Pääsiäiskertomus Jeesuksesta ei pidäkkään paikkaansa

”Erhman kuitenkin sanoo, että roomalaiset silti ristiinnaulitsivat Jeesuksen "juutalaisten kuninkaaksi" ja se on kiistämätöntä, mutta on epätodennäköistä että se on tapahtunut Jerusalemissa ja epätodennäköistä että se on tapahtunut pääsiäisenä.”

Ei jeesussaatana kun meinasin taas tukehtua nauruun 😂

Roomalaiset naulasivat kuitenkin ristille jonkun henkilön, mutta se ei ollut Jeesus, se ei tapahtunut Jerusalemissa eikä Pääsiäisenä. Tämä siksi, että evankeliumien sepitykset ovat niin mielikuvituksellisia ja ristiriidassa todellisuuden kanssa, ettei sitä kehtaa edes teologina väittää, mutta silti juutalaisten kuninkaan ristiinnaulitsemisessa on totuuden siemen, eihän evankelistat sentään kehtaa valehdella. Eihän?

Tässä uusi kertomus

Tässä on vaihtoehtoinen kertomus, joka perustuu mielikuvitukseen ja luovuuteen, ja jossa Pääsiäisen tapahtumat esitetään toisenlaisesta näkökulmasta:

---

### Uusi Pääsiäiskertomus

Kauan sitten Jerusalemissa oli rauhaton aika. Kansa oli jakautunut, ja ihmiset kaipasivat johtajaa, joka toisi heille toivoa. Näihin levottomuuden aikoihin ilmestyi Jeesus Nasaretilainen, ei ihmeidentekijänä tai jumalallisena profeettana, vaan tavallisena ihmisenä, joka haastoi aikansa valtarakenteet ja uskoi vilpittömästi tasa-arvoon ja rakkauteen.

Jeesus ei julistanut olevansa Messias, vaan yksinkertaisesti yksi muiden joukossa. Hän vaelsi kylästä kylään, auttaen köyhiä ja syrjittyjä, puhuen solidaarisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Hänen sanansa alkoivat kuitenkin herättää huomiota, ja vallanpitäjät näkivät hänessä uhan.

Pääsiäisen lähestyessä Jeesus ja hänen seuraajansa päättivät kokoontua Jerusalemiin juhlimaan vapautta symboloivaa juhlaa. He eivät tienneet, että heidän kokouksensa tulisi muuttamaan heidän elämänsä.

Eräänä iltana, heidän kokoontuessaan aterialle, Jeesus jakoi leivän ja viinin sanoen:
"Me emme tarvitse temppeleitä tai rituaaleja löytääksemme totuuden. Meidän on löydettävä se toisistamme. Yhteinen ateria, jaettu elämä – se on pyhyyttä."

Nämä sanat eivät miellyttäneet ylipappeja, jotka näkivät Jeesuksen uhkana omalle asemalleen. Pian hänet vangittiin, ja seuraavana päivänä hänet tuotiin tuomittavaksi. Jeesus ei kuitenkaan puolustautunut, vaan pysyi vakaana.

"Jos kuolemani voi valaista totuuden ja saada ihmiset näkemään toistensa arvon, olen valmis," hän sanoi hiljaa.

Hänet ristiinnaulittiin, mutta tämä ei ollut loppu. Hänen sanomansa ja elämänsä henki jäivät elämään hänen seuraajiensa sydämissä. He eivät odottaneet ihmettä tai ylösnousemusta, vaan jatkoivat Jeesuksen työtä.

Jeesuksen muistoksi he alkoivat kokoontua jakamaan aterioita ja kertomaan tarinoita yhteisöstä, joka oli valmis haastamaan vallanpitäjät ja rakentamaan tasa-arvoisemman maailman.

Tämä oli alku liikkeelle, joka levisi ja kasvoi vuosisatojen kuluessa – ei jumalallisena ilmestyksenä, vaan ihmisten voimakkaana toiveena paremmasta tulevaisuudesta.

---

Haluatko muokata tätä kertomusta tai lisätä yksityiskohtia?

No voi kauhia!
Voiko mihinkään enää luottaa?
Seuraavaksi joku dosetti varmaan väittää ettei Harry Potter lennellyt luudallaan, tai kiistää Punahilkka-kertomuksen historiallisuuden!

Eikö mikään ole enää pyhää?

Evankeliumien tarina on selvästi mahdoton historiallisesti. Keksittyä satua.

Se onko tarinan taustalla ollut joku, ehkä? Supersankari Jeesus on keksintöä, ihminen Jeesus mahdollinen.

Luultavasti ei kuitenkaan ketään. Jeesus on ollut elossa vain musteena paperilla.

Kaikissa tapauksissa päädymme kuitenkin yhteen lopputulokseen.

Kristinusko ei ole totta.

Toistetaan vielä kerran että hitaampikin tajuaa: Kristinusko ei ole totta.

Kaikki sen opetukset ovat vain ja ainoastaan ihmisten mielikuvitusta. Kristinuskon teologia on perimmiltään 2000 vuotta rinkirunkkausta ilman todellista totuutta taustalla.

Jeesukset, Jahvet, henget ja demonit eivät ole totta. Taivas ja Helvetti ovat ihmisten keksintöä, toivetta paremmasta, pakoa todellisuudesta joka on nyt ja tässä.

mitä lukee raamatussa on sama mitä lukee aku ankassa