Keskusta on puolue ilman varsinaista agendaa

Keskustahan on ainoa puolue (Liike NYT:n lisäksi) jolla ei ole mitään omaa YHTÄ selvää "keihään kärkeä" puolueen linjalle ja/tai olemassa olonsa perusteeksi!

Kaikilla muilla puolueilla on jokin YKSI asia jonka ympärille puolueen politiikka rakentuu enemmän tai vähemmän ja siihen peilaten kanta muodostuu myös kaikkiin muihin yhteiskunnan asioihin!

Kepun linja on haihtunut samaa tahtia maaseudun kuihtumisen kanssa ja tilalle on tullut jotain epämääräistä haahuilua vasemmistolaisuuteen ja täydellistä populistista poikkoilua sinne tänne päätyen jopa välikysymykseen asiasta jonka on ITSE päättänyt edellisessä hallituksessa!

Kepulla ei siis ole MITÄÄN omaa sellaista asiaa jota ei joku muukin puolue puolustaisi ja/tai ajaisi - MIHIN Kepua tarvitaan?

Viime hallitusneuvotteluissakin Kepulta tuli tyhjä paperi kun kysyttiin että miten ja millä eväillä Suomea pitäisi lähteä viemään tästä eteenpäin!

Jos oman toiminnan tuloksena saa maan tilanteen niin vaikeaan tilanteeseen että ei osaa antaa mitään ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi NIIN MITEN IHMEESSÄ kukaan voisi antaa valtakirjaa tällaiselle puolueelle!

Kepu lyö siis hanskat täydellisesti tiskiin kun tulee oikein vaikea tilanne!

Elämästä vieraantuneille poliitikoille maailma avautuu iltapäivälehtien lööpeistä. Niiden perusteella ryhdytään hätäisesti säätämään uusia lakeja, joilla kielletään pyssyt tai vaaliavustukset.

Lähimenneisyyteen perehtyneet tietävät, että poliittinen korruptio menneinä vuosikymmeninä oli monikymmenkertaista nykyiseen verrattuna.

Esimerkiksi idänkaupan yhtiöt joutuivat maksamaan kymmenien miljoonien suojelurahat maalaisliitto/KEPU:n ja Urho Kekkosen hallitsemille säätiöille. Ilman lahjuksia ei tullut idänkauppoja.

Kun jotkut idänkaupan yhtiöt eivät suostuneet maksamaan kymmenyksiä Kekkoselle, ne joutuivat vaikeuksiin. Kekkonen lähetteli hävyttömiä myllykirjeitä Wärtsilän ja Rauma-Repolan pääjohtajille, jotka pärjäsivät omilla suhteillaan idänkaupassa.

Wärtsilän pääjohtaja Wilhelm Wahlforss antoi lopulta periksi Kekkoselle ja suostui lahjusten maksamiseen moskovalaisessa hotellissa vietetyn kostean yön jälkeen. Antautumisensa Wahlforss vahvisti kirjeellään, jonka kanssa KEPU:n taloudenhoitaja ilmestyi joka vuosi Wärtsilän pääkonttoriin.

Rauma-Repolan pääjohtaja Paavo Honkajuuri oli taas Kekkosen harmiksi luonut omat suhteensa Leonid Brezhneviin silloin, kun tämä ei ollut vielä merkittävä hahmo. Honkajuuri sai idänkaupan osuutensa ilman Kekkosen apuakin. Kekkonen yritti leimata myllykirjeessään Honkajuuren ulkopoliittisesti epäluotettavaksi, mutta sekään ei tehonnut.

Poliittista rahaa Suomeen valui monia kanavia myöten. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA antoi rahaa kommunisminvastaiseen työhön etenkin sosiaalidemokraateille. Neuvostoliiton tiedustelupalvelu KGB rahoitti kommunisteja ja maalaisliitto/KEPU:a. Venäjällä on 300 vuoden perinne rahoittaa avustajiaan naapurimaissa. Jo Ruotsin myssyt saivat Venäjältä rahaa.

Maalaisliitto/KEPU:n puoluesihteerin työhuoneessa oli suuri kassakaappi, joka pursui KGB:n lahjoittamia setelinippuja. Kun rahapulassa oleva maakuntalehden päätoimittaja tuli valittamaan ongelmiaan, puoluesihteeri latoi hänelle laukullisen seteleitä.

KGB:n rahojen perintönä KEPU:la on yhä murskaava mediaylivoima Savossa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Kun äärikeskustalainen Ilkka päättää, kuka menee europarlamenttiin tai eduskuntaan, vaali on pelkkä muodollisuus.

Jos Urho Kekkonen seuraa pilvenreunalta puolueensa perillisten toimintaa, häntä varmaan hävettää Matti Vanhasen ja Antti Kaikkosen tapaiset opiskelijoiden asuntorahojen vohkijat.