Suomen aluehallinto pitää uudistaa kokonaan

Mikä sukupolvi

Kerrotko missä ja mihin tuottavaan työhön ihmisiä tarvitaan? Maaseutujen autioituminen pahenee, kun sairaaloita ja terveyskeskuksia maaseudulla suljetaan vielä lisää. Kun maaseutukylissä sinne jääneet eläkeläiset kuolevat, ei maaseudulle jää ketään.
Ehkä sentään suurimmat maatalousyrittäjät, ovat nykyään osakeyhtiöitä, jäävät maataloustukien ansiosta, mutta robotit hoitavat navetoissa työt. Metsät on kaadettu ja kestää uudelleen kasvaa 50 vuotta ennen uutta kaatoa.

Akateemisten eli korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut nopeasti. Suurelle osalle vastavalmistuneille hyväkään koulutus ei takaa enää työpaikkaa.

Suomessa on nyt suurtyöttömyys ja se kasvaa, kun uusia työpaikkoja ei synny. Työttömiä työnhakijoita on 325.000. Ellei työtä hae hallituksen määräämään tahtiin, tulee sanktio ja viimeinenkin työttömyysturva viedään. Työttömyysturvaa on leikattu Orpon hallituksen aikana 10 eri tavalla, joten eikö hävetä niitä, jotka puhuvat saikuttamista tai lusmuilusta.

Ennenkuin uusi sukupolvi, joka tulee olemaan "tