On tehty avaus, jossa on uhottu Keskustan suuruudella näin:
Viime kuntavaalit:
Keskusta 2445 paikkaa
Kokoomus 1 552 paikkaa
SDP 1 451 paikkaa
Perussuomalaiset 1 351 paikkaa
Tuon uhoajan mielestä minä olen ilmeisesti vähätellyt Keskustaa, kun hän on pyytänyt minulta kannanottoa tuohon. No, täytänpä toiveensa ihan omana avauksenani. Keskustan ylivoimainen valtuutettumäärä varmaan selittyy tällä:
Kotikaupunkini Helsinki 683 669 asukasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki
Kaupunginvaltuustossa 85 valtuutettua (joista 2 Keskustan edustajaa)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kaupunginvaltuusto
On siis yksi valtuutettu yli 8000 asukasta kohden.
Syntymäkuntani Rautavaara 1 410 asukasta
Kunnanvaltuustossa 14 valtuutettua (joista 5 Keskustan edustajaa)
https://www.rautavaara.fi/asukkaille/kuntani-rautavaara/paatoksenteko/kunnanvaltuusto/
Yksi valtuutettu 100,7 asukasta kohden.
Nurinkuriseltahan tuollainen vaikuttaa, mutta ei siinä mitään, ihan lakien mukaan tuollaisiin tuloksiin on tultu.
(En voi olla toteamatta, että lapsuusajoistani suuri poliittinen muutos on tapahtunut Rautavaaralla. Silloisessa yli 5000 asukkaan kunnassa SKDL taisi olla kannatetuin puolue. Varmaan myös kahdeksan talon kotikylässäni; lapsuuskodissani kyllä kannatettiin SDP:tta ja Maalaisliittoa kannatettiin ainakin kylän suurimmassa maanviljelystalossa.
Rautavaaralla tapahtunut suuri poliittinen muutos johtuu kunnan väestörakenteen muutoksesta. Kunnan väkiluku on pudonnut vajaaseen kolmasosaan lapsuuteni ajoista. Lapsuudessani metsätyöt olivat kuntalaisille suurin tulonlähde. Niitä töitä kun siellä ei ole enää aikoihin ollut, niissä töissä ollut väki on muuttanut sieltä muualle – paljon Ruotsiinkin – ja maanviljelyksellä elantonsa saavat ovat tietenkin sinne jääneet – ja nyt he äänestävät Keskustaa.
Keskustan asema kunnallispolitiikassa
46
411
Vastaukset
Noista linkeistäni ei näy avautuvan Rautavaaran väkilukua koskevat tiedot. Tästä pitäisi avautua:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautavaara- Anonyymi
Mielestäni Rautavaaran poliittinen historia näkyy yhä sen poliittisella kartalla. Nimittäin vasemmistopuolueiden yhteiskannatus on siellä edelleen harvinaisen suuri ja harvassa pienessä maalaiskunnassa vain kolmannes väestöstä kannattaa keskustaa. Persujen kannatuskaan ei noudata valtakunnallista yleistrendiä. Valtuuston kokoonpano Rautavaaralla on seuraava:
Kesk 5
SDP 4
Vas 3
KD 2
PS 1- Anonyymi
14 valtuutettua, sulla 15, olet lisännyt yhden haamu vltuutetun vasureille. ns "kotiin päin".
Tässä oikea jako kunnanvaltuustossa:
Kesk 5
SDP 4
Vas 2
KD 2
PS 1
Demokratiassa aina äänet ratkaisee, valtuutetut. Kotikunnassasi vasemistolla 6, muilla 8 valtuutettua. Vasemmisto ei ole suurempi, vaikka niin annat ymmärtää.
Te vasemmistolaiset aina selittelette ja selittelette. Olette kieroa porukkaa. Siksip testäei oe maan hallitukseen, jo koko sen estää yhteenä 54 kansanedustajaa, vaikka kuin lakkoilette hallitusta vastaan miljardien kuluilla. Lakkoliike rahat terveyden hoitoon, parempi kohde. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
14 valtuutettua, sulla 15, olet lisännyt yhden haamu vltuutetun vasureille. ns "kotiin päin".
Tässä oikea jako kunnanvaltuustossa:
Kesk 5
SDP 4
Vas 2
KD 2
PS 1
Demokratiassa aina äänet ratkaisee, valtuutetut. Kotikunnassasi vasemistolla 6, muilla 8 valtuutettua. Vasemmisto ei ole suurempi, vaikka niin annat ymmärtää.
Te vasemmistolaiset aina selittelette ja selittelette. Olette kieroa porukkaa. Siksip testäei oe maan hallitukseen, jo koko sen estää yhteenä 54 kansanedustajaa, vaikka kuin lakkoilette hallitusta vastaan miljardien kuluilla. Lakkoliike rahat terveyden hoitoon, parempi kohde.Mistä tempasit luvun 14? Valtuustoissahan on aina pariton määrä valtuutettuja, jotta äänestyksissä ei tulisi tasatuloksia.
Kyllä Rautavaaralla on 15 valtuutettua ja kirjoittamani paikkamäärä perustui virallisiin lähteisiin.
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/9/municipalities/687/ Taitaa se poliittinen historia vielä jossain määrin vaikuttaa Rautavaaralla. Vaikka metsähakkuut eivät enää tekijöitä paljoin tarvitse, on sille vähenevälle väestölle tullut jossain määrin muitakin palkkatöitä niin, että he eivät Keskustaa kannata. Puolueen kannattajiksi on jäänyt se kunnan ”talonpoikaisväestö”.
(Lapsuus- ja nuorukaisaikoinani kunnan väestömäärää kasvatti voimakkaasti silloinen suuri syntyvyys. Se on vähentynyt ratkaisevasti, jopa prosentuaalisesti väestömäärään verrattuna. Suurta huolta siitä nyt kunnassa kannetaan. Olen lukenut siitäkin Pitäjäläinen-lehdestä, joka kerran viikossa ilmestyvänä minulle on tullut toistakymmentä vuotta, vaikka Rautavaaralla en ole enää kolmeen viime vuoteen käynyt.Anonyymi kirjoitti:
Mistä tempasit luvun 14? Valtuustoissahan on aina pariton määrä valtuutettuja, jotta äänestyksissä ei tulisi tasatuloksia.
Kyllä Rautavaaralla on 15 valtuutettua ja kirjoittamani paikkamäärä perustui virallisiin lähteisiin.
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/9/municipalities/687/Rautavaaran kunnanvaltuustoon valittiin 15 valtuutettua, mutta niistä yksi jätti valtuuston eikä hänen tilalleen tullut toista. Tämä todetaan noissa linkittämissäni jutuissa. Joten valtuuston edustajamäärä on nyt 14 valtuutettua.
- Anonyymi
kapi_ kirjoitti:
Rautavaaran kunnanvaltuustoon valittiin 15 valtuutettua, mutta niistä yksi jätti valtuuston eikä hänen tilalleen tullut toista. Tämä todetaan noissa linkittämissäni jutuissa. Joten valtuuston edustajamäärä on nyt 14 valtuutettua.
Okei. Erikoinen tilannne, mikä johtuu siitä, että vasemmistoliitolta menivät kaikki ehdolla olleet läpi, eikä sille näin ollen jäänyt varavaltuutettuja, joista kannatetuimmasta olisi voinut tulla korvaaja valtuuston jättäneelle.
Joka tapauksessa linkkaamani vaalitulos kertoo vuoden 2021 poliittisen kannatuksen Rautavaaralla.
- Anonyymi
Miksi munakarva roikut Keskustan kimpussa pelkästään tarkoituksena leimata negatiivisesti?
Ossi, sivistynyt SOTILAS- Anonyymi
1 jäänyt pois kunnvaltuustosta, siksi tällä hetkellä 14. kts "rautavaara kunnanvaltuusto".
Keskustalle kuuluisi suurimpana kunnanvaltuuston puheenjohtajuus. Näin demokratiassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
1 jäänyt pois kunnvaltuustosta, siksi tällä hetkellä 14. kts "rautavaara kunnanvaltuusto".
Keskustalle kuuluisi suurimpana kunnanvaltuuston puheenjohtajuus. Näin demokratiassa.Se pitää muuttaa oikeaksi.
Keskustalle kuuluu suurimpana puolueea kunnanvaltuuston puheenjohtajuus. Näin demokratiassa. Miten kummassa SDP sen ominut vastoin demokratiaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se pitää muuttaa oikeaksi.
Keskustalle kuuluu suurimpana puolueea kunnanvaltuuston puheenjohtajuus. Näin demokratiassa. Miten kummassa SDP sen ominut vastoin demokratiaa.Sehän on rautavaaralaisten oma asia. Kunnanvaltuuston puheenjohtajuus ei tule missään kunnassa automaattisesti suurimmalle puolueelle. Voidaan sopia esimerkiksi, että suurin puolue saa sen sijasta kunnanhallituksen puheenjohtajuuden, joka onkin usein vaikutusvaltaisempi paikka kuin kunnanvaltuuston puheenjohtajuus. Lisäksi vaikutusvaltaisuutta voidaan tasoittaa lautakuntien puheenjohtajuuksien jaolla. Lautakunnistakin jotkut ovat "tärkeämpiä" kuin toiset.
- Anonyymi
Jokaisessa kunnassa tehdään puheenjohtajuuksista itsenäiset ratkaisut. Se nimenomaan on demokratiaa, että asioista päätetään paikallisesti, eikä millään muilla säännöillä.
Näin se on myös eduskunnassa. Suurin puolue ei saa pääministerin paikkaa automaattisesti, vaan pääministeristä päätetään erikseen yhdessä. Suurin puolue ei saa automaattisesti myöskään eduskunnan ensimmäisen puhemiehen paikkaa. Nykyisestä eduskunnasta sen voit tarkistaa itsekin.
- Anonyymi
SKDL taisi olla kannatetuin puolue. Varmaan myös kahdeksan talon kotikylässäni; lapsuuskodissani kyllä kannatettiin SDP:tta
- Anonyymi
Se selittää Kapin suunnan, joka kirjoituksissaankin tullut selvästi esille vasemmistolaisuutensa. Nyt voisi olla vaikea päästä armeijaan noin vasemmistolainen kantahenkilöksi. Nämä nitä Neuvostoliitto suuntaisia, ayliitossakin kävi toverit pussaamassa KGB:stä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se selittää Kapin suunnan, joka kirjoituksissaankin tullut selvästi esille vasemmistolaisuutensa. Nyt voisi olla vaikea päästä armeijaan noin vasemmistolainen kantahenkilöksi. Nämä nitä Neuvostoliitto suuntaisia, ayliitossakin kävi toverit pussaamassa KGB:stä.
Meinaatko, että nykyään armeijassa on jokin komissio, joka tutkii pestattavien henkilöiden poliittiset intressit? Jos mitään muuta ei löydy, katsotaan miten hänen synnyinkunnassaan on äänestetty ja sen mukaan joko pestataan tai hylätään valinnassa?
Mainitsen avauksessani, että lapsuus- ja nuorukaisaikoinani SKDL – eli kommunistit – taisi olla Rautavaaralla kannatetuin puolue. Olikohan sittenkään, kun kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi vuosista toisiin SDP:n eli sosialidemokraattien edustaja Toimi Pursiainen. Hän perheineen asui Tervamäen kotikylästäni 6.7 km:n päässä sijaitsevalla Kukkaromäellä ja kävi useammin lapsuuskodissani. Hän oli hyvä kaveri ukkini kanssa kun molemmat olivat ”demareita”.
Toimi Pursiaisen Martti-pojan poika on Terho Pursiainen; radikaali pappi, jolla ihan nuoresta alkaen on ollut hyvin värikäs elämä. Siitä tässä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Terho_Pursiainen
Toimi-ukkinsa on kuulemma todennut pojanpojastaan: ”Terho on niin terävä poeka voan kun se on niin ratikaali”.
