Ajatellessani ns. "elänsuojelijoiden" tempauksia ja mielipiteitä, ne ovat panneet epäilemään, että tämän alan fanaatikkoja vaivaa sama kuin muitakin fanaatikkoja: psyykkinen epävakaisuus ja yleinen arvostelukyvyn puute ja kykenemättömyys tajuta kokonaisuuksia ja erityisesti biologisen tiedon puute.
Eräs syy voi olla se, että kaupunkimaisissa oloissa lapsi helposti vieraantuu luonnosta, niin täydellisesti, että käsitys eläimistä syntyy lastenlehtien Aku Ankasta ja vastaavista. Kun tällainen kuva eläimistä jää alitajuntaan, se ilmeisesti vaikuttaa myöhemminkin.
Tämän tyhmistymisen eräs kukkanen on turkiskasvatuksen vastustaminen. Ehkäpä vain siksi, että karvainen turkki muistuttaa elävästä eläimestä. Vaan kun karvat on poistettu, ei ole mitään tarvetta vastustaa kenkiä tai vöitä. Puhumattakaan, että hyvin laitettu pihvi toisi mieleen muistumia sen takana olevasta eläimestä, sen paremmin kuin kakussa olevat kanan sikiöt tai kalaruokien vainajat.
Uskallan väittää, että turkis- tai muidenkaan eläinten kasvattaminen ei vahingoita eläinkuntaa tai muutakaan luontoa murto-osaltaankaan niin paljon kuin monet muut elinkeinot, kuten vaikkapa teollisuus saati liikenne monine saaste- ja myrkkypäästöineen. Teollisten, kemiallisesti valmistettujen tuotteiden sijasta luonnoystävien pitäisi suosia ekologisia ja kestäviä luonnontuotteita, kuten nahka- ja turkisvaatteita.
Turkisvaatteilla pystyttäisiin myös laskemaan luonnolle tuhoisaa asuntojen kerskalämmitystä.
Mutta jos ymmärrys biologisista tosiasioista puuttuu, nuori mieli helposti eksyy hakoteille.
Ehkei koulussa enää opeteta sitä, että luonnon kiertokulussa on välttämätöntä, että lajit käyttävät toisiaan hyväksi; muurahaiset kasvattavat kirvoja ja ihmiset lehmiä, sikoja ja turkiseläimiä. Ja lopuksi ihmiset tulevat aivan samoin käytetyksi matojen ruokana.
Jos ajatellaan lajien selviytymiskeinoja, on monta eläinlajia, jotka varmistavat lajin säilymisen tulemalla syödyksi. Jälkeläiset sitten pystyvvät lisääntymään.
Samaa voi sanoa ihmisen hoitoon joutuneista lajeista. Ne ovat pystyneet säilymään kaikkein parhaiten. Mikä pienpeto on säilynyt paremmin kuin minkki? - Vesikko villinä on Suomesta jo kadonnut. Siksi on luonnon säilymisen kannalta etu, että minkkiä kasvatetaan.
Kun jotkut vegaanit puhuvat siitä, kuinka paljon enemmän ruokaa (kasviksia) pystyttäisiin tuottamaan nyt karjan laiduntamissa pelloissa, he yksinkertaisesti haluaisivat viedä elintilan eläimiltä ja ottaa sen ihmisten käyttöön - kunnes ihmisillä ei ole jäljellä kuin seisomapaikkoja.
Mielestäni ihmisen pitää antaa elintila eläimille, myös kasvattamalla niitä. Tulevaisuudessa se luultavasti on ainoa varma tapa.
Eräs syy voi olla se, että kaupunkimaisissa oloissa lapsi helposti vieraantuu luonnosta, niin täydellisesti, että käsitys eläimistä syntyy lastenlehtien Aku Ankasta ja vastaavista. Kun tällainen kuva eläimistä jää alitajuntaan, se ilmeisesti vaikuttaa myöhemminkin.
Tämän tyhmistymisen eräs kukkanen on turkiskasvatuksen vastustaminen. Ehkäpä vain siksi, että karvainen turkki muistuttaa elävästä eläimestä. Vaan kun karvat on poistettu, ei ole mitään tarvetta vastustaa kenkiä tai vöitä. Puhumattakaan, että hyvin laitettu pihvi toisi mieleen muistumia sen takana olevasta eläimestä, sen paremmin kuin kakussa olevat kanan sikiöt tai kalaruokien vainajat.
Uskallan väittää, että turkis- tai muidenkaan eläinten kasvattaminen ei vahingoita eläinkuntaa tai muutakaan luontoa murto-osaltaankaan niin paljon kuin monet muut elinkeinot, kuten vaikkapa teollisuus saati liikenne monine saaste- ja myrkkypäästöineen. Teollisten, kemiallisesti valmistettujen tuotteiden sijasta luonnoystävien pitäisi suosia ekologisia ja kestäviä luonnontuotteita, kuten nahka- ja turkisvaatteita.
