Miksi Pyhäjoen nimi on Pyhäjoki ? Mitä 'pyhyys' on tullut sen nimeen ?

Palvontapaikkoja.

Ihmiset aina olleet taikauskoista. Aina kun jokin jengi muodostunut, aina on jokin kokoontumispaikkakin ja sellaisissa tieten ollut uskomus- ja rituaalikeskus. Vaikka nyt leirinuotio. Ja toki samassa politikoitu jne.

Noista nimistä en sanoisi samaa. Ei hajuakaan kellään, miksi jotain paikkaa lie luolahenkilöt aikoinaan kutsuneet. Oletan, Suomenkielen kehittyessä nimet muuttuneet hiljalleen. Ja siitä olen varma, nämät nykynimet tulleet käyttöön kristinuskon mukana.

Joku vois selittää, mistä tulee nimi "jätinkirkko"? Jätinkirkkoja Pohjanmaalla. Net on sellaisia isohkoja kivirinkejä. Ihan selkeästi ihmisen tekemiä, joskus milloinkin jääkautena. Viittaa tieten ihmisasutukseen. Mutta kivirinki itsessään on kivirinki. Voi olla pytingin perusta, nuotiopaikka ympärys, suojamuuri, ruokavarasti, Kuka hitto keksinyt alkaa kutsumaan niitä kirkoiksi?

=DW=

Eihän Suomessa mitään vanhaa saa tutkia! Rantaruotsalaisella Museovirastolla on päätehtävänään peitellä kaikki suomalaisten menneisyys ja kertoa vain, että maakuopissa silloin asuivat ja jotain örinää puhuivat. Suuri on kiukku siitäkin, että Suomesta on löytynyt muinaisia loistomiekkoja enemmän kuin ruåtsista ja Norjasta yhteensä. Muista löydöistä puhumattakaan. Siitäkin huolimatta, että jos Suomessa palkataan yksi arkeologi, niin vastaavati ruotsissa 50. Ja siinäkin on häpeää, että Etelä-Ruotsissa melko tavallisten riimukivien tulkinnassa ovat onnistuneet parhaiten arkeologit ja kielitieteilijät, jotka osaavat suomea. Sekös Jörgeniä ja Olofia korpeaakin!
Tuhotaan niitä vanhoja paikkoja muutenkin. Vielä 50 v sitten esi-isäni metsähaudalle joku toi kukkia (ukko, pikkutietäjä, hirtti itsensä noin 1762), nyt 20 v sitten koko alue oli tuhottu metsöaurauksella vaikka paikkakuntalaiset taatusti tiesivät paikan.
Ja vielä lisäksi: Naapuri löysi pottupellostaan taidokkaan, ehjän vasarakirveen noin v 1950. Itsekin sitä käsissäni ihailin. Oli tehty vihertävän harmaasta kivestä, jonka geologi tiesi olevan tulivuoren laavaa eikä kovin kovaa. Lienee siis ollut elvistelypeli eikä työkalu. Naapuri on kuollut kauan sitten, samoin lapsensa ja kukaan ei tiedä kirveen kohtalosta mitään. Ei ole ainakaan museoväen luetteloissa.
Toinen, alkeellisempi on noinkilometrin päässä navetan perustusbetonin sisällä. Kun ei tyhä rahvas tiedä, niin hukkaan joutuu. Ja museoviraston Bättre Folk on tyytyväinen.

Paikallishistorioissa on tietoa mistä jonkin paikan nimi juontaa. Voihan nimi tarkoittaa hautausmaatakin. Ortodoksiskatolinen kristinusko tuli Suomeen jo 500-luvulla, idästä.

Kristinuskon Venäjälle toi Jeesuksen opetuslapsi Andreas. Hän kulki länsi-Venäjän läpi kohti pohjoista, ohi nyky-Moskovan, ilm. nyk. Velikyi Novgorodin paikkeille, eli peräti osin suomalaisalueillemme asti!

Pyhän Andreaksen muistoksi on joitain paikkakuntiakin nimetty hänen mukaansa.

