Paavalilainen jumala

Ortodokseilla on jumalanäiti ja jumalanäidin ikonit. Puhutaan jumalan synnyttäjästä!

Huomaa että et tiedä paljoakaan mitään Pyhãstä Kolminaisuudesta kun korvaat Pyhän Hengen Marialla.

Olilsipa taikasauva, että saisin vietyä kirjoitus- ja puhekyvyn idiooteilta, jotka eivät pererhdy mihinkään asiaan, mutta mielipiteitä on vaikka muille jakaa. Kolminaisuusoppi perustuu Athanasioksen tunnustukseen:

" Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden. Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että HÄN ON YKSI PERSOONA. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin JUMALA JA IHMINEN OVAT YKSI KRISTUS.

Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, ISTUNUT ISÄN OIKEALLE PUOLELLE."

On huomattavasti älykkäämpää itse tarinasta löytää, että Jumala pystyy istumaan jopa itsensä vieressä taivaassa, kuin viritellä mihinkään liittymättömiä typeryyksiä, kertoen että ei tiedä itse tarinasta tuon taivaallista.

Ja tästä pitäisi sitten keksiä tarinasta jotakin oleellista. Osoitapa, että sinulla on älyä muuhunkin, kuin typerään aloitukseesi. Miten Jumala voi istua itsensä vieressä?

VALEMESSIAITA

”Mahtava metsästäjä uhmaamassa Jumalaa”. Näin Raamatun alkulehdillä luonnehditaan 1. jumalaksi korotettua Nimrodia, jonka persoonaan teologit kehittivät kolminaisuusopin.
Nimrod (Mrd) eli Baabelin perustaja Marduk (Mrd) meni naimisiin spiritisti-äitinsä kanssa, joten teologiassa oli itsensä isä ja poika (jule) ja äitinsä Madonna-neitsyt

Tätä poikaa, jota näin palvottiin istumassa äitinsä sylissä, kutsutaan melkein kaikilla 1.moos.3:15 luvatun Messiaan vastinenimillä. Kuten Vanhan testamentin hepreassa kutsuttiin Adonai, Herra, niin Tammus oli Adon tai Adonis.
Mithras-nimisenä häntä palvottiin "välittäjänä".
Välittäjänä ja Armon liiton päänä häntä kutsuttiin Baal-Berithiksi eli Armon Liiton Herraksi (Tuomarit 8:33).

”UHRIMIES”

Tässä hahmossa Nimrod on edustettuna persialaisissa monumenteissa istuen sateenkaarella, joka on tunnettu liiton symboli. Intiassa nimellä Vish-nu, "Uhri-mies, ihmisten Suojelija / Pelastaja, ja vaikka hän oli jumala, häntä palvottiin suurena "Uhri-miehenä", koska ennen Maailmaa ei ollut muuta tarjottavaa, joten tarjosi itsensä uhriksi.

Vish-Nu, suom. ”Mies-Nooa, Ukko-Nooa” (Kuu-Ukkoa palvottiin alussa pääjumalana. Hindujen mukaan hänen 8. jälleensyntyminen tapahtui kalana. Vrt.: Arkissa oli 8 ihmistä. Sana fisk, kala, ’fisu’ etymologia protoindoeurooppalaisesta kantakielestä.

Hindujen pyhät kirjoitukset opettavat, että tämä salaperäinen uhri ennen kaikkea luomakuntaa on kaikkien koskaan tehtyjen uhrien perusta.

Käyttäessään virkaansa parantavana jumalana Vishnun sanotaan
"poimivan kolmen maailman orjantappuroiden piikkejä", jotka olivat Aadamin kirouksen vertauskuva - 1. Moos. 3:18.

Ei ihme, että muistona tällainen Eedenin oikeudenkäynnin pöytäkirjan lausunto löytyy pakanain mytologianpyhistä kirjoista.

HAKARISTILÄISET ARJALAISET

Arjalaiset muuttivat Keski-Aasiasta Persiaan ja Pohjois-Intiaan 4000-3500 vuotta sitten.

