Teistisissä uskonnoissa (kuten kaikissa muissakin dogmaattisissa uskomuksissa) on se valuvika, että ne hylkäävät rationaalisen kritiikin ja nostavat perustelemattomat dogmit rationaalisia johtopäätöksiä arvokkaammaksi. Tämä johtaa siihen, että humanismi ja teistinen uskonto ovat aina pohjimmiltaan ristiriitaisia lähestymistapoja ihmisyyteen.
Teististen uskontojen keskiössä on joku keksitty astraalimenninkäinen, jonka kuviteltujen oikkujen mielistelyyn pitäisi keskittyä ja jolle ihmisyys on muka alisteinen. Uskonnot edustavat primitiivistä ja maagista ajattelua.
Humanismi on sivistysihanteeseen perustuvaa filosofiaa, jonka ytimessä on ihmisyys ja ihmisen itseisarvo, joka on kuvattu hyvin esimerkiksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa, joka perustuu sekulaarin humanismin periaatteisiin.
Mikä vika teismissä?
37
186
Vastaukset
- Anonyymi
Siltähän näyttää mutta uskoa on nykyään monenlaista.
Kaikki teistit eivät suhtaudu uskoonsa dogmaattisesti, ja monet teologit pyrkivät yhdistämään rationaalisen ajattelun ja uskonnollisen vakaumuksen. Lisäksi jotkut uskonnot ja filosofiset lähestymistavat sallivat kriittisen itsetutkiskelun osana hengellistä kasvua.
VarmaTieto
Olen vieläkin ateisti- Anonyymi
Mitä muka on "ei-dogmaattinen" usko?
Teistisissä uskonnoissa on väistämättä dogmi, jonka mukaan "Jumala / jumalia on olemassa". Eikä se jää tähän, vaan jumalalle/jumalille kuvitellaan jotain antribuutteja. Hän ei vain olla möllötä vaan tekee ja tahtoo jotain. Vai onko jossain uskonto, jonka jumala vain leijailee tuolla jossain piittaamasta meistä pätkääkään?
Siitä, että perustelemattomiin väitteisiin (dogmeihin) yrittää yhdistää rationaalista ajattelua seuraa vain älyllisesti epärehellistä selittelyä - kuten teologiaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä muka on "ei-dogmaattinen" usko?
Teistisissä uskonnoissa on väistämättä dogmi, jonka mukaan "Jumala / jumalia on olemassa". Eikä se jää tähän, vaan jumalalle/jumalille kuvitellaan jotain antribuutteja. Hän ei vain olla möllötä vaan tekee ja tahtoo jotain. Vai onko jossain uskonto, jonka jumala vain leijailee tuolla jossain piittaamasta meistä pätkääkään?
Siitä, että perustelemattomiin väitteisiin (dogmeihin) yrittää yhdistää rationaalista ajattelua seuraa vain älyllisesti epärehellistä selittelyä - kuten teologiaa.Näin esimerkiksi...
"Ei-dogmaattinen usko" on käsite, joka viittaa uskomuksiin tai uskonnollisiin käytäntöihin, jotka eivät ole tiukasti sidottuja dogmeihin tai virallisiin oppeihin. Se voi tarkoittaa uskoa, jossa henkilö ei sitoudu yksiselitteisiin ja muuttumattomiin väittämiin, kuten "Jumala on olemassa", vaan suhtautuu uskoon avoimesti ja joustavasti. Tällainen usko saattaa olla henkilökohtaisempaa ja vähemmän järjestäytynyttä.
Kysymys siitä, onko olemassa uskonto, jossa jumala vain "leijailee" piittaamatta ihmisistä, on mielenkiintoinen. Perinteisissä teistisissä uskonnoissa jumala on usein aktiivinen ja vuorovaikuttaa ihmisten kanssa, mutta on myös uskonnollisia näkemyksiä, joissa jumala tai jumalat voivat olla etäisempiä tai vähemmän osallistuvia.