Mittava kirjallinen tuotantokin Terholla on ollut. Kirjoistaan useita minäkin olen hankkinut vuosien saatossa, muistaakseni myös kirjansa ”Uusin testamentti”, mutta lienen antanut niitä pois, kun en nyt löydä hyllystäni muita kuin vain kirjansa ”Jumala”.Tämä avaukseni saa olla ainakin tältä illalta puoleltani loppuun käsitelty. Puutun tässä vielä vain yhteen viestiin; tähän:
”Se selittää Kapin suunnan, joka kirjoituksissaankin tullut selvästi esille vasemmistolaisuutensa. Nyt voisi olla vaikea päästä armeijaan noin vasemmistolainen kantahenkilöksi. Nämä nitä Neuvostoliitto suuntaisia, ayliitossakin kävi toverit pussaamassa KGB:stä”.
Olin kyllä jo sotilasaikanani mukana ammattiyhdistystoiminnassamme, jo vääpelivaiheessani Aliupseeriliiton hallituksessakin, Santahaminan kerhomme puheenjohtajana kahteenkin kertaan. Mutta eihän noissa toiminnoissa ollut mitään puoluepoliittista. Eikä sitä ollut minulla koskaan muussakaan.
Kevättalvella 1972 ylivääpelivaiheessani olin kyllä kunnallisvaaleissa puolueeseen sitoutumattomana ehdokkaana sdp:n listoilla, kun Helsingin, Santahaminan ja Suomenlinnan kerhojen johtokunnat yhteisessä kokouksessaan minut valitsivat tehtävään ja tietyillä perusteilla nimenomaan kyseisen puolueen listoille. Mutta enhän parilla sadalla äänellä mennyt läpi, tuplaten suurempi äänimäärä olisi tarvittu.
Eipä tuosta ehdokkuudestani ollut haittaa sotilasuralleni, kun seuraavan vuoden – 1973 alussa minusta tuli sotilasmestari. Ja seuraavan vuoden – 1974 kesällä luutnantti, pari vuotta myöhemmin yliluutnantti ja v. 1979 alussa kapteeni.
Mainiosti siis menestyin sotilasurallani. Sillä menestymiseen täytyy vain olla tehokas ja tuloksellisesti ansioitunut tehtävissään. Näin varmaan nähtiin kohdallani. Nähtiin kai sama sitten myös Valiolla, jossa hyvän johtamisen lisäksi vastuualueellani edellytettiin myös hyviä rahallisia tuloksia.Otin tuossa esille synnyin- ja nuorukaiskunnassani Rautavaaralla tapahtuneen kehityksen: ”Rautavaaralla tapahtunut suuri poliittinen muutos johtuu kunnan väestörakenteen muutoksesta. Kunnan väkiluku on pudonnut vajaaseen kolmasosaan lapsuuteni ajoista.”
Eilen tullut paikallislehti Pitäjäläinen kertoo viimevuoden kehityksestä tämän: ”Rautavaaralla syntyi seitsemän lasta. Kuolleita kunnassa oli vuoden aikana 33 henkilöä, eli luonnollinen väestönlisäys miinus 26 henkilöä”.
Miksi moinen kehitys vain jatkuu ja jatkuu…? No, varmaan siksi, kun kunnan väestön keski-ikä on niin korkea, että uusien lapsien saajia on vähän ja ikänsä mukaisesti kuolevia on paljon. Tuskinpa siellä edes tähän ikääni -89 v 6 kk – eläneitä on montakaan. En varmaan olisi minäkään elänyt näin vanhaksi, jos en jo 16-vuotiaana olisi sieltä pois lähtenyt. Tällä toteamuksella en kuitenkaan halveeraa Rautavaaraa – hyvin kaunis kunta se on maisemiltaan edelleen, vaikka sen kylät ovat tyhjentyneet niin, että esim. lapsuuskylälläni Tervamäellä oli silloin kahdeksan kotitaloa ja nyt siellä asutaan vakituisesti vain kahdessa. Muutama pysyvästi asuttamaton talo on jäljellä ja kahta niistä niiden jälkeläiset käyttävät kesämökkeinään; toiseen niistä tullaan Ruotsista, jonne talon tytär miehineen muuttivat jo joskus 1960-luvulla.
xxxxxxxxxxxxxxx
Onhan täällä ollut vilkasta, kun tämä avaukseni oli valunut jo neljännen sivun hännille. Tämän yläpuolella olevista suuri osa on kyllä täällä jo monia kertoja nähtyjen toistoja.Tämäkin avaus kertoo, että sinulla on korkeasta iästäsi huolimatta järki pysynyt hyvin päässä toisin kuin näillä hörhöillä, jotka eivät edes tunne vaalijärjestelmämme perusteita. Tuo laskelmasi valtuutettujen suhteesta eri kuntien asukasmääriin kuvaa hyvin todellisuutta.
- Anonyymi
Oli vain väärin Kapin laskelma. Rautavaarassa on 14 valtuutettua kun vasuri lopetti, ja ei ollut tilalle varavaltuutettua. Siellä ei suinkaan ole vasemmistolla enemmistö kuten väitti 6-8.
Kunnanjohtaja on Mikko Kärnä kesk. Sitä ette tietenkään hehkuta kun vääräpuolue. - Anonyymi
Tehdä kuin lakkoilevissa Ayliitoissa vain vasemmistolaisia saa äänestää. Sekö hyvä demokratia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oli vain väärin Kapin laskelma. Rautavaarassa on 14 valtuutettua kun vasuri lopetti, ja ei ollut tilalle varavaltuutettua. Siellä ei suinkaan ole vasemmistolla enemmistö kuten väitti 6-8.
Kunnanjohtaja on Mikko Kärnä kesk. Sitä ette tietenkään hehkuta kun vääräpuolue.Missä kohtaa Kapi muka on väittänyt, että Rautavaaralla on vasemmistoenemmistö? Ei kai edes kirjoittaessaan lapsuutensa Rautavaarasta.
- Anonyymi
Liki kaikissa kasvukeskuksissa tilanne on avauksen kaltainen, samoin suurimassa osassa Suomen kaupunkeja. Keskusta on hyytynyt kyläsarjan puolueeksi ja samaan aikaan syrjäseutujen väki vanhenee ja vähenee. Ruotsissa tilanne on paljon parempi ja siellä keskusta on pidetty poissa sotkemasta tervettä kehitystä. Suomessa keskusta on kehityksen suurin jarru ja on ollut sitä aina.
