Jos Venäjä käyttäisi drooneja Suomea vastaan samankaltaisella tavalla kuin Ukrainassa, kyseessä olisi todennäköisesti strategisesti valikoitujen kohteiden iskeminen. Tässä on mahdollisia skenaarioita ja kohteita, joita voitaisiin ajatella:
---
### **1. Kohteet, joita voitaisiin iskeä**
- **Sotilaalliset kohteet**:
- Sotilastukikohdat, varuskunnat ja asevarastot, erityisesti lähellä itärajaa.
- Ilmavalvontatutkat ja ohjuspuolustusjärjestelmät, joilla estettäisiin Venäjän ilmaoperaatioita.
- **Energiainfrastruktuuri**:
- Sähköverkkojen keskeiset osat, kuten voimalaitokset, sähköasemat ja kaukolämmön jakelupisteet.
- LNG-terminaalit, joista Suomi saa kaasua, ja muut energiansiirron keskukset.
- **Liikenteen solmukohdat**:
- Rautateiden ja maanteiden strategiset sillat sekä logistiikkakeskukset.
- Satamat, kuten Helsinki, Kotka ja Turku, jotka ovat elintärkeitä kauppaliikenteelle ja sotilaskuljetuksille.
- **Siviilialueet ja pelote-iskut**:
- Kaupungit tai alueet, joilla voidaan aiheuttaa pelkoa tai kaaosta (esim. pääkaupunkiseutu tai muut suuret kaupungit).
---
### **2. Tavat, joilla droonit voitaisiin käyttää**
- **Itärajan ylittäminen**:
Droonit voitaisiin lähettää suoraan Venäjän puolelta itärajan yli. Tämä olisi mahdollista etenkin Kaakkois-Suomen alueella, jossa etäisyydet Venäjältä Suomen infrastruktuurikohteisiin ovat lyhyitä.
- **Pitkän kantaman droonit**:
Venäjä on käyttänyt Ukrainassa Shahed-136-tyyppisiä kamikaze-drooneja, joilla on pitkä kantama (noin 1 000–2 500 km). Tällaisia drooneja voitaisiin lähettää kauempaa Venäjän alueelta, jopa Moskovan lähistöltä.
- **Merireitti**:
Droonit voitaisiin lähettää Suomenlahden kautta meren yli, jolloin ne kiertäisivät Suomen ilmavalvontaa matalalla lentämällä. Tämä reitti voisi uhata esimerkiksi Helsinkiä ja muita etelärannikon kaupunkeja.
- **Hybridistrategia**:
Pienempiä drooneja voisi käyttää sabotaasiin tai tiedusteluun Suomen sisällä. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi hybridivaikuttamisen yhteydessä, jolloin drooneja käytettäisiin täydentämään kyberhyökkäyksiä tai informaatiovaikuttamista.
---
### **3. Suomen puolustus ja reagointi**
- **Ilmapuolustus**:
Suomi on hyvin varustautunut modernilla ilmapuolustuksella, kuten NASAMS- ja Patriot-järjestelmillä, jotka voivat torjua osan drooniuhkista. Lisäksi Suomen maantieteellinen koko ja hajautettu infrastruktuuri tekevät kaikenkattavasta hyökkäyksestä vaikean.
- **Droonintorjuntatekniikka**:
- Elektroniset häirintäjärjestelmät, jotka voivat estää droonien navigoinnin.
- Laser- ja mikrodronijärjestelmät, joita voitaisiin käyttää pienempiä drooneja vastaan.
- **Ennaltaehkäisevät toimet**:
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, erityisesti Nato-jäsenyyden myötä, tuo lisäturvaa ja mahdollistaa tiedusteluyhteistyön. Tämän ansiosta drooniuhat voidaan mahdollisesti havaita ajoissa.
---
### **4. Mahdolliset tavoitteet Venäjän näkökulmasta**
- **Pelote ja kaaoksen luominen**:
Psykologinen vaikutus ja siviiliväestön pelon lisääminen. Tämä voi olla hybridisodan osa, jonka tavoitteena on heikentää kansallista yhtenäisyyttä.
- **Logistiikan häirintä**:
Tärkeiden energiaverkkojen ja liikenneväylien lamauttaminen, jolla olisi vaikutusta Suomen toimintakykyyn.
- **Tiedustelu ja propaganda**:
Droonien avulla Venäjä voisi kerätä tietoa ja levittää vaikuttamiskampanjoita väittämällä iskujen olevan "osittaisia vastatoimia".
