttaminen tuo Kepulle kannatusta. Siihen koko maan kattava älytön maatalous on nähty hyvänä keinona tilanteen ylläpitämiseksi. Se ei ole kuitenkaan pitkän päälle toiminut. Koulutuksen myötä nuoret naiset karkasivat ensin maaseudulta. Seurauksena oli paritumisen ja lapsiluvun vähentyminen. Nyt moni syrjäkylä on ukkotunut ja yleisin kulkupeli on rollaattori.
Maaseutu ei tarjoa Suomen kaltaisissa luonnonolosuhteissa suuria mahdollisuuksi taloudelle varsinkin sen jälkeen, kun puun kaato ja katkaisu on alettu hoitaa tehokkailla metsäkoneilla. Turismi antaa joihinkin paikkoihin elantoa, juuri niihin hiihtokeskuksiin. Itä-Suomi näivettyy, kun naapurimaan idiootit asettuivat hankaliksi ja toteuttavat nyt sairaan mielensä tuotoksia.
Jos tilanne äityy vielä pahemmaksi, Itä-Suomeen voi tulla työtä, jos se päätetään linnoittaa vahvasti idän raakalaiskansan rynnistyksiä vastaan. Moderni talous perustuu ihan juttuihin kuin maatalouteen, jos mieli taloudellisesti menestyä.
Vähäinen maatalous on jo keskittynyt enemmän läntiseen Suomeen.Muualla toiminta jo vähäisempää.
Miksi kauppa ja teollisuus kikkailee alkutuottajan ahtaalle hinnoittelulla pelaamalla?
Alkutuottajan kulut kertyvät hyvin monista tekijöistä,joita on lukuisa määrä.
Miksi heiltä täytyy jatkuvasti viedä tuottavuus pois? Mikä ilo siitä repeää?
Kyllä tulemme jatkossakin tarvitsemaan maitoa,kananmunia,ja eri teuraseläinten lihaa.
Nykyinen suuntaus ,että meidän täytyisi oppia jokaisen mussuttamaan pelkkiä heiniä ,ei tule pitkässä juoksussa toimimaan.
Ihminen on sekasyöjä ja tarvitsee myös liha ja maitotuotteita.
Jokainen tuntee ympärillään pelkän kasviruuan syöjiä,eivät ole osoittautuneet sen terveemmiksi kuin sekasyöjät.
On heillä syövät ja muut taudit siinä missä muillakin.
Lääkärissä juoksevat myös,miltei tiuhempaan kuin muut.Moni myös kuihdutanut itsensä,että tuskin pystyssä pysyy.
Muodissa heidän täytyy olla stressaten mukana,maksoi mitä maksoi.
Pitkän löpinäsi tarkoitus oli ilmeisesti tuomita kotimainen maatalous ja maaseutu. Samaa vihakirjoittelua olet harjoittanut pitkään. Voisi tuon vihasi maaseutua kohtaan napakamminkin esittää, tyhjää lätinäähän tekstisi pääosin on.
Aivan hiljattain uutisoitiin antibioottien käytöstä eläintuotannossa. Siinäkin Suomi oli aivan maailman puhtaimpia.
Ongelma antibiooteissa kuten tiedämme on niille resistanttien bakteerikantojen syntyminen ja kulkeutuminen ruuan mukana ihmisiin. Pahimpia tässä suhteessa ovat Aasian broilerikasvattamot, joista meillekin paljon broileria tulee. Yhtä heikkoa on Etelä-Amerikkalainen naudan liha, ja Eurooppalaisista kyseenalaisinta on puolalainen possu sekä se sinun mainostama herkku, norjalainen lohi.
Lohen kasvatuksessa käytetyt antibiootit ovat saaneet aikaan sen, että kasvatusaltaista karanneet lohet ovat saastuttaneet luonnonkantoja joilla ei ole samaa lääkkeillä aikaansaatua vastustuskykyä tauteja kohtaan kuin karkulaisilla, ja moni Anlantin lohijoki on menettänyt luonnonkannat.
Suomalainen ruoka on myös hormooneista vapaata, toisin kuin se brassiliha tai muu tehotuotettu liha. Hormoneissa ei niinkään ole kyse vaarallisten tautien riskistä kuin eettisyydestä, ja etenkin vasemmistolaisille ruuan eettisyys ei merkitse mitään.
Mielipidepankki on oikeassa, suomalainen ruoka on vaarallista. Siitä saimme taas osoituksen kun useat kaupparyhmät jutuvat tekemään välipalatuotteiden takaisinvedon niissä havaitun salmonellan vuoksi.
Tuotteissa on käytetty tahinia, tuota suomalaista perinnekasvia jota mm. Mielipidepankki on parvekkeellaan kasvattanut. Parveketahini on toki vaaratonta, mutta tehoviljelty tahini siis sisältää salmonellaa. Kyllä on kotimainen ruoka sitte vaarallista. Täytyy siirtyä Mielipidepankin lailla kokonaan tuontiruokaan.
Vai oliko se tahini sittenkin tuontitavaraa?