- Anonyymi
Rautavaara ja Kärnä kiittäisi kädet ristissä suurempia voimia, jos sinun kaltainen eläkeläinen muuttaisi Rautavaaralle, olisit luultavasti Rautavaaran suurituloisin ja ns ökyisäntä. Rautavaaralaiset tervehtisi sinua kunnioituksella ja kumartaisivat syvään.
- Anonyymi
Miksi nostit puskasta omaa ketjuasi Kapi? HO HOO, HO HOO!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi nostit puskasta omaa ketjuasi Kapi? HO HOO, HO HOO!
Nyt sattui taas Aisaan kateushermoon ja leukaan. On se herkkä ja katkera neiti. Sinun tyhmyyden ylittää ainoastaan sinun ääliömäisyys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt sattui taas Aisaan kateushermoon ja leukaan. On se herkkä ja katkera neiti. Sinun tyhmyyden ylittää ainoastaan sinun ääliömäisyys.
Miksi pöljä kehut itseäsi? HO HOO, HO HOO!
- Anonyymi
Kepu ja Persut kertoo kaiken keskustan jakautumisesta, vanha maataloussiipi on menettänyt otteensa ja tulos on kaikkien nähtävissä. Onneksi vihdoin ymmärretään, että kannettu vesi ei kaivossa pysy ja näiden kepukylien elättämisessä ei yksinkertaisesti ole järkeä.
- Anonyymi
80 luvun alussa tein useampana vuotena Rautavaaran ja Nurmeksen seudulla metsähallituksen mailla metsojen soidinpaikkojen kartoitusta. Hiihtämällä etsittiin soidinpaikat ja merkittiin ne karttoihin, ja toimitettiin Kuopion metsähallituksen konttorille suojelun ja hakkuiden suunnittelua varten. Oli mukavaa hommaa nuorelle sissivänrikille, palkkioksi sain kausiluvan metsästää metsähallituksen mailla ja tulihan sitä käytetty siten, että lomat pidin aina syksyllä. Komeita seutuja ja löydettiin muutamia ikivanhoja asutusten jälkiä tai piilopirttejä.
- Anonyymi
Korvaakohan VKK kohta keskustan😂😂😂😂😂😂😂😂😒
Tällä avauksellani olen ottanut verrokeiksi Rautavaaran, joka oli kotikuntani elämäni ensimmäiset 16 vuotta ja Helsingin, joka on ollut kotikuntani jo n. 70 vuotta. Kovin erilaiset puoluekannatukset ovat näissä kunnissa.
Rautavaaran kunnanvaltuuston kokoonpano puolueittain
Kesk. 5, SDP 4, Vas. 2, KD 2, PS 1
Helsingin kaupunginvaltuuston paikkajako valtuustokauden 2021–2025 alussa.
Kokoomus (23)
Vihreät (18)
SDP (13)
Vasemmistoliitto (11)
Perussuomalaiset (9)
RKP (5)
Liike Nyt (3)
Keskusta (2)
Kristillisdemokraatit (1)
Kuntien väestörakenteen valossa tuo erilaisuus on ihan ymmärrettävää. Yhtä seikkaa kuitenkin ihmettelen: Miksi perussuomalaisten kannatus Rautavaaralla on noin vähäinen, vain viidestoistaosa valtuuston kokoonpanosta (jossa vaalien jälkeen oli 15 edustajaa, joista yksi vasemmiston edustaja jätti valtuuston) ja miksi täällä Helsingissä puolueen kannatus on niinkin korkea, että se on saanut valtuustoomme yli kymmenesosan sen 85-jäsenisestä kokoonpanosta? No, seuraavissa kuntavaaleissa se varmaan tulee tippumaan. Jospa se osaltaan koituisi keskustan kannatuksen kasvuksi niin, että puolue saisi täällä kolmannen valtuustopaikan. Sitä toivon!- Anonyymi
Perussuomalaisten kannatus lähti valtakunnalliseen kasvuun pitkälti juuri Helsingistä. Puhuttiin jakomäki-ilmiöstä. En tunne kovin hyvin Helsingin kaupunginosien väestöeroja, mutta käsittääkseni Jakomäessä on paljon sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia ja työttömyyden olevan siellä yleistä. Kun Helsingissä lisäksi asuu paljon maahanmuuttajia, katkeruus omasta tilanteesta heijastui siellä maahanmuuttovastaisuutena. Sama varmaan myös muissa kaupunginosissa, joissa on työttömyyttä ja taloudellisia ongelmia.
Rautavaaralla puolestaan tuskin on kovin paljon maahanmuuttajia, joten vastaavaa protestia ei ole siellä esiintynyt. Anonyymi kirjoitti:
Perussuomalaisten kannatus lähti valtakunnalliseen kasvuun pitkälti juuri Helsingistä. Puhuttiin jakomäki-ilmiöstä. En tunne kovin hyvin Helsingin kaupunginosien väestöeroja, mutta käsittääkseni Jakomäessä on paljon sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia ja työttömyyden olevan siellä yleistä. Kun Helsingissä lisäksi asuu paljon maahanmuuttajia, katkeruus omasta tilanteesta heijastui siellä maahanmuuttovastaisuutena. Sama varmaan myös muissa kaupunginosissa, joissa on työttömyyttä ja taloudellisia ongelmia.
Rautavaaralla puolestaan tuskin on kovin paljon maahanmuuttajia, joten vastaavaa protestia ei ole siellä esiintynyt.Perussuomalaisten kannatuksen suhteen täällä Helsingissä taisi tapahtua noin, kuin sanot. Ja juuri noilla sanomillasi perusteilla. Täällä Paloheinässä puolueen kannatus vaaleissa on kuitenkin pysynyt varsin matalana. Me kai olemme hyväosaisia niin, että meitä ei häiritse maahanmuuttajatkaan, joita täälläkin on, enemmän kyllä palveluammateissa. Tässä kolmen huoneiston asuintalossani alkoi juuri putkiremontti, jonka tekijänä on paikallinen yhtiö, mutta yhtenä putkimiehenä on ”täysmusta” mies, syntyjään nigerialainen – täysi ammattilainen, joka on saanut alan koulutuksen täällä Helsingissä.
