Tavallisesta kodin pistorasiasta saatavalle 230 V tehollisarvoiselle vaihtojännitteelle on laskukaavat (Ua = U·√2) jännitteen huippuarvolle, joka on noin 325,27 V.
On myös laskukaava (Uka = 2·Ua/π) jännitteen keskiarvolle puolijakson ajalta, joka on noin 207,07 V.
Tuota keskiarvo jännitettä 207,07 sanotaan myös tasasuuntauskeskiarvoksi. Jopa väitetään että teho kokoaaltotasasuuntauksen kautta olisi vain noin 81 % siitä mitä teho olisi suoraan vaihtosähköllä syötettynä kuormitusvastukseen. Laskemalla tuolla 207,07 V jännitteellä, tuollainen tulos tehoksi tietenkin saataisiinkin.
Maalaisjärjellä ajateltuna tuo ei voi pitää paikkaansa. Samat vaihtosähkön puolijaksot siinä edelleenkin syöttävät vastusta, nyt vain vierekkäin nollatason samalla puolella. Eikä tasasuuntaajan diodien jännitehäviökään aiheuta merkittävää vaikutusta tehoon. Miten tämä keskiarvojännite oikein liittyy tasasuuntaukseen?
Tasasuunnattu keskiarvo
65
839
Vastaukset
- Anonyymi
Tavallisesta pistorasiasta ei tule koskaan 325 volttia, huom! ei siis koskaan.
- Anonyymi
Lukitsetko tuon vastauksen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukitsetko tuon vastauksen?
Lukitsen! Ei kestä nykyiset sähkölaitteet 325 volttia, eikä sisäänrakennettu varoke noissa tapauksissa edes riitä.
Sähköverkon jännite kuluttaja-asiakkaalla saattoi olla 230 V nimellisjännitteestä -10 ... +5% eli max. 242 volttia vanhan mukaan ja uuden säännöksen mukaan 253 V eli nimellinen +10% ja -15 %.
Mutta jotta ei syntyisi väärinymmärrystä, sinä saatat tarkoittaa "huipuilla" sinijännitteen huippuarvoa, joka on 1,41 X tehollisarvo. Puhumme kenties siis eri asioista, pääjännite vs. vaihejännite mukaan lukien.
Tässä standardi: SFS-EN 50160. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukitsen! Ei kestä nykyiset sähkölaitteet 325 volttia, eikä sisäänrakennettu varoke noissa tapauksissa edes riitä.
Sähköverkon jännite kuluttaja-asiakkaalla saattoi olla 230 V nimellisjännitteestä -10 ... 5% eli max. 242 volttia vanhan mukaan ja uuden säännöksen mukaan 253 V eli nimellinen 10% ja -15 %.
Mutta jotta ei syntyisi väärinymmärrystä, sinä saatat tarkoittaa "huipuilla" sinijännitteen huippuarvoa, joka on 1,41 X tehollisarvo. Puhumme kenties siis eri asioista, pääjännite vs. vaihejännite mukaan lukien.
Tässä standardi: SFS-EN 50160.Onko sulla jokin lukihäiriö, kun selvän tekstin sisältöäkin pitää arvailla?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sulla jokin lukihäiriö, kun selvän tekstin sisältöäkin pitää arvailla?
Tyypillinen trolli, ei ymmärrä asiasta mitään, kuitenkin pitää asian vierestä höpötellä ummet ja lammet.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sulla jokin lukihäiriö, kun selvän tekstin sisältöäkin pitää arvailla?
Varmasti, jos niin sanot, mutta oletko sinä witummainen ihminen?
Harkitse itsellesi ylijännitessuojaa 250 V, niin ei pala käpy. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tyypillinen trolli, ei ymmärrä asiasta mitään, kuitenkin pitää asian vierestä höpötellä ummet ja lammet.
No miksi et vastaa itse kysymykseeni avauksessa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No miksi et vastaa itse kysymykseeni avauksessa?