Esimerkiksi deismi on uskonnollinen suuntaus, jossa uskottiin, että jumala loi maailmankaikkeuden mutta ei aktiivisesti puutu sen tapahtumiin. Tällöin jumalan rooli on enemmänkin alkuperäinen luoja, joka ei osallistu yksittäisten tapahtumien kulkuun. Tällainen ajattelu eroaa monista perinteisistä teististä uskonnoista, joissa jumala on usein kuvattu aktiivisesti osallistuvaksi ja huolehtivaksi.
Rationaalisen ajattelun ja dogmien yhdistäminen on monille ongelmallista, koska dogmeissa ei ole aina tilaa kyseenalaistamiselle tai järkiperäiselle pohdinnalle. Teologia voi siis näyttäytyä älyllisesti epärehellisenä, koska se usein pyrkii selittämään uskomuksia, jotka eivät perustu todistettavissa oleviin väittämiin tai järkiperäisiin argumentteihin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näin esimerkiksi...
"Ei-dogmaattinen usko" on käsite, joka viittaa uskomuksiin tai uskonnollisiin käytäntöihin, jotka eivät ole tiukasti sidottuja dogmeihin tai virallisiin oppeihin. Se voi tarkoittaa uskoa, jossa henkilö ei sitoudu yksiselitteisiin ja muuttumattomiin väittämiin, kuten "Jumala on olemassa", vaan suhtautuu uskoon avoimesti ja joustavasti. Tällainen usko saattaa olla henkilökohtaisempaa ja vähemmän järjestäytynyttä.
Kysymys siitä, onko olemassa uskonto, jossa jumala vain "leijailee" piittaamatta ihmisistä, on mielenkiintoinen. Perinteisissä teistisissä uskonnoissa jumala on usein aktiivinen ja vuorovaikuttaa ihmisten kanssa, mutta on myös uskonnollisia näkemyksiä, joissa jumala tai jumalat voivat olla etäisempiä tai vähemmän osallistuvia.
Esimerkiksi deismi on uskonnollinen suuntaus, jossa uskottiin, että jumala loi maailmankaikkeuden mutta ei aktiivisesti puutu sen tapahtumiin. Tällöin jumalan rooli on enemmänkin alkuperäinen luoja, joka ei osallistu yksittäisten tapahtumien kulkuun. Tällainen ajattelu eroaa monista perinteisistä teististä uskonnoista, joissa jumala on usein kuvattu aktiivisesti osallistuvaksi ja huolehtivaksi.
Rationaalisen ajattelun ja dogmien yhdistäminen on monille ongelmallista, koska dogmeissa ei ole aina tilaa kyseenalaistamiselle tai järkiperäiselle pohdinnalle. Teologia voi siis näyttäytyä älyllisesti epärehellisenä, koska se usein pyrkii selittämään uskomuksia, jotka eivät perustu todistettavissa oleviin väittämiin tai järkiperäisiin argumentteihin."Rationaalisen ajattelun ja dogmien yhdistäminen on monille ongelmallista, koska dogmeissa ei ole aina tilaa kyseenalaistamiselle tai järkiperäiselle pohdinnalle. "
Kerro miten dogmi ja kyseenalaistaminen sopisivat muka yhteen, vai etkö taaskaan ymmärtänyt mitä kopioit? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä muka on "ei-dogmaattinen" usko?
Teistisissä uskonnoissa on väistämättä dogmi, jonka mukaan "Jumala / jumalia on olemassa". Eikä se jää tähän, vaan jumalalle/jumalille kuvitellaan jotain antribuutteja. Hän ei vain olla möllötä vaan tekee ja tahtoo jotain. Vai onko jossain uskonto, jonka jumala vain leijailee tuolla jossain piittaamasta meistä pätkääkään?
Siitä, että perustelemattomiin väitteisiin (dogmeihin) yrittää yhdistää rationaalista ajattelua seuraa vain älyllisesti epärehellistä selittelyä - kuten teologiaa.Ateismi on olevinaan uskonto, jonka jumala vain leijailee (koska perustoja ei osata reflektoida).
