Suomessa on järjetön määrä kuntia. Kunnan mediaaniasukasluku on alle 6000 henkilöä. Jokainen tajuaa, että ei 6000 ihmisen porukasta löydy kylliksi pätevää johtamisvoimaa kunnan johtamiseen. Eikä 6000 ihmisen verotulot riitä mihinkään investointiin.
Suomen Keskusta voisi uudistaa linjansa ja ryhtyä aidoksi kuntapuolueeksi ajamaan elinvoimaisten kuntien asemaa. Ensimmäinen askel tähän olisi pyrkiä laskemaan kuntien määrä noin 1/3 -osaan siitä mitä se on nyt. "Suomeen sata elinkelpoista kuntaa!" voisi olla hyvä slogan.
Lopetetaan turhien kunnanjohtajien hyysääminen ja ollaan isänmaan asialla!
Suomen Keskusta voisi uudistaa linjansa ja ryhtyä aidoksi kuntapuolueeksi ajamaan elinvoimaisten kuntien asemaa. Ensimmäinen askel tähän olisi pyrkiä laskemaan kuntien määrä noin 1/3 -osaan siitä mitä se on nyt. "Suomeen sata elinkelpoista kuntaa!" voisi olla hyvä slogan.
Lopetetaan turhien kunnanjohtajien hyysääminen ja ollaan isänmaan asialla!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mitä isompi yksikkö, sitä enemmän epätasa-arvoa kunnan sisällä. Laki vaatii tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua kunnan asukkaille. Pitää ymmärtää, että myös pieni kunta voi pärjätä.
Ossi, oikeudenmukainen SOTILAS
Ei ihmisten taloudellinen epätasa-arvo ole mistään kuntarajoista kiinni. Köyhö on köyhä oli kunnassa 6.000 tai 10.000 asukasta.
Pikkukunnat merkitsevät turhaa byrokratiaa. KUKAAN ei tarvitse "lähikunnanjohtajaa", vaan lähipalveluita. Älytön määrä kunnanvaltuutettuja nostaa kokouspalkkioita eikä kaikkiin kuntiin saada enää edes aikaan kunnon kunnallisvaaleja, kun kuihtunut on paitsi väkimäärä myös into. Ja miksi pyrkiä kunnanvaltuustoon katsomaan miten valtiolta kupatut rahat valuvat lakisääteisiin menoihin + kunnan omaan byrokratiaan.
Kuntajako on perua 1800-luvun seurakuntajaosta. Seurakuntia jaettiin sen mukaan että kirkkoon ei ollut hevospelillä kohtuuton matka. Nyt digi-aikaan jako on täysin vanhentunut ja tuottaa vain kamalasti turhia kustannuksia.
Juuri näin, viisaasti kirjoitettu. Toiset kaipaa vieläkin kekkosen aikaa ja suomettumista. Kuntauudistuksen aika on edessä tahdottiin se tai ei, raha on kova konsultti.
Ei ole kiinni palkkioista vaan virkamiesten ylisuuresta määrästä, niin valtion kuin kunnankin tasolla.
Ossi, oikea SOTILAS, ilman kliseitä
Sanoo Ossi joka itkee Inkeroisin uimahallin vedestä. Tehkää talkoot ja vetäkää kylän vanhusten kanssa Kymijoesta putki uimahalliin ja a vot, teillä on mahdollisuus allaskävellä myös vastavirtaan ja myötävirtaan saatte vauhtia;-))) Pienissä kunnissa ne liiat virkamiehet juuri on, suurissa suhteellisesti vähemmän ja kuntaliitosten kautta jopa vähän vähemmän. Nostakaa kunnallisveroa ja simpsalapim, voitte itse rahoittaa se pienen kepulaisen tuppukunnan.
Valtion virkahenkilöstö on tiukassti mitoitettua verrattuna kuntakentän byrokratiaan. Kuntia on liikaa, joka merkitsee, että kunnallista byrokratiaa on liikaa.
Ei kuntalainen kaipaa lähihallintoa, vaan lähipalveluita. Lähipalveluiden merkittävä este on se, että lähibyrokratian pyörittäminen vie rahat.
Nyt ei munakarva ymmärrä asiasta yhtään mitään. "Tsadissa" n. 38000 kunnan palveluksessa. Määrä on suhteessa ASUKASLUKUUN paljon suurempi kuin esimerkiksi Kouvolassa.
Anjalankoskella oli opettajalla yksi esimies, nyt liitoksen jälkeen viisi.
Joko sullekin munakarva viimein aukeaisi, että mitä suurempi kunta, sitä enemmän suhteessa henkilöstöä.
Ossi, oikea SOTILAS
Hyvinvointialueiden rahoituskriisikin on perua vääristyneestä "kuntademokratiasta".
Kun HV-alueet perustettiin päätettiin siirtää sote-menojen osuus kuntien verokertymästä valtion budjetin kautta meneväksi ja tästä seurasi tietenkin se, että kepulandian pikkukunnat alibudjetoivat sote-menot, jotta kunnille jäi enemmän rahaa kavereilta ostettaviin siltarumpukorjauksiin.