Puumala tuli tutuksi kesäpaikan vuoksi, veneellä liikuin usein lapinsalmen kautta, kysyin vanhoilta paikka kuntalaisilta mistä nimi tulee, eivät tienneet. Karttaa tuli seurattua, kuoleman saari ja surmaluoto näihin sain vastauksen vanhoilta asukkailta, venäläisten retkistä muutama sataa vuotta taaksepäin, perimä tietoa. Ilman nimettyjä paikkoja ei muinoinkaan osattu oikein liikkua. Vesistöt, järvet lammet oli nimetty hyvin tarkkaan, särkijärvi, ahvenlampi, kalaton lampi jne. Kartantekijöillä ollut aikamoinen työ saada nimet karttoihinsa, täyty saada tieto kun miettii vanhoja venäläisiä karttoja joissa oli jo kohtalaisen hyvin nimetty, nykyään jopa lapin perukat nimetty, suot, jängät. Nykyään kun netti ja paikannus ei tarvitse ostaa kaiken maailman karttoja joita voi tutkailla.

"Montako pyhäjärveä on Suomessa?
Pyhäjärviä on Suomessa 39 kappaletta. Säkylän Pyhäjärvi sijaitsee Säkylän, Euran ja Pöytyän (ent. Yläne) kuntien alueella ja sen valuma-alue ulottuu myös Oripääähän ja Loimaalle (Alastaro). Järvi on alueellisesti merkittävä vesialue sekä virkistyskäytössä että kuntien ja teollisuuden raakavesilähteenä.
Säkylän Pyhäjärvi on Suomen tutkituin Pyhäjärvi!"

No, onhan noita riittämiin, kuten "vikstä" löytyy.

Hauskoja nimiä tuli eteen veneillessä kun piti seurata karttaa, kusiluoto, paskaluoto oisko tullu väinämöiselle tullu hätä ruuhella, ka tuossapa luoto käympä vääntämässä tortut.

Pertikki kirjoitti:

Hauskoja nimiä tuli eteen veneillessä kun piti seurata karttaa, kusiluoto, paskaluoto oisko tullu väinämöiselle tullu hätä ruuhella, ka tuossapa luoto käympä vääntämässä tortut.

Lue lisää

Olemme veneilleet vuosikymmenet Suomenlahdella, ja hyvin yleinen saaren nimi on Långö. Merikarttoja töytyy tarkoin seurata, että pysyy reitillä, ja rantautumispaikat on aina kirjattu lokikirjoihin, kyllähän niistä vaikka mitä löytyy.
Kiehtova tarina on Nauvoon kuuluvalla Gullkronan saarella. Sen mukaan Ruotsin kuningatar Blanka heitti aaltoihin kruununsa paikan kauneuden ylistykseksi. Siellä suunnalla on myös legendaarinen Seilin saari, jonne spitaaliset ja mielisairaat suljettiin. Se on muunnelma ruotsinkielisestä Själöstä, själ merkitsee hyljettä.

Saimaa on tuttu retkiautomatkoista rannoille. Yksi kauneimpia ja nimeltään hauskimpia paikkoja on valtavan pitkä Ruokolahden Huuhanrannan hiekkaranta, jonka nimen sanotaan tulevan huhta-sanasta, siis kaskenviljelystä. Ei mikään huuhaa-paikka, ihanampi kuin mikään Riviera. Puumalassa on Hurissalo, jonka alkuosan on arveltu olevan peräisin ruotsin ylänköä merkitsevästä sanasta, joku velmu kyllä on puhunut hurristakin. Puumalan nimella ei pitäisi olla mitään tekemistä puuman eikä puunkaan kanssa, vaan ruotsinkielen bo ja mala siinä joidenkin tutkimusten mukaan taustana. Virroilla on taas Hauhuun kylä ja järvi, mutta en ole löytänyt niille mitään selitystä netistä.

Ramoona kirjoitti:

Olemme veneilleet vuosikymmenet Suomenlahdella, ja hyvin yleinen saaren nimi on Långö. Merikarttoja töytyy tarkoin seurata, että pysyy reitillä, ja rantautumispaikat on aina kirjattu lokikirjoihin, kyllähän niistä vaikka mitä löytyy.
Kiehtova tarina on Nauvoon kuuluvalla Gullkronan saarella. Sen mukaan Ruotsin kuningatar Blanka heitti aaltoihin kruununsa paikan kauneuden ylistykseksi. Siellä suunnalla on myös legendaarinen Seilin saari, jonne spitaaliset ja mielisairaat suljettiin. Se on muunnelma ruotsinkielisestä Själöstä, själ merkitsee hyljettä.