Suomalaisen ruuan tuotannon puhtaus, eettisyys, järkevyys ja ympäristöystävällisyys on suurelta osin kepuaikaisen valtakauden propagandaa
salmonella on ihmispaskaa....ei ulkomailla ole puhdasta vettä millä kastella kuivina aikoina...joesta pumppaavat pumpuilla...olisi mielenkiintoista nähdä intian ruoan tuotanto gangesjoen varrella..
En ole siirtynyt tuontoruokaan. Syön sekä kotimaista että ulkomaista ruokaa. Pyrin valitsemaan hinta-laatusuhteen perusteella. Joulun aikaan olen ostellut mm. appelsiineja, klementiinejä, banaaneja ja kiwejä. Kahvia ja suklaatakin on tullut ostettua. Joulupuuroon on hankittu riisiä ja kanelia päälle. Manteleitä glögiin ja puuroonkin voi sellaisen panna. Kerro mistä saa näitä yleisiä tuotteita kotimaisina, siis että raaka-aineet on tuotettu kotimaassa.
Minusta kirjoitukseni oli ihan asiaa. Et ottanut kantaa väitteisiini, joten et kaiketi kyennyt niitä kumoamaan. En ymmärrä minkään elinkeinon tuomitsemista. Minusta saa harjoittaa mitä tahansa laillisia ja mielellään ei kovin haitallisia elinkeinoja. Joitakin elinkeinoja voin pitää epäeettisinä ja turhina kuten turkistarhausta. En myöskään vihaa maaseutua. Miksi vihaisin? Minulle maaseutu ei vaan tarkoitat verovaroin tuettua maataloutta. Maatalouden harjoittamista vastaan minulla ei ole mitään, kun sitä tarkastellaan elinkeinona muiden elinkeinojen joukossa eli kannattavuuse edellä mennään.
Minun mielestä epäterveellistä ja haittoja aiheuttavaa ruokaa voi boikotoida, mutta en tee eroa siinä, onko se kotimaista vai ulkomaista. En vaan jaksa uskoa siihen, että me suomalaiset olemme maailmassa ainoa kansa, joka kykenee tuottamaan pihdasta ja terveellistä ruokaa. Jos näin olisi, se suomalainen ruokahan vietäisiin meiltä käsistä, jos kerran laatu on parempaa kuin muualla. Sen perusteella suomalaisen elintarviketuotannon pitäisi pärjätä erinomaisesti, koska kyllä laadulla on aina kysyjänsä jonossa ensimmäisinä.
Näin on.
. Pitää sanoa, että nykyinen pinta-alatukiais viljanviljely on ihan siistiä ja aika saasteetonta touhua.
Sensijaan karjatalous, varsinkinkin maidontuotanto on ihan hirveätä saatuttamista. Navettakoot kasvaneet satojen lehmien tehtaiksi. Hirveä lemu koko seudulla ja sitä lietelantaa ajetaan lähes tauotta pitkin maanteitä vuokrapelloille levitykseen. Maantiet haisevat kuselta. Sitten se tuorerehunajo monta kertaa kesässä isoilla traktorikaravaaneilla rikkoo tiet, niin sora kuin asvalttipintaiset.
Onneksi osa siirtynyt lihakarjantuotantoon, se jos luomua, niin pilaa vain lähivesiä, mutta vähän maitobisnekseen verrattuna.
Miksi syödä appelsiineja ja kiwejä ynnä muuta tuontiruokaa, kun kesä tarjosi meille suomalaisille lähes rajattomasti lakkoja, mustikoita, vadelmia, puolukoita, variksenmarjoja ja karpaloita. Ja ne, joilla on puutarha, he saivat herukoita, karviaisia, aroniaa jne.
Nykyisin marjat voi pakastaa, joten ne voidaan syödä käytännössä tuoreen veroisena, tai sitten valmistaa hilloja ym. Näitä meillä löytyy joulupöydästä, ja itse asiassa löytyy ihan joka päivä, onhan ruokasuosituksissakin desi marjoja per päivä. Niin paljon me niitä suvena kerättiin, että desi ylittyy reippaasti joka päivä.
Itse valmistan joulupuuron ohrasuurimoista. Minulla kun on puulla lämmitettävä uuni, niin sen jälkilämmössä yön yli haudutettua ohrapuuroa ei voi millään edes verrata riisipuuroon, niin paljon maukkaampaa ja muutoinkin parempaa se on. Ilmastokin tykkää, onhan riisi yksi pahiksista niissä ruokasuosituksissa.
Toinen versio puurosta on ruispuolukkapuuro, syksyllä tuli tehtyä puolukkamehua tuoremehuversiona, ja siitä jää yli "mäskiä", jonka pakastin annospusseihin, ja talven tultua olen samalla tavalla leivänpaiston tai lihapadan valmistuksen jälkeisessä jälkilämmössä hitaasti hauduttanut hyvää puuroa tuosta mäskistä ja ruisjauhoista.
