Ohjuksen tarkoin salattuja ominaisuuksia on arvailtu.
Tallinnalaisen Frankenburg Technologiesin verkkosivujen mukaan yhtiö aikoo mullistaa erikoistuneiden aseiden ohjautumisjärjestelmät. Yhtiön Mark 1 -ohjuksessa käytetään tekoälypohjaista tilannetietoisuusohjelmaa.
Yhtiön toimitusjohtaja, entinen Viron puolustusministeriön kansliapäällikkö Kusti Salm pitää tätä teknologiaa hyvin lupaavana. Sen testaus alkaa Ukrainassa kuluvana vuonna. Hänen mukaansa kaikki on valmiina testausta varten, ja kehitetty teknologia on herättänyt paljon kiinnostusta alan markkinoilla.
Frankenburg ei paljasta ohjuksesta mitään yksityiskohtia julkaistujen kuvien lisäksi. Verkkosivu ilmoittaa vain, että virolaiset asevalmistajat ovat ottaneet tehtäväkseen varustaa vapaa maailma sellaisilla teknologioilla, joita tarvitaan sodan voittamiseen.
Ukrainalainen Defense Express on tehnyt ohjuksesta johtopäätöksiä perustuen avoimista lähteistä kerättyyn informaatioon. Kuvien – joissa todennäköisesti esitellään täysikokoista mallia – perusteella ohjuksen pituus on noin puoli metriä, mikä lieneekin sopivan pieni koko, jos ohjusta halutaan massavalmistaa.
Koko vertautuu myös hyvin maaleihin, joita vastaan ohjus on suunniteltu. Shahed voidaan toki pudottaa seitsenmetrisellä S-300:n laukaisemalla ohjuksella, mutta tehtävään on kannattavampaa käyttää edullisempia keinoja, jos ne osoittautuvat myös tehokkaiksi.
Virolaisten antamasta kuvauksesta Defense Expressin asiantuntijat päättelevät, että ohjus käyttäisi konenäöllä vahvistettua kameraa ohjuksen loppuhakeutumisessa maalin tunnistamiseen ja osoittamiseen. Ratkaisu olisi monta kertaluokkaa edullisempi kuin mikään tutka, infrapuna tai edes puoliaktiivinen laser. Ainoa mahdollisesti vielä edullisempi ratkaisu voisi olla radio-ohjaus suoraan maa-asemalta.
Pieni koko tarkoittaa myös paljon vähemmän materiaalia ohjuksen valmistamiseen ja vähemmän kiinteää polttoainetta. Kysymyksiksi jäävät kuitenkin kantama, torjuntakorkeus ja taistelukärjen voimakkuus.
Vertailun vuoksi puolitoistametrisen Stingerin kantama on kuusi kilometriä, torjuntakorkeus 3,5 kilometriä ja taistelukärjen massa 2,3 kilogrammaa. Jos Frankenburg Mark 1:n koko on siitä kolmannes, sen kantama voisi olla kaksi kilometriä, torjuntakorkeus kilometrin ja taistelukärjen massa noin puoli kiloa, mikä riittäisi hyvin droonin torjuntaan.
Tallinnalaisen Frankenburg Technologiesin verkkosivujen mukaan yhtiö aikoo mullistaa erikoistuneiden aseiden ohjautumisjärjestelmät. Yhtiön Mark 1 -ohjuksessa käytetään tekoälypohjaista tilannetietoisuusohjelmaa.
Yhtiön toimitusjohtaja, entinen Viron puolustusministeriön kansliapäällikkö Kusti Salm pitää tätä teknologiaa hyvin lupaavana. Sen testaus alkaa Ukrainassa kuluvana vuonna. Hänen mukaansa kaikki on valmiina testausta varten, ja kehitetty teknologia on herättänyt paljon kiinnostusta alan markkinoilla.
Frankenburg ei paljasta ohjuksesta mitään yksityiskohtia julkaistujen kuvien lisäksi. Verkkosivu ilmoittaa vain, että virolaiset asevalmistajat ovat ottaneet tehtäväkseen varustaa vapaa maailma sellaisilla teknologioilla, joita tarvitaan sodan voittamiseen.
Ukrainalainen Defense Express on tehnyt ohjuksesta johtopäätöksiä perustuen avoimista lähteistä kerättyyn informaatioon. Kuvien – joissa todennäköisesti esitellään täysikokoista mallia – perusteella ohjuksen pituus on noin puoli metriä, mikä lieneekin sopivan pieni koko, jos ohjusta halutaan massavalmistaa.
Koko vertautuu myös hyvin maaleihin, joita vastaan ohjus on suunniteltu. Shahed voidaan toki pudottaa seitsenmetrisellä S-300:n laukaisemalla ohjuksella, mutta tehtävään on kannattavampaa käyttää edullisempia keinoja, jos ne osoittautuvat myös tehokkaiksi.
Virolaisten antamasta kuvauksesta Defense Expressin asiantuntijat päättelevät, että ohjus käyttäisi konenäöllä vahvistettua kameraa ohjuksen loppuhakeutumisessa maalin tunnistamiseen ja osoittamiseen. Ratkaisu olisi monta kertaluokkaa edullisempi kuin mikään tutka, infrapuna tai edes puoliaktiivinen laser. Ainoa mahdollisesti vielä edullisempi ratkaisu voisi olla radio-ohjaus suoraan maa-asemalta.
Pieni koko tarkoittaa myös paljon vähemmän materiaalia ohjuksen valmistamiseen ja vähemmän kiinteää polttoainetta. Kysymyksiksi jäävät kuitenkin kantama, torjuntakorkeus ja taistelukärjen voimakkuus.
Vertailun vuoksi puolitoistametrisen Stingerin kantama on kuusi kilometriä, torjuntakorkeus 3,5 kilometriä ja taistelukärjen massa 2,3 kilogrammaa. Jos Frankenburg Mark 1:n koko on siitä kolmannes, sen kantama voisi olla kaksi kilometriä, torjuntakorkeus kilometrin ja taistelukärjen massa noin puoli kiloa, mikä riittäisi hyvin droonin torjuntaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.