Israel matkailumaaksi

Vuoden 1948 arabien ja Israelin sota, joka tunnetaan myös nimellä ensimmäinen arabien ja Israelin sota, seurasi pakollisen Palestiinan sisällissotaa vuoden 1948 Palestiinan sodan toisena ja viimeisenä vaiheena. Sisällissodasta tuli erillisten valtioiden sota Israelin itsenäisyysjulistuksella 14. toukokuuta 1948, Britannian Palestiinan mandaatin päättymisellä keskiyöllä ja arabivaltioiden sotilaallisen liittouman liittymisellä pakollisen Palestiinan alueelle seuraavana aamuna. Sota päättyi virallisesti vuoden 1949 aseleposopimuksiin, joilla perustettiin vihreä linja.

Vuoden 1917 Balfourin julistuksen ja Palestiinan brittiläisen mandaatin perustamisen jälkeen vuonna 1920 sekä sionismin ja Euroopan juutalaisten joukkomuuton yhteydessä Palestiinaan arabien, juutalaisten ja brittien välillä oli ollut jännitteitä ja konflikteja. Britannian politiikka oli tyytymätön sekä arabeihin että juutalaisiin. Arabien vastustus kehittyi vuosien 1936–1939 arabikapinaksi Palestiinassa, kun taas juutalainen oppositio kehittyi vuosien 1944–1947 juutalaisten kapinaksi Palestiinassa.

Sisällissota alkoi päivä sen jälkeen, kun Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan jakosuunnitelma hyväksyttiin 29. marraskuuta 1947 - jossa suunniteltiin alueen jakamista arabivaltioon, juutalaisvaltioon ja erityiseen kansainväliseen hallintoon, joka kattaa Jerusalemin ja Betlehemin kaupungit. Huhtikuussa 1948 alkaneen hyökkäyssarjan lopussa, jossa sionistiset joukot olivat valloittaneet pakollisen Palestiinan kaupunkeja ja alueita valmistautuessaan juutalaisvaltion perustamiseen, sionistijohtajat ilmoittivat Israelin itsenäisyysjulistuksesta 14. toukokuuta 1948. [16] Seuraavana aamuna, brittiläisen mandaatin päättymisen jälkeen, Egypti, Transjordania, Syyria ja Irakin retkikuntajoukot saapuivat Palestiinaan. [17] Hyökkäävät joukot ottivat arabialueet haltuunsa ja hyökkäsivät Israelin joukkoihin ja useisiin juutalaisiin siirtokuntiin. [18][19][20] 10 kuukauden taistelut käytiin enimmäkseen Britannian mandaatin alueella ja Siinain niemimaalla ja Etelä-Libanonissa, ja useat aselepojaksot keskeyttivät. [21]

Sodan loppuun mennessä Israelin valtio hallitsi kaikkia alueita, joita YK oli ehdottanut juutalaisvaltiolle, sekä lähes 60% arabivaltiolle ehdotetusta alueesta,[22] mukaan lukien Jaffa, Lydda ja Ramlen alue, Ylä-Galilea, jotkut Negevin osat, itärannikko Gazan kaupunkiin asti, ja leveä kaistale Tel Aviv–Jerusalem -tietä pitkin. Israel otti myös haltuunsa Länsi-Jerusalemin, jonka oli tarkoitus olla osa Jerusalemin ja sen ympäristön kansainvälistä vyöhykettä. Transjordania otti haltuunsa Itä-Jerusalemin ja Länsirannan, liittäen sen seuraavana vuonna. Egypti miehitti alueen, joka tunnetaan nykyään Gazan kaistana.

Sisällissodan aikana alkaneet palestiinalaisten karkotukset jatkuivat arabien ja Israelin sodan aikana. Satoja palestiinalaisia tapettiin useissa joukkomurhissa, kuten Lyddan ja Ramlen karkotuksissa. Nämä tapahtumat tunnetaan nykyään nimellä Nakba (arabiaksi "katastrofi") ja olivat Palestiinan pakolaisongelman alku. Samanlainen määrä juutalaisia muutti Israeliin sodan jälkeisten kolmen vuoden aikana, mukaan lukien 260 000, jotka muuttivat, pakenivat tai karkotettiin ympäröivistä arabivaltioista.

Trump voisi rakennutaa USA n. uuteen osavaltioon Grönlannin kivan leirin Palestiinalaisten uudeksi kotmaaksi. Puutin voi kylläkin pistää paremmaksi ja tarjota Frans Joosefin maata. 🤭🤭🤭 Kotimaa. Vaikka Rokka kyllä sanoi ennen vastahyökäystä, tiijäte työ pojat, tuolpäin on kotmaa. 😝😝😝

Ilman rakennuslupa. 🤭🤭🤭 Kyllä Muhammed ja käyräsapeli antoivat rakennusluvan ja hyväksyvät piirustukset.