Saimaa on tuttu retkiautomatkoista rannoille. Yksi kauneimpia ja nimeltään hauskimpia paikkoja on valtavan pitkä Ruokolahden Huuhanrannan hiekkaranta, jonka nimen sanotaan tulevan huhta-sanasta, siis kaskenviljelystä. Ei mikään huuhaa-paikka, ihanampi kuin mikään Riviera. Puumalassa on Hurissalo, jonka alkuosan on arveltu olevan peräisin ruotsin ylänköä merkitsevästä sanasta, joku velmu kyllä on puhunut hurristakin. Puumalan nimella ei pitäisi olla mitään tekemistä puuman eikä puunkaan kanssa, vaan ruotsinkielen bo ja mala siinä joidenkin tutkimusten mukaan taustana. Virroilla on taas Hauhuun kylä ja järvi, mutta en ole löytänyt niille mitään selitystä netistä.

Lue lisää

Laajentaen sukunimiin, tiedätkö muuten sukunimesi alkuperän ja sen merkityksen, alkuperä saattanut muuntua jossain vaiheessa ruotsin kieliseksi ja takaisin suomenkieliseksi.
Mikkeli jossa asun perustettiin vuonna 1838, kaupungissa oli asukkaita 63, suurin osa oli ruotsin nimisiä.

Ramoona kirjoitti:

Olemme veneilleet vuosikymmenet Suomenlahdella, ja hyvin yleinen saaren nimi on Långö. Merikarttoja töytyy tarkoin seurata, että pysyy reitillä, ja rantautumispaikat on aina kirjattu lokikirjoihin, kyllähän niistä vaikka mitä löytyy.
Kiehtova tarina on Nauvoon kuuluvalla Gullkronan saarella. Sen mukaan Ruotsin kuningatar Blanka heitti aaltoihin kruununsa paikan kauneuden ylistykseksi. Siellä suunnalla on myös legendaarinen Seilin saari, jonne spitaaliset ja mielisairaat suljettiin. Se on muunnelma ruotsinkielisestä Själöstä, själ merkitsee hyljettä.

Saimaa on tuttu retkiautomatkoista rannoille. Yksi kauneimpia ja nimeltään hauskimpia paikkoja on valtavan pitkä Ruokolahden Huuhanrannan hiekkaranta, jonka nimen sanotaan tulevan huhta-sanasta, siis kaskenviljelystä. Ei mikään huuhaa-paikka, ihanampi kuin mikään Riviera. Puumalassa on Hurissalo, jonka alkuosan on arveltu olevan peräisin ruotsin ylänköä merkitsevästä sanasta, joku velmu kyllä on puhunut hurristakin. Puumalan nimella ei pitäisi olla mitään tekemistä puuman eikä puunkaan kanssa, vaan ruotsinkielen bo ja mala siinä joidenkin tutkimusten mukaan taustana. Virroilla on taas Hauhuun kylä ja järvi, mutta en ole löytänyt niille mitään selitystä netistä.

Lue lisää

Itselläni on juuria Uudenkaupungin saagridtoon. Siellä on niemi sekä saari nimeltä Lyökki. Lyökin saaressa on majakka. Sitten mm. Putsaari. Mitähän nuokin nimet tarkoittavat?

Pertikki kirjoitti:

Laajentaen sukunimiin, tiedätkö muuten sukunimesi alkuperän ja sen merkityksen, alkuperä saattanut muuntua jossain vaiheessa ruotsin kieliseksi ja takaisin suomenkieliseksi.
Mikkeli jossa asun perustettiin vuonna 1838, kaupungissa oli asukkaita 63, suurin osa oli ruotsin nimisiä.

Lue lisää

Mikkeli on nimetty enkeli, pyhän Mikaelin mukaan. Ilm. jo katolilaisella / ortodoksisella ajalla, ennen luterilaista uskoa.

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on juuria Uudenkaupungin saagridtoon. Siellä on niemi sekä saari nimeltä Lyökki. Lyökin saaressa on majakka. Sitten mm. Putsaari. Mitähän nuokin nimet tarkoittavat?

Lue lisää

Uudenkaupungin saaristoon. Kummia lyöntivirheitä...

Ramoona kirjoitti:

Olemme veneilleet vuosikymmenet Suomenlahdella, ja hyvin yleinen saaren nimi on Långö. Merikarttoja töytyy tarkoin seurata, että pysyy reitillä, ja rantautumispaikat on aina kirjattu lokikirjoihin, kyllähän niistä vaikka mitä löytyy.
Kiehtova tarina on Nauvoon kuuluvalla Gullkronan saarella. Sen mukaan Ruotsin kuningatar Blanka heitti aaltoihin kruununsa paikan kauneuden ylistykseksi. Siellä suunnalla on myös legendaarinen Seilin saari, jonne spitaaliset ja mielisairaat suljettiin. Se on muunnelma ruotsinkielisestä Själöstä, själ merkitsee hyljettä.