Glögi tulee maustettua mustaherukkamehulla, kuivatuilla kotimaisilla omenoilla ja niinikään kuivatuilla karpaloilla. Inkivääri ja kaneli mausteina on tuontitavaraa, muutoin kotimaisista aineksista siis sekin.
Kahvi on tietysti tuontitavaraa, mutta teetä tuleekin sitten jo tehtyä luonnonyrteistä.
Paljon siis ruokaa saa kotimaasta ja se on niin ravintoarvoltaan kuin maultaan paljon tuontitavaraa parempaa, onhan esim mustikka todellista superfoodia, samoin kaura ja ruis.
Ymmärrän, ettet sinä metsään mene, tai omista kunnon uunia jossa hauduttaa, joten joudut tyytymään noihin tuontiruokiin joita luettelit. Mikäs siinä, kukin tyylillään.
Aattoaamuna suuntaan tuohon 100 metrin päässä näkyvälle järvenselälle kokemaan talviverkot. Joulupöydässämme on siis jo aiemmin pyydettyjen graavattujen ja kylmäsavustettujen kalojen lisänä taatusti tuoretta savukalaa, siis saalis savustetaan aattona heti pyyntituoreena. Todennäköisesti siika, mutta ahvenia ja kuhaa aivan yhtälailla sieltä saattaa nousta, tai siis useampikin. Ne mitkä ei omaan pöytään tule jaetaan tutuille, tämä perinne on jokavuotinen, ainakin silloin kun järven jäät kantaa kalastajaa. Vaidokkina olen saanut mm. itseleivottua ruisleipää.
"Et ottanut kantaa väitteisiini..."
Mahdoton niihin on ottaa mitään kantaa, kun kirjoituksesi on piiiitkää ajatustenvirtaa vailla logiikkaa tai muutakaan selkeää sanomaa. Yrityksesi mollata suomalaisia elintarvikkeita, maaseutua ja maanviljelyä kävi toki ilmi.
Suomalaisen ruuan terveellisyys piilee sen puhtaudessa antibioteista, hormoneista ja geenimuunnellusta rehusta. Toisaalta terveellisyyteen vaikuttaa mm. kauran ja muun viljan kohdalla valoisa kasvukausi, joka tekee näistä tuotteista hyvin ravintoainepitoisia. Vehnä on höttöä siinä missä ruis on tiukkaa tavaraa.
Eettisesti hyvin kyseenalainen tuote on Norjan lohi, jonka kasvatuksen sivutuotteena jo useampaan Atlantin luonnonlohen kutujokeen on levinnyt luonnonkantoja sairastuttavia ja tappavia tauteja kasvatusaltaiden antibiooteilla hoidettujen karkulaisten mukana. Luonnonkannoilla ei ole sitä lääkkeiden suojaa kuin tauteja mukanaan tuovilla karkulaisilla.
Kuluttajien tietämättömyys ja lohen halpa hinta pitää kysyntää kuitenkin yllä, niinpä lääkkeiden käyttö saa jatkua, josta luonto ei todellakaan kiitä.
Maatalous joutaa loppuakin, sillä jatkossa aseteollisuus tulee olemaan Suomen valtiontalouden pelastus.
asetehtaat ja soppajono...
Ei tarvi mittää maataloutta.KULTTUURI on paljo tärkeämpi.
Ja ihmisoikeudet.Ei suomalaisen!
Maataloudesta ei ole kuin kuluja, jos nekin sadat ja taas sadat miljardit mitkä on jaettu kannattamattoman maatalouden tukemiseen, olisi käytetty viisaasti sotateollisuuden tukemiseen, niin Suomi olisi nyt koko maailman asetuotannon kärkivaltioita.
Jalkaväkimiinatehtaat on oltava priorisoinnissa ensisijalla, voisiko hyökkäysministeri Häkkänen määrätä mahtikäskyllään kaikki metallipajat tekemään Suomen turvallisuuden kannalta äärettömän tärkeitä miinoja?
Olet oikeassa. Aseille on aina kysyntää ja ne maksetaan rahalla.
paskaa tulee ulkomailta salmonellaa jne...eihän ulkomailla ole puhdasta vettä millä kastelaan vihannekset jne..sitten kun ottavat ruokaa ganges joen varresta niin aletaan olla paskavuoren huipulla ruoan tuotannossa..se on totta että maatlaouden alasajo on tuhon tie suomelle...sanokaapa yksikin ulkomainen maa jolla on puhtaat vedet..montako löytyy--
Suomen vedet ovat suurelta osin suo-ojitusten likaamia mutavesiä. Vain Saimaa on edelleen suht. puhdasvetinen.
Maataloudesta päättää Valtiovarainministeriö. Näköpiirissä ei ole mitään, mikä uhkaisi maataloustukijärjestelmää.
Ruokaraaka-aineiden tuotanto saattaa supistua paljonkin, mutta se ei "maataloutta" lopeta.
Tilakoko jatkaa kasvamistaan, kun pienemmät tilat siirtyvät suurten tilojen lisämaiksi, kuten on tapahtunut jo ainakin 70-luvulta alkaen.