Suomi aloitti 1.2.1993 "EY-jäsenyysneuvottelut".
Tästä muistiosta selviää, ettei kyse ollutkaan jäsenyysneuvotteluista - vaan Suomen EY-politiikan tavoitteista - EY-sopeuttamisen ehdoista:
"ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO LUOTTAMUKSELLINEN
Veli Sundbäck 8.2.1993 EI JULKISUUTEEN
TIIVISTELMÄ SUOMENNEUVOTTELUTAVOITTEISTA EY-JäSENYYSNEUVOTTELUISSA
Suomen EY-politiikan tavoitteisiin laajasti ottaen kuuluvat:
- tavoitteet varsinaisissa neuvotteluissa EY:n kanssa, toisin sanoen ne siirtymäajat ja erityisjärjestelyt, joita Suomi tarvitsee voidakseen soveltaa yhteisösääntöjä,
- tavoitteet yhteisön säännöstön kehittämisen suhteen,
- tavoitteet Suomen sisäisten toimenpiteiden suhteen"
Tästä muistiosta selviää, ettei kyse ollutkaan jäsenyysneuvotteluista - vaan Suomen EY-politiikan tavoitteista - EY-sopeuttamisen ehdoista:
"ULKOASIAINMINISTERIÖ MUISTIO LUOTTAMUKSELLINEN
Veli Sundbäck 8.2.1993 EI JULKISUUTEEN
TIIVISTELMÄ SUOMENNEUVOTTELUTAVOITTEISTA EY-JäSENYYSNEUVOTTELUISSA
Suomen EY-politiikan tavoitteisiin laajasti ottaen kuuluvat:
- tavoitteet varsinaisissa neuvotteluissa EY:n kanssa, toisin sanoen ne siirtymäajat ja erityisjärjestelyt, joita Suomi tarvitsee voidakseen soveltaa yhteisösääntöjä,
- tavoitteet yhteisön säännöstön kehittämisen suhteen,
- tavoitteet Suomen sisäisten toimenpiteiden suhteen"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sellainen totalitaarinen valtiohan tuo EU on! Kansalle kaljaa ja sirkusjuhlia, media on lahjottu ja peloteltu. Mukamas itsenäinen Suomi itsenäisen EU-valtion sisällä? Höpö-löpsis!
Suomen keskeinen EY/EU-neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo mielenkiintoisia asioita tuhotussa EU-kirjassaan
"Suomen tie EU:n jäseneksi"
ISBN 951-9160-19-1
Kustantaja: Oy Ultima Thule, 90120 OULU
Painopaikka: Oulun Liikekirjapaino Oy
Kirjan sivulta 226 löytyy teksti:
"EU-politiikasta ei tule sisäpolitiikkaa, vaan sisäpolitiikasta tulee EU-politiikkaa, kuten Jaakko Iloniemi on sattuvasti sanonut."
--
Sitaatti on luvusta
38.2. EU-asioiden luonne
"Ulkoasiainministeriötä vastaan tunnetun patoutuneen kaunan purkautumisen ohella koordinaatiojärjestelmän vastaiset asenteet näyttivät johtuvan myös - minun mielestäni - väärin käsitetystä EU-asioiden ja EU:ssa toimimisen luonteesta. Sitä kautta ne heijastivat sitä tosiseikkaa, että vielä tässäkään vaiheessa, kun jäsenyys oli aivan ovella, ei unionin perusluonnetta ymmärretty oikein.
Väärinkäsitys ilmeni käytettäessä termejä sisäpolitiikka ja ulkopolitiikka EU-asioiden ollessa kyseessä. Ministeritasoa myöten kuulin esitettävän käsityksiä, että EU:n jäsenyyden myötä EU-asiat muuttuivat sisäpoliittisiksi. Tästä vedettiin johtopäätös, että kukin viranomainen hoitaisi ne Brysselissä oman toimivaltansa mukaisesti parhaaksi katsomallaan tavalla.
Tällainen asioiden hoitotapa onkin sinänsä mahdollinen, mutta on eri asia, onko se jäsenmaan kannalta viisas. Siinä näet ei otettu huomioon, että vaikka EY:n säännökset ovat jäsenmaita sitovia ja kattavat sellaista yhteiskuntaelämän aloja, jotka eittämättä ovat "sisäpoliittisia", EU:n päätökset syntyvät sen neuvostossa jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa. Kaikki muut jäsenmaat ajavat neuvostossa kansallisia etujaan ja jäsenmaa, joka laiminlyö niin tehdä, tuntee sen nahoissaan etujensa vastaisten päätösten lisääntymisenä. Siksi kaikilla jäsenmailla on kansallinen järjestelmä kantojensa koordinoimiseksi, toimi se sitten paremmin tai huonommin. Pohjimmaltaan juuri tästä syystä on väärin luonnehtia EU-asioita sisäpoliittisiksi.
Pikemminkin kuin ulkopoliittisten asioiden muuttumisesta sisäpoliittisiksi on kyse sisäpoliittisten asioiden muuttumisesta ulkopoliittisiksi - tai oikeammin kokonaan uudenlaisiksi, EU-poliittisiksi asioiksi, joita ei voi oikein sijoittaa kumpaankaan kategoriaan.
EU-politiikasta ei tule sisäpolitiikkaa, vaan sisäpolitiikasta tulee EU-politiikkaa, kuten Jaakko Iloniemi on sattuvasti sanonut."
--
Lue Suomen perustuslain (2000) 96 § ja ihmettele eduskunnan EU-päätöksentekoa.
Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 9/1994 vp, koskien hallituksen lakiesitystä - HE 135 - EU-liittymissopimuksen voimaansaattamisesta, kertoo, että neuvotteluissa oli kyse sopeuttamisesta:
"On kuitenkin huomattava, että jäsenyys EU:ssa on mahdollista vain unionin Maastrichtin sopimuksella viimeksi muutetun ja täydennetyn peruskirjan, olemassa olevan yhteisölainsäädännön (ns. acquis communautaire) ja unionin instituutioiden hyväksymisen pohjalta.
Neuvotteluissa on siten ollut ennen muuta kysymys niistä siirtymäjärjestelyistä, joita Suomen sopeuttaminen unionin jäsenyyteen edellyttää."