Jeesus todistaa Katolisen äitikirkon auktoriteettiaseman Jumalan edustajana

https://hyviauutisia.wordpress.com/2007/03/04/yksin-raamattu/

Epälooginen sola scriptura

Sola scriptura kaatuu omaan loogiseen mahdottomuuteensa. Raamatusta ei nimittäin selviä, mitkä kirjat ylipäänsä kuuluvat Raamattuun. On muistettava, että Raamattu koostuu useista erilaisista eri aikoina ja eri paikoissa kirjoitetuista kirjoista. Ensimmäiset kristityt eivät olleet yksimielisiä siitä, mitkä kirjat tulisi sisällyttää Uuteen testamenttiin. Mistä protestantti siis tietää, mitkä kirjat kuuluvat Raamattuun, kun kerran Raamattu ei missään kohdassa luettele, mitkä kirjat siihen kuuluvat? Ainoa vastaus tähän kysymykseen on apostolinen traditio, jonka jokainen Raamatun hyväksyvä tietoisesti tai tietämättään joutuu hyväksymään. Paavi Damasus määritteli vuonna 382 Rooman kirkolliskokouksessa tradition perusteella, mitkä kirjat sisältyvät Raamattuun. Pyhän Hengen johtamana kirkon opetusvirka vahvisti Uuden testamentin sellaiseksi kuin sen nykyään tunnemme.

Jos siis protestantti uskoo, että Uusi testamentti on sellaisenaan erehtymätöntä Jumalan ilmoitusta, on hänen myös loogisesti hyväksyttävä, että Raamatun ”julkaisseen” katolisen ja apostolisen kirkon traditio ja opetusvirka ovat erehtymättömästi määritelleet Raamatun sisällön sellaiseksi kuin sen kuuluu olla. Tässä vaiheessa sola scriptura on raunioina, sillä protestantti on joutunut hyväksymään uskonkappaleen (Uuden testamentin sisällön) katolisen tradition eikä yksin Raamatun nojalla.

Jos siis Pyhä Henki inspiroi ja kokosi Raamatun, kuten kaikki kristityt uskovat, on katolinen kirkko Pyhän Hengen maanpäällinen työkalu ja äänitorvi, sillä juuri kirkon kautta Pyhä Henki ilmoitti, mitkä kirjat Raamattuun kuuluvat, ja nimenomaan kirkon ansiosta protestantit voivat tietää Raamatun olevan Jumalan sanaa. Kirkko ja Raamattu ovat siis tiukasti toisiinsa sidottuja – on hyväksyttävä joko molemmat tai ei kumpaakaan. Sen sijaan on epäloogista hyväksyä osa kirkon ja tradition opetusta ja hylätä loput.

Jos protestantti ei suostu hyväksymään katolisen kirkon auktoriteettia, hän joutuu yhtä ongelmalliseen ja epäloogiseen toiseen ääripäähän. Hän joutuu myöntämään, että hänellä ei ole minkäänlaista varmuutta siitä, että Raamatussa on juuri oikeat Jumalan inspiroimat kirjat. Jos Uuden testamentin kaanon ei ole osa Jumalan ilmoitusta, joudutaan päättelemään, että on mahdollista, että siihen sisältyisi ei-inspiroituja kirjoja ja että siitä saattaa puuttua inspiroituja kirjoja. Kysymys kaanonista muuttuu subjektiiviseksi, ja jokainen voi periaatteessa omien perusteidensa mukaan poistaa Raamatustaan haluamansa kirjat. Tähän ääripäähän suistui mm. itse Luther, joka otti itselleen vapauden pitää useita Uuden testamentin kirjoja kaanoniin kuulumattomina.

Katolinen ja luterilainen kirkko ovat porttokirkkoja. Täällä niistä ei tarvitse keskustella!

Katolinen kirkko on portto: Vuonna 381 alkoivat epäviralliset rukoukset neitsyt Marialle Jumalan äidille ja taivaan kuningattarelle.
Vuonna 431 Efeson kirkolliskokouksessa otettiin käyttöön Marian palvonta sekä käsite Jumalan äiti. Babyloniassa rukoiltiin taivaan kuningatarta, joka oli neitsyt. Taivaan kuningatar kuvattiin äitinä, jolla oli lapsi sylissään.
Vuonna 600 Rooman kirkko otti käyttöön Marian ja kuolleiden pyhimyksien rukoilemisen.
Vuonna 1287 keksittiin skapulaari, joka on palanen ruskeaa kangasta, jota käytetään Neitsyt Marian kuvan kanssa, koska sen otaksutaan sisältävän yliluonnollista voimaa. Skapulaari suojelee niitä kaikilta vaaroilta, jotka pitävät sitä paljaalla iholla. Esineiden palvonta tuli sisälle Rooman katoliseen kirkkoon.
Vuonna 1854 Paavi Pius IX julisti Neitsyt Marian siinneen saastattomasti.
Vuonna 1870 Paavi Pius IX julisti opin paavin erehtymättömyydestä.
Vuonna 1931 paavi Pius XI vahvisti uudelleen opin Neitsyt Mariasta, Jumalan äitinä.
Vuonna 1950 paavi Pius XII julisti dogmin Neitsyt Marian taivaaseen ottamisesta.

Raamatun veroinen on Katolisen Kirkon Katekismus. Sitä kannattaa myös lukea.

Portto transformoituu lopussa. Ensin se riisutaan alastomaksi verisestä puvustaan ja sen ruuan syövät muukalaiset. Mutta tapahtuu ihme. Hänet puetaan puhtaan valkeaan pellavaan ja hänestä tulee Karitsan morsian. Hän on itse asiassa Magdalan Maria.

Se on mysteeri. Jeesus tuli pelastamaan ja pelastaa myös porton ja jopa pedon?

Ilmestys ei tätä kerro. Se sanoo vain että portto ja peto ovat mysteeri. Ja kuvaa kauheuksia joita he joutuu ehkä kokemaan.

Saa nähdä miten käy. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat ne tulevat villan valkoisiksi kun pidätte oikean sapatin.