Pidemmällä aikavälillä seuraukset osin tuntemattomia
Pidemmällä aikavälillä sodan, talouspakotteiden ja pakolaisaallon seuraukset ovat kuitenkin tuntemattomia. Erilaisia skenaarioita on helppo kuvitella.
Ehkä kaikenlainen kanssakäyminen Venäjän kanssa rajoittuu pitkiksi ajoiksi minimiin. Kaupankäynti ja investoinnit rajan yli jäisivät pois. Sen sijaan joutuisimme käyttämään oleellisesti nykyistä enemmän varoja turvallisuutemme varmistamiseksi. Silti Suomi voisi näyttäytyä riskikohteena pitkäaikaisille investoinneille.
Tai kaikki voikin kääntyä kannaltamme hyvin. Ehkä saamme nuoria koulutettuja ihmisiä sotaa käyvistä maista. Ja ehkä korpivaelluksen jälkeen Venäjä palaa kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön. Vain mielikuvitus rajoittaa erilaisia skenaarioita. Tosiasiassa emme tiedä, kuinka sota seurauksineen lopulta vaikuttaa Suomen talouteen ja jopa väestön määrään.
Emme siis tiedä paljoakaan sodan lopullisista vaikutuksista. Väitän kuitenkin, että käynnissä oleva sota ja yhä jatkuva koronapandemia opettavat jotain. Tulevaisuus yllättää meidät uudestaan ja uudestaan. Kummallisetkin kehityskulut ovat täysin mahdollisia. Eläketurvassa, kuten monilla muillakin elämän aloilla, valmistaudumme jatkuvasti osin kaukaiseenkin tulevaisuuteen.
Tarvitaan varautumista mutta ehkä myös improvisointia
Valmistautuminen tulevaisuuteen, ja erityisesti valmistautuminen kaukaiseen tulevaisuuteen tarkoittaa oikeastaan määritelmän mukaan valmistautumista tuntemattomaan. Osa kehityskuluista tulee olemaan yllättävän myönteisiä ja osa yllättävän kielteisiä. Eläkkeitä tarvitaan kuitenkin, olivatpa ajat huonot tai hyvät.
Parhaastakin ennakkovalmistautumisesta huolimatta aivan yllättävissä ja oudoissa tilanteissa oletettavasti improvisoitaisiin. Kuitenkin etukäteinen varautuminen ja valmistautuminen auttaisivat tällöinkin.
Aiheesta muualla:
ETLA: Alustava arvio sodan talousvaikutuksista
PTT:n talousennuste: Sota pysäyttää talouskasvun, kiihdyttää inflaatiota ja nakertaa työllisyyttä
Pidemmällä aikavälillä sodan, talouspakotteiden ja pakolaisaallon seuraukset ovat kuitenkin tuntemattomia. Erilaisia skenaarioita on helppo kuvitella.
Ehkä kaikenlainen kanssakäyminen Venäjän kanssa rajoittuu pitkiksi ajoiksi minimiin. Kaupankäynti ja investoinnit rajan yli jäisivät pois. Sen sijaan joutuisimme käyttämään oleellisesti nykyistä enemmän varoja turvallisuutemme varmistamiseksi. Silti Suomi voisi näyttäytyä riskikohteena pitkäaikaisille investoinneille.
Tai kaikki voikin kääntyä kannaltamme hyvin. Ehkä saamme nuoria koulutettuja ihmisiä sotaa käyvistä maista. Ja ehkä korpivaelluksen jälkeen Venäjä palaa kaikkia hyödyttävään yhteistyöhön. Vain mielikuvitus rajoittaa erilaisia skenaarioita. Tosiasiassa emme tiedä, kuinka sota seurauksineen lopulta vaikuttaa Suomen talouteen ja jopa väestön määrään.
Emme siis tiedä paljoakaan sodan lopullisista vaikutuksista. Väitän kuitenkin, että käynnissä oleva sota ja yhä jatkuva koronapandemia opettavat jotain. Tulevaisuus yllättää meidät uudestaan ja uudestaan. Kummallisetkin kehityskulut ovat täysin mahdollisia. Eläketurvassa, kuten monilla muillakin elämän aloilla, valmistaudumme jatkuvasti osin kaukaiseenkin tulevaisuuteen.
Tarvitaan varautumista mutta ehkä myös improvisointia
Valmistautuminen tulevaisuuteen, ja erityisesti valmistautuminen kaukaiseen tulevaisuuteen tarkoittaa oikeastaan määritelmän mukaan valmistautumista tuntemattomaan. Osa kehityskuluista tulee olemaan yllättävän myönteisiä ja osa yllättävän kielteisiä. Eläkkeitä tarvitaan kuitenkin, olivatpa ajat huonot tai hyvät.
Parhaastakin ennakkovalmistautumisesta huolimatta aivan yllättävissä ja oudoissa tilanteissa oletettavasti improvisoitaisiin. Kuitenkin etukäteinen varautuminen ja valmistautuminen auttaisivat tällöinkin.
Aiheesta muualla:
ETLA: Alustava arvio sodan talousvaikutuksista
PTT:n talousennuste: Sota pysäyttää talouskasvun, kiihdyttää inflaatiota ja nakertaa työllisyyttä
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.