Mitä sinä olet kysynyt?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sinä olet kysynyt?
No lue avaus, trolli.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No lue avaus, trolli.
Ei avaus ole sinun tekemä, koska minä olen avauksen tekijä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei avaus ole sinun tekemä, koska minä olen avauksen tekijä.
Laske (tai päättele) oikea tehollisarvo. Huomaat heti kysymyksesi olevan typerä ja virheellinen.
Käytä sitä maalaisjärkeä. Sotket termejä ja teet omia virheellisiä väittämiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laske (tai päättele) oikea tehollisarvo. Huomaat heti kysymyksesi olevan typerä ja virheellinen.
Käytä sitä maalaisjärkeä. Sotket termejä ja teet omia virheellisiä väittämiä.Kukahan tässä sotkee, et taida ymmärtää paljoakaan sähköstä?
Jos luulet jotain tietäväsi, niin esitä oma käsityksesi asiasta. Siis siitä miksi tasasuunnatun sähkön tehovaikutus olisi vain 81 % vaihtosähköön verrattuna.
https://mechatrofice.com/circuits/rectifier-half-wave-full-wave - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kukahan tässä sotkee, et taida ymmärtää paljoakaan sähköstä?
Jos luulet jotain tietäväsi, niin esitä oma käsityksesi asiasta. Siis siitä miksi tasasuunnatun sähkön tehovaikutus olisi vain 81 % vaihtosähköön verrattuna.
https://mechatrofice.com/circuits/rectifier-half-wave-full-waveSinulla ei ole mitään edellytyksiä arvostella muita. Et osaa laskea etkä tajua tekeväsi jatkuvasti virheitä vaikka saat täysin vääriä tuloksia.
Opettele lukemaan ja opi virheistäsi. - Anonyymi
Kyseessä on 2 eri asiaa!
1) 230 V AC pistorasiasta mitattuna tarkoittaa sellaista vaihtojännitettä, että kun se kytketään kuumennusvastukseen, niin se kuumennusvastus kuumenee samalla teholla kuin se kuumenisi 230V DC:llä (tasavirta).
2) jos teet tällaisen kytkennän:
L ------->|------- C -------- N
Eli siis kytket pistorasian vaiheelta diodin (esim. 1N4007) kondensaattorin plus -nastaan, ja sen saman kondensaattorin miinus -nasta kytketään nollaan, niin tuo kondensaattori latautuu n. 325 V jännitteeseen.
Tämä on myös laskettavissa: sqrt(2) * 230 = 325.
Eli kun tehollisarvo 230 kerrotaan kahden neliöjuurella, saadaan huippuarvo, ja tuo kondensaattori latautuu 0,6V pienempään jännitteeseen kuin tuo huippuarvo, tuo 0,6 V vastaa diodin ns. kynnysjännitettä.
Eli vaihtovirtaa pistorasiasta ei tosiaankaan tule 325V jännitteellä, vaan 230 V.
Mutta kun 230 V vaihtojännite tasasuunnataan yhdellä diodilla (puoliaaltotasasuuntaus) niin saadaan n. 325 V tasajännitettä.
Huomaathan vielä:
jo 100 nF kondensaattori näpäyttää ikävästi sormille, jos se on ladattu 325 V jännitteeseen.
Samalla tavalla ladattuna 100 uF kondensaattori on hengenvaarallinen.
Lisäksi:
1) Elektrolyyttikondensaattoria ei saa ladata väärinpäin (siis jännitteen napaisuus päinvastoin kuin siinä kondensaattorissa on merkinnät), tosin kestää väärinpäin lataamista ainakin 0,6 - 0,7 V jännitteeseen.
2) Elektrolyyttikondensaattoria ei saa ladata korkeampaan jännitteeseen, kuin sen maksimi merkitty jännitekesto on.