Rautavaaralla ei tosiaankaan liene paljon maahanmuuttajia, en ole siellä käydessäni nähnyt ainakaan mustia yhden yhtä.- Anonyymi
kapi_ kirjoitti:
Perussuomalaisten kannatuksen suhteen täällä Helsingissä taisi tapahtua noin, kuin sanot. Ja juuri noilla sanomillasi perusteilla. Täällä Paloheinässä puolueen kannatus vaaleissa on kuitenkin pysynyt varsin matalana. Me kai olemme hyväosaisia niin, että meitä ei häiritse maahanmuuttajatkaan, joita täälläkin on, enemmän kyllä palveluammateissa. Tässä kolmen huoneiston asuintalossani alkoi juuri putkiremontti, jonka tekijänä on paikallinen yhtiö, mutta yhtenä putkimiehenä on ”täysmusta” mies, syntyjään nigerialainen – täysi ammattilainen, joka on saanut alan koulutuksen täällä Helsingissä.
Rautavaaralla ei tosiaankaan liene paljon maahanmuuttajia, en ole siellä käydessäni nähnyt ainakaan mustia yhden yhtä.Onko musta mies Suomessa osoitus jostakin paremmasta Kapi?
Anonyymi kirjoitti:
Onko musta mies Suomessa osoitus jostakin paremmasta Kapi?
Suomalaisten suhtautumisessa mustiin nähdään erotus paremmuudestamme. Ihonväristään riippumatta ihmisiin on suhtauduttava samoin. Jos he ovat hyviä ihmisiä, heihin on suhtauduttava myönteisesti.
Tuo täällä yksityisessä suomalaisessa yrityksessä työskentelevä musta on kouluttautunut hyväksi ammattilaiseksi työssään, viidessä vuodessa oppinut hyvän suomenkin ja on oikein hyväkäytöksinen ihminen. Arvostettava, luontaisia kykyjä vaativa suoritus mieheltä, joka nuorena on jättänyt yli 200 miljoonan asukkaan kotimaansa Nigerian tullakseen hakemaan täältä pienestä Suomesta sellaista ja näyttääkseen kykyjään sellaisessa, johon hänellä ei ehkä ollut mahdollisuuksia kotimaassaan. Hänenlaisiaan täällä tarvittaisiin yhä enemmän korvaamaan kantasuomalaisten heikkoa lisääntymistä.
- Anonyymi
Laitappa nyt JKK ne Rautavaara -laulukilpailuun tekemäsi sanat tänne esiin meidän iloksemme. Teit kahdet sanat ja ne jälkimäiset on aika nasevat!
Nyt yleisön pyynnöstä...- Anonyymi
Täältä pesee... mutta sitä toista, imelämpää, versiota en löytänyt. Jospa Kapi sen laittaisi.
>>Kun avaus oli Rautavaarasta, synnyinkunnastani, laitanpa tähän vielä oman kunnianosoitukseni kunnalle. Silloin itseään vapaa-ajan kuntana markkinoinut Rautavaara oli teettänyt kauniin tangosävellyksen, johon julisti sanoituskilpailun. Sain pyynnöstäni sävellyksen levyllä ja tein siihen alta nähtävällä salanimellä sanoituksen, jonka lähetin kilpailuun. No, en sillä voittanut, vaikka sanoitukseni onkin hieno ja todenmukaisempi kuin voittanut sanoitus, jolla tango ei ole ainakaan kovin tunnetuksi tullut;))
RAUTAVAARA-TANGO säv. Pentti Ilmonen, san. ”Inhorealisti” (v. 2001)
On Rautavaara ”keskellä ei mitään” -
se siitä parhaiten tiedetään.
Siell` ihannoiden katsottu on itään -
lähdetty länteen on ja etelään.
Nyt tyhjät töllit alakuloisina
katsovat mäeltään mustin ikkunoin,
ja pihapiirit hoitamattomina
rehottaa horsmin ja pensastoin.
Pensaikot peittävät myös pikkupellot,
työn äänet kaikki on vaienneet;
Ei lapset melskaa, helky karjankellot,
on lehmipolutkin jo umpeutuneet.
Voi, Rautavaara, kuinka jamaan tuohon
oot joutunutkaan? Ja onko niin,
ett` sinne jäätkin surkeuden suohon
tuudittuneena turhiin unelmiin?
Nyt joutojoukko kasvaa ilman työtä,
kun kaljan kanssa aikaa tapetaan;
elämä on kuin unetonta yötä -
koittaako aamunkoi milloinkaan?
Ja kunta markkinoi vain vapaa-aikaa!
Sitäkö lisää viel` tarvitaan?
Oi, Rautavaara, kuule kellot kaikaa
ja joutsenlauluas` jo lauletaan!
On mulla syytä onneani kiittää,
ett` sieltä pääsin pois aikanaan!
Nyt tahdon kiittimeni yhteen liittää
ja pyytää: poissa kai ollakin saan!
”enkelikuoro”: Voi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta,
elämä siellä on kuin pahaa unta - - -
Sanoituksellani en toki tarkoita herjata synnyinkuntaani, vaan kyllä se syntyi myötätunnosta sitä kohtaan. << - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täältä pesee... mutta sitä toista, imelämpää, versiota en löytänyt. Jospa Kapi sen laittaisi.
>>Kun avaus oli Rautavaarasta, synnyinkunnastani, laitanpa tähän vielä oman kunnianosoitukseni kunnalle. Silloin itseään vapaa-ajan kuntana markkinoinut Rautavaara oli teettänyt kauniin tangosävellyksen, johon julisti sanoituskilpailun. Sain pyynnöstäni sävellyksen levyllä ja tein siihen alta nähtävällä salanimellä sanoituksen, jonka lähetin kilpailuun. No, en sillä voittanut, vaikka sanoitukseni onkin hieno ja todenmukaisempi kuin voittanut sanoitus, jolla tango ei ole ainakaan kovin tunnetuksi tullut;))
RAUTAVAARA-TANGO säv. Pentti Ilmonen, san. ”Inhorealisti” (v. 2001)
On Rautavaara ”keskellä ei mitään” -
se siitä parhaiten tiedetään.