Noita nomadeja kutsutaan myös indoiranilaisiksi. Termi arjalainen on muuttajien itsestään käyttämä, ja se tarkoitti vapaita, sivistyneitä ihmisiä, ihmistä, joka noudattaa kuulemisen ja muistamisen arvoisia asioita. Termi käsitettiin samansuuntaisesti myös Intiassa hindulaisissa ja buddhalaisissa teksteissä. Etnistä tai rodullista merkitystä termillä ei luultavasti ollut ennen 1800-lukua, paitsi että sana iranilaiset tulee arjalaiset-sanasta.

Intiaan muuttaneet arjalaiset eli indoarjalaiset asuttivat Indusjoen laakson, missä he kohtasivat jo aiemmin Vedenpaisumuksen jälkeen hajaantuneita teologisesti nimrodilaisia asukkaita ja alkoivat rauhanomaisesti sulautua toisiinsa.

1800-luvulla arjalaiset alettiin valkoista ylivaltaa kannattavissa kansallissosialistisissa piireissä nähdä pohjoisesta Intiaan tulleena vaaleaihoisena kansana, joka syrjäytti Induksen tummaihoiset dravidiset alkuperäiskansat ja toi alueelle korkeakulttuurin.

ELÄINUHREJA AABELISTA ALKAEN PUHDISTAMISEKSI PERISYNNISTÄ

Ihmiskunnalle peritty synti Aadamin kapinan vuoksi ilmenee vanhenemisena ja kuolemisena. Siitä lähtien kun synti tuli maailmaan, on ollut vain yksi tapa pelastuksesta: Ikuisen liiton veren kautta – tapa, jonka koko ihmiskunta tiesi muinoin, vanhurskaan Abelin ajasta lähtien.

1.moos.4:4 ”Aabel toi uhrilahjan laumansa esikoisista.”

Abel "uskon kautta" uhrasi Jumalalle erinomaisemman uhrinsa kuin Kainin. Jos Abel tiesi ’karitsan’ verestä uhrina, tietenkin hindujenkin olisi pitänyt tietää
siitä! Itseasiassa kaikki Raamattuun dokumentoidut historian alun 10 päätapahtumaa kieltensekoitukseen saakka ovat edelleen kansojen kollektiivisessa muistissa.

Yksi pieni sana osoittaa, että jopa Kreikassa "jumalan veren" uhriansio oli muinoin ollut tiedossa, vaikka se sellaisena kuin se esitettiin heidän runoissaan, oli jo hämärtynyt ja vääristynyt.

Se sana on Ichor, jonka Jokainen klassisen Kreikan bardien lukija tietää. Ichor on termi, joka on omituisesti otettu jumaluuden vereen. Näin Homeros viittaa
siihen:

"Kirkkaasta suonesta virtasi kuolematon Ichor,
Sellainen virta kuin haavoittuneen jumalan lähteet,
Puhdas emanaatio, turmeltumaton tulva,
Toisin kuin meidän karkea, sairas maaveremme."

Mikä nyt on termin Ichor oikea merkitys? Kreikaksi sillä ei ole etymologiaa, se voi
tarkoittaa mitä tahansa; mutta kaldean kielessä Ichor tarkoittaa "arvokasta asiaa". Sellainen nimi jumaluuden vereen sovellettuina voi olla vain yhdestä alkuperästä, koska se oli peräisin tuosta suuresta patriarkaalisesta perinteestä. Kun Nooa astui ulos arkista, hän ensitöikseen uhrasi eläinuhreja puhtaista eläimistä.

Jopa Kreikassa, vaikka oppi oli täysin vääristynyt, se ei ollut täysin hukassa. Se sekoitettiin valheella ja tarulla se piilotettiin väkijoukolta; mutta silti salaisessa mystiikkajärjestelmässä sillä oli tärkeä paikka.

Bacchic-orgioiden tarkoitus oli "sielujen puhdistaminen", ja näissä orgioissa
oli säännöllisesti eläimen repiminen ja verenvuodatus muistona suuren jumaluuden elämän veren vuodattamisesta. Oliko näiden mystisten riittien tarkoitus "puhdistaa" synnistä?

IHMISUHRIT SYNNIN KIROUKSEN POISTAMISEKSI

Bacchic-orgioiden tarkoitus oli "sielujen puhdistaminen", ja näissä orgioissa
oli säännöllisesti eläimen repiminen ja verenvuodatus muistona suuren jumaluuden elämän veren vuodattamisesta. Oliko näiden mystisten riittien tarkoitus "puhdistaa" synnistä?

Olivatko Baalin orgioiden seurauksensa Molokille uhratut vauvat tarkoitettu uhriksi ihmisten vapauttamiseksi synnistä ja kuolemasta Aadamille lausutusta kirouksesta? Sodissa kaatuneista nuorukaisista käytetään myös teologista termiä ”uhri”: Antoivat uhrina henkensä, jotta heimonsa jumala voisi säilyttää sen vapauden.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moolok

Babylonian Zoroasterin ja Beluksen kärsimykset esitettiin nimenomaisesti vapaaehtoisina, alistettuna maailman hyödyksi ja sen suuren 1.moos.3:15 Käärmeen pään murskaamisen yhteydessä merkitsi synnin ja kirouksen poistamista.

ZEUS-NIMROD ”VAPAHTAJA” ”KOMIYHTEISEN” JUMALAN POIKANA, VAIMON SIEMENENÄ

Kreikkalainen Zeus eli Bacchus oli vain toinen Babylonian Nimrod-jumaluuden muoto, hänen UHRINSA eli kärsimyksensä ja verenvuodatuksensa on täytynyt esittää sitä, että ne on suoritettu samaa tarkoitusta varten - eli "sielujen puhdistaminen".

Tästä näkökulmasta katsottuna Bacchuksen nimi Dionysos (Dionusos) tarkoittaa "Synnin Kantajaa", joka sopii siihen, että kärsimyksensä esitettiin niin salaperäisiksi, ja joka katsottiin suureksi "Sielujen Puhdistajaksi". Klassisilla pakanoilla oli siis sijaiskärsimyskäsitys synnistä ja sen syystä.

Tämä babylonialainen jumala, joka tunnetaan Kreikassa "synninkantajana" ja Intiassa nimellä "Uhri-ihminen" (Vish-nu: Nooa uhrasi kun astui ulos arkista) idän buddhalaisten keskuudessa, joiden järjestelmän alkuperäiset elementit ovat selvästi babylonialaisia, kutsuttiin yleisesti "maailman pelastajaksi". On ollut koko ajan riittävän hyvin tiedossa, että kreikkalaiset palvoivat korkeinta jumalaa nimellä "Zeus Vapahtaja".

Koska tiedetään, että "Zeus Vapahtaja" oli Dionysoksen nimi, "syntiä kantava Bacchus", niin hänen "Vapahtajana"-oleminen esiintyy aivan eri valossa. Egyptissä kaldealaista jumalaa pidettiin suurena rakkauden (Tammus eli Lemminkäinen) ja palvonnan kohteena, jumalana, jonka kautta "hyvyys ja totuus paljastettiin ihmiskunnalle."

Tuota sankarijumalaa pidettiin ennalta määrättynä perillisenä kaikista asioista; ja hänen syntymäpäivänään (julekuun 25.pnä) uskottiin, että kuului julistaa äänekkäästi: "Kaiken maan Herra on syntynyt." Tässä hahmossa häntä kutsuttiin "Kuninkaiden kuninkaaksi ja herrojen Herraksi".

Häntä ei ainoastaan kunnioitettu suurena "maailmankuninkaana", vaan pidettiin myös näkymättömän maailman herrana ja "kuolleiden tuomarina" ja opetettiin, että henkimaailmassa kaikkien täytyy ilmestyä hänen kauhunsa eteen tuomioistuimeen, jotta heidän kohtalonsa määrätään heille.

