Ostovoiman pitäisi seurata tuottavuutta

Palkat ovat aina joustaneet. Siihen on kaksi tapaa.

Markka-aikaan devalvoitiin eli pienennettiin ostovoimaa. Pahimmillaan leikattiin arvosta 25% yli yön.

AY-liike tykkäsi devalvoinnista koska markka-aikaan työväki oli oppimatonta ja helposti johdateltavissa. Kun uutistoimistojakin oli tasan yksi, niin kansalle kerrottiin se, minkä sen haluttiin uskovan.
Hyvin usein palkkoja korotettiin kolme prosenttia ja delvalvoitiin viisi. AY-liike paukutteli henkeselitään, kun seteleitä tuli enemmän ja vienti tykkäsi, kun palkat todellisuudessa laskivat.

Toinen tapa, joka oli käytössä myös markka-aikaan oli irtisanomiset. Kun palkat ylittivät tuottavuuden, annettiin potkut koska palkaa ei voinut laskea. Yksi devalvointi ei ollut sopiva lääke, jos tuottavuus oli laahannut pitempään.

Nyt meillä on käytössä irtisanomiset.
Puhutaan palkkamaltistakin, mutta kun tuottavuus ei ole kasvanut lainkaan, niin AY-liikkeen uskottavuus vaatii isoja korotuksia, vaikka yrityksillä menee huonosti.

Nyt onkin onnistuneesti vähennetty työntekijöitä. AY-liike on tyytyväinen koska se saa haukkua muita eikä vahingossakaan ota mitään syytä itselleen.

Anonyymi kirjoitti:

Palkat ovat aina joustaneet. Siihen on kaksi tapaa.

Markka-aikaan devalvoitiin eli pienennettiin ostovoimaa. Pahimmillaan leikattiin arvosta 25% yli yön.

AY-liike tykkäsi devalvoinnista koska markka-aikaan työväki oli oppimatonta ja helposti johdateltavissa. Kun uutistoimistojakin oli tasan yksi, niin kansalle kerrottiin se, minkä sen haluttiin uskovan.
Hyvin usein palkkoja korotettiin kolme prosenttia ja delvalvoitiin viisi. AY-liike paukutteli henkeselitään, kun seteleitä tuli enemmän ja vienti tykkäsi, kun palkat todellisuudessa laskivat.

Toinen tapa, joka oli käytössä myös markka-aikaan oli irtisanomiset. Kun palkat ylittivät tuottavuuden, annettiin potkut koska palkaa ei voinut laskea. Yksi devalvointi ei ollut sopiva lääke, jos tuottavuus oli laahannut pitempään.

Nyt meillä on käytössä irtisanomiset.
Puhutaan palkkamaltistakin, mutta kun tuottavuus ei ole kasvanut lainkaan, niin AY-liikkeen uskottavuus vaatii isoja korotuksia, vaikka yrityksillä menee huonosti.

Nyt onkin onnistuneesti vähennetty työntekijöitä. AY-liike on tyytyväinen koska se saa haukkua muita eikä vahingossakaan ota mitään syytä itselleen.

Lue lisää

Juuri niin. Ay-liike sahasi omaa oksaa markka-aikana. Yleensä se hyväksyi devalvaation mukisematta, koska sillä markan ulkoinen arvo laski ja se sai joksikin aikaa Suomen viennin vetämään.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri niin. Ay-liike sahasi omaa oksaa markka-aikana. Yleensä se hyväksyi devalvaation mukisematta, koska sillä markan ulkoinen arvo laski ja se sai joksikin aikaa Suomen viennin vetämään.

Lue lisää

Siihen aikaan Suomi oli lähes diktatuuri.
Sodan nähneet sukupolvet pelkäsivät kaikkea muutosta ja vasemmisto oli voimissaan Venäjän pelosta. Edes jälkiviisaana on vaikea sanoa, kuinka aiheellinen pelko oli tietäen, ettei Venäjälle ole koskaan ollut vaikeaa hyökätä naapurimaihin.

Suljetussa yhteiskunnassa, jonka tuotteetvietiin yhteen maahan ja vaihdettiin öljyyn, ei ollut paljoakaan oikeaa vientikauppaa. Olimme Venäjän satelliitti osittain vastoin tahtoamme. Kun Venäjällä oli käytössään leikkiraha, oli ihan luontevaa käyttää sellaista Suomessakin.

Ajat kuitenkin muuttuivat ja suomalaiset alkoivat saada muutakin kuin suodatettua tietoa. Se tapahtui kuitenkin melko myöhään vasta internetin käytön yleistyttyä. Siihen asti YLE saattoi pantata uutisia kunnes hallituksen kanta oli päätetty. Joskus uutisfilmit olivat kaksikin päivää vanhoja. Oli jännää tulla ulkomailta, ja huomata, että vanha uutinen esitettiin juuri tapahtuneena ja siihen lisättiin Suomen virallinen, jota koko näkäkulma palveli.