Siell` ihannoiden katsottu on itään -
lähdetty länteen on ja etelään.
Nyt tyhjät töllit alakuloisina
katsovat mäeltään mustin ikkunoin,
ja pihapiirit hoitamattomina
rehottaa horsmin ja pensastoin.
Pensaikot peittävät myös pikkupellot,
työn äänet kaikki on vaienneet;
Ei lapset melskaa, helky karjankellot,
on lehmipolutkin jo umpeutuneet.
Voi, Rautavaara, kuinka jamaan tuohon
oot joutunutkaan? Ja onko niin,
ett` sinne jäätkin surkeuden suohon
tuudittuneena turhiin unelmiin?
Nyt joutojoukko kasvaa ilman työtä,
kun kaljan kanssa aikaa tapetaan;
elämä on kuin unetonta yötä -
koittaako aamunkoi milloinkaan?
Ja kunta markkinoi vain vapaa-aikaa!
Sitäkö lisää viel` tarvitaan?
Oi, Rautavaara, kuule kellot kaikaa
ja joutsenlauluas` jo lauletaan!
On mulla syytä onneani kiittää,
ett` sieltä pääsin pois aikanaan!
Nyt tahdon kiittimeni yhteen liittää
ja pyytää: poissa kai ollakin saan!
”enkelikuoro”: Voi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta,
elämä siellä on kuin pahaa unta - - -
Sanoituksellani en toki tarkoita herjata synnyinkuntaani, vaan kyllä se syntyi myötätunnosta sitä kohtaan. <<Minä löysin molemmat Korhosen tekemät sanoitukset.
Rautavaaran kunta järjesti vuonna 1991 sanoituskilpailun Pentti Ilmosen kauniiseen sävelmään Rautavaara-tangoksi. Laitoin minäkin esitykseni kilpailuun, ja muistaakseni se sijoittui kolmanneksi. Kilpailuversioni on alempana ensiksi.
Myöhemmin tein toisen version, joka ehkä todellisemmin kuvannee nykyistä Rautavaaraa.
Netissä näkyy olevan kaksikin versiota Rautavaara-tangosta. Minusta ne ovat varsin kömpelöitä tekeleitä. Ne eivät mielestäni edes sovi laulettaviksi tuolla Ilmosen sävelmällä.
Minun molemmat versioni kyllä taatusti taipuvat sävelmään. Tässä ne tiedoksenne ja vapaasti käytettäväksenne!
Olen syntyjäni rautavaaralainen, mutta olen ollut 16-vuotiaasta saakka eli vuodesta 1951 alkaen helsinkiläinen. Olen jo 70-vuotias mies.
Ei kai tämä ehkä muuten olisi kahvikeskustelujen aihe, mutta jos niihin sattuisi osallistumaan joku sudeettirautavaaralainen, niin ehkä sitten. Hän voisi sanoa mielipiteensä myös siitä, kumpi versioistani on Rautavaaraa paremmin kuvaava - vai onko kumpikin tai ei kumpikaan!
Tuo karu kuntahan on monin paikoin maisemiltaan varsin kaunis. Varsinkin lapsuuteni maisemissa Tiilikka-Älänteen hiekkarantojen ja ”punkaharjumaisten” harjujen tienoilta. Kaunishan on myös kirkonkylän tienoo Keyritty-järven rannasta kohoavalla korkealla Tulimäellä, vastapäätä järven takana kohoavaa vielä korkeampaa, lähes "kolimaista" Paljakanvaaraa, jossa mm. sijaitsee Kiparin kelkkailurinne.
Laitanpa tähän vielä linkin Rautavaaran kuntainfoon, josta matkailu-ruutua klikkaamalla pääset ihastelemaan Keyritty-järveä Paljakanvaaralta!
http://www.rautavaara.fi/etusivu.html
Ystävällisesti
Jorma K. Korhonen
RAUTAVAARA-TANGO I säv. Pentti Ilmonen
san. ”Satunnaislyyrikko”
Taas Rautavaaraa kohti tieni kulkee,
sen korpimaille kaipuuni vie.
Se kaiken muun pois mielestäni sulkee -
jo päättyy kiire ja ruuhkainen tie!
Nyt laelta vaaran katse kauas kantaa,
tuoll` salot siintää alla autereen,
ja vetten välkkeen takaa taivaanrantaa
vyöttävät vaarat nuo varjoineen!
Ja pitkospuinen polku rantaan johtaa
suopursun tuoksuun, veen solinaan.
Pois jää nyt muu, kun kulkijaa näin kohtaa
ykseys ihmisen, luonnon ja maan!
Mä Rautavaaran vangiks` jään myös silloin
kun syksy kunnaitaan kirjavoi,
tai hohde hangen sineen kun käy illoin,
tai kuu kun talvisen yön hopeoi.
Jos tuisku tuivertaen soillaan soittaa
ja halla hyytäin korpein kuusiin lyö,
niin kevät keijuineen taas talven voittaa,
pian tulvii tuoksujaan kesäyö!
Matkaanpa maillaan syksyin taikka keväin,
tai kesin, talvin, niin tiedän sen,
ett` matkaltain taas palaan uusin eväin:
ne Rautavaaralta saan - täältä en!
Niin mennyt oot syvälle sydänalaan,
ett` lähdettyäin jään ikävään -
Mua kantakoot taas muistot, kunnes palaan!
Kai Rautavaaralle kerran viel` jään!
(”enkelikuoro” taustalla: Oi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, mä siitä valveillakin näen unta - - -)
RAUTAVAARA-TANGO II säv. Pentti Ilmonen
san. ”Inhorealisti”
On Rautavaara ”keskellä ei mitään” -
se siitä parhaiten tiedetään.
Siell` ihannoiden katsottu on itään -
lähdetty länteen on ja etelään.
Nyt tyhjät töllit alakuloisina
katsovat mäeltään mustin ikkunoin,
ja pihapiirit hoitamattomina
rehottaa horsmin ja pensastoin.
