Kuolleet eivät tiedä mitään

Kyllä tietoisuus säilyy kuolemassa.
Onhan leikkauksess olleet irtautuneet ruumistaan ja katselleet itseään katon rajasta.
Kuolemanrajakokenuksia on paljon, on käyty kurkkaamassa tuonpuoleiseen nähty tuttuja ja kauniita maisemia.

Miksi Raamatussa kielletään ottamasta yhteyttä vainajahenkiin?

Miksi sellainen tarvitsee kieltää mitä ei ole olemassakaan?

Olen kyllä ymmärtänyt Raamatun ilmoituksen tämän asian osalta eri tavalla. Kristukseen turvaavat pääsevät maallisen elämänsä jälkeen ruumiittomina sieluina taivaan valtakuntaan. Jumala kyllä tuntee jokaisen ja tietää jo etukäteen, ketkä sinne tulevat pääsemään. Kun ihminen kuolee, parhaassa tapauksessa Jumalan antama henki pysyy vielä ruumiittomassa sielussa, vaikka ruumiista sekä sielu että henki erkaantuvatkin. Ilman Jumalan antamaa henkeä ei ole fyysistä elämää sen paremmin kuin hengellistäkään elämää. Kaiken keskiössä on siis Jumalan antama henki. Vain se tekee mahdolliseksi elämän ja elävän olennon olemassa olon. Oli hän sitten maanpäällisessä elämässään tai hengellisessä olomuodossa taivaan kirkkaudessa.

Jos tämä on keskeistä, kaiken ratkaisee siis Jumalan antaman hengen kohtalo. Jos Jumala vaatii antamansa hengen takaisin, se vaipuu Tuonelan uneen viimeiseen tuomioon asti. Jumala kuitenkin muistaa tämänkin ihmisen ja jälleen henki aikanaan palautuu vähintään sielun yhteyteen, niin että hän joutuu kohtaamaan Kristuksen vielä uudelleen. Jotkut voivat vielä pelastua tmänkin prosessin jälkeen.

On toki mahdollista, että turmeltunut sielu päätyy oman valintansa perusteella paholaisen alaisuuteen. Tämä perustuu Jumalan antamaan valinnan vapauteen, johon kuuluu myös langenneitten enkeleitten olemassa olon salliminen. Kadotettu sielu tarkoittaa siis sitä, että Jumala ei jostain syystä vaadikaan enää antamaansa henkeä takaisin, koska sielu on vihkiytynyt Luciferin palvelijaksi ja se on ikäänkuin ottanut kohtalokseen täydellisen eron Jumalasta, jonka lopputulemana on täydellinen häviäminen, kuten myös pahuuden alkuperäisille henkiolennoille aikanaan tapahtuu.

Jumala rakastaa omiaan yli kaiken. Ei hän hyviä enkeleitäkään poista tai hävitä. Miksi Hän poistaisi rakastamansa ihmisen tämän maanpäällisen elämänsä jälkeen. Jumala hallitsee ylimaallista maailmaa, kyllä armon saaneet ihmiset siitäkin osalliseksi tottakai ovat päässeet.

Kaikkea hyvää!

Kaiken lisäksi Raamatussa on kertomus jossa Tuonelasta aiotaan tulla kertomaan maan päällä oleville ihmisille että eläkää siivosti, mutta tätä ei sallita. Tietenkin kuvaus on vertauskuvallinen, mutta miksi käyttää sellaista vertausta joka olisi täysin vastoin soveltuvaa käytäntöä, miksi lietsoa siinä kuvaa kuin kuolleet ihmiset voisivat olla olemassa yhtä aikaa elävien kanssa.

Silti kaikista ihmeteltävää on jos kielletään asia mikä ei ole edes mahdollinen. Niin olisi lakia helppo noudattaa eikä ole vaaraa olla laittomuuden tekijä.

Ainoa, joka lupasi ihmiselle syntiinlankeemuksen jälkeen luontaisen kuolemattomuuden oli käärmeeksi pukeutunut saatana, josta Vapahtaja sanoi, että hän on valheen isä. (Joh 8:44) "Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole;"1Moos.3:4 , vaikka Jumala sanoi päinvastaista " hyvän-ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman"."1Moos.2:17
Kuolleet eivät tiedä mitään. "Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu." Saarn.9:5 Tämä on Herran sana. Jumalalle kiitos!

""Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu." Saarn.9:5"

Eli vain elävät tietävät kuolevansa lihassa - kuolleet eivät enää tiedä mitään. Mutta hengessä olemme silti eläviä, he jotka Kristuksessa ovat.

Raamattu puhuu kahdesta kuolemasta. Ensimmäinen kuolema kohtaa sekä uskovia, että uskosta osattomia (paitsi niitä uskovia, jotka Jeesuksen tullessa takaisia otetaan taivaaseen kuolemaa maistamatta). Toinen kuolema eli helvetin tulijärvi on niiden osa, jotka eivät pelastu. Jeesus viittaa tähän toiseen kuolemaan sanoessaan, että "eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole" Joh.11:26, siis ei joudu kadotukseen, niin kuin jumalattomat "Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi"Ilm.20:14

Jumalalle kiitos iankaikkisesta olemattomuudesta.
😊 😊 😊 😊 😊

Jos ihminen yleensä olisi edes olemassa kun on lahonnut ja muuttunut mullaksi, tai palanut tuhkaksi, on hyvin kyseenalaista. Minä itsekään en ole kiinnostunut tästä nykyisestä ruumiistani niin paljon, että haluaisin sen takaisin kuolemani jälkeen. Mitä minä sillä tekisin? Polvea kolottaa, ja hampaita välillä särkee, ynnä muita vaivoja.

Ylösnousemuksessa ei sitä vanhaa ruumista tarvita. Silloin saadaan uusi ruumis, uusi olemus.

Tämän väliajan olemme vain Jumalan kirjoissa, meitä ei ole olemassakaan. Jos saamme armon kuulua pelastettujen joukkoon, me saamme uuden olemuksen, kaikki tarpeelliset muistot ja ominaisuudet palautetaan mieleen, mutta tuskin kaikkea roskaa ruvetaan ihmiseen asentamaan. On niinkuin tietokonekin: jos uuden ostat, siihen tuskin tunget kaikkea mitä vanhassa tietokoneessasi on ollut, vaan riittää että kaikki tarpeellinen siirtyy uuteen tietokoneeseen.

Sanoohan Raamattu, ettei entisiä enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu. Surulliset ja ahdistavat muistot on poistettu.

Uskon kuitenkin, että me säilytämme oman persoonallisuutemme. Eihän muuten olisi mitään järkeä kasvattaa meitä vuosikymmeniä oppimaan nöyriksi ja rakastaviksi olennoiksi, jos meistä tehdään sellaisia automaattisesti. Oppikaamme siis taivasta varten, ja rukoilkaamme armoa omalle kohdallemme. Ei farisealaisuus meitä pelasta, meidän luonteemme täytyy muuttuaikuisuutta silmällä pitäen. Siksi sinne ei päästetä ketään joka ei halua muuttua.

Jos on tiedottomana, niin aika kuluu nopeasti. Ehkä voi olla joskus hetken hereilläkin.

mielenkiintoinne pyramidipeli , usko mielikuvituskaveriin niin pääset mielikuvitusmaailmaan

kai ne testamentit pitää ennen kuolemaa allekirjoittaa 🤣