Babylonissa häntä palvottiin nimellä El-Barista tai "Jumala-poika". Nimi "El-Bar" on tuossa heprealaisessa muodossa. Nimen kaldealainen muoto on Ala-Bar, kreikan Ala-Par. Barin muuttaminen ’pariksi’ kreikaksi on sama kuin periaate kuten Ab, "isä", tulee kreikaksi Appa ja Bard, Tämän nimen, Ala-Bar, on luultavasti antanut Berosus Ninyakselle Nimrodin laillisena poikana ja seuraajana. (Vrt. Barabbas (arameaksi Bar-abbâ, ”isän poika”). (Ninos oli valkoihoisensa syntynyt mustan Nimrodin jälleensyntymä).

Se, että Ala-Par-os oli todella tarkoitettu nimeämään suvereenia, jota kutsutaan nimellä "Poika"-Jumala tai "Jumalan Poika", vahvistetaan toisessa tekstissä, jossa on sama nimi kreikaksi. Siellä nimi on Alasparos. Pyrsiporus (Bacchus) Ignigena tai "Tulen siemen" ja Ala-sporos, "Jumalan siemen", se on vain samanlainen ilmaus kreikaksi.

Tällä nimellä hänet on löydetty Niniven veistoksista, nimeltä Bar, "Poika", jonka etuliitteenä on El tai "Jumala" osoittava merkki. Samalla nimellä löytyneet "Beltis" ja "Shining Bar" ovat välitön rinnastus.

Bar-nimellä häntä palvottiin Egyptissä varhaisina aikoina, vaikka myöhempinä aikoina Bar-jumala degradoitiin (alennettiin arvossa) suositussa Pantheonissa tekemään tilaa toiselle, suositummalle jumaluudelle.

Itse pakanallisessa Roomassa häntä palvottiin nimellä "Ikuinen Poika". Näin rohkeasti ja suoraan oli pelkkä kuolevainen asetettu Saatanan toimesta Babyloniin vastustamaan Luojan Poikaa, tehdäkseen tyhjäksi 1.moos.3:15 ennustuksen ”Vaimon siemenestä”, ujuttaen tilalle oman ”troianhevosensa”, Nimrodin. Vale-Siemenelle täytyi tietenkin keksiä myös Vale-Äiti.

1.moos.3:15 VALE-SIEMENEN VALE-ÄITI

Thalatth-nimen merkitys "maailman äiti" (1.mo.3:20 Eeva= ”kaiken elävän äiti”) johdattaa meidät heti ymmärtämään, että roomalaiset sovelsivat sen avioliiton jumalaan. Thalatthi tarkoittaa "kuuluu kylkiluuhun" ja roomalaisella päätteellä Thalatthius tai "Thalasius, kylkiluiden mies". Ja mikä nimi sopivampi kuin tämä Thalatth Adamille avioliiton jumalana, joka, kun kylkiluu tuotiin hänelle ja sanoi: "Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani, nimeltään Nainen, koska hänet on otettu ulos miehestä."

Pakanallisuus opetti heti, kun sen äänet olivat valmiit sen vastaanottamisesta, että tämä nainen tehtiin heti jumalattareksi. Rhea, "Katsoja", ihmiskunnan äiti, oli
identifioitu Cybeleen tai Junoon, "kyyhkynen", toisin sanoen pyhä henki, (roomalaisten ”Suuri Äiti”.) Sitten hänestä tuli jumalanpilkaksi pakanallisessa mielessä Athor, "Jumalan asunto". Näin hänestä tuli Eeva, "Elävä", mutta ei siinä mielessä jonka Adam antoi tuon nimen vaimolleen tahallisen kapinan jälkeen

1.moos.3:15:ssä Naisen siemen siunaa ihmiskunnan takaisin paratiisiin. Eeva luuli Kainin olevan tuo Siemen. Pakanuudessa henkisen ja iankaikkisen elämän välittäjä Rheaa kutsuttiin "Siunattujen Lähteeksi". Tämän jumalallisen naisen toimivallan katsottiin siis olevan välttämätön hengellisten lasten synnyttämiseksi Jumalalle langenneen maan vuoksi.