---
**Lopputulos**: Suomen maantieteellinen sijainti ja Nato-jäsenyys tekevät laajamittaisesta droonioperaatiosta hyvin riskialttiin Venäjälle. Hyökkäykset olisivat todennäköisesti rajallisia ja keskittyisivät symbolisiin kohteisiin tai hybridisotataktiikan osana. Suomessa on kuitenkin vahva kyky puolustautua tämänkaltaisilta uhkilta.
---
### **1. Kohteet, joita voitaisiin iskeä**
- **Sotilaalliset kohteet**:
- Sotilastukikohdat, varuskunnat ja asevarastot, erityisesti lähellä itärajaa.
- Ilmavalvontatutkat ja ohjuspuolustusjärjestelmät, joilla estettäisiin Venäjän ilmaoperaatioita.
- **Energiainfrastruktuuri**:
- Sähköverkkojen keskeiset osat, kuten voimalaitokset, sähköasemat ja kaukolämmön jakelupisteet.
- LNG-terminaalit, joista Suomi saa kaasua, ja muut energiansiirron keskukset.
- **Liikenteen solmukohdat**:
- Rautateiden ja maanteiden strategiset sillat sekä logistiikkakeskukset.
- Satamat, kuten Helsinki, Kotka ja Turku, jotka ovat elintärkeitä kauppaliikenteelle ja sotilaskuljetuksille.
- **Siviilialueet ja pelote-iskut**:
- Kaupungit tai alueet, joilla voidaan aiheuttaa pelkoa tai kaaosta (esim. pääkaupunkiseutu tai muut suuret kaupungit).
---
### **2. Tavat, joilla droonit voitaisiin käyttää**
- **Itärajan ylittäminen**:
Droonit voitaisiin lähettää suoraan Venäjän puolelta itärajan yli. Tämä olisi mahdollista etenkin Kaakkois-Suomen alueella, jossa etäisyydet Venäjältä Suomen infrastruktuurikohteisiin ovat lyhyitä.
- **Pitkän kantaman droonit**:
Venäjä on käyttänyt Ukrainassa Shahed-136-tyyppisiä kamikaze-drooneja, joilla on pitkä kantama (noin 1 000–2 500 km). Tällaisia drooneja voitaisiin lähettää kauempaa Venäjän alueelta, jopa Moskovan lähistöltä.
- **Merireitti**:
Droonit voitaisiin lähettää Suomenlahden kautta meren yli, jolloin ne kiertäisivät Suomen ilmavalvontaa matalalla lentämällä. Tämä reitti voisi uhata esimerkiksi Helsinkiä ja muita etelärannikon kaupunkeja.
- **Hybridistrategia**:
Pienempiä drooneja voisi käyttää sabotaasiin tai tiedusteluun Suomen sisällä. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi hybridivaikuttamisen yhteydessä, jolloin drooneja käytettäisiin täydentämään kyberhyökkäyksiä tai informaatiovaikuttamista.
---
### **3. Suomen puolustus ja reagointi**
- **Ilmapuolustus**:
Suomi on hyvin varustautunut modernilla ilmapuolustuksella, kuten NASAMS- ja Patriot-järjestelmillä, jotka voivat torjua osan drooniuhkista. Lisäksi Suomen maantieteellinen koko ja hajautettu infrastruktuuri tekevät kaikenkattavasta hyökkäyksestä vaikean.
- **Droonintorjuntatekniikka**:
- Elektroniset häirintäjärjestelmät, jotka voivat estää droonien navigoinnin.
- Laser- ja mikrodronijärjestelmät, joita voitaisiin käyttää pienempiä drooneja vastaan.
- **Ennaltaehkäisevät toimet**:
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, erityisesti Nato-jäsenyyden myötä, tuo lisäturvaa ja mahdollistaa tiedusteluyhteistyön. Tämän ansiosta drooniuhat voidaan mahdollisesti havaita ajoissa.
---
### **4. Mahdolliset tavoitteet Venäjän näkökulmasta**
- **Pelote ja kaaoksen luominen**:
Psykologinen vaikutus ja siviiliväestön pelon lisääminen. Tämä voi olla hybridisodan osa, jonka tavoitteena on heikentää kansallista yhtenäisyyttä.
- **Logistiikan häirintä**:
Tärkeiden energiaverkkojen ja liikenneväylien lamauttaminen, jolla olisi vaikutusta Suomen toimintakykyyn.
- **Tiedustelu ja propaganda**:
Droonien avulla Venäjä voisi kerätä tietoa ja levittää vaikuttamiskampanjoita väittämällä iskujen olevan "osittaisia vastatoimia".