Kun nyt valitetaan hallituksen päätösten vaikuttavan ihmisten talouteen, niin unohdetaan tai ei ole koskaan edes tiedetty, että markka-aikaan hallitus oikeasti päätti paljonko rahalla saa ja minkä näköisiä tuotteita.

Kontrollia oli jokja muodossa. Erilaiset tullit tarkastukset olivat ja ovat edelleen merkittävä osa sitä.

Meillä ei sallittu vikavirtasuojia vain siksi, että voitaisiin tehdä valikoidut testit hakkaamalla sähkölaitetta pakkasella hankeen ja selittämällä, ettei laite ole poliittisesti turvallinen. Jos oli pulaa valuutasta, siitä maasta ei hyväksytty laitteen laitetta.

Ensimmäiset videotnauhuritkin hyväksyttiin vasta, kun Salora sai omansa markkinalle. Tosin laite oli Hitachin tekemä, mutta Saloran tarroilla, satuin saamaan rahtikirjat käsiini.

Hiljalleen Suomesta tuli kuitenkin melko kelvollinen osa läsnimaita. Kun katsoo taaksepäin, muutos on ollut valtava.

Anonyymi kirjoitti:

Siihen aikaan Suomi oli lähes diktatuuri.
Sodan nähneet sukupolvet pelkäsivät kaikkea muutosta ja vasemmisto oli voimissaan Venäjän pelosta. Edes jälkiviisaana on vaikea sanoa, kuinka aiheellinen pelko oli tietäen, ettei Venäjälle ole koskaan ollut vaikeaa hyökätä naapurimaihin.

Suljetussa yhteiskunnassa, jonka tuotteetvietiin yhteen maahan ja vaihdettiin öljyyn, ei ollut paljoakaan oikeaa vientikauppaa. Olimme Venäjän satelliitti osittain vastoin tahtoamme. Kun Venäjällä oli käytössään leikkiraha, oli ihan luontevaa käyttää sellaista Suomessakin.

Ajat kuitenkin muuttuivat ja suomalaiset alkoivat saada muutakin kuin suodatettua tietoa. Se tapahtui kuitenkin melko myöhään vasta internetin käytön yleistyttyä. Siihen asti YLE saattoi pantata uutisia kunnes hallituksen kanta oli päätetty. Joskus uutisfilmit olivat kaksikin päivää vanhoja. Oli jännää tulla ulkomailta, ja huomata, että vanha uutinen esitettiin juuri tapahtuneena ja siihen lisättiin Suomen virallinen, jota koko näkäkulma palveli.

Kun nyt valitetaan hallituksen päätösten vaikuttavan ihmisten talouteen, niin unohdetaan tai ei ole koskaan edes tiedetty, että markka-aikaan hallitus oikeasti päätti paljonko rahalla saa ja minkä näköisiä tuotteita.

Kontrollia oli jokja muodossa. Erilaiset tullit tarkastukset olivat ja ovat edelleen merkittävä osa sitä.

Meillä ei sallittu vikavirtasuojia vain siksi, että voitaisiin tehdä valikoidut testit hakkaamalla sähkölaitetta pakkasella hankeen ja selittämällä, ettei laite ole poliittisesti turvallinen. Jos oli pulaa valuutasta, siitä maasta ei hyväksytty laitteen laitetta.

Ensimmäiset videotnauhuritkin hyväksyttiin vasta, kun Salora sai omansa markkinalle. Tosin laite oli Hitachin tekemä, mutta Saloran tarroilla, satuin saamaan rahtikirjat käsiini.

Hiljalleen Suomesta tuli kuitenkin melko kelvollinen osa läsnimaita. Kun katsoo taaksepäin, muutos on ollut valtava.

Lue lisää

...erilaiset tullin tarkastukset...miten siis Suomi esim. niiltä osin poikkeaa muista valtioista?

Kerro, millä tavalla yritys voi varastaa yksityisen ihmisen rahat?
Ihan vain kiinnostaa tietää, jotta voi arvioida oletko terve.

Yrityksillä ei myöskään ole mitään yhteiskunnallisia velvoitteita. Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoja omistajatahoille. Voitot pyritään tietenkin maksimoimaan.

Et ymmärrä palkasta yhtään mitään.
Se, mitä ihmiset saavat on vain pieni osa siitä, minkä yritykset maksavat.

Palkka voi samaan aikaan olla liian pieni elämiseen ja liian suuri maksettavaksi ja molemmat täysin perustellusti. Syynä on se, mikä katoaa yrityksen maksamien palkkakustannusten ja käteen jäävän rahamäärän väliin.

