Kirkkolaki vaikeuttaa eduskuntaa päättämästä kirkon ja valtion erosta. Näin se säädettiin.
Kirkkolaki säädettiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1869, kun Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle annettiin oma lakikokonaisuus. Tätä ennen kirkon toimintaa säädeltiin kuninkaan ja muiden hallitsijoiden antamilla asetuksilla. Vuoden 1869 kirkkolaki loi perustan kirkon itsehallinnolle, kuten kirkolliskokoukselle, joka sai oikeuden tehdä esityksiä kirkkoa koskevista asioista.
### Miksi kirkkolaki lisättiin perustuslakiin?
Kirkkolaki sisällytettiin perustuslakiin, koska se koskee Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, joka on perinteisesti ollut merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Perustuslain tasoinen sääntely varmistaa seuraavat asiat:
1. **Kirkon itsehallinnon turvaaminen:** Evankelis-luterilaiselle kirkolle taataan autonomia omien asioidensa hoitamisessa. Tämä liittyy kirkolliskokouksen asemaan ja kirkon mahdollisuuteen päättää opillisista ja hallinnollisista kysymyksistä.
2. **Valtion ja kirkon suhteen selkeys:** Kirkkolaki varmistaa, että valtion ja kirkon välinen suhde on järjestetty perustuslaillisesti. Tämä estää mielivaltaisia muutoksia kirkon asemaan.
3. **Kirkon historiallinen asema:** Suomen evankelis-luterilainen kirkko on perinteisesti ollut valtionkirkko, ja vaikka sen asema on muuttunut, sillä on edelleen erityisasema. Kirkkolain perustuslaillinen status heijastaa tätä historiallista roolia.
### Nykyinen tilanne
Nykyisin Suomen perustuslain (2000) 76 § säätää kirkkolaista. Pykälän mukaan Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa koskeva kirkkolaki säädetään kirkolliskokouksen esityksestä. Tämä tarkoittaa, että eduskunta ei voi tehdä yksipuolisia muutoksia kirkkolakiin ilman kirkon omaa aloitteellisuutta, mikä edelleen korostaa kirkon itsehallintoa.
Kirkkolaki säädettiin ensimmäisen kerran Suomessa vuonna 1869, kun Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle annettiin oma lakikokonaisuus. Tätä ennen kirkon toimintaa säädeltiin kuninkaan ja muiden hallitsijoiden antamilla asetuksilla. Vuoden 1869 kirkkolaki loi perustan kirkon itsehallinnolle, kuten kirkolliskokoukselle, joka sai oikeuden tehdä esityksiä kirkkoa koskevista asioista.
### Miksi kirkkolaki lisättiin perustuslakiin?
Kirkkolaki sisällytettiin perustuslakiin, koska se koskee Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, joka on perinteisesti ollut merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Perustuslain tasoinen sääntely varmistaa seuraavat asiat:
1. **Kirkon itsehallinnon turvaaminen:** Evankelis-luterilaiselle kirkolle taataan autonomia omien asioidensa hoitamisessa. Tämä liittyy kirkolliskokouksen asemaan ja kirkon mahdollisuuteen päättää opillisista ja hallinnollisista kysymyksistä.
2. **Valtion ja kirkon suhteen selkeys:** Kirkkolaki varmistaa, että valtion ja kirkon välinen suhde on järjestetty perustuslaillisesti. Tämä estää mielivaltaisia muutoksia kirkon asemaan.
3. **Kirkon historiallinen asema:** Suomen evankelis-luterilainen kirkko on perinteisesti ollut valtionkirkko, ja vaikka sen asema on muuttunut, sillä on edelleen erityisasema. Kirkkolain perustuslaillinen status heijastaa tätä historiallista roolia.
### Nykyinen tilanne
Nykyisin Suomen perustuslain (2000) 76 § säätää kirkkolaista. Pykälän mukaan Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa koskeva kirkkolaki säädetään kirkolliskokouksen esityksestä. Tämä tarkoittaa, että eduskunta ei voi tehdä yksipuolisia muutoksia kirkkolakiin ilman kirkon omaa aloitteellisuutta, mikä edelleen korostaa kirkon itsehallintoa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin tsaarin ajan suuriruhtinaskunnassaa nähtiin tärkeäksi kontrollikeinoksi kirkko. Sen asemaa haluttiin vahvistaa autonimialla. Ajatuksena oli "Jumalan pelon" ylläpitäminen kansan riveissä. Se pitäisi tsaarin vallan vakaana.
mitä uskottavuutta on valtiolla , jota mielikuvituskaverin palvojat johtaa 😠
sellaisella valtiolla ei ole mitään arvoa 😠😠😠
Valtiota johtaa vaaleilla valittu eduskunta sen jäsenet saavat uskoa mihin haluavat tai olla uskomatta.
VarmaTieto