Saimaa on tuttu retkiautomatkoista rannoille. Yksi kauneimpia ja nimeltään hauskimpia paikkoja on valtavan pitkä Ruokolahden Huuhanrannan hiekkaranta, jonka nimen sanotaan tulevan huhta-sanasta, siis kaskenviljelystä. Ei mikään huuhaa-paikka, ihanampi kuin mikään Riviera. Puumalassa on Hurissalo, jonka alkuosan on arveltu olevan peräisin ruotsin ylänköä merkitsevästä sanasta, joku velmu kyllä on puhunut hurristakin. Puumalan nimella ei pitäisi olla mitään tekemistä puuman eikä puunkaan kanssa, vaan ruotsinkielen bo ja mala siinä joidenkin tutkimusten mukaan taustana. Virroilla on taas Hauhuun kylä ja järvi, mutta en ole löytänyt niille mitään selitystä netistä.

Lue lisää

Mitä mala on suomeksi ?

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on juuria Uudenkaupungin saagridtoon. Siellä on niemi sekä saari nimeltä Lyökki. Lyökin saaressa on majakka. Sitten mm. Putsaari. Mitähän nuokin nimet tarkoittavat?

Lue lisää

Puolustusvoimilla oli kaapelialus Putsaari
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaapelilaiva_Putsaari

Pertikki kirjoitti:

Laajentaen sukunimiin, tiedätkö muuten sukunimesi alkuperän ja sen merkityksen, alkuperä saattanut muuntua jossain vaiheessa ruotsin kieliseksi ja takaisin suomenkieliseksi.
Mikkeli jossa asun perustettiin vuonna 1838, kaupungissa oli asukkaita 63, suurin osa oli ruotsin nimisiä.

Lue lisää

Ei ollut ruuhkaa Mikkelissä 1838 :))) Jos on nytkään ...
Tietenkin kaupunkikin oli silloin pieni, oliko vain puutaloja ?
Ja oliko Mikkeli silloin kaupunki ?
Mistä johtuu, että suurin asukkaista osa oli ruotsinnimisiä ?
Ajattelisi, että ruotsinnimisiä ei sisämaassa juurikaan ollut.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä mala on suomeksi ?

Netti kertoo:
Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi asutuspääte, vaan sana mala, jossa loppu -a on ruotsin vanha monikkomuoto. Kososen mukaan Puumala tarkoittaisi voudin hallintokartanoa sorarannalla.

Ramoona kirjoitti:

Olemme veneilleet vuosikymmenet Suomenlahdella, ja hyvin yleinen saaren nimi on Långö. Merikarttoja töytyy tarkoin seurata, että pysyy reitillä, ja rantautumispaikat on aina kirjattu lokikirjoihin, kyllähän niistä vaikka mitä löytyy.
Kiehtova tarina on Nauvoon kuuluvalla Gullkronan saarella. Sen mukaan Ruotsin kuningatar Blanka heitti aaltoihin kruununsa paikan kauneuden ylistykseksi. Siellä suunnalla on myös legendaarinen Seilin saari, jonne spitaaliset ja mielisairaat suljettiin. Se on muunnelma ruotsinkielisestä Själöstä, själ merkitsee hyljettä.

Saimaa on tuttu retkiautomatkoista rannoille. Yksi kauneimpia ja nimeltään hauskimpia paikkoja on valtavan pitkä Ruokolahden Huuhanrannan hiekkaranta, jonka nimen sanotaan tulevan huhta-sanasta, siis kaskenviljelystä. Ei mikään huuhaa-paikka, ihanampi kuin mikään Riviera. Puumalassa on Hurissalo, jonka alkuosan on arveltu olevan peräisin ruotsin ylänköä merkitsevästä sanasta, joku velmu kyllä on puhunut hurristakin. Puumalan nimella ei pitäisi olla mitään tekemistä puuman eikä puunkaan kanssa, vaan ruotsinkielen bo ja mala siinä joidenkin tutkimusten mukaan taustana. Virroilla on taas Hauhuun kylä ja järvi, mutta en ole löytänyt niille mitään selitystä netistä.