Työntekijä ei Suomessa saa kuin kolmanneksi siitä, mikä häipyy palkanmaksajan pussista.

Anonyymi kirjoitti:

Et ymmärrä palkasta yhtään mitään.
Se, mitä ihmiset saavat on vain pieni osa siitä, minkä yritykset maksavat.

Palkka voi samaan aikaan olla liian pieni elämiseen ja liian suuri maksettavaksi ja molemmat täysin perustellusti. Syynä on se, mikä katoaa yrityksen maksamien palkkakustannusten ja käteen jäävän rahamäärän väliin.

Työntekijä ei Suomessa saa kuin kolmanneksi siitä, mikä häipyy palkanmaksajan pussista.

Lue lisää

Aivan totta!

Palvelualalla totuus on vieläkin karumpi.

Esimerkiksi parturin palkka on vain 20 senttiä asiakkaan maksamasta eurosta. 80 senttiä katoaa arvonlisäveron maksuun, eläkemaksuihin, työttömyys- ym. vakuutusmaksuihin, sosiaaliturvamaksuun, ennakonpidätykseen ym. pakollisiin työllistämisen kuluihin sekä vuokriin, sähköön jne.

Työllistäminen palvelualalla onkin tehty lähes mahdottomaksi. Vain hammaslääkärit ja vastaavat pärjäävät, koska voivat todellisen kilpailun puuttuessa hinnoitella työnsä jopa useisiin satoihin eroihin tunnissa.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan totta!

Palvelualalla totuus on vieläkin karumpi.

Esimerkiksi parturin palkka on vain 20 senttiä asiakkaan maksamasta eurosta. 80 senttiä katoaa arvonlisäveron maksuun, eläkemaksuihin, työttömyys- ym. vakuutusmaksuihin, sosiaaliturvamaksuun, ennakonpidätykseen ym. pakollisiin työllistämisen kuluihin sekä vuokriin, sähköön jne.

Työllistäminen palvelualalla onkin tehty lähes mahdottomaksi. Vain hammaslääkärit ja vastaavat pärjäävät, koska voivat todellisen kilpailun puuttuessa hinnoitella työnsä jopa useisiin satoihin eroihin tunnissa.

Lue lisää

Väärin ymmärretty!
Kyse oli siitä paljonko työnantaja joutuu maksamaan palkan oheiskuluja. Työntekijän palkastaan maksamat kulut kuten verot tai sähköt eivät ole niitä kuluja mutta työnantajan palkan lisäksi maksamia kuluja on monenlaisia eläkevakuutusmaksuista alkaen ja erilaisiin vakuutuksiin tms. päätyen. Jos työantaja Suomessa maksaa työntekijälleen palkkaa 2000 €/kk, hänen todelliset kokonaiskulunsa ovat helposti luokkaa 3500- 3800 €/kk.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin ymmärretty!
Kyse oli siitä paljonko työnantaja joutuu maksamaan palkan oheiskuluja. Työntekijän palkastaan maksamat kulut kuten verot tai sähköt eivät ole niitä kuluja mutta työnantajan palkan lisäksi maksamia kuluja on monenlaisia eläkevakuutusmaksuista alkaen ja erilaisiin vakuutuksiin tms. päätyen. Jos työantaja Suomessa maksaa työntekijälleen palkkaa 2000 €/kk, hänen todelliset kokonaiskulunsa ovat helposti luokkaa 3500- 3800 €/kk.

Lue lisää

Niinkö meinaat. Vastaukset edellä liittyivät kommenttiin, jossa todettiin "mitä ihmiset saavat on vain pieni osa siitä, minkä yritykset maksavat". Tätä erotusta nimitetään verokiilaksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Verokiila

Sinun kommentissasi "Kyse oli siitä paljonko työnantaja joutuu maksamaan palkan oheiskuluja". Se ei ole aivan sama asia.

Verokiila kokonaisuudessaan on sillä tavoin järkevä lähestymistapa aiheeseen, että tulo laskelmaan tulee yhdestä ja samasta lähteestä, esimerkiksi parturin asiakkaalta. On kulurakenteen arvioinnin kannalta jokseenkin yhdentekevää millä nimikkeellä ja kenen toimesta veroja ja veroluonteisia maksuja maksellaan. Ne kaikki ovat osa tuota verokiilaa.

Anonyymi kirjoitti:

Niinkö meinaat. Vastaukset edellä liittyivät kommenttiin, jossa todettiin "mitä ihmiset saavat on vain pieni osa siitä, minkä yritykset maksavat". Tätä erotusta nimitetään verokiilaksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Verokiila

Sinun kommentissasi "Kyse oli siitä paljonko työnantaja joutuu maksamaan palkan oheiskuluja". Se ei ole aivan sama asia.