Tarkasteltaessa tästä näkökulmasta Babylonian jumalattarelle annetun nimen Succothbenoth merkitys 2. Kuninkaiden luvussa 17:30 tulee heti ilmeiseksi. Nimi on epäjumalan nimi: (jakeet 29,30), "Mutta jokainen kansakunta tekivät omia jumaliaan ja asettivat ne uhrikukkuloiden taloihin, jotka samarialaiset olivat tehneet kaikki kansat kaupungeissaan, joissa he asuivat. Ja miehet Babylonin teki Sukkot-Benotin.”

Tässä puhutaan epäjumalasta ja koska nimi on feminiininen, tuon idolin on täytynyt olla jumalattaren kuva. Tässä mielessä, silloin ja kaldealaisen järjestelmän valossa, "Succothbenoth" merkitys Babylonian jumalattareen sovellettuna on vain "lastensyntymisen tabernaakkeli", asuinpaikka, jossa Jumalan henki asui tarkoituksena hengellisten lasten synnyttäminen.

Kun Babylonian teologiaa kehiteltiin, Eeva esitettiin ensimmäisenä, joka valtasi tämän paikan, ja juuri nimi Benoth, joka merkitsee "lapsen saamista" (naisen siemen), selittää myös kuinka se tapahtui, että Nainen, jota Hestiana tai Vestana kutsuttiin nimellä "Asuminen" sai kunnian "talojen rakentamisen taidon keksimisestä".

Benah, verbi, josta Benoth tulee, merkitsee "tuoda esiin (lapset)" ja "rakentamaan taloja"; lasten synnyttäminen on metaforista, sitä pidetään "talon rakentamisena", toisin sanoen perheen rakentamisena.

Kun pakanallinen teologia, sikäli kuin jumalatar-äiti sitä koski, perustui tähän
"siunattujen" kuolemattomien taivaallisten ja maanpäällisten äitien tunnistamiseen,
näillä kahdella jumaluudella pidettiin edelleen jossain mielessä selkeää yksilöllisyyttä;

ja sen seurauksena kaikki Vaimon Siemenen erilaiset inkarnaatiot olivat edustettuina syntyneenä kahdesta äidistä. On hyvin tunnettua, että Bimater (kaksi-äiti) on yksi niistä.

Koska Nimrod meni naimisiin äitinsä kanssa, hän oli itsensä isä, mutta samalla itsensä poika. Tällöin hänen jumalataräitinsä oli samalla myös jumalatar-aviovaimo eli Bi-mater.

2-ÄITIÄ + YKSI POIKA -KOLMINAISUUS

Loogisesti ajatellen, koska Nimrod oli itsenä isä ja poika, koska oli naimisissa äitinsä kanssa, hänellä oli myös kaksi naista, biologinen äitinsä ja sama vaimona. Joten mielikuvitusrikkaat teologian kehittelijät saivat tästä kolminaisuuden, jossa on 2 jumalatarta ja yksi poika.

Bacchus syntyi myytistä, että kun hän oli alkiona, hän pelastui liekeistä, joissa äiti kuoli, ja ommeltiin Jupiterin reisiin. Bacchuksella oli kaksi jumalatar-äitiä. Tämä on epäilemättä sama asia, johon viitataan, että äitinsä Semelen kuoleman jälkeen hänen tätinsä Ino toimi äidin ja hoivaajan roolissa. Sama näkyy Egyptin mytologiassa, jossa Osiris Anubisin muodossa, Nepthyksen synnyttämänä, adoptoitiin ja jumalatar Isis kasvatti hänet omaksi pojakseen.

Tämän seurauksena suosikki Triad tuli kaikkialle ollakseen kaksi äitiä ja poika. Jumalallinen kolmikko, joka koostuu Isiksestä ja Nepthyksestä sekä Horus-lapsesta heidän välillään.