Siinä on lähes täysin itsekritiikitön katsomus, ainakin dogmaattisimmissa eli suosituimmissa muodoissaan. Hyvä esimerkki. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Rationaalisen ajattelun ja dogmien yhdistäminen on monille ongelmallista, koska dogmeissa ei ole aina tilaa kyseenalaistamiselle tai järkiperäiselle pohdinnalle. "
Kerro miten dogmi ja kyseenalaistaminen sopisivat muka yhteen, vai etkö taaskaan ymmärtänyt mitä kopioit?Tässä on melko pitkä...
Dogmin ja kyseenalaistamisen suhde on kiinnostava ja monitahoinen. Se riippuu pitkälti kontekstista, eli siitä, missä ja miten dogmi ja kyseenalaistaminen kohtaavat.
### Mikä on dogmi?
Dogmi on opinkappale tai periaate, jota pidetään kiistattomana totuutena. Se voi liittyä uskonnollisiin, filosofisiin, poliittisiin tai tieteellisiin järjestelmiin. Dogmeja ei yleensä odoteta kyseenalaistettavan, ja niiden asema saattaa perustua auktoriteettiin, perinteeseen tai vakaaseen uskomukseen.
### Mikä on kyseenalaistaminen?
Kyseenalaistaminen on prosessi, jossa tarkastellaan kriittisesti totuuksia, normeja tai uskomuksia. Se on tiedon ja ymmärryksen laajentamisen väline, joka pyrkii löytämään aukkoja, ristiriitoja tai uusia näkökulmia vakiintuneisiin käsityksiin.
### Dogmin ja kyseenalaistamisen suhde
1. **Ristiriita**:
- Dogmi ja kyseenalaistaminen voivat olla suorassa ristiriidassa, koska dogmit usein pyrkivät säilyttämään asemansa muuttumattomina, kun taas kyseenalaistaminen haastaa tämän pysyvyyden.
- Esimerkki: Uskonnollisten dogmien kyseenalaistaminen voi herättää voimakkaita reaktioita niissä, jotka pitävät niitä pyhinä.
2. **Täydentävyys**:
- Joissain tapauksissa dogmi ja kyseenalaistaminen voivat toimia yhdessä. Dogmi voi tarjota vakaata pohjaa, jonka päälle rakentaa uusia ajatuksia, kunhan se on avoin päivityksille.
- Esimerkki: Tieteessä tietyt teoriat voivat toimia dogmeina, kunnes uudet havainnot pakottavat ne uudistumaan.
3. **Kyseenalaistamisen rajoittaminen**:
- Dogmi voi asettaa rajoja sille, mitä saa kyseenalaistaa ja miten. Tällöin kyseenalaistaminen tapahtuu vain dogmin asettamissa puitteissa.
- Esimerkki: Järjestöissä voi olla "pyhiä periaatteita", joita ei aseteta kyseenalaisiksi, mutta toimintatapoja niiden ympärillä voi muokata.
4. **Dogmin muuttuminen**:
- Kyseenalaistaminen voi johtaa dogmin uudelleenmäärittelyyn. Tämä on usein historian ja kulttuurin kehityksen moottori.
- Esimerkki: Uskonnollisten instituutioiden sopeutuminen moderniin yhteiskuntaan voi olla seurausta dogmien uudelleentulkinnasta.
### Miten nämä voivat toimia yhdessä?
- **Avoimuus**: Jos dogmia tarkastellaan avoimesti ja sitä pidetään ohjenuorana, ei absoluuttisena totuutena, kyseenalaistaminen voi rikastuttaa sen sisältöä.
- **Tasapaino**: Yhteisöt ja yksilöt voivat hyötyä tasapainosta, jossa dogmeja arvostetaan vakauden vuoksi, mutta niitä tarkastellaan kriittisesti tarpeen tullen.
- **Dialogi**: Rakentava vuoropuhelu dogmin ja kyseenalaistamisen välillä voi johtaa syvempään ymmärrykseen sekä henkilökohtaisella että yhteisöllisellä tasolla.
