Krapula oli liian kova. Ostin salkun kaljaa ja juopottelen. Hihhuleita halveksin ja pidän toisen luokan kansalaisina.
Aloin taas juopotella
Anonyymi-ap
12
137
Vastaukset
- Anonyymi
suomalainen käy saunassa joka päivä kaikille kaljan ottajille Oikein hyvää uutta vuotta ja Hyvää päivää kaikille ateisteille. Todellakin me halveksimme uskovia. Se on ruokarukous. Wajakit. Taas koko vuosi pilkkaamista. Huraa. En todellakaan ole traumaattinen. He puhuvat paljon pahempaa. Kuten Jeesuksen rakkaus. Ym.
- Anonyymi
Tuossa edellä malli esimerkkejä mitä kalja aiheuttaa aivoille. Eikä se ole älykkyyden lisääntyminen.
- Anonyymi
Tämä kommentti taas on malliesimerkki aivonsa pihalle narkanneelta huumehörhöltä.
- Anonyymi
Tuoreen tutkimuksen mukaan nalkuttamisesta on merkittävää haittaa miesten terveydelle. Naisilla vastaavaa ei ole.
Kööpenhaminan yliopiston tutkimuksen mukaan nalkuttamisesta on todellista haittaa miesten terveydelle, kertoo The Telegraph.
Miehet jotka altistuvat nalkutukselle parisuhteessa jatkuvasti, kuolevat 2,5 kertaa todennäköisemmin seuraavan kymmenen vuoden aikana, kuin stressittömämmässä suhteessa olevat. Naisilla altistuminen ei tutkimuksen perusteella aiheuta vastaavaa vaikutusta.
Tutkijoiden mukaan nalkuttaminen aiheuttaa noin 315 kuolemaa 100 000 ihmistä kohden vuodessa. Nalkuttaminen aiheuttaa stressiä, mikä nostaa miehillä stressihormonina tunnetun kortisolin tuotantoa ja heikentää immuunijärjestelmää. Tämä taas vaikuttaa terveyteen haitallisesti. Työttömyys pahentaa tutkijoiden arvion mukaan tilannetta entisestään merkittävästi.
Tutkimuksessa käytiin läpi 10 000 miestä ja naista - Anonyymi
Tässä tarinan alku, joka kuvaa juopon elämää ja sen käännekohtia:
---
**Juopon tie**
Kaamosaamu tuntui roikkuvan Aleksein harteilla kuin märkä huopa. Hänen tärisevät kätensä hapuilivat jälleen taskumattia, joka oli lojunut tyhjänä jo päivän ajan. Jokin tämän aamun kylmyydessä tuntui erilaiselta, mutta Aleksei ei halunnut miettiä sitä liikaa. Hän oli asunut viimeiset kolme vuotta kaupungin laitamilla vanhassa vajoassa, jonka hän oli nimittänyt "linnaansa".
Päivittäinen rutiini oli tuttu ja armoton: löytää jostain rahaa, hankkia lisää viinaa, ja yrittää pysyä lämpimänä. Mutta tänä aamuna Aleksei ei löytänyt minkäänlaista lohtua edes ajatuksesta saada ryyppy.
Hän lähti vaeltamaan kaupungin keskustaa kohti. Jalkakäytävä oli kuurassa, ja hänen kuluneet saappaansa lipsuivat joka askeleella. Asematunnelissa kerjäläiset olivat jo ottaneet paikkansa, mutta Aleksei ei liittynyt heidän joukkoonsa. Hän tunsi olevansa erilainen – tai ainakin halusi ajatella niin.
Kun hän pysähtyi hetkeksi paikallisen kirkon rappusille lepäämään, hän huomasi vanhan papin seisovan ovensuussa, jakamassa keittoa ja leipää kodittomille. Aleksei epäröi hetken, mutta lopulta hänen vatsansa vei voiton ylpeydestä.
"Päivää", pappi tervehti häntä, kun Aleksei astui lähemmäs.
"Leipääkö sä tarjoat? Vai saarnaa?" Aleksei ärähti.
"Vain leipää, jos sitä kaipaat", pappi vastasi lempeästi.
Aleksei ei vastannut, vaan tarttui leipään ja kupilliseen kuumaa keittoa. Hän ei ollut syönyt kunnolla päiviin, ja lämpö täytti hänen sisuksensa. Pappi istuutui hänen viereensä portaalle.
"Mikä sinun nimesi on?" pappi kysyi.
"Aleksei", mies vastasi varovasti.
Siinä hetkessä Aleksei ei osannut aavistaa, että tämä kohtaaminen olisi ensimmäinen askel kohti jotain, mitä hän ei ollut koskaan osannut kuvitella: mahdollisuutta uuteen alkuun.
---
Haluaisitko, että jatkan tätä tarinaa? - Anonyymi
Näistä aloituksista on ihan mahdoton tietää, onko kyseessä keskenkasvuinen ateistin-kloppi vai katkera hihhuli-trollaaja… Veikkaisin jälkimmäistä.
- Anonyymi
Tekoäly kirjoitti jos haluat tarina jatkuu.
- Anonyymi
minulle kelpaa kaikki ateistit , millään muulla ei ole väliä tässä asiassa !
- Anonyymi
Parannuksen tekoon
- Anonyymi
Jatkan tarinaa, kun Heikki ja Lauri alkavat kiertää kylää ja käyvät lopulta kirkossa.