Babylonissa yhtenä ajanjaksona triadi oli kaksi jumalatarta ja poika – Kreikassa Hera, Rhea ja Zeus; ja Rooman Capitolissa samalla tavalla triadi oli Juno, Minerva ja Jupiter. Jupiteria palvoi Roomalaiset matronit "Jupiter puer" tai "Jupiter-lapsi", se oli Junon ja jumalatar Fortunan seurassa.

Tällainen jumalallinen kolmikko näyttää olevan jäljitetty hyvin muinaisiin aikoihin roomalaisten keskuudessa. Kirkoiksi takavarikoitujen pakanatemppelien kivipatsaisissa neitsyt-Maria istui äitinsä Mustan neitsyt-Madonnan (Pyhä Anna eli Inanna) sylissä sylissään Jule-pienokainen!

Kts google kuvahaku: ”pyhä anna itse kolmantena”
https://www.finna.fi/Record/museovirasto.CB4D27A9E5D9D7FA3D9A2652D1C1D751?sid=4881459810

Paavalilainen Jumala oli yksijumalainen Jahve. Paavali ei tiennyt kolminaisuudesta yhtään mitään.

Kolminaisuusopin on kirstinuskoon ensimmäistä kertaa kirkkoisä Tertullianus 200-luvulla. Tertullianus oli taustoiltaan foinikialainen, ja foinikialaisuuteen kuuluu ajatus pääjumala Baalin monista eri ilmenemismuodoista, joita palvottiin ikään kuin ne olisivat eri jumalia.

Babylonin perustaja musta kiharapää Nimrod oli naimisissa äitinsä kanssa. Kun hänet oli surmattu julekuun 24. päivänä, kuolemansa jälkeen hänet korotettiin jumalaksi. Hän oli itsensä isä ja poika (jule) ja äitinsä (Musta Madonna) oli neitsyt. Hän oli 1. ihmistekoinen jumala, josta teologit kehittivät kolminaisuusopin.

Ei-mustia kansoja häiritsi, että Herra Kolminaisuus oli musta. Siksi teologit alkoivat opettaa, että Nimrod/Tammus/Mardukin jälleensyntymässä ilmaantunut Ninos oli valkoinen.

Symbolina oli risti, jossa pystypaalu oli toimintavalmis fallos, ympyrä feminiininen vastaanotin ja vaakaviiva siemenneste, ⊕. Tuo symboli oli salaperäinen ”Tau”, †, joka saatiin Tammus-jumalan t-kirjaimen vaakaosaa alentamalla.

Risti oli kieltensekoituksessa hajaantuneiden kansojen tärkein ja pyhin symboli, koska sitä palvomalla varmistettiin perheen ja karja lisääntymiskyky.

Minkään kansan mieleenkään ei tullut, että inhottavat rikolliset teloitettaisiin naulaamalla heidän jumalansa pyhimpään ja rakkaimpaan vertauskuvaan. Raamatun alkukielen mukaan Jeesus ja pahantekijät naulattiin tavalliseen tolppaan, joka oli tavanomainen roomalaisten käytäntö.

Raamatun ennustuksissakin Messiaan teloitusvälineen kerrottiin olevan yksinkertaisesti paalu, hirsi. Samoin ennustettiin varhaisseurakunnasta, että ”teidän omasta väestänne keskuuteenne nousee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä.”

Kuten muutkin kansat jo yli 2000 vuoden ajan olivat tehneet, niin roomalaisetkin kunnioittivat ristiä. Se oli Zeuksen, Juppiterin, Ukko Ylijumalan, Thorin jne. jne. symboli.

300-luvulla Rooman Imperiumin julma hallitsija Konstantinus alkoi pelätä valtakunnan yhtenäisyyden hajoamista uskonnollisten riitelyjen vuoksi. Kivisissä pakanatemppeleissä palvottiin hedelmällisyysjumalan symbolia ristiä, ja niissä oli kivisiä veistoksia, jossa Ninus-lapsi istui äitinsä sylissä.

Ennen erästä tärkeää sotaa pakanakeisari näki näyn, jossa hänelle näytettiin taivaalla ⊕-merkki ja ääni kuului: ”Tässä merkissä olet voittava!” Taikauskoinen Konstantinus määräsi, että tuo merkki oli maalattava armeijansa kilpiin ja hän voitti tuon sodan.