---
**Lopputulos**: Suomen maantieteellinen sijainti ja Nato-jäsenyys tekevät laajamittaisesta droonioperaatiosta hyvin riskialttiin Venäjälle. Hyökkäykset olisivat todennäköisesti rajallisia ja keskittyisivät symbolisiin kohteisiin tai hybridisotataktiikan osana. Suomessa on kuitenkin vahva kyky puolustautua tämänkaltaisilta uhkilta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mulla on pieni kämppä jossa kaikki ikkunat on parvekkelle ja on keskellä kerrostaloa. Auttaako jos laittaa vahvan metalliverkon parvekkeen eteen. Eikös silloin räjähdedrone räjähdä siinä verkossa ja suurin osa räjähdevoimasta suuntaudu poispäin asunnosta? Jos ikkunatkin suojaa paksuilla levyillä?
Tämä on vakava ja hyvin tekninen aihe, jossa on useita muuttujia. Turvallisuusuhkiin liittyvät ratkaisut vaativat tarkkaa harkintaa ja mahdollisesti asiantuntijoiden apua. Voin kuitenkin selittää periaatteita, joihin kysymyksesi liittyy:
1. **Metalliverkon vaikutus räjähdedroneen**:
- Jos metalliverkko on riittävän tiheä ja vahva, se voi pysäyttää droneen ennen kuin se saavuttaa parvekkeen.
- Jos drone törmää verkkoon ja räjähtää siinä, räjähdyksen vaikutukset voivat osittain suuntautua ulospäin. Tämä riippuu kuitenkin räjähteen tyypistä ja sen sijoittelusta.
2. **Ikkunoiden suojaaminen levyillä**:
- Paksut ja kestävät levyt, kuten teräs- tai polykarbonaattilevyt, voivat tarjota lisäsuojaa ikkunoille estäen sirpaleita ja paineaaltoa vahingoittamasta sisätiloja.
- Tällaiset suojaukset voivat kuitenkin myös estää luonnonvalon ja ilmanvaihdon.
3. **Räjähdyksen suuntautuminen**:
- Räjähteen teho suuntautuu yleensä kaikkiin suuntiin, mutta rakenteilla voi ohjata vaikutuksia tiettyyn suuntaan. Metalliverkko voi vähentää energian suuntautumista suoraan asuntoon, mutta kaikki energia ei välttämättä poistu ulospäin.
4. **Rakenteelliset näkökohdat**:
- Metalliverkko ja suojalevyt lisäävät rakenteeseen painoa. On tärkeää varmistaa, että parveke ja rakennus kestävät nämä lisäkuormat.
- Lisäksi asennusten tulee olla huolella suunniteltuja, jotta ne eivät itse aiheuta turvallisuusriskiä esimerkiksi voimakkaan tuulen aikana.
5. **Lainsäädäntö ja käytännön toteutus**:
- Suomessa parvekkeiden ja rakennusten muokkaamiseen tarvitaan yleensä taloyhtiön lupa ja mahdollisesti rakennuslupa. On myös tärkeää varmistaa, että toimenpiteet eivät riko paloturvallisuusmääräyksiä tai muita säädöksiä.
Jos sinulla on perusteltu syy pelätä tällaista uhkaa, suosittelen olemaan yhteydessä viranomaisiin (poliisi tai turvallisuusalan ammattilaiset) arvioimaan tilannetta ja neuvomaan parhaan toimintatavan. Heillä on osaamista tällaisiin erityistilanteisiin.
Heti taas tuli tuo engl. "drone", vaikka avaaja moneen kertaan kirjoitti oikeassa muodossaan: drooni.
Todennäköisimmin ensin laitettaisiin pelistä pois kaikki hyökkäykseen sopivat aseet. Joten ilmavoimien koneet pöllähtelisivät ilmaan dronejen tai oreshnikkien osumista. Seuraavana listalla olisivat asevarastot ja tukikohdat.
Samalla aikaa ensi-iskujen kanssa laitettaisiin myös sähköverkkoa nurin.
Ja Suomiko vain antaisi kaiken tapahtua ja seuraisi katseella? Idiootit!
Paljonko venäläiset on piilottanut pitkin maata ilmatorjunta-aseita sun muuta. Kymmenen vuotta sitten oltiin vielä ylimmät ystävä. Mökkejä kiinteistöjä myytiin ja sellaista. Moni kaksoiskansalainenkin voi nyt hypistellä ties mitä. Kovimmilla saboteereilla on tietysti muun maan paperit ja osa näyttelee suomalaisinta mitä kukaan on kuullut.
Sinä et tiedä mitään.