---
**Juopon tie – jatkoa**
Lauri johdatti Heikin kylän halki. Pienet puutalot seisoivat rivissä lumen peittämien pihojen keskellä, ja valot ikkunoissa loivat lämpimän kontrastin talviyöhön. Kylä tuntui hiljaiselta, melkein unohdetulta, mutta siinä oli jotakin kodikasta.
"Rautakangas ei ehkä näytä paljon miltään," Lauri sanoi, "mutta täällä ihmiset pitävät huolta toisistaan. Meillä on pieni yhteisö – vähän kuin perhe, johon kuka tahansa voi liittyä, jos haluaa."
Heikki hymähti skeptisesti. "Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Maailmassa ei ole enää sellaisia paikkoja."
Lauri kääntyi katsomaan häntä hymyillen. "Ehkä et ole vain vielä löytänyt oikeaa paikkaa. Tule, käydään kirkossa. Se on kylän sydän."
Heikki epäröi, mutta seurasi Lauria pientä polkua pitkin kohti vanhaa kivikirkkoa. Kirkko seisoi keskellä aukiota, jykevänä ja yksinkertaisena. Sen matalista ikkunoista loisti valo, ja ovi oli auki, vaikka oli myöhä.
Kun he astuivat sisään, lämmin ilmavirta ympäröi heidät. Kynttilät paloivat alttarilla, ja vaimea urkumusiikki kantautui hiljaa taustalla. Lauri käveli alttarin eteen ja istuutui yhteen penkeistä, viittoen Heikkiä istumaan viereensä.
"En ole ollut kirkossa vuosiin," Heikki sanoi katsoessaan ympärilleen. "Ei tuntunut oikealta. Mitä hyötyä sillä enää on, kun..." Hänen sanansa jäivät ilmaan.
Lauri nyökkäsi ymmärtäväisesti. "Kirkko ei ole paikka vain niille, joilla menee hyvin. Se on myös turvapaikka niille, jotka ovat eksyneet. Ei tarvitse uskoa, ei tarvitse osata mitään. Riittää, että olet täällä."
Heikki istui hetken hiljaa. Hän katseli kynttilöitä, jotka lepattivat heikossa vedossa, ja maalauksia, jotka koristivat alttarin taustaa. Hän ei osannut sanoa miksi, mutta jokin hänessä tuntui hetkeksi kevyemmältä.
"Olen epäonnistunut monessa," Heikki sanoi hiljaa. "Mutta... voiko ihminen aloittaa uudestaan?"
Lauri hymyili lempeästi. "Ei vain voi, vaan joskus täytyy. Kaikki eivät ole valmiita siihen, mutta jos sinä olet, niin minä olen valmis auttamaan."
Heikki ei sanonut mitään, mutta hän huomasi, että hänen kätensä eivät enää tärisseet samalla tavalla. Kynttilöiden valo tuntui lämmittävän jotakin hänen sisällään, vaikka hän ei tiennyt, mitä se oli.
---
Haluatko jatkaa siitä, mitä kirkossa tapahtuu, vai siirtyä seuraavaan vaiheeseen Heikin matkalla?
- Anonyymi
Joulun pyhät jätti viinejä kaappiin.
Tapanani on herätä aamuyöstä klo 4.
Ja alkaa tykkäämään niistä. Samalla .
Tutkin kaikki uutiskanavat. Noh. Ei suomalaiset
Lähinnä Cnn ja France 24. Myös lehdet mm.
Aftonbladet. Dagens Nyheter. Ukrainan Pravda.
Ei juopottelua. Auto pysyy kuitenkin tallissa.
Lapset kävi jouluna ja jäi viinejä. Olen täys.
Hihhuli eli mielisairas uskovainen. En tosin syö lääkkeitä. - Anonyymi
Se on tuttua touhua ateisteilla!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2143274
Tiedäthän että
Pohdin paljon siirtymistä. Tulen surulliseksi tietyistä tai monistakin asioista. Siksi parempi kun saat elää vapaasti il213272Klaukkalan onnettomuus
Kun kuulin onnettomuudesta,jossa auto oli suistunut sillalta jokeen,en kyllä missään vaiheessa uskonutkaan että kyseess401809- 961412
Martinan uudet tuulet
Alkaa vahvasti vaikuttaa siltä, että ollaan tosiaan palattu sinkkumarkkinoille. Joulu ja uusivuosi ilman kihlattua, vaik2391369Sinulla on kauniit kasvot ja erityisesti kulmakarvat
Ne yhdistettynä luonteeseen, katseeseen ja ilmeisiin saa pääni pyörälle kyllä. En kestä. Usein päivisin nämä tulevat mie541362- 991318
Afrikan tähti -lautapelit kerätään pois Turun päiväkodeista Pelin poistuminen ei ole kaikkien mielee
Afrikan tähti -lautapelit kerätään pois Turun päiväkodeista Pelin poistuminen ei ole kaikkien mieleen. Turku VOISI LO1981254Nurmijärven Tulvatie jätetty hoitamatta jonka ansiosta turma sattui?
Käykö nyt niin että tienhoidosta vastaavat tahot laitetaan maksamaan turma? Miksi tietä ei ollut hoidettu, onko syy pihe1741214Kunnan piikkiin meni nuorten surma
Ei ole missään muualla noin alkeellisen oloista siltaa ja kaiteita, ja oliko edes kaiteita, kunnollisia ei ainakaan ollu451051