Luopiot olivat saaneet jo suuren vallan seurakunnissa ja alkoi ankara riitely yhteen jumalaan uskovien ja kolminaisuutta kannattavien välillä. Kolmiyhteistä Juppiteria palvova Konstantinus alkoi hermostua.

Varhaiskristityt olivat tulleet merkittäväksi uskonnoksi. Osa heistä puolusti yksijumalisuutta ja tunnettiin areiolaisina. Saadakseen poistettua jakauman, heidän piispansa kokoontuivat Nikeaan. Matkalla kolminaisuutta vastustavia piispoja kuoli paljon majataloissa ruokamyrkytyksiin. Luther kirjoitti Postillassaan, että Jumala halusi estää kolminaisuuden vastustajia pääsemään tuohon kokoukseen.

Kokouksessa riideltiin viikkotolkulla, onko Jumala ”yksi” vai monijumalainen, onko Jeesus Luoja vai oliko omien sanojensa mukainen 1. luomus. Lopulta perheenjäseniään murhaava kiukkuinen Konstantinus saapui tilaisuuteen, valtuutti itsensä puheenjohtajaksi ja ilmoitti: ”Tästä lähtien Jumala on Imperiumissani kolmiyhteinen”.

Piispoista ja papeista tehtiin valtion virkamiehiä ja alkoivat saarnata ruokkivan kätensä teologiaa. Entä miten ”pakanat” saataisiin käännytettyä? Siten, että alettiin valehdella, että Jeesus on naulattu Tammusjumalan symboliin ja tällä tavalla †-symboli pyhitettiin ’kristilliseksi’ symboliksi.

Paholaismaista pirullisuutta osoittaen Imperiumissa alettiin naulata tuohon symboliin niitä, jotka eivät hyväksyneet kolminaisuutta, vaan pitivät kiinni uskostaan yhteen Jumalaan. Ja tämän lisäksi niitä, jotka eivät hyväksyneet, että Juppiterin †-symbolista oli tehty Jeesuksen symboli.

Lisäksi yhteen Jumalaan uskovia alettiin vainota ankarasti kolminaisuutta kannattavia piispojen ja pappien toimesta. Kävi juuri niin kuin oli ennustettu:

Apt.20 ”Teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä, ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.”

VT:ssa on satoja messias/kristus-/voideltu-ennustusta. UT:Joh.1:41 Messias, ”joka käännettynä on Kristus.”

Danielin 9:25-27 sana mašiaḥ tarkoittaa yksinomaan tulevaa Messiasta.

”70 (vuosi)viikkoa (490 vuotta) on säädetty sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi; silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan, ja pahat teot sovitetaan, ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan, ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan, ja kaikkeinpyhin voidellaan.

Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta (455 eKr.), jolloin tuli se (Artakserkseen) sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva 7 vuosiviikkoa (49 vuotta); ja 62 vuosiviikkoa (434 vuotta, yht. 483 vuotta), niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja.

(483 – 455 = vuonna 29 ya., joten silloin Johannes kastoi Jeesuksen ja voideltiin Jumalan lähettämällä pyhällä hengellä Messiaaksi eli Kristuksiksi eli asetettiin virkaansa).

Ja 62 vuosiviikon mentyä TUHOTAAN VOIDELTU, eikä häneltä jää ketään. Ja kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta hän itse saa loppunsa tulvassa. Ja loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty.

Ja hän tekee liiton vahvaksi monille yhden vuosiviikon (7 vuotta) ajaksi (vuoteen 36 ya. saakka, jolloin 1. ei-juutalainen tuli kristityksi), ja vuosiviikon puolessa välissä (3,5 vuotta kasteensa jälkeen) hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin (Mooseksen laki päättyy, kun Messias surmataan)."

