Mitä kuoleman jälkeen?

On se uskonto tuokin. Mutta olet väärässä. Nyt on oikea aika hyväksyä Jeesus Kristus ja tehdä parannus. Olet jo hahmottanut että kuoleman jälkeen on jotain. On helvetti ja taivas. Valitse siitä.

aiotko syntyä itävaltalaisena taidemaalarina 🤣🤣🤣

Vieläkö ne hiiret pitää meteliä ?

Elämä loppuu kuolemaan ja jätät jälkesi tänne elämässä . Ei siinä muuta ole !!!

Kuinka monta vaikkapa taiteilijaa maailma on menettänyt sen vuoksi, etteivät ihmiset uskalla elää tätä ainoaa elämäänsä, vaan uskovat katteettomiin taikauskoihin?

Minä tiedän jo kuka minä olen uudessa elämässäni. Meedio selvitti nimeni ja ammattini tulevassa uudessa elämässäni ja lakimies teki testamentin uudelle minälleni.
En viitsii toista kertaa aloittaa uutta elämääni perseaukisena.

Kuolemän jälkeen tilanne on tasan sama kuin ennen hedelmöittymistä.
Sinua ei millaan perusteella ole olemassa.
Meillä kaikilla on kokemusta olemattomana olosta, mutta onko kellään siitä yhtään huonoa muistoa? Niinpä kuoleman jälkeistä olemattomuuttakaan kannata pelätä.
Eletään niin kauan kun voidaan.

Seur elämässä???
Haaveeksi jää

Miksi joku saa elää elämänsä sairaana, vammaisena, nälässä, sodan keskellä ja taas toinen elää terveenä ja onnellisena koko pitkän elämänsä?
Sattumaako?

"Katoatko pimeyteen ja häviätkö universumista?"

Mieleni lakkaa olemasta, mutta tulen jatkumaan jossakin muodossa universumissa.

"Oletko tyytyväinen tähän elämääsi?"

En erityisemmin vaikka huonomminkin voisi mennä.

"Itse en aio kadota sillä uskon jälleensyntymiseen."

Noh, se ei valitettavasti ole uskosta kiinni. Voinhan minäkin uskoa pystyväni lentämään käsilläni.

"Paljon asioita aion tehdä paremmin seuraavassa elämässä. Haluan opiskella taidetta ja päästä hieman pitemmälle taidemaalarina sillä Tällä hetkellä olen vain ikääntynyt harrastelitaiteilija."

Ymmärrän sen tuskan, olen itse aloitteleva digitaiteilija ja olen jo 40 vuotias. Olisi pitänyt paljon nuorempana jo aloittaa, sillä vaikka itse sanon niin minussa on potentiaalia.

siis elämässä kehitytään , eli ei tehdä samaa virhettä uudestaa !!!
olen ilmeisen omituinen , sillä olen tiedostanut aina mihin päädyn 🤔 että kaikki on vain ajan kysymys !!! mutta uskon sen johtuvan siitä mitä se wahlroos sanoi ? jos pyrkii johonkin pitkän aikaa niin ajan saatossa se ikäänkuin tapahtuu kuin tanssi 🤔 eli itsestään !!! , mutta avain asia on varmasti tuo AIKA !!!

Tämä asia ei kuulu ateismin alueeseen, sillä niille on oma osionsa.
"Mitä kuoleman jälkeen?"
Esim . Budhalaiset voivat uskoa jälleensyntymään, vaikka eivät usko jumalaan.

Jokainen ihminen on vielä pitkään kuoleman jälkeen täynnä kuoleman jälkeistä elämää, matoja, hyönteisiä, lahottajasieniä, bakteerejä jne...

"Mitä kuoleman jälkeen?"

Tämä aihe voi vaihdella paljonkin ateistejen keskuudessa, joten kysymys on vaihteeksi palstalle ihan hyvä.

Itse uskon tietoisuuteni lakkaavan olemasta, ja ruumiini menevän takaisin kiertokulkuun. Eli teknisesti sama tilanne kuin oli ennen syntymääni, sillä erolla, että muisto ja jälki minusta on toki olemassa muille.

"Katoatko pimeyteen ja häviätkö universumista?"

En kumpaakaan. Tietoisuuden olemassaolemattomuus ei ole pimeys, ja kehoni atomit ovat kyllä universumin kierteessä.

"Oletko tyytyväinen tähän elämääsi?"