Lue lisää

Saanko, Ramona, olla eri mieltä yhdestä asiasta; "själ merkitsee hyljettä".
Siis själ tarkoittaa sielua, mutta hylje on ruotsiksi säl.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ollut ruuhkaa Mikkelissä 1838 :))) Jos on nytkään ...
Tietenkin kaupunkikin oli silloin pieni, oliko vain puutaloja ?
Ja oliko Mikkeli silloin kaupunki ?
Mistä johtuu, että suurin asukkaista osa oli ruotsinnimisiä ?
Ajattelisi, että ruotsinnimisiä ei sisämaassa juurikaan ollut.

Lue lisää

Historia on mieltymyksiä, tosiaan vain 63 asukasta kaupungissa nekin pääosin ruotsin nimisiä, johtuisiko ruotsinvallan ajasta, oli muotia tai hienoa omia hieno sukunimi, sitä ennen nimi saatto olla Matti Matinpoika Mattila. Mikkelin ympäristössä oli kyllä asutusta, mutta hienot ruotsalaiset asuivat pienellä alueella aivan nykyisessä keskustassa, rahvas ympäristössä.
Elämä sisä-suomessa ennen rautatietä ja sisävesistöillä liikuttiin purjeilla tai soutaen, maantieliikenne oli olematonta, höyrykoneen keksimisen jälkeen. Kaikki muuttui totaalisesti, sivistys saapui sisämaahan rautatiet ja höyrylaivat, rakennetiin saimaan kanava tavaraa saatiin sisämaahan, kaupungeihin syntyi kauppoja ja teollisuutta kaupungit alkoi kasvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Puolustusvoimilla oli kaapelialus Putsaari
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaapelilaiva_Putsaari

Lue lisää

Katos mokomaa. 🌞
Historiallinen nimi.

Tellukka kirjoitti:

Saanko, Ramona, olla eri mieltä yhdestä asiasta; "själ merkitsee hyljettä".
Siis själ tarkoittaa sielua, mutta hylje on ruotsiksi säl.

Eihän sinun tarvitse kysellä lupaa olla eri mieltä, varsinkaan kun olin väärässä, eikä muutenkaan, Jostain katsoin huolimattomasti Seilin nimeen selityksen. Nimille on ylipäätään toisistaan poikkeavia selityksiä, mutta tuossa själ/ säl asiassa minä olin väärässä. Kiitos mielenkiinnosta asiaan. 😊

Anonyymi kirjoitti:

Netti kertoo:
Enonkoskelainen kieliharrastaja Ilmari Kosonen on hakenut selitystä ruotsin kielen sanoista ja paikannimistä. Puumala-nimen Puu olisi peräisin ruotsin sanasta bo eli 'voudin hallintokartano'. Loppuosan -mal(a) tarkoittaa ruotsin kielessä 'sorarantamaata'. Puumalan -la-pääte ei siis olisi asutuspääte, vaan sana mala, jossa loppu -a on ruotsin vanha monikkomuoto. Kososen mukaan Puumala tarkoittaisi voudin hallintokartanoa sorarannalla.

Lue lisää

Kiitos tiedosta !

Ramoona kirjoitti:

Olemme veneilleet vuosikymmenet Suomenlahdella, ja hyvin yleinen saaren nimi on Långö. Merikarttoja töytyy tarkoin seurata, että pysyy reitillä, ja rantautumispaikat on aina kirjattu lokikirjoihin, kyllähän niistä vaikka mitä löytyy.
Kiehtova tarina on Nauvoon kuuluvalla Gullkronan saarella. Sen mukaan Ruotsin kuningatar Blanka heitti aaltoihin kruununsa paikan kauneuden ylistykseksi. Siellä suunnalla on myös legendaarinen Seilin saari, jonne spitaaliset ja mielisairaat suljettiin. Se on muunnelma ruotsinkielisestä Själöstä, själ merkitsee hyljettä.

Saimaa on tuttu retkiautomatkoista rannoille. Yksi kauneimpia ja nimeltään hauskimpia paikkoja on valtavan pitkä Ruokolahden Huuhanrannan hiekkaranta, jonka nimen sanotaan tulevan huhta-sanasta, siis kaskenviljelystä. Ei mikään huuhaa-paikka, ihanampi kuin mikään Riviera. Puumalassa on Hurissalo, jonka alkuosan on arveltu olevan peräisin ruotsin ylänköä merkitsevästä sanasta, joku velmu kyllä on puhunut hurristakin. Puumalan nimella ei pitäisi olla mitään tekemistä puuman eikä puunkaan kanssa, vaan ruotsinkielen bo ja mala siinä joidenkin tutkimusten mukaan taustana. Virroilla on taas Hauhuun kylä ja järvi, mutta en ole löytänyt niille mitään selitystä netistä.