Näiden ohjeiden rikkominen johtaa elektrolyyttikondensaattorin varsin rajuun rikkoutumiseen, jonka yhteydessä kuumaa nestemäistä elektrolyyttiä purkautuu rikkoutuvasta elektrolyyttikondensaattorista: sekä palovamman että sähköiskun vaara, lisäksi tuo elektrolyytti on yleensä myrkyllistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti, jos niin sanot, mutta oletko sinä witummainen ihminen?
Harkitse itsellesi ylijännitessuojaa 250 V, niin ei pala käpy.On se kumma juttu nuo jännitteen raja-arvot!
Itse olen kuullut väitteen, jonka mukaan 390V varistori ei riitä 230 V AC kytkentöihin, mutta 420 V varistori riittää.
varistorissahan tuo nimellisjännite on jännite, jolla varistori alkaa johtaa.
Vastaavat vaihtojännitteiden tehollisarvot siis lasketaan näin:
420 V / sqrt(2) = 296,98 V
390 V / sqrt(2) = 275,77 V
Tuolla alemmalla arvolla:
275,77 / 230 = 1,199 mikä vastaa 19,9 % ylijännitetilannetta.
ja vastaavasti tuolla ylemmallä arvolla:
296,98 / 230 = 1,291 mikä vastaa 29,1 % ylijännitetilannetta.
JOS tuo varistoreista esitetty väite siis pitää paikkansa, niin:
nimellisesti 230 V verkkojännitteellä:
yli 20% ylijännitteitä esiintyy toisinaan.
yli 29% ylijännitteitä ei esiinny juuri koskaan.
Eli jos suojana käytetään 420V varistoria, niin:
25% ylijännitteellä varistori ei johda, eli ei vaikuta mitään.
29,1 % ylijännitteellä varistori alkaa johtaa, oikosulkien sen ylijännitteen.
Luonnollisesti:
Käytettäessä varistoria ylijännitesuojana, tulee ennen varistoria olla sulake suojana.
Onhan toki sähkökeskuksessakin sulake tai johdonsuojakatkaisin, mutta voisi olla hyvä, että laitteessa, jossa on varistori, on myös oma sulake ennen sitä varistoria.
Näin siksi, että jos pistorasia on syötetty 16A sulakkeen takaa, niin silloin ylijännitetilanteessa se varistori joutuu kestämään ainakin tuon 16A, lyhytaikaisesti enemmänkin.
varistoreissa siis ilmoitetaan se hetkellinen (eli tasa-) jännite, jolla alkaa johtaa.
Vaihtojännitteen yhteydessä ilmoitetaan tehollisarvo, jollei toisin mainita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyseessä on 2 eri asiaa!
1) 230 V AC pistorasiasta mitattuna tarkoittaa sellaista vaihtojännitettä, että kun se kytketään kuumennusvastukseen, niin se kuumennusvastus kuumenee samalla teholla kuin se kuumenisi 230V DC:llä (tasavirta).
2) jos teet tällaisen kytkennän:
L ------->|------- C -------- N
Eli siis kytket pistorasian vaiheelta diodin (esim. 1N4007) kondensaattorin plus -nastaan, ja sen saman kondensaattorin miinus -nasta kytketään nollaan, niin tuo kondensaattori latautuu n. 325 V jännitteeseen.
Tämä on myös laskettavissa: sqrt(2) * 230 = 325.
Eli kun tehollisarvo 230 kerrotaan kahden neliöjuurella, saadaan huippuarvo, ja tuo kondensaattori latautuu 0,6V pienempään jännitteeseen kuin tuo huippuarvo, tuo 0,6 V vastaa diodin ns. kynnysjännitettä.
Eli vaihtovirtaa pistorasiasta ei tosiaankaan tule 325V jännitteellä, vaan 230 V.
Mutta kun 230 V vaihtojännite tasasuunnataan yhdellä diodilla (puoliaaltotasasuuntaus) niin saadaan n. 325 V tasajännitettä.
Huomaathan vielä:
jo 100 nF kondensaattori näpäyttää ikävästi sormille, jos se on ladattu 325 V jännitteeseen.