Turkisvaatteilla pystyttäisiin myös laskemaan luonnolle tuhoisaa asuntojen kerskalämmitystä.
Mutta jos ymmärrys biologisista tosiasioista puuttuu, nuori mieli helposti eksyy hakoteille.
Ehkei koulussa enää opeteta sitä, että luonnon kiertokulussa on välttämätöntä, että lajit käyttävät toisiaan hyväksi; muurahaiset kasvattavat kirvoja ja ihmiset lehmiä, sikoja ja turkiseläimiä. Ja lopuksi ihmiset tulevat aivan samoin käytetyksi matojen ruokana.
Jos ajatellaan lajien selviytymiskeinoja, on monta eläinlajia, jotka varmistavat lajin säilymisen tulemalla syödyksi. Jälkeläiset sitten pystyvvät lisääntymään.
Samaa voi sanoa ihmisen hoitoon joutuneista lajeista. Ne ovat pystyneet säilymään kaikkein parhaiten. Mikä pienpeto on säilynyt paremmin kuin minkki? - Vesikko villinä on Suomesta jo kadonnut. Siksi on luonnon säilymisen kannalta etu, että minkkiä kasvatetaan.
Kun jotkut vegaanit puhuvat siitä, kuinka paljon enemmän ruokaa (kasviksia) pystyttäisiin tuottamaan nyt karjan laiduntamissa pelloissa, he yksinkertaisesti haluaisivat viedä elintilan eläimiltä ja ottaa sen ihmisten käyttöön - kunnes ihmisillä ei ole jäljellä kuin seisomapaikkoja.
Mielestäni ihmisen pitää antaa elintila eläimille, myös kasvattamalla niitä. Tulevaisuudessa se luultavasti on ainoa varma tapa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..on sairaus. Alalla kuin alalla se kertoo kyvyttömyydestä nähdä kokonaisuuksia ja ottaa uutta tietoa vastaan. Onneksi ns. eläinsuojelijoita on normaalipsyykelläkin varustettuna.
"Ajatellessani ns. "elänsuojelijoiden" tempauksia ja mielipiteitä, ne ovat panneet epäilemään, että tämän alan fanaatikkoja vaivaa sama kuin muitakin fanaatikkoja: psyykkinen epävakaisuus ja yleinen arvostelukyvyn puute ja kykenemättömyys tajuta kokonaisuuksia ja erityisesti biologisen tiedon puute.
Eräs syy voi olla se, että kaupunkimaisissa oloissa lapsi helposti vieraantuu luonnosta, niin täydellisesti, että käsitys eläimistä syntyy lastenlehtien Aku Ankasta ja vastaavista. Kun tällainen kuva eläimistä jää alitajuntaan, se ilmeisesti vaikuttaa myöhemminkin.
Tämän tyhmistymisen eräs kukkanen on turkiskasvatuksen vastustaminen.
...
Mutta jos ymmärrys biologisista tosiasioista puuttuu, nuori mieli helposti eksyy hakoteille.
Ehkei koulussa enää opeteta..."
Esityksessäsi riittää loukkauksia. Hyökkäys ei kohdistu itse argumentteihin.
Monet liikkeen johtohahmoista ovat entisiä metsästäjiä, karjankasvattajia ja eläinkokeita suorittaneita tutkijoita.
"Ehkäpä vain siksi, että karvainen turkki muistuttaa elävästä eläimestä. Vaan kun karvat on poistettu, ei ole mitään tarvetta vastustaa kenkiä tai vöitä. Puhumattakaan, että hyvin laitettu pihvi toisi mieleen muistumia sen takana olevasta eläimestä, sen paremmin kuin kakussa olevat kanan sikiöt tai kalaruokien vainajat."
Väität siis että tarhauksen vastustajat eivät näe ongelmaa muussa hyväksikäytössä? Mitä näyttöä siitä on? Huomaa ettet ole määritellyt tarkemmin keistä puhut.
"Uskallan väittää, että turkis- tai muidenkaan eläinten kasvattaminen ei vahingoita eläinkuntaa tai muutakaan luontoa murto-osaltaankaan niin paljon kuin monet muut elinkeinot, kuten vaikkapa teollisuus saati liikenne monine saaste- ja myrkkypäästöineen. ..."
Luonnonsuojelu on erillinen aihe. Vähempi paha ei muutenkaan vastaa hyvää. Varmaankin turkistarhauksesta luopuminen on helpompaa kuin esimerkiksi autoista luopuminen?
"luonnon kiertokulussa on välttämätöntä, että lajit käyttävät toisiaan hyväksi; muurahaiset kasvattavat kirvoja ja ihmiset lehmiä, sikoja ja turkiseläimiä. Ja lopuksi ihmiset tulevat aivan samoin käytetyksi matojen ruokana.