Lue lisää

"Legendaarinen" ei ole osuva sana Seilin saaren kohdalla.

Pertikki kirjoitti:

Historia on mieltymyksiä, tosiaan vain 63 asukasta kaupungissa nekin pääosin ruotsin nimisiä, johtuisiko ruotsinvallan ajasta, oli muotia tai hienoa omia hieno sukunimi, sitä ennen nimi saatto olla Matti Matinpoika Mattila. Mikkelin ympäristössä oli kyllä asutusta, mutta hienot ruotsalaiset asuivat pienellä alueella aivan nykyisessä keskustassa, rahvas ympäristössä.
Elämä sisä-suomessa ennen rautatietä ja sisävesistöillä liikuttiin purjeilla tai soutaen, maantieliikenne oli olematonta, höyrykoneen keksimisen jälkeen. Kaikki muuttui totaalisesti, sivistys saapui sisämaahan rautatiet ja höyrylaivat, rakennetiin saimaan kanava tavaraa saatiin sisämaahan, kaupungeihin syntyi kauppoja ja teollisuutta kaupungit alkoi kasvaa.

Lue lisää

Puu- ja paperitehdassukujen perustajat rakensivat teitä ja rautateitä saadaakseen vietyä
tavaraa tehtailta satamiin ja mm. Venäjälle.

Pertikki kirjoitti:

Hauskoja nimiä tuli eteen veneillessä kun piti seurata karttaa, kusiluoto, paskaluoto oisko tullu väinämöiselle tullu hätä ruuhella, ka tuossapa luoto käympä vääntämässä tortut.

Lue lisää

Iijoessa oli ennen heti nykyisen nelostien sillan ylävirran puolella Persekarvansaari. Se oli sellainen kapea luiru Illinsaaren vieressä. Sitten sen nimi sensuroitiin Kintassaareksi. Nyt se on maatunut Illinsaareen kiinni suunnilleen Illinsaaren uimarannan kohdalle eikä nykyiset iiläiset tiedä siitä mitään.
Äitini s noin 120 v sitten, tämänkin tiesi.
On siellä Väli-Olhavassa vieläkin paikka nimeltä Karhunperse. Josskin Kajaanin ja Sotkamon välillä on kylä nimeltä Karhunpää. On siinä ollut karhulla kokoa, jos samasta karhusta on kyse!

Anonyymi kirjoitti:

Itselläni on juuria Uudenkaupungin saagridtoon. Siellä on niemi sekä saari nimeltä Lyökki. Lyökin saaressa on majakka. Sitten mm. Putsaari. Mitähän nuokin nimet tarkoittavat?

Lue lisää

Olisko tuo Lyökki sama kuin lööki eli sipuli? Vielä 70 v sitten meillä sipulia sanottiin löökiksi, kädet pesun jälkeen kuivattiin hantuukiin ja räkä pyyhittiin nästyykiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ollut ruuhkaa Mikkelissä 1838 :))) Jos on nytkään ...
Tietenkin kaupunkikin oli silloin pieni, oliko vain puutaloja ?
Ja oliko Mikkeli silloin kaupunki ?
Mistä johtuu, että suurin asukkaista osa oli ruotsinnimisiä ?
Ajattelisi, että ruotsinnimisiä ei sisämaassa juurikaan ollut.

Lue lisää

Vaan kun se ruåtsinkieli oli silloin valtakunnan ainut virallinen kieli. Senpä takia kaikki kirkonkirjoihin kirjatut ihmisten nimetkin oli ruåtsinkielisiä, vaikka asukas ei sanaakaan siitä ymmärtänyt. Vasta joskus noin v 1860 paikkeilla alkoi saada kirjoittaa suomeksikin. Sitä ennen oli oikein lailla kielletty kirjoittamasta suomea muuhun kuin Raamattuun ja vastaaviin uskonnollisiin teoksiin.

Selin saari on ollut kauhistus ihmisille, jotka sinne vietiin.
Köyhille, "vaivaisille, kuuroille, sokeille, liikuntakyvyttömille, spitaaliinsairastuneille
ja mielisairaille. Voi hyvänen aika. Jeesus armahda.

Linkki ei onnistunut, mutta googlaamalla jätinkirkko tulee Wikipedian sivu
asiasta.