Samalla tavalla ladattuna 100 uF kondensaattori on hengenvaarallinen.
Lisäksi:
1) Elektrolyyttikondensaattoria ei saa ladata väärinpäin (siis jännitteen napaisuus päinvastoin kuin siinä kondensaattorissa on merkinnät), tosin kestää väärinpäin lataamista ainakin 0,6 - 0,7 V jännitteeseen.
2) Elektrolyyttikondensaattoria ei saa ladata korkeampaan jännitteeseen, kuin sen maksimi merkitty jännitekesto on.
Näiden ohjeiden rikkominen johtaa elektrolyyttikondensaattorin varsin rajuun rikkoutumiseen, jonka yhteydessä kuumaa nestemäistä elektrolyyttiä purkautuu rikkoutuvasta elektrolyyttikondensaattorista: sekä palovamman että sähköiskun vaara, lisäksi tuo elektrolyytti on yleensä myrkyllistä."Eli vaihtovirtaa pistorasiasta ei tosiaankaan tule 325V jännitteellä, vaan 230 V."
- Kylläpä siellä vaan se 325 V esiintyy
- Anonyymi
Teho on verrannollinen jännitteen neliöön. Energia on tehon aikaintegraali. Kun lasketaan energia puolijakson yli verkkojännitteelle ( huippuarvo 325.27 V ) ja samasta vaihtojännitteestä tasasuunnatulle vakiojännitteelle ( 207.07 V ), saadaan energioiden suhteeksi 0.81.
Jos tasasuuntaus olisi häviötöntä, niin samalla vastuksella tasasuuntaajan kautta syötetty vastus kuluttaa vähemmän energiaa. Se myös ottaa vähemmän energiaa verkosta.- Anonyymi
Noinhan sitä väitetään, mutta mihin se puuttuva energia jää? Ei tasasuuntaajalla ainakaan noin suurta tehohäviötä ole. Vai eikö sähköverkosta otetakaan tuon enempää tehoa?
- Anonyymi
"Sähköverkon jännite kuluttaja-asiakkaalla saattoi olla 230 V nimellisjännitteestä -10 ... +5% eli max. 242 volttia vanhan mukaan ja uuden säännöksen mukaan 253 V eli nimellinen +10% ja -15 %."
Tuota on turha mihinkään tasasuunnata, koska sinijännite ei kiinnosta ketään. Jos töpselistä tulee 253 V, suuri osa tasasuuntaajista sanoo sopimuksen irti.- Anonyymi
Mistä noita 'viisaita' riittää? 😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä noita 'viisaita' riittää? 😂
Mikä naurattaa? Jos syötät heikkotasoiselle tasasuuntaajalle 253 V, se tarkoittaa sinikäyrälle 360 V, Sitä ei kestä tavan laitteet, kysy vaikka aloittajalta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä naurattaa? Jos syötät heikkotasoiselle tasasuuntaajalle 253 V, se tarkoittaa sinikäyrälle 360 V, Sitä ei kestä tavan laitteet, kysy vaikka aloittajalta.
Se naurattaa, kun on niin vaikeaa pysyä asiassa, lörpötellään asian vierestä...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se naurattaa, kun on niin vaikeaa pysyä asiassa, lörpötellään asian vierestä...
No kommentoi tähän: "Jos syötät heikkotasoiselle tasasuuntaajalle 253 V, se tarkoittaa sinikäyrälle 360 V, Sitä ei kestä tavan laitteet, kysy vaikka aloittajalta."
Onko tuo väite totta vai ei? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No kommentoi tähän: "Jos syötät heikkotasoiselle tasasuuntaajalle 253 V, se tarkoittaa sinikäyrälle 360 V, Sitä ei kestä tavan laitteet, kysy vaikka aloittajalta."
Onko tuo väite totta vai ei?Ei tuollaista väitettä käsitelty aloituksessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tuollaista väitettä käsitelty aloituksessa.
Eli et vaan osaa.