Kyllä. Olen elänyt tämän ainutkertaisen elämäni sitä silmällä pitäen, että tämä on ainoa.

"Itse en aio kadota sillä uskon jälleensyntymiseen."

Et kylläkään voi sille mitään, jos jälleensyntymistä ei olekaan. Ja kun tuo seikka ei ole uskosta kiinni.

"Paljon asioita aion tehdä paremmin seuraavassa elämässä."

Ja tässä on ongelmasi. Ja monen muun uskonnon ongelma, etteivät sen jäsenet jaksa vaivautua elämään elämäänsä parhaan kaavan mukaan. Kun se elämä onkin ainutkertainen, niin tälläinen usko saa vain tuhlaamaan sen.

"Haluan opiskella taidetta ja päästä hieman pitemmälle taidemaalarina sillä
Tällä hetkellä olen vain ikääntynyt harrastelitaiteilija."

En tiedä miksi et vain harjoittele sitä ammattilaisten opastuksella vielä, vaikka ikää olisikin? Netti on täynnä ohjeita, ja hintaa vastaan saa kyllä ihan kunnon oppaan.

"Sanoisinko keskinkertainen."

Tietysti sinun täytyy ymmärtää myös kuinka vaikea ala on lopulta kyseessä? Todella harvalle käy tuuri, ja heistä tulee tunnettuja, vaikka taito olisikin super hyvä. En ole itse edes amatööri, mutta tunnen valtavasti maalareita ja muita taiteilijoita. Eikä tuo maailma ole tuntematon.

"En tahdo hyväksyä sitä että opintoni tässä elämän koulussa päättyy alaluokalle ja sen jälkeen katoaisin maailmasta."

Siis luuletko elämäsi jatkuvan kuoleman jälkeen samasta kohdasta osaamisella, mutta olisit itse nuori?

Montako lisäelämää kukin saa yrittää uusiksi sinun uskomuksessa? Ja millä perusteella?

Mistä edes keksit, että näin kävisi?
On toki olemassa noita aasialaisia nuoria lahjakkuuksia, mutta sillä ei ole mitään tekemistä tälläisen lisäelämän kanssa.

"Elämä olisi silloin julmaa epäoikeudenmukaista sattumaa."

Jos tuo on sinusta julmaa, niin ei sinulla ole elämänkokemusta tainnut muutenkaan kertyä.

Anteeksi nyt vain, mutta jos sinun maalarin uran jääminen tyngäksi, koska et ole jaksanut panostaa siihen on julmaa, niin todella matalalla on rimasi. Lähinnä sain tekstistäsi kuvan, ettei sattumalla ole ollut mitään tekemistä asian kanssa.

"Sellaista ajatusta täältä korven kätköistä."

Välillä on ihan hyvä tuulettaa ajatuksia.

Kyllä on myös suomalaisia edesmenneitä kontaktissa miracle box. Mahtaako olla ilmainen enää. Raamattu kieltää yhteisen keskustelun. Voi lyhentää elämää. Mutta kyllä on järkeviä sieluja verhon takana.

hyvin todennäköisesti Jumala haluaa jatkaa elämää sen takia elämä jatkuu ja se on kuoleman jälkeinen aika on sitä, että ollaanko sitä nyt jossakin karanteenissa, niin sitä En osaa sanoa mutta niin se että niin Sähkö sähköinsinöörit ovat sitä mieltä, että Ja minäkin olen sähköttäjä itse niin saan yhteyden. Kyllä se on totta ja ihme. Olen operaattori.

Kukaan ei katoa täältä mihinkään sen jälkeen, kun kehon muodostavat atomit hajautuvat erilleen. Ihmiselle käy periaatteessa samoin kuin autolle, joka puretaan osiin; se lakkaa olemasta tiedettynä yksilönä ja toimivana kokonaisuutena, mutta sen osat jatkavat olemassaoloaan toisaalla; varaosina tai sulatettuna päätyy toisiin kohteisiin. Ts. sinussa olevat atomit ovat olleet useita kertoja muissa tehtävissä, esim. dinosaurusten, hyönteisten, siittiöitten jne jne jne rakennusaineina.

Eli kun sinä hajoat atomeiksi, ne atomit jatkavat toisissa tehtävissä, esim. päätyvät toukka-ateriana osaksi linnun elimistöä ja kun tämä lintu hajoaa aikanaan atomeiksi, sen atomit, joista joku oli aikanaan osa sinua, jatkavat taas uudessa kohteessa osana jotain toista kokonaisuutta. Esim. 10000 vuotta sitten kuolleen ihmisen atomit ovat hajallaan pitkin planeettaa.