Juutalaiset ymmärsivät Danielin profetian lisäksi satojen muiden Heprealaisten kirjoitusten (VT:n) kohtien olevan profetioita Messiaasta koskevia, vaikka niissä ei käytetä juuri tuota sanaa. V. 1906 Teoksessa ”The Life and Times of Jesus the Messiah” esitetään 456 sellaista kohtaa. Vanhimmat olemassa olevat rabbiiniset kirjoitukset sisältävät 558 sellaista viittausta.

1.Moos.49:10:ssä ennustettiin, että hallitsijan valtikka kuuluisi Juudan heimolle ja että Silo tulisi tuosta sukuhaarasta. Midraš, Jerusalemin ja Onkeloksen targumit mainitsevat, että ilmaisu ”Silo” tarkoittaa Messiasta.

Mitä yksityiskohtia noissa sadoissa VT:n messiasennustuksissa kerrotaan?

Niissä ennustettiin Messiaan tausta, ilmaantumisen tarkka ajankohta, miten tulisi toimimaan.

VT:ssa on monia profetioita, joissa kerrotaan yksityiskohtia Messiaan taustasta ja milloin ilmaantuisi, miten toimisi, miten häntä kohdeltaisiin ja mikä rooli hänellä olisi Jumalan järjestelyssä. Nämä monet viittaukset Messiaaseen auttoivat ihmisiä tunnistamaan hänet.

Vaikka juutalaiset eivät etukäteen tunnistaneet kaikkia tuohon Messiaaseen liittyviä ennustuksia, heillä oli tarpeeksi tietoa tunnistamiseen, kun Kristus saapui.

Mitä ennakkotietoja heillä oli?

Oikeus kuninkuuteen Daavidin jälkeläisenä. Syntyminen Betlehemissä ( Miika.5:2, 4). Jopa tavalliset ihmiset tiesivät tämän. Profeettana tekisi paljon tunnusmerkkejä.

Erilaisia käsityksiä, vaikka tiesivät paljon etukäteen tulevasta Messiaasta. Esim. vaikka monet tiesivät, että tulisi Betlehemistä, kaikki eivät olleet selvillä siitä (Mat.2:3–6; Joh.7:27).

Joitakin Messiasta koskevia ennustuksia eivät edes ymmärtäneet Jeesuksen opetuslapset, varsinkaan niitä, jotka koskivat Messiaan hylkäämistä, kärsimystä, KUOLEMAA ja ylösnousemusta (Jes.53:3, 5, 12; Pslm.16:10; Mat.16:21–23; 17:22, 23; Luuk.24:21; Joh.12:34; 20:9).

Mutta sen jälkeen kun kaikki nuo tapahtuivat ja ennustukset oli selitetty, jopa nekin, jotka eivät olleet opetuslapsiaan, alkoivat tajuta näiden VT:n raamatunkohtien ennustusten täyttymyksen Jeesuksessa (Luuk.24:45, 46; Apt.2:5, 27,28,31,36,37; 8:30-35).

Koska enemmistö juutalaisista eivät ymmärtäneet, että Messiaan täytyi kärsiä ja KUOLLA, varhaiskristityt joutuivat korostamaan sitä, kun saarnatessaan juutalaisille (Apt.3:18; 17:1-3; 26:21-23).

Monet juutalaiset odottivat innokkaasti Messiaan ilmaantuvan juuri silloin, kun Jeesus oli maan päällä. Johannes Kastajan aikaan kansa ”oli odotuksen vallassa” Kristuksen eli Messiaan suhteen (Luuk.3:15).

Monet odottivat Messiaan vastaavan heidän virheellisiä ennakkokäsityksiään. Esim. profetioiden mukaan Messias tulisi 2 eri tavalla:

”Nöyränä ja ratsastaen aasilla” sekä toisaalta ”tulevan taivaiden pilvien mukana” tuhoamaan vastustajat ja alistamaan kaikki hallitusvallat alaisuuteensa (Sak.9:9; Dan.7:13). He eivät ymmärtäneet, että nämä ennustukset liittyivät 2 erilliseen Messiaan ilmaantumiseen, joiden välissä tulisi kulumaan paljon aikaa.