- Anonyymi
Huomaa että joillakin on vaikea ajatella vaihtovirtaa ja vaiheiden välistä jännitettä.
Tehkää harjoitus ja piirtäkää paperille 3 sinikäyrää.
Sen jälkeene leikatkaa siitä piirroksesta ne sinikäyrät irti siten että nollan kupikin puoli on irrallaan.
Sen jälkeen asettakaa ne käyrät nollan yläpuolelle, tuon saman tekee tasasuuntaus.
Huomaatte että saatte aikaiseksi pientä aaltoilua kuin vuoren huippuja.
Nyt jatkakaa askartelua ja leikatkaa 1/3 niistä käyrien huipuista irti ja sijoittakaa huiput niihin notkelmiin niin saatte suoristettua huiput suoraksi, eli saman mikä kela ja kondensaattori tekee.
Nyt verratkaa tuon suoran huipun korkeutta nollaviivaan.
Tästä löytyy paljon kirjallisuutta ja oppimateriaalia, lukekaa ja perehtykää - Anonyymi
Kun asialle ei löytynyt täällä selitystä, piti tehdä käytännön koe 150 W hehkulampulla, siltatasasuuntaajalla ja tarkalla kulutusmittarilla.
Kuten epäilinkin, niin ilman tasasuuntaajaa ja tasasuuntaajan kanssa, mittari näytti lukematarkkuuden puitteissa samaa 145 W teholukemaa. Ei puhettakaan mistään 19 W tehohävikistä.
Tämä tasasuuntauskeskiarvo on täysin laskennallinen arvo, joka ei käytännössä esiinny. Jos olisi sellainen suodatusmenetelmä joka ei ottaisi sähköverkosta ylimääräistä energiaa jännitteen huippujen aikana, silloin tasajännite asettuisi tuolle 207,07 V tasolle.
Suodattamattomat kokoaaltotasasuunnatut puolijaksot vastaavat käytännössä samaa kuin vaihtojännite.- Anonyymi
"Suodattamattomat kokoaaltotasasuunnatut puolijaksot vastaavat käytännössä samaa kuin vaihtojännite".
Juuri näin. Pelkän diodisillan häviö lienee vähäinen.
Suodatuksen häviö on sitten oma lukunsa. Pelkkä RC-suodatus kuluttaa jo ylimääräistä tehoa suodattimen vastuksessa R. - Anonyymi
P = U^2/ R
Valitaan R=1 ohmia. Verkkojännitteen tehollinen arvo on 230 V. Sillä saadaan vastukseen teho 52900,00 W. Jos sitten jostakin saadaan 207,07 V tasajännite, niin sillä vastukseen saadaan teho 42877,98 W. Näiden suhde on 0.81. Ja tuo 207,07 V on verkkojännitteen tasasuunnattu ja suodatettu arvo.
Jos tasasuuntaus ja suodatus olisivat häviöttömiä, niin mittarin tulisi näyttää 19 % pienempää lukemaa.
Pelkkä tasasuuntaus diodisillalla antaa aallonpuolikkaita. Diodisillan häviö voi olla pieni. Tällöin vastukseen menee ~ sama teho kuin vaihtojännitteellä. Jos mitattu verkosta otettu teho on käytännössä sama molemmissa tapauksissa, niin jää kaksi mahdollisuutta.
1) jännitettä ei ole suodatettu
2) suodatuksen häviö ~ 19 % - Anonyymi
Tämä 19 % ero tehoissa johtuu siitä kun tasasuunnatut puolijaksojen huiput olisi 'lanattu' siihen 207,07 V jännitetason, eikä silloin teho enää kasva neliössä jännitteen suhteen jännitteen huippujen kohdilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
P = U^2/ R
Valitaan R=1 ohmia. Verkkojännitteen tehollinen arvo on 230 V. Sillä saadaan vastukseen teho 52900,00 W. Jos sitten jostakin saadaan 207,07 V tasajännite, niin sillä vastukseen saadaan teho 42877,98 W. Näiden suhde on 0.81. Ja tuo 207,07 V on verkkojännitteen tasasuunnattu ja suodatettu arvo.