Ihmisellä on luonnostaan uskonnollinen mieli. Nykypäivänä elämä on melko helppoa, ainakin meillä länsimaissa, mutta aina ei ole ollut näin. Sotarintamilla ei kuulemma ole moniakaan ateisteja. Todellisen kivun ja hädän tullen ateistikin saattaa alkaa huutaa Jumalaa apuun.

Jo muinaisuudessa, viimeistään äärimmäisen hädän hetkellä, kun omat voimat ja viisaus ei enää riitä, epätoivossaan ihminen alkaa huutaa apua yliluonnollisilta voimilta. Saatuaan apua, hän saattaa alkaa rakennella erilaista uskonnollisuutta asian ympärille.

Ehkä joku tai jotkut muinaisuudessa ovat kokeneet joitain hyviä asioita kyseisellä järvellä ja ovat sitten alkaneet palvoa tuota järveä, pitäen sitä pyhänä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisellä on luonnostaan uskonnollinen mieli. Nykypäivänä elämä on melko helppoa, ainakin meillä länsimaissa, mutta aina ei ole ollut näin. Sotarintamilla ei kuulemma ole moniakaan ateisteja. Todellisen kivun ja hädän tullen ateistikin saattaa alkaa huutaa Jumalaa apuun.

Jo muinaisuudessa, viimeistään äärimmäisen hädän hetkellä, kun omat voimat ja viisaus ei enää riitä, epätoivossaan ihminen alkaa huutaa apua yliluonnollisilta voimilta. Saatuaan apua, hän saattaa alkaa rakennella erilaista uskonnollisuutta asian ympärille.

Ehkä joku tai jotkut muinaisuudessa ovat kokeneet joitain hyviä asioita kyseisellä järvellä ja ovat sitten alkaneet palvoa tuota järveä, pitäen sitä pyhänä.

Lue lisää

Ps. Itse en pärjäisi ollenkaan ilman Jumalan, Jeesuksen ja enkelien jokahetkistä apua. He todellakin auttavat minua. En saa edes silli- tai suolakurkkupurkkia auki ilman rukousta.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisellä on luonnostaan uskonnollinen mieli. Nykypäivänä elämä on melko helppoa, ainakin meillä länsimaissa, mutta aina ei ole ollut näin. Sotarintamilla ei kuulemma ole moniakaan ateisteja. Todellisen kivun ja hädän tullen ateistikin saattaa alkaa huutaa Jumalaa apuun.

Jo muinaisuudessa, viimeistään äärimmäisen hädän hetkellä, kun omat voimat ja viisaus ei enää riitä, epätoivossaan ihminen alkaa huutaa apua yliluonnollisilta voimilta. Saatuaan apua, hän saattaa alkaa rakennella erilaista uskonnollisuutta asian ympärille.

Ehkä joku tai jotkut muinaisuudessa ovat kokeneet joitain hyviä asioita kyseisellä järvellä ja ovat sitten alkaneet palvoa tuota järveä, pitäen sitä pyhänä.

Lue lisää

En usko, että ihmisellä on luonnostaan uskonnollinen mieli.
Uskontoa aletaan koulussa takomaan päähän.

Anonyymi kirjoitti:

Ps. Itse en pärjäisi ollenkaan ilman Jumalan, Jeesuksen ja enkelien jokahetkistä apua. He todellakin auttavat minua. En saa edes silli- tai suolakurkkupurkkia auki ilman rukousta.

Lue lisää

Uskon täysin tuon,

minäkää en uskaltaisi elää päivääkää ilman luojan läsnäoloa aina paikalla
jokapaikassa menin minne tahansa,
aina on luoja mun suojelusenkelini.

Suomenkielen pyhä tulee ilmeisesti sanasta püsä ja on alun perin merkinnyt pyhittämistä, mutta sanan etymologia on kiistanalainen. Englannin kielen holy, ruotsin helig sekä saksan heilig ovat samaa kielellistä alkuperää, ja niissä pyhyydellä on kuvattu eheyttä ja terveyttä.

Pyhä eli sakraali on uskontoon liittyvä, alkuperältään jumalalliseksi oletettu ilmiö tai ilmestys. Pyhä on arjen ja maallisen, profaanin, vastakohta. Se on asia tai paikka, jolle on annettu erityisasema uskonnollisessa ajattelussa ja käyttäytymisessä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisellä on luonnostaan uskonnollinen mieli. Nykypäivänä elämä on melko helppoa, ainakin meillä länsimaissa, mutta aina ei ole ollut näin. Sotarintamilla ei kuulemma ole moniakaan ateisteja. Todellisen kivun ja hädän tullen ateistikin saattaa alkaa huutaa Jumalaa apuun.