Mitä mieltä sinä olet? Voivatko nämä kaksi olla aidosti sovitettavissa yhteen? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Rationaalisen ajattelun ja dogmien yhdistäminen on monille ongelmallista, koska dogmeissa ei ole aina tilaa kyseenalaistamiselle tai järkiperäiselle pohdinnalle. "
Kerro miten dogmi ja kyseenalaistaminen sopisivat muka yhteen, vai etkö taaskaan ymmärtänyt mitä kopioit?Tekoälyn vastauksia EI VOI kopioida varastosta, vastaus on aina brand new esitettyyn kysymykseen. Käytä sinäkin tekoälyä vältyt virheiltä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ateismi on olevinaan uskonto, jonka jumala vain leijailee (koska perustoja ei osata reflektoida).
Siinä on lähes täysin itsekritiikitön katsomus, ainakin dogmaattisimmissa eli suosituimmissa muodoissaan. Hyvä esimerkki.Ateismissa ei tosiaan ole jumalaa, mutta ajatus "leijuvasta jumalasta" voi symboloida sitä, miten jotkut ihmiset näkevät ateismin suhteessa olemassaolon perimmäisiin kysymyksiin. Tässä voi piillä jokin reflektion paikka – onko ateismi vain vastareaktio, vai rakentava filosofia, joka asettuu perimmäisten kysymysten äärelle? Haluaisitko kehittää tätä ajatusta esimerkiksi tarinaksi tai filosofiseksi esseeksi?
- Anonyymi
Vaikka sekulaari humanismi arvostaa uskonvapautta, se haastaa uskontoja silloin, kun niiden käytännöt tai opit ovat ristiriidassa ihmisoikeuksien, tasa-arvon tai tieteellisen ajattelun kanssa. Esimerkiksi naisten oikeuksien tai seksuaalivähemmistöjen aseman rajoittaminen uskonnollisin perustein saa usein kritiikkiä sekulaarilta humanismilta.
Sekulaari valtio puolustaa ateisteja sekä teistejä tarjoten niille molemmille turvallisen ympäristön toimia.- Anonyymi
Juuri näin.
Uskonto on uskonnollisten yhdyskuntien asia, mutta julkisen vallan tulee (tai tulisi) olla sekulaari. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri näin.
Uskonto on uskonnollisten yhdyskuntien asia, mutta julkisen vallan tulee (tai tulisi) olla sekulaari.Suomessakin kirkko pitäisi lopullisesti ja täydellisesti erottaa valtiosta.
- Anonyymi
Mikä ihmeen teisti? Outo sana maallikolle.
- Anonyymi
Ehkä tämä keskustelu eikä tämä palsta ole sinua varten.
- Anonyymi
Ateismin perusdogmeja, joita ei ole suotavaa kyseenalaistaa tai edes kysyä. Mene pois täältä pahalainen!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ateismin perusdogmeja, joita ei ole suotavaa kyseenalaistaa tai edes kysyä. Mene pois täältä pahalainen!
Vaikka oletkin kristitty niin älä nyt ihan koko ajan valehtele!
Kieli on sopimus, jossa sanoilla on merkitys. Teismi on teistien itsensä keksimä termi (kuten ateistikin) ja teismiä / ateismiä käsittlevälle palstalle ei kannata tulla jorisemaan, jos ei ymmärrä mitä suomen kielen sanat merkitsevät.
Sama kuin menisi tähtitiedettä käsittelevälle palstalle ja alkaisi kysymään, että mikä on asteroidi? Ai mitä tarkoittaa komeetta jne? Perustermit jokainen voi selvittää itse. Katsoa vaikka Wikipediasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ateismin perusdogmeja, joita ei ole suotavaa kyseenalaistaa tai edes kysyä. Mene pois täältä pahalainen!
Mitkä ovat nämä ateismin perusdogmit, joita ei ole suotavaa kyseenalaistaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitkä ovat nämä ateismin perusdogmit, joita ei ole suotavaa kyseenalaistaa?