Jos tasasuuntaus ja suodatus olisivat häviöttömiä, niin mittarin tulisi näyttää 19 % pienempää lukemaa.
Pelkkä tasasuuntaus diodisillalla antaa aallonpuolikkaita. Diodisillan häviö voi olla pieni. Tällöin vastukseen menee ~ sama teho kuin vaihtojännitteellä. Jos mitattu verkosta otettu teho on käytännössä sama molemmissa tapauksissa, niin jää kaksi mahdollisuutta.
1) jännitettä ei ole suodatettu
2) suodatuksen häviö ~ 19 %"Rippelin" suodattaminen 1 % tasolle yksinkertaisella RC-suotimella vaatii 300 ms aikavakion. Jos kondensaattori olisi 5600 uF, niin vastus pitää olla ~ 50 ohmia. Lampun ottama virta on ~0.65 A. Se menee suodatusvastuksen kautta. Tehohäviö suodatusvastuksessa olisi 22 W eli 15 % lampun tehoon suhteutettuna. Suodatusvastuksen jännitehäviö lampun virralla olisi 32 V.
Tuollainen kondensaattori maksaa noin 100 e ja tehovastus muutaman eron. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Rippelin" suodattaminen 1 % tasolle yksinkertaisella RC-suotimella vaatii 300 ms aikavakion. Jos kondensaattori olisi 5600 uF, niin vastus pitää olla ~ 50 ohmia. Lampun ottama virta on ~0.65 A. Se menee suodatusvastuksen kautta. Tehohäviö suodatusvastuksessa olisi 22 W eli 15 % lampun tehoon suhteutettuna. Suodatusvastuksen jännitehäviö lampun virralla olisi 32 V.
Tuollainen kondensaattori maksaa noin 100 e ja tehovastus muutaman eron.Eikö hakkuritekniikalla saisi palasteltua noita puolijaksoja pienemmin häviöin puhtaaksi tasajännitteeksi?
Eikös tehokertoimen korvaus PFC tee juuri tätä?
- Anonyymi
Pieni vinkki: Trollille on tärkeintä saada huomiota eli reaktioita mahdollisimman nopeasti. Eli jos jostakin syystä koet tarpeelliseksi ruokkia trollia huomiollasi niin tee se viiveellä mahdollisimman myöhään. Näin sinä päätät keskustelun tahdin ja trolli joutuu tanssimaan sinun määräämässäsi tahdissa.
- Anonyymi
Onko avaus siis trolli?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko avaus siis trolli?
Trolli harvemmin tekee aloituksia, mutta trolli kiirehtii ensimmäisenä kommentoimaan uutta aloitusta, sillä jos keskustelu pääsee alakamaan asiapitoisena - siitä trolli ei tykkää.
- Anonyymi
Googlen mukaan tämä nimenomainen keskustelu on tällä hetkellä ainoa paikka jossa termiä "tasasuunnattu keskiarvo" käytetään. Se on siis jonkun ihan omaa keksintöä. Varsinkin, kun mikään yksinkertainen kytkentä ei tuota siniaallosta tuollaista keskiarvojännitettä.
Hetkellinen teho on virta kertaa jännite. Vakiokuormaan virta on jännite per kuorman resistanssi eli teho P=U²/R. Se kiinnostava suure onkin jännitteen tehollisarvo Urms eli jännitteen neliön U² keskiarvon neliöjuuri (rms, root mean square). Se ei häviöttömässä tasasuuntauksessa muutu mitenkään verrattuna tasasuuntaamattomaan tilanteeseen.- Anonyymi
Kannattaisi lukea ketju ennen kuin kommentoi.
- Anonyymi
Kannattaisi opetella googlaamaan jos ei löydä osumia sanalle "tasasuuntauskeskiarvo". Tai avaa sitten jonkun sähkötekniikan käsikirjan, tai -oppikirjan.