Jo muinaisuudessa, viimeistään äärimmäisen hädän hetkellä, kun omat voimat ja viisaus ei enää riitä, epätoivossaan ihminen alkaa huutaa apua yliluonnollisilta voimilta. Saatuaan apua, hän saattaa alkaa rakennella erilaista uskonnollisuutta asian ympärille.

Ehkä joku tai jotkut muinaisuudessa ovat kokeneet joitain hyviä asioita kyseisellä järvellä ja ovat sitten alkaneet palvoa tuota järveä, pitäen sitä pyhänä.

Lue lisää

Väärin.

Ihminen on luonnostaan taikauskoinen. Kaikki, mitä ihminen ei ole ymmärtänyt, on perusteltu jollain korkeammalla voimalla. Esi-isät palvoivat luonnonvoimia, rukoilivat sateenjumalia jne.

Siksi on käsittämätöntä, että vielä nykysokanakin, kun tietoa jo kertynyt paljon, on kaikenlaisia sekopäitä, jotka ovat edelleen taikauskossa.

Pitää muistaa sekin, uskonnot myös vallanpitovälineitä. Edelleen soditaan sotia uskonto keppihevosena jne. Uskonnon kautta pyritään hallitsemaan massoja. Vielä tänäkin päivänä. Vähän huono keino jo nykyaikana. Uskontoja hitonmoinen määrä ja uskonnottomien määrä kasvaa jatkuvasti.

Uskokoon kukin mihin haluaa, vaikka pölynimuriinsa. Sen pitäis olla uskovaisen ongelma se. Ikävä kyllä uskovaiset tekevät asiasta ongelman myös muille.

Suvivirsi soikoon!

=DW=

Anonyymi kirjoitti:

En usko, että ihmisellä on luonnostaan uskonnollinen mieli.
Uskontoa aletaan koulussa takomaan päähän.

Ihminen on aina uskonut korkeampiin voimiin ja kuoleman jälkeiseen maailmaan . Kivikautisissa hautalöydöissä on ollut tarvekaluja tuonpuoleista elämää varten.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin.

Ihminen on luonnostaan taikauskoinen. Kaikki, mitä ihminen ei ole ymmärtänyt, on perusteltu jollain korkeammalla voimalla. Esi-isät palvoivat luonnonvoimia, rukoilivat sateenjumalia jne.

Siksi on käsittämätöntä, että vielä nykysokanakin, kun tietoa jo kertynyt paljon, on kaikenlaisia sekopäitä, jotka ovat edelleen taikauskossa.

Pitää muistaa sekin, uskonnot myös vallanpitovälineitä. Edelleen soditaan sotia uskonto keppihevosena jne. Uskonnon kautta pyritään hallitsemaan massoja. Vielä tänäkin päivänä. Vähän huono keino jo nykyaikana. Uskontoja hitonmoinen määrä ja uskonnottomien määrä kasvaa jatkuvasti.

Uskokoon kukin mihin haluaa, vaikka pölynimuriinsa. Sen pitäis olla uskovaisen ongelma se. Ikävä kyllä uskovaiset tekevät asiasta ongelman myös muille.

Suvivirsi soikoon!

=DW=

Lue lisää

Ih.isillä on tarve uskoa. Todisteita ei aina kaivata, uskoo riitä. Eikä uskon tar itse kohdistua tai aallisii henkiin, vaa sada salaliittoteoriat ovat vieneet ihmiset mitä kummallisimpiin uskomuksiin.
Noidat ja shamaanit ovat yhä keskuudessamme. Onnettomuuksien sattuessa uskomme pahuuden voimiin, ja onnekkaissa pelastumistarinoissa kiitetään suojeluksesta ja varjeluksesta.
On myös pidettävä mielessä se pelko, jonka vallassa hätääntyneet vanhemmat vaativat suvivirttä boikottiin.
Mkr.

Nimistö on mielenkiintoinen. Juhani ja Johannes on tullut Suomeen
Johannes Kastajasta, eikö vaan ?

Anonyymi kirjoitti:

Nimistö on mielenkiintoinen. Juhani ja Johannes on tullut Suomeen
Johannes Kastajasta, eikö vaan ?

Kyllä vaan😊

Monestako Pyhäjärvestä voi pyytää muikkua?