Kokonaisuus, yksilö, sinä, vain lakkaa olemasta sellaisena ja hajautuu pienimpinä osina ympäristöön. Planeettamme on siis valtava atomien kierrätyslaitos. Mikä on siis ongelma? Se, että ihminen on kehittynyt älylliseksi, ajattelevaksi ja luovaksi eliöksi, joka on luonut itselleen illusiivisen maailman. Käsitteet, määritelmät jne. muodostavat siis informatiivisen illuusion. 'Kuolema' ja siihen liittyvät tunteet on osa illuusiota.

Noilla suunnitelmilla, sinut nakataan hautaan ikuisiksi ajoiksi!

Tervemenoa monttuun kaikki.

Miten ihmeeessä yksilö voisi olla olemsssa miltään osin kuoleman jälkeen?
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Ajatus erillisestä ruumiista ja sielusta on auttamattoman vanhentunut viimeistään aivotutkimuksen edettyä. Kun keho ja hermosto on kuollut ei ihmistä enää ole.

Kuoleman jälkeen olemme hekiolentoja

Minä olin Venäjällä tsaarin aikaan. Vallankumouksen tultua bolsheviikit teloittivat minut koska oli tsaarin palveluksessa laivasto upseerina.
Olen aina ollut kiinnostunut venäjästä, käynyt siellä usein ennen sotaa. Opiskelin Venäjää
Ihailen venäläistä taidetta. Jos rauha tulee niin toivon vielä pääseväni Venäjälle mutta ikä painaa jo.
Ehkä seuraavassa elämässä.

Ensimmäinen kysymys aloittajalle olisi että "JOS JOKU ASIA EI TUNNU KIVALTA NIIN VOIKO SE KUITENKIN OLLA TOTTA?"

Toinen kysymys "MIKÄ ON PARAS TODISTE ETTÄ JÄLLEENSYNTYMINEN ON TOTTA?"


Sen jälkeen kun olet pohtinut hetken näitä kysymyksiä niin voit todeta että maailmankaikkeus ei välitä tippaakaan toiveistasi. Sinulla on vain tämä yksi elämä ja sen jälkeen tietoisuutesi häviää eikä sinua enää ole.

Elämä ja maailma on julma ja "epäoikeudenmukainen", mitä se sitten tarkoittaakaan.
Kun me olemme kuolleet niin meistä jää vain muisto joka sekin häipyy pois kun ne kuolevat jotka meidät tunsivat.

Lue Ilmestyskirja niin tiedät mitä lopun aikoina ja kuoleman jälkeen tapahtuu.

Matojen ruuaksi päädytään ja hyvä niin.

Sitä samaa kuin ennen syntymää. Ei mitään. Tai : ennen oli toiveita, jälkeen on muistoja.

Ihminen rakentuu molekyyleistä, jotka muodostaa DNA:n, kehon kudokset, proteiinit, vitamiinit, veden jne. Kun kuolet, kehosi hajoaa yksittäisiksi molekyyleiksi ja molekyylit hajoavat yksittäisiksi atomeiksi, jotka siirtyvät kierrätykseen. Aikanaan sinussa nyt olevat atomit tulevat olemaan osa muiden asioiden rakennusaineita. Maa on siis suuri kierrätyskeskus, jossa kaikki biologinen aines (ihmiset, eläimet, kasvit, elintarvikkeet jne.) on kierrätysmateriaalia.

Jälleensyntymä? Kun ymmärretään, että tietoisuus/"minä" on aivokohtainen fysiologinen prosessi, johon sisältyy sen yksittäisen aivojärjestelmän omat kertyneet tiedot, muistot, minäkuva jne., niin miten se sama tietoisuus/"minä" voisi siirtyä identtisenä ehjänä yksilönä johonkin toiseen kehoon? Ikävä kyllä se on fyysinen mahdottomuus. Muinaisten henki- ja taikaoppien näkökulmasta asia on tietenkin toinen, sillä siinä voidaan olettaa/väittää, että "minä" ei olekaan fysiologinen aivokohtainen prosessi, vaan jotain "ulkopuolista", joka leijuu kehosta toiseen. Ikävä kyllä tällaisesta ei olemassa mitään aukottomia näyttöjä tai todisteita. Mutta aina on oikeus uskoa sellaiseen ja oikeus olla uskomatta.