- Anonyymi
Tämä puolijakson keskiarvojännite (tasasuuntauskeskiarvo) on vähän sellainen sähkötekniikan kummajainen, se on teoriassa määriteltävissä, mutta sitä ei spontaanisti käytännössä esiinny.
- Anonyymi
Mihin tämä keskustelu liittyy, mitä asiakysymyksellä saavutetaan käytännössä vai onko tämä teoreettista ja hypoteettista pohdintaa?
Onko asialla niin paljon merkitystä, että Nobelin fysiikan palkinto olisi kiikarissa?- Anonyymi
Kertausta:
Kun vaihtojännitteen tehollinen arvo on 230 V, niin siitä tasasuunnatun aallonpuolikkaista koostuvan vaihtelevan jännitteen tehollinen arvo on myös 230 V.
Jos tasasuunnattu jännite suodatetaan, niin suodatetun tasajännitteen arvo on 207.07 V. Se on myös tuon tasajännitteen tehollinen arvo.
Kuormitusvastuksen ottama teho on verrannollinen jännitteen tehollisarvon neliöön. Näiden suhde on tuosta 0.81. Eli samalla kuormitusvastuksella saadaan suodatetusta tasajännitteestä 19 % pienempi teho.
Jos suodatus ei kuluttaisi tehoa, niin verkosta otettu teho olisi 19 % pienempi. Joku oli kuitenkin edellä mitannut, että 150 W lamppuun menee verkosta ~sama teho. Jos näin on, nin suodatuksessa häviää tuo 19 %. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kertausta:
Kun vaihtojännitteen tehollinen arvo on 230 V, niin siitä tasasuunnatun aallonpuolikkaista koostuvan vaihtelevan jännitteen tehollinen arvo on myös 230 V.
Jos tasasuunnattu jännite suodatetaan, niin suodatetun tasajännitteen arvo on 207.07 V. Se on myös tuon tasajännitteen tehollinen arvo.
Kuormitusvastuksen ottama teho on verrannollinen jännitteen tehollisarvon neliöön. Näiden suhde on tuosta 0.81. Eli samalla kuormitusvastuksella saadaan suodatetusta tasajännitteestä 19 % pienempi teho.
Jos suodatus ei kuluttaisi tehoa, niin verkosta otettu teho olisi 19 % pienempi. Joku oli kuitenkin edellä mitannut, että 150 W lamppuun menee verkosta ~sama teho. Jos näin on, nin suodatuksessa häviää tuo 19 %.Siis ilman suodatusta tasasuunnattu jännite vastaa lähes vaihtojännitteen tehollisarvoa, poisluettuna vähäinen tasasuuntaajan häviö.
On aika haasteellista rakentaa sellainen suodatus tasasuuntaajan perään, joka tuottaisi tämän laskennallisen 207,07 V tasajännitteen myös ilman kuormitusta. Suodatuspiirit voi mitoittaa vain tiedetyllä vakiokuormituksella toimivaksi. Jännite karkaa heti kun kuormitusvirta alenee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis ilman suodatusta tasasuunnattu jännite vastaa lähes vaihtojännitteen tehollisarvoa, poisluettuna vähäinen tasasuuntaajan häviö.
On aika haasteellista rakentaa sellainen suodatus tasasuuntaajan perään, joka tuottaisi tämän laskennallisen 207,07 V tasajännitteen myös ilman kuormitusta. Suodatuspiirit voi mitoittaa vain tiedetyllä vakiokuormituksella toimivaksi. Jännite karkaa heti kun kuormitusvirta alenee.Käytännössä näin varmaan on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käytännössä näin varmaan on.
Eli energiaa säästyy ja maailma pelastuu, niinkö?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli energiaa säästyy ja maailma pelastuu, niinkö?
Suodatus tulee kieltää. Tai ainakin sitä pitää verottaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suodatus tulee kieltää. Tai ainakin sitä pitää verottaa.