Uskonharhaan uponnut ei voi käsittää että on ihmisiä joilla ei ole dogmeja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikka oletkin kristitty niin älä nyt ihan koko ajan valehtele!
Kieli on sopimus, jossa sanoilla on merkitys. Teismi on teistien itsensä keksimä termi (kuten ateistikin) ja teismiä / ateismiä käsittlevälle palstalle ei kannata tulla jorisemaan, jos ei ymmärrä mitä suomen kielen sanat merkitsevät.
Sama kuin menisi tähtitiedettä käsittelevälle palstalle ja alkaisi kysymään, että mikä on asteroidi? Ai mitä tarkoittaa komeetta jne? Perustermit jokainen voi selvittää itse. Katsoa vaikka Wikipediasta.Ehkä sinulla on rima liian korkealla. Keskiverto teisti kun ei osaa lukea kunnolla. Ja on tottunut jonkun muun kuten saarnaajan tavaamaan hänelle sanoja pyhästä kirjasta. Yleensä tämä saarnaaja sitten yrittää selittää näitä tavaamiaan sanoja, mutta tekee sen väärin, koska ei itsekään tiedä mitä ne tarkoittavat.
Tämän jälkeen yleensä sitten tälläinen uskonsoturi ylpeänä esittelee uutta tietoaan muille, joka lähinnä aiheuttaa myötähäpeää.
- Anonyymi
Uskontojen valuvika on kevyt ilmaisu sille, mitä ne aiheuttavat.
Ihmiskunnan mahdollisuus pelastua on sivistyksen ja koulutuksen varassa.
Ihmiset ovat luoneet eri uskontoja, ei pelkästään kristinuskon. Näin he voivat siirtää tekemisistään vastuun jollekin mielikuvitushahmolle, joka oikeuttaa heidät tekemään mitä tahansa. Ja välttyäkseen itse tekemään ja ponnistelemaan esimerkiksi rauhan eteen.
Israelin sotaa ei olisi, jos kolme (?) vahvaa uskontoa ei villitsi tilanteita siellä ja ohjaisi kulttuurin kehittymistä aivan järjettömän suuntaan. Ja mikä merkillistä, jopa me täällä kaukana pohjoisessa kipuilemme asian kanssa ja oikeutamme uskovaisten taholta väkivallan. Vain koska tämä meidän Jumala sattuu olemaan juuri se oikea Jumala ja koska muut ovat tyhmiä kansakuntia tai uskontoja,- Anonyymi
Dogmaattinen ajattelu yleensä on suuri syy kaikkiin kauheuksiin, mitä ihminen on saanut aikaan. Ehdoton oikeassaoleminen on vaarallista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Dogmaattinen ajattelu yleensä on suuri syy kaikkiin kauheuksiin, mitä ihminen on saanut aikaan. Ehdoton oikeassaoleminen on vaarallista.
Ateistien oma itsekritiikitön katsomus toiseuksien leimaamissaarnoineen oivana esimerkkinä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ateistien oma itsekritiikitön katsomus toiseuksien leimaamissaarnoineen oivana esimerkkinä...
Uskovaisuus ei tee sinusta parempaa ihmistä, vaan huonomman.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Dogmaattinen ajattelu yleensä on suuri syy kaikkiin kauheuksiin, mitä ihminen on saanut aikaan. Ehdoton oikeassaoleminen on vaarallista.
Olet aivan oikeassa, että dogmaattinen ajattelu voi johtaa moniin ongelmiin ja jopa kauheuksiin. Kun ihmiset pitävät omia uskomuksiaan tai ideologioitaan ainoana oikeana totuutena, he voivat helposti sulkea pois muut näkökulmat ja tehdä päätöksiä, jotka vahingoittavat muita.
Ehdoton oikeassa olemisen tunne luo vastakkainasettelua ja estää dialogin, ymmärryksen ja kompromissien löytämisen. Historiasta löytyy paljon esimerkkejä, joissa juuri tällainen ajattelu on johtanut konflikteihin, syrjintään tai jopa julmuuksiin.