Jos ajatellaan lajien selviytymiskeinoja, on monta eläinlajia, jotka varmistavat lajin säilymisen tulemalla syödyksi."
Puhut muurahaisista ja ihmisistä yhtaikaa, aivan kuin antaaksesi ymmärtää että järkeilyn lahjat ovat näillä eläimillä samat.
-Muurahaisia on useita tuhansia lajeja. Elintavat vaihtelevat.
-Muurahaisten aivot ovat hyönteisten aivoiksi kehittyneet. Muurahaisten toimintaa ohjaavat vaistot. Evoluution kautta muurahaisten ominaisuudet voivat muuttua. Ihmisen käytösmallit eivät ole yhtä jäykkiä.
-Jotkut muurahaislajit harjoittavat eräänlaista karjanhoitoa. On esitetty että tietyt kirvalajit saattavat olla riippuvaisia muurahaisista. Ihmiset eivät ole riippuvaisia lehmästä, siasta tai nk.turkiseläimistä. Emme myöskään eritä muurahaishappoa.
Luonnon tosiasioista ei voida välttämättä johtaa eettisiä arvoja. Puhutaan naturalistisesta virhepäätelmästä.
Kiinnostaisi silti tietää mitkä näistä monista eläinlajeista varmistavat jatkumisensa tulemalla syödyksi.
"Samaa voi sanoa ihmisen hoitoon joutuneista lajeista. Ne ovat pystyneet säilymään kaikkein parhaiten."
Mitä moraalisia johtopäätöksiä siitä voidaan vetää? Jos eläimiä (ilman ihmisiä) on ollut olemassa satoja miljoonia vuosia, kuinka voit olla niin varma?
"Kun jotkut vegaanit puhuvat siitä, kuinka paljon enemmän ruokaa (kasviksia) pystyttäisiin tuottamaan nyt karjan laiduntamissa pelloissa, he yksinkertaisesti haluaisivat viedä elintilan eläimiltä ja ottaa sen ihmisten käyttöön - kunnes ihmisillä ei ole jäljellä kuin seisomapaikkoja."
Tuohon mahdollisuuteen on kyllä viitattu muissakin kuin yksistään veganismia perustelevissa lähteissä. Pystynet kertomaan kuinka päädyit moiseen ajatukseen?
Tässä olisi nyt muutama lähde:
http://harass.revolutionweb.org/aboutar.html
http://www.idausa.org/facts/veganfacts.html
En ole vielä löytänyt tukea väitteellesi.
Tässä taitaa olla ongelmana ettet tiedä ketä eläinsuojelijat ovat, tai että mitä eroa on luonnon-, ympäristön- ja eläintensuojelulla sekä eläinoikeusliikkeellä. Joka tapauksessa olet väärässä tuossa vieraantumispointissa, mutta se johtuu tietysti vaan siitä ettei aktivistien tiedotus ole ollut tarpeeksi tehokasta. En edellytä sinun tuntevan heitä itse, vaikka se auttaisi sinua argumentoimaan.
Kirjoitat muuten asiaa!
"Kun jotkut vegaanit puhuvat siitä, kuinka paljon enemmän ruokaa (kasviksia) pystyttäisiin tuottamaan nyt karjan laiduntamissa pelloissa, he yksinkertaisesti haluaisivat viedä elintilan eläimiltä ja ottaa sen ihmisten käyttöön - kunnes ihmisillä ei ole jäljellä kuin seisomapaikkoja."
Ainoa tarkoitus eläinten laiduntamisella, on kasvattaa ne pulskiksi ja terveiksi yksilöiksi JOTTA LIHANSYÖJÄT VOIVAT MURHATA, SILPOA, KYPSENTÄÄ TAI SÄILÖÄ NE. Tätä murhaamista vielä sanotaan kulinarismiksi.
Vegaani ajattelee itsensä lisäksi niitä miljoonia nälkäänäkeviä, jotka hyötyisivät enemmän Afrikan soijaviljelmistä, kuin amerikkalaiset naudat. Liha- ja maitotalouslemmikkien pito ei ole eläinystävyyttä, vaan laskelmoitua julmuutta. Se, että välillä rapsuttelee navettaan lukittua Mansikkia, ei oikeuta sen teuraalleviemistä hyvällä omatunnolla!
Vaikka kaikki maatilan eläinlajit kuolisivat jos joutuisivat elämään luonnonvaraisesti (näin tuskin kävisi niissä maissa, joissa sääolosuhteet sallisivat selviytymisen), se olisi vain parempaa ja luonnolisempaa kuin nykytila tehokasvatuksineen ja väkisinsiittämisin. Kidutus olisi historiaa niinkuin luonnottoman runsaat metaanipäästötkin.