Verokiila kokonaisuudessaan on sillä tavoin järkevä lähestymistapa aiheeseen, että tulo laskelmaan tulee yhdestä ja samasta lähteestä, esimerkiksi parturin asiakkaalta. On kulurakenteen arvioinnin kannalta jokseenkin yhdentekevää millä nimikkeellä ja kenen toimesta veroja ja veroluonteisia maksuja maksellaan. Ne kaikki ovat osa tuota verokiilaa.

Lue lisää

Minä en puhu verokiilasta koska se ei ota huomioon muita pakollisia maksuja, jotka ovat käytännössä veroja. Eläkemaksu on sellainen ja samoin on pakollinen työterveyden kustantaminen, jolla käytännössä hoidetaan julkishallinnon tehtäviä.

Eli minä en voi olla väärässä verokiilasta.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en puhu verokiilasta koska se ei ota huomioon muita pakollisia maksuja, jotka ovat käytännössä veroja. Eläkemaksu on sellainen ja samoin on pakollinen työterveyden kustantaminen, jolla käytännössä hoidetaan julkishallinnon tehtäviä.

Eli minä en voi olla väärässä verokiilasta.

Lue lisää

Anonyyminäkin on oman itsensä tähden terveellistä harjoittaa itsekritiikkiä ainakin sen verran, että tarkistaa luulonsa kun ystävällisesti ojennetaan.

Em. linkin takaa: "Verokiila tarkoittaa työhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kokonaismäärää tai sen osuutta työvoimakustannuksista. Toisin sanoen verokiila on työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus tai tämän erotuksen osuus kokonaistyövoimakustannuksista. Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat palkka ja työnantajamaksut kuten työeläke- sekä sosiaaliturvamaksu. Työntekijän nettotulo on bruttopalkka vähennettynä tuloverolla, sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuilla."

Et saa koska kysymykseen ei ole yhtä vastausta, joka riippuu yhdestä luvusta.

Periaatteessa yritykset ovat onnellisia, jos palkkasumma olisi aina tietty osa voitosta. Silloin palkkaa ei tarvitse maksaa huonoina aikoina lainkaan.

Käytännössä kukaan ei tee työtä ilmaiseksi ja yrityksen pitää tasoittaa tuloksen vaikutusta kumpaankin suuntaan.

Jos haluaa osan voitosta ja tappiosta, paras tapa on ostaa osakkeita. Minä en sijoittaisi kuitenkaan samaan paikkaan, mistä palkka tulee koska silloin kaikki munat ovat samassa korissa.

Anonyymi kirjoitti:

Et saa koska kysymykseen ei ole yhtä vastausta, joka riippuu yhdestä luvusta.

Periaatteessa yritykset ovat onnellisia, jos palkkasumma olisi aina tietty osa voitosta. Silloin palkkaa ei tarvitse maksaa huonoina aikoina lainkaan.

Käytännössä kukaan ei tee työtä ilmaiseksi ja yrityksen pitää tasoittaa tuloksen vaikutusta kumpaankin suuntaan.

Jos haluaa osan voitosta ja tappiosta, paras tapa on ostaa osakkeita. Minä en sijoittaisi kuitenkaan samaan paikkaan, mistä palkka tulee koska silloin kaikki munat ovat samassa korissa.

Lue lisää

Näinhän se on. Siksi keskustelu paökasta työn tuottavuuden mukaan on vaikea. Ja miten kenenkin työ tuottaa. Tuntuu, että toimitusjohtajan työ tuottaa satakin kertaa enemmän kuin työntekijän ja miten erilaisten työntekijöiden tuottavuus määritellään.

Hoitoalalla työn tuottavuuden laskeminen on vaikeaa. Onko nyt niin, että kun hoitajamitoitusta pienennetään, työn tuottavuus kasvaa ja palkka vastaavasti nousee?

Eläkkeeni verotusta kuitenkin juljettiin nostaa ja siinä kävikin sitten niin, että kun myös eläkeläisen verotuksen kova progressio vaikutti, minulle jää 1,3 prosentin eläkekorotuksen jälkeen käteen nelisen Euroa vähemmän per kuukausi kuin aikaisemmin!

Niin on käytännössä tapahtunut. Kun teollisuudessa on hankittu uusia koneita ja tuotanto on kasvanut ja työ keventynyt, palkka on noussut.

Sitten, kun palkka nousee tarpeeksi, on halvempaa korvata kovapalkkainen uudella koneella.

Toisaalta jos niin ei tee, kilpailija tekee ja kaikki on työttömiä.