Pensaikot peittävät myös pikkupellot,
työn äänet kaikki on vaienneet;
Ei lapset melskaa, helky karjankellot,
on lehmipolutkin jo umpeutuneet.
Voi, Rautavaara, kuinka jamaan tuohon
oot joutunutkaan? Ja onko niin,
ett` sinne jäätkin surkeuden suohon,
tuudittuneena turhiin unelmiin?
Nyt joutojoukko kasvaa ilman työtä,
kun kaljan kanssa aikaa tapetaan;
elämä on kuin unetonta yötä -
koittaako aamunkoi milloinkaan?
Ja kunta markkinoi vain vapaa-aikaa!
Sitäkö lisää viel` tarvitaan?
Oi, Rautavaara, kuule kellot kaikaa
ja joutsenlauluas` jo lauletaan!
On mulla syytä onneani kiittää,
ett` sieltä pääsin pois aikanaan!
Nyt tahdon kiittimeni yhteen liittää
ja pyytää: poissa kai ollakin saan!
(”enkelikuoro”: Voi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, elämä siellä on kuin pahaa unta - - -) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä löysin molemmat Korhosen tekemät sanoitukset.
Rautavaaran kunta järjesti vuonna 1991 sanoituskilpailun Pentti Ilmosen kauniiseen sävelmään Rautavaara-tangoksi. Laitoin minäkin esitykseni kilpailuun, ja muistaakseni se sijoittui kolmanneksi. Kilpailuversioni on alempana ensiksi.
Myöhemmin tein toisen version, joka ehkä todellisemmin kuvannee nykyistä Rautavaaraa.
Netissä näkyy olevan kaksikin versiota Rautavaara-tangosta. Minusta ne ovat varsin kömpelöitä tekeleitä. Ne eivät mielestäni edes sovi laulettaviksi tuolla Ilmosen sävelmällä.
Minun molemmat versioni kyllä taatusti taipuvat sävelmään. Tässä ne tiedoksenne ja vapaasti käytettäväksenne!
Olen syntyjäni rautavaaralainen, mutta olen ollut 16-vuotiaasta saakka eli vuodesta 1951 alkaen helsinkiläinen. Olen jo 70-vuotias mies.
Ei kai tämä ehkä muuten olisi kahvikeskustelujen aihe, mutta jos niihin sattuisi osallistumaan joku sudeettirautavaaralainen, niin ehkä sitten. Hän voisi sanoa mielipiteensä myös siitä, kumpi versioistani on Rautavaaraa paremmin kuvaava - vai onko kumpikin tai ei kumpikaan!
Tuo karu kuntahan on monin paikoin maisemiltaan varsin kaunis. Varsinkin lapsuuteni maisemissa Tiilikka-Älänteen hiekkarantojen ja ”punkaharjumaisten” harjujen tienoilta. Kaunishan on myös kirkonkylän tienoo Keyritty-järven rannasta kohoavalla korkealla Tulimäellä, vastapäätä järven takana kohoavaa vielä korkeampaa, lähes "kolimaista" Paljakanvaaraa, jossa mm. sijaitsee Kiparin kelkkailurinne.
Laitanpa tähän vielä linkin Rautavaaran kuntainfoon, josta matkailu-ruutua klikkaamalla pääset ihastelemaan Keyritty-järveä Paljakanvaaralta!
http://www.rautavaara.fi/etusivu.html
Ystävällisesti
Jorma K. Korhonen
RAUTAVAARA-TANGO I säv. Pentti Ilmonen
san. ”Satunnaislyyrikko”
Taas Rautavaaraa kohti tieni kulkee,
sen korpimaille kaipuuni vie.
Se kaiken muun pois mielestäni sulkee -
jo päättyy kiire ja ruuhkainen tie!
Nyt laelta vaaran katse kauas kantaa,
tuoll` salot siintää alla autereen,
ja vetten välkkeen takaa taivaanrantaa
vyöttävät vaarat nuo varjoineen!
Ja pitkospuinen polku rantaan johtaa
suopursun tuoksuun, veen solinaan.
Pois jää nyt muu, kun kulkijaa näin kohtaa
ykseys ihmisen, luonnon ja maan!
Mä Rautavaaran vangiks` jään myös silloin
kun syksy kunnaitaan kirjavoi,
tai hohde hangen sineen kun käy illoin,
tai kuu kun talvisen yön hopeoi.
Jos tuisku tuivertaen soillaan soittaa
ja halla hyytäin korpein kuusiin lyö,
niin kevät keijuineen taas talven voittaa,
pian tulvii tuoksujaan kesäyö!
Matkaanpa maillaan syksyin taikka keväin,
tai kesin, talvin, niin tiedän sen,
ett` matkaltain taas palaan uusin eväin:
ne Rautavaaralta saan - täältä en!
Niin mennyt oot syvälle sydänalaan,
ett` lähdettyäin jään ikävään -
Mua kantakoot taas muistot, kunnes palaan!
Kai Rautavaaralle kerran viel` jään!
(”enkelikuoro” taustalla: Oi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, mä siitä valveillakin näen unta - - -)
RAUTAVAARA-TANGO II säv. Pentti Ilmonen
san. ”Inhorealisti”
On Rautavaara ”keskellä ei mitään” -
se siitä parhaiten tiedetään.
Siell` ihannoiden katsottu on itään -
lähdetty länteen on ja etelään.
Nyt tyhjät töllit alakuloisina
katsovat mäeltään mustin ikkunoin,
ja pihapiirit hoitamattomina
rehottaa horsmin ja pensastoin.
Pensaikot peittävät myös pikkupellot,
työn äänet kaikki on vaienneet;
Ei lapset melskaa, helky karjankellot,
on lehmipolutkin jo umpeutuneet.
Voi, Rautavaara, kuinka jamaan tuohon
oot joutunutkaan? Ja onko niin,
ett` sinne jäätkin surkeuden suohon,
tuudittuneena turhiin unelmiin?
Nyt joutojoukko kasvaa ilman työtä,
kun kaljan kanssa aikaa tapetaan;
elämä on kuin unetonta yötä -
koittaako aamunkoi milloinkaan?
Ja kunta markkinoi vain vapaa-aikaa!
Sitäkö lisää viel` tarvitaan?