Yksinkertainen kondensaattoriin varaava suodatus on jo kielletty isomman tehon laitteissa. Teholähde saa ottaa virtaa sähköverkosta vain samassa suhteessa jännitekäyrän kanssa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksinkertainen kondensaattoriin varaava suodatus on jo kielletty isomman tehon laitteissa. Teholähde saa ottaa virtaa sähköverkosta vain samassa suhteessa jännitekäyrän kanssa.
Ei pysty kieltämään!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei pysty kieltämään!
Itsellesi, omiin tasureihisi saat saat viritellä konkkia ihan vapaasti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itsellesi, omiin tasureihisi saat saat viritellä konkkia ihan vapaasti.
Mitä selität, sinäkin voit tehdä omiisi mitä haluat. Niin voin minä ja muutkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä selität, sinäkin voit tehdä omiisi mitä haluat. Niin voin minä ja muutkin.
Mitäs sitten uhoat, jos kukaan ei ole sinua edes kieltänytkään?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitäs sitten uhoat, jos kukaan ei ole sinua edes kieltänytkään?
Idiootti sanoi:"Yksinkertainen kondensaattoriin varaava suodatus on jo kielletty."
Kyllä tuo yritti kieltää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Idiootti sanoi:"Yksinkertainen kondensaattoriin varaava suodatus on jo kielletty."
Kyllä tuo yritti kieltää.Taitaa sulla olla ymmärryksessä vikaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa sulla olla ymmärryksessä vikaa?
Mitä oikein uhoat siinä?! Mene pois.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa sulla olla ymmärryksessä vikaa?
No mitä tuo "On Kielletty" -kielto sitten koski?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mitä tuo "On Kielletty" -kielto sitten koski?
Se oli trollin höpinää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mitä tuo "On Kielletty" -kielto sitten koski?
Teollista valmistusta, ei harrastajien omia askarteluja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teollista valmistusta, ei harrastajien omia askarteluja.
Ei ole mitään estettä valmistaa teollisesti, jos kysyntää löytyy. Raha määrää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ole mitään estettä valmistaa teollisesti, jos kysyntää löytyy. Raha määrää.
Hahahaa!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hahahaa!
Kummallinen purkaus tuossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kummallinen purkaus tuossa.
Älä enää, kohta tukehdun nauruun sinun jutuillesi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä enää, kohta tukehdun nauruun sinun jutuillesi.
Älä tukehdu ennenkuin vastaat. Missä se teollinen valmistus on kielletty?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä tukehdu ennenkuin vastaat. Missä se teollinen valmistus on kielletty?
Googlaa PFC power factor correction, löydät tietoa asiasta ja standardeista joissa selvitetty vaatimukset teholähteille.
- Anonyymi
Minä en noista huippuarvoista ole muuten välittänyt kun että dipdisiltojen ja konkkien pitää olla tarpeeksi hyvin mitoitettuja. Silta ei maksa paljon.
Olen nykyiseen isoon virtalähteeseeni (3-25 V, 18 A) tehnyt resistiivisen viivepiirin muuntajan jälkeen, jotta virtojen kytkentä ei riko diodisiltaa kun isot konkat (2 x 100 000 uF) imaisevat startissa. Meni yksi 50 A silta kun en heti uskonut.- Anonyymi
Ennen ongelmana oli putkilaitteiden isot suodatuskonkat yhdessä putkien kylmänä virtaa tempaisevien hehkujen kanssa. Silloin käytettiin NTC-vastusta rajoittamaan syöksyvirtaa.
- Anonyymi
Totta on että verkkojännitteestä saadaan tasasuuntaamalla kondensaattoriin lähes tuo 325 V, mutta vain kuormittamattomana. Se ei ole tehollinen jännite. Pienikin kuorma pudottaa tasasuunnatun jännitteen sinne tehollisen jännitteen alueelle.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2139193
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k265948- 1024848
- 584823
- 843929
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.743463- 583437
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä262916Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv522825- 432681