Tuo olisi pitänyt toteuttaa jo vuosikymmeniä sitten, toki ei se myöhäistä ole vieläkään. Väki vanhenee, byrokratia vastaa edelleen 400 kunnan hlökuntaa, näköjään vasta rahojen loppuminen käynnistää järkiperäistämisen. Kepun kuntahimmeli on tullut Suomelle käsittämättömän kalliiksi ja väen vanhenemisen myötä käytettävissä olevat varat vähenee. Jos joku haluaa elää idyllisessä "pikkukunnassa", niin mikäs siinä, kunhan hoitavat menot itse.
Ongelma on valtionosuusmalli, jossa elinkelvottomat pikkukunnat elää valtion rahoilla, mutta heillä on perustuslain suojaama "itsenäisyys". Voivat itsenäisesti jatkaa muiden rahojen tuhlaamista tarpeettomaan byrokratiaan.
Totta, mutta lakeja voidaan muuttaa ja tässä tapaus on niin ilmiselvä, että tuolle muiden rahoilla loisimiselle tulee loppu. Kepu on ollut historiallinen jarru ja sen aiheuttamat turhat kulut on valtavat.
Valtionosuudet tulevat käytännössä vain menoihin, jotka eduskunta on sälyttänyt kuntien hoidettavaksi, kuten aiemmin sote-menot ja yhä edelleen esimerkiksi koulutusmenot. Valtiolta tuskin tulee rahaa vaikkapa jäähallin ylläpitoon, koska kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta jäähallleihin.
Eiköhän yksi keskeinen syy aluehallintoon ollut nimenomaan se, että pienet kunnat eivät olisi sote-menoista ikääntyvässä Suomessa kohta pärjänneet. Eli Keskusta on nimenomaan jo reagoinut asiaan, joka oli uhkana erityisesti pienempien kuntien elinvoimalle.
Pienikin kunta voi silti pärjätä hyvin, jos elää säästäväisesti. Mieleeni tulee yksi alle 2000 asukkaan kunta, joka on elänyt säästäväisesti, ja taitaa olla kohta velaton. Toinenkin entinen säästäväisesti elänyt alle 2000 asukkaan kunta tulee mieleen, mutta se päätti varmuuden vuoksi liittyä suurempaan kuntaan jo kauan ennen aluehallintoa, koska pari vaikeaa erityissairaanhoidon potilasta olisi voinut kunnan talouden kaataa. Jos olisivat odottaneet vielä muutaman vuoden, niin samanlaista pelkoa ei enää olisi nykyisen mallin vuoksi ollut!
T: yksi palstan lukuisista "Kapeista"
Pienet kuihtuvat kunnat eivät pärjää minkään palveluiden suhteen. Piste. Siksi näiden kuntien byrokratiaa ei pidä verovaroin pyörittää, vaan yhdistää kunnat edes jotenkin toimiviksi yksiköiksi.
Kun kunnat tekohengittävät olemassaoloaan kaiken maailman "kuntayhtymillä", niin byrokratia vain kasvaa. Neljän kunnan kuntayhtymän asiat käsitelään kuntayhtymän byrokratiassa, sitten neljän erillisen kunnan byrokratiasssa ja pahimmillaan vielä neljässä valtuustossa ja vielä kuntayhtymän hallituksessa. Voi helvetti mitä säätämistä!
Onneksi sentään sosiaali- ja terveyspalveluissa pääsimme vihdoin irti kuntayhtymistä, jotka ovat paitsi byrokraattisia, myös epädemokraattisia, koska perustuvat epäsuoraan päätösvaltaan.
Tiettyihin koulutuspalveluihin jäi vielä kuntayhtymämalli. Taitaa kestää vielä kauan ennen kuin niihin saadaan kehitettyä vastaava maakunnallinen hallintomalli kuin sote-palveluissa nyt on. Jos sellaiseen uudistukseen päädytään, päätösvalta siirtynee nykyisille hyvinvointialueille, joiden nimi toki samalla muuttuu. En usko, että kunnilla on hirveästi sitä vastaan, että maakunnallinen organisaatio päättää myös peruskoulusta, sillä kunnat ovat omin päätöksin lakkauttaneet pienimmät koulunsa.
Toivottavasti pääsemme eikä tilalle tule "hyvinvointialueyhtymiä".
Keskipohjanmaalla on n. 67.000 asukasta eikä se itsenäisenä kuntana pääsisi edes kuntien top-15 listalle itsenäisenä kuntana. Noinkohan se pystyy tarjoamaan kaikki palvelut, joita HV-alueelta odotetaan?
minimi kunnan koon pitäisi olla 40 000 asukasta
Yli 40.000 asukkaan kuntia on Suomessa 28.
Esim. Rauma, Kerava ja Savonlinna jäävät alle.
Saataisiin nyt mininimikooksi edes 12.000 asukasta.