Oi, Rautavaara, kuule kellot kaikaa
ja joutsenlauluas` jo lauletaan!
On mulla syytä onneani kiittää,
ett` sieltä pääsin pois aikanaan!
Nyt tahdon kiittimeni yhteen liittää
ja pyytää: poissa kai ollakin saan!
(”enkelikuoro”: Voi, Rautavaara, vapaa-ajan kunta, elämä siellä on kuin pahaa unta - - -)Tuo viimeinen versio kuvaa todella hienosti monen samanlaisen kepukylän kohtaloa ja todellisuutta. Kepu on toki vaatinut niiden elättämistä viimeiseen kepulaiseen, mutta aika on ajamassa sen typeryyden ohi ja keskustan kannatus näkyy siinä hyvin, alamäkeä menee kepun kannatus ja pienet kepukylät. Ongelma rakentui siitä, kun kepu vaati niiden elättämistä valtion tuella ja siksi kepukylissä ei kehittyt yrittelijäisyys ja omatoimisuus. Yksi rantakala ilta ei vielä pikku kunnan taloutta paranna.
Oho! Tänne on laitettu lähemmäs parikymmentä vuotta sitten tekemäni sanoitukset Pentti Ilmosen tangosävellykseen! Yllättävää! Onkohan tuo laittaja ne tallettanut vai löytänyt tietokoneeni tallenteista, joissa ne kai edelleen ovat, mutta itse en ole niitä enää avannut ainakaan kymmeneen vuoteen. Hienot sanoitukset kumpikin, vaikka kovin erisävyisiä ovatkin!
Kiitoksia noiden laittajalle, mutta asiasta ei nyt enempää. Alan valmistautua taas lähtemään viikkojumppaani Oulunkylän sydäntalolle. On ensimmäinen jumppa tammikuusta alkavalle huhtikuun loppuun kestävälle kevätkaudelle. Toivottavasti jaksan nyt kaikkiin jumppiini osallistua. Viimevuonna jouduin lopettamaan maaliskuussa, mutta syyskuusta joulukuuhun jatkuneessa syyskaudessa osallistuin useimpiin vuoroihin; muutamasta jouduin kyllä jäämään pois.
Kiitoksia vain vielä kerran noiden hienojen sanoitusteni laittajalle ja Oikein Hyvää päivänjatkoa kaikille tämän lukeville!- Anonyymi
>>Kiitoksia vain vielä kerran noiden hienojen sanoitusteni laittajalle ja Oikein Hyvää päivänjatkoa kaikille tämän lukeville!<<
Kiitos kiitoksin sanoo tämä kiitelty 🤝👍
- Anonyymi
Erikoista kun tämä kommenttini kertaalleen jo poistettiin:
Jorma K Korhosta ei suotta palstalla kehuta!
Hän on todellakin Primus Inter Pares niin monella tavoin. Vaikka en täällä enää paljon ahkeroi, tapanani on kuitenkin aina esittää viikonlopputoivotukseni. En viitsi kuitenkaan tehdä avausta sen johdosta vaan nostin tämän jo kolmannen sivun hännille pudonneen avaukseni ja esitän ne tällä:
Oikein Hyvää viikonloppua kaikille tämän lukeville!- Anonyymi
Oikein mukavaa sunnuntaita Kapille, onneksi lumipyry loppui ja viikolla taas tulossa lämmintä.
- Anonyymi
Jo 5 kertaa sensuroitu kommentti.
Onko noin, ettei Mikko Kärnän nimeä saa mainita kepu-saitilla Rautavaaran kunnanjohtajana tai muussakaan yhteydessä. Heti iskee sensuuri ja poistaa. Kaikenlainen Aisa-törky ja Kapin vuosikymmeniä kestänyt pilkkaaminen ja rienaaminen sallitaan.
Rautavaaran kepulainen kunnanjohtaja pitää kuntansa otsikoissa. Oliskohan ideaa tehdä oma lautapeli? Nimeksi kävisi vaikkapa Rautavaaran tähti. Siinä lähdettäisiin "seikkailemaan maailmalle" omin avuin ja hyvin nuorena...
Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä toivoo Turun lähettävän päiväkodeista poistettavat Afrikan tähti -pelit Rautavaaralle.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ff1a1fb5-1afa-45b5-8bf4-da0c6a1a04bc 10,01. jälkeen muutamia kertoja olen palstan avannut, mutta en ole tänne mitään laittanut; sellaiseen ei ole ollut tarvetta itselläni eikä sellaiseen ole houkuttanut mikään täällä näkemänikään. Äsken kuitenkin laitoin viestin mpp:n mielenkiintoiselle avaukselle, joka koski kirjailija Antti Heikkistä ja hänen Rautavaara-kirjaansa, eli sivusi avaukseni aihetta. Tässäpä linkki tuohon viestiini:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18781177/kirjavinkki-kapille#comment-133357260
Varmaan mielenkiintoinen kirja; täytyy hankkia ja lukea.
Vaikka itselläni ei ole ollut viimepäivinä tänne mielenkiintoa, eräillä muilla sitä näkyy olleen paljonkin. Tämä avaukseni oli valunut jo viidennen sivun hännille. Vilkkaimmin näkyvät toimineen samat, jotka aina ennenkin, sitä samaa aina toistaen. Enpä sellaiseen koskaan puutu ja kun minulla ei ole tätä enempää muutakaan sanottavaa toivottelen vain nyt kaikille Oikein Hyvää viikonjatkoa!
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Minulla heräsi huoli sinusta ajatteluni kohteesta!
Toivottavasti sinulla on siellä jossain kaikki hyvin. Välitän sinusta edelleen vaikka olet varattu, etkä tykkää minusta.947596- 1723751
- 533269
Missä Sanna nyt suvaitsevaisuus?
Tekijä on nyt kuitenkin jotain muuta kuin suomalainen niin eikös nyt pitäisi suvaita kulttuuri eroja ja rakastaa tekijä2422454- 482145
- 422005
Mieleenpainuvin hetki kaivattusi kanssa.
Mieleenpainuvin hetki kaivattusi kanssa. Millainen se oli?251893- 471879
- 601768
- 191763