Avoin ja kriittinen ajattelu, jossa otetaan huomioon eri näkökulmat ja ollaan valmiita tarkistamaan omia käsityksiä, on tärkeää rakentavan yhteistyön ja rauhanomaisen yhteiselon kannalta. Se edellyttää rohkeutta myöntää, ettei kukaan meistä voi omistaa koko totuutta, ja nöyryyttä kuunnella ja oppia toisilta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Dogmaattinen ajattelu yleensä on suuri syy kaikkiin kauheuksiin, mitä ihminen on saanut aikaan. Ehdoton oikeassaoleminen on vaarallista.
Omien totuuksien kyseenalaistaminen on viisautta.
"Tämä johtaa siihen, että humanismi ja teistinen uskonto ovat aina pohjimmiltaan ristiriitaisia lähestymistapoja ihmisyyteen."
Asia on juuri näin. Humanismi syntyi renessanssin myötä. Silloin Raamatun ja Jumalan auktoriteettiasema hylättiin ja keskiöön siirtyi ihminen. Murros näkyi kaikessa muussakin: taiteen keskiöön nousi ihminen ja realistinen ilmaisu, kansalliset kielet kehittyivät ja tieteellinen vallankumous alkoi. Tieteellisessä vallankumouksessa keskeistä oli Raamatun auktoriteettiaseman hylkääminen ja ihmisen havaintojen siirtäminen keskiöön.
Kaiken kaikkiaan humanismi ja teismi ovat sovittamattomassa ristiriidassa. Humanismissa ihminen on keskiöss, teismissä jumala(t) on keskiössä. Teistisen humanismin tai humanistisen teismin ymmärtää pelkäksi käsienheilutteluksi siitä, että kun sanaparista vaihtaa sanojen paikkaa niin merkitys ei muutu mihinkään.- Anonyymi
Vai onko oma humanisminne - sovittamattomassa ristiriidassa omien edellytystensä kanssa - sittenkin pelkkää surkastuvien käsien heiluttelua?
Moderni murros alkoi keskiajalta ja kirkosta.
"Teismit" lähinnä ateismin omia olkiukkoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai onko oma humanisminne - sovittamattomassa ristiriidassa omien edellytystensä kanssa - sittenkin pelkkää surkastuvien käsien heiluttelua?
Moderni murros alkoi keskiajalta ja kirkosta.
"Teismit" lähinnä ateismin omia olkiukkoja.Humanismi syntyi, kun kristityn kirkon pakkovalta alkoi rakoilla. Ajatus nousi renesanssin aikaan ja renesanssi oli nimen omaan kristinuskoa edeltäneen antiikin kulttuurin ihailua ja tutkimista. Kukoistukseensa humanismi nousi valistusajalla, kun kirkko heikkeni sisäisiin kiistoihinsa - kiitos tästä kuuluu mm. lutherille ja muille "uskonpuhdistukssen" veteraaneille.
Humanismin idea tulee nimeen omaan esikristillisen antiikin filosofiasta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Humanismi syntyi, kun kristityn kirkon pakkovalta alkoi rakoilla. Ajatus nousi renesanssin aikaan ja renesanssi oli nimen omaan kristinuskoa edeltäneen antiikin kulttuurin ihailua ja tutkimista. Kukoistukseensa humanismi nousi valistusajalla, kun kirkko heikkeni sisäisiin kiistoihinsa - kiitos tästä kuuluu mm. lutherille ja muille "uskonpuhdistukssen" veteraaneille.
Humanismin idea tulee nimeen omaan esikristillisen antiikin filosofiasta.(Tekoäly myös vahvistaa viestisi)
Humanismi tosiaan ammentaa paljon inspiraatiota esikristillisen antiikin ajattelusta ja kulttuurista. Se syntyi renessanssin aikana, jolloin oppineet alkoivat korostaa ihmisen arvoa, kykyjä ja tieteen merkitystä sen sijaan, että painopiste olisi ollut yksinomaan kirkon oppeihin perustuvassa maailmankuvassa. Antiikin ajan filosofit, kuten Sokrates, Platon ja Aristoteles, toimivat tässä liikkeessä keskeisinä esikuvina, sillä heidän ajattelunsa korosti rationaalisuutta, moraalista pohdintaa ja tiedon merkitystä.
Valistusaika jatkoi humanismin perinnettä, ja siihen liittyi erityisesti tieteellisen ajattelun ja yksilön oikeuksien korostaminen. Protestanttinen uskonpuhdistus, jossa Luther ja muut uudistajat olivat keskeisiä hahmoja, osaltaan murensi kirkon valtaa ja avasi tietä vapaammalle ajattelulle ja humanismin nousulle. Vaikka uskonpuhdistuksen tavoitteet olivat uskonnollisia, sen seurauksena syntynyt monimuotoisempi hengellinen maisema loi tilaa myös maallisemmille ajatussuunnille, kuten humanismille.
Antiikin filosofioiden ja kristillisen maailman kohtaamisesta syntyi lopulta ainutlaatuinen synteesi, joka muokkasi länsimaisen ajattelun peruspilareita. Humanismi heijastaa edelleen monia näistä antiikin perusarvoista, kuten uskoa ihmisjärjen voimaan, yksilön arvokkuuteen ja tiedon tavoittelun tärkeyteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
(Tekoäly myös vahvistaa viestisi)
Humanismi tosiaan ammentaa paljon inspiraatiota esikristillisen antiikin ajattelusta ja kulttuurista. Se syntyi renessanssin aikana, jolloin oppineet alkoivat korostaa ihmisen arvoa, kykyjä ja tieteen merkitystä sen sijaan, että painopiste olisi ollut yksinomaan kirkon oppeihin perustuvassa maailmankuvassa. Antiikin ajan filosofit, kuten Sokrates, Platon ja Aristoteles, toimivat tässä liikkeessä keskeisinä esikuvina, sillä heidän ajattelunsa korosti rationaalisuutta, moraalista pohdintaa ja tiedon merkitystä.
Valistusaika jatkoi humanismin perinnettä, ja siihen liittyi erityisesti tieteellisen ajattelun ja yksilön oikeuksien korostaminen. Protestanttinen uskonpuhdistus, jossa Luther ja muut uudistajat olivat keskeisiä hahmoja, osaltaan murensi kirkon valtaa ja avasi tietä vapaammalle ajattelulle ja humanismin nousulle. Vaikka uskonpuhdistuksen tavoitteet olivat uskonnollisia, sen seurauksena syntynyt monimuotoisempi hengellinen maisema loi tilaa myös maallisemmille ajatussuunnille, kuten humanismille.
Antiikin filosofioiden ja kristillisen maailman kohtaamisesta syntyi lopulta ainutlaatuinen synteesi, joka muokkasi länsimaisen ajattelun peruspilareita. Humanismi heijastaa edelleen monia näistä antiikin perusarvoista, kuten uskoa ihmisjärjen voimaan, yksilön arvokkuuteen ja tiedon tavoittelun tärkeyteen.En kaipaa "tekoälyn" vahvistussta, joka on myös arvoton, kun ei tiedä mitä lähteitä tekstigeneraattori on käyttänyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En kaipaa "tekoälyn" vahvistussta, joka on myös arvoton, kun ei tiedä mitä lähteitä tekstigeneraattori on käyttänyt.
Ok saat aivan ilmaiseksi. Ei ole pakko lukea.
- Anonyymi
Uskonnot eivät ole teismiä. Ja teismin ongelma ei ole rationaalisuuden hylkääminen vaan näennäiseen rationalismiin hirttäytyminen. Aivan kuten ateisminkin (loputtoman katsomuksellisen hybriksen ja sokeuden lisäksi tietty).
- Anonyymi
Taas tuli tuo outo juttu...
Mitä ihmeen hybristä ateismissa on? Uskovaiset joskus tuollaista väittävät, mutta en ole koskaan käsittänyt, mitä he oikein tarkoittavat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taas tuli tuo outo juttu...
Mitä ihmeen hybristä ateismissa on? Uskovaiset joskus tuollaista väittävät, mutta en ole koskaan käsittänyt, mitä he oikein tarkoittavat.Uskonnot ovat kielipelejä, joissa epämääräisten, monitulkintaisten ja vain uskonnon omassa kontekstissa mielekkäiden ilmaisujen käyttö on välttämätöntä, että ajatuskorttitalo pysyy pystyssä. Siksi perusteluista ei saa elvää.
Ilmeisesti koska uskovainen kokee omaavansa "lopullisen totuuden", hän itsekeskeisyydessään pitää "hybiriksenä" sitä, että joku kehtaa epäillä hänen tietämäänsä "totuutta".
- Anonyymi
Kaikki typerät säännöt ja rajoitukset.
- Anonyymi
Tämänkin kirjoituksen perusteella ateismi asettuu teismin vastakohdaksi, vaikka niin ei tarvitsisi olla.
Ateismi on teismin vastakohta eli jumaluskon puutetta. Ateismista voidaan johtaa monia rituaaleja, joita ateisti ei tee ja monia uskomuksia, joihin ateisti ei usko. Mutta toisaalta ateismista ei voida päätellä, mitä ateisti tekee näiden tilalla. Ateisti ei ole päihteiden käyttäjä, nihilisti, rikollinen (tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, ettei kristityllä ole sen korkeampi moraali kuin muillakaan ihmisillä), homoseksuaali, vasemmistolainen tai vegaani.
Jumaluskon puutteen lisäksi ateisti ei esimerkiksi syö rituaalisesti taivaallisen taikasedän lihaa ja juo verta, ateisti ei nojaa moraalissaan taivaalliseen taikasetään (joka on puhunut 3000 vuotta sitten pronssikautisten vuohipaimenten suulla), ateisti pyytää anteeksi loukkaamaltaan henkilöltä, ei taikasedältä, ateisti arvostaa tätä ainutkertaista elämää eikä pidä sitä taikasedän asettamana pääsykokeena.- Anonyymi
Ymmärrätkö mitä "ateismi" ja "teismi" edes trkoittaa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miikka Pentikäinen, 28, on kuollut
– Classicin liigaottelu siirtyi Lahtelaisen LASBin ja Classicin oli määrä kohdata keskiviikkona. https://www.aamulehti173619Tiedättekö naiset, että miehelle kannattaa antaa vasta...
Kun hän on jo kiintynyt teihin. Naisilla erittyy oksitosiinia sek.sin yhteydessä, mikä saa meidät rakastumaan heihin mel2311982Queen of Fucking Everything jakaa mielipiteitä - Mitä tykkäät sarjasta, kolahtiko?
Tiina Lymin käsikirjoittama ja ohjaama tv-sarja on varmasti yksi tämän vuoden puhutuimmista. Mitä tykkäät mustaa huumori591538- 991498
Pyydän yhteydenottoja kiusatuilta
Hei, pyydän, että laitat mulle sähköpostia, jos sua on kiusattu palstalla tai jopa tuolla oikeassa elämässä jollakin tav1741330Kulkeeko rumuus ja tyhmyys?
Käsi kädessä?Enkä tarkoita nyt pelkästään ulkoista..jos ihminen ei osaa kuin väännellä naamaansa ja irvistellä sekä saks131317- 521038
Elon Musk jakoi ja julkaisi erittäin järkyttävän raiskausrikostilaston Suomesta.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010944944.html?fbclid=IwY2xjawHowCJleHRuA2FlbQIxMAABHW3j9H5mtzuitMIUEdaZ-5hPybOXgZVj_1981012- 30941
Kristinuskon arvot käyttöön
Maailma on niin sekaisin että kristinuskon arvot on otettava köyttöön. Tämän myöntää jo uskottomatkin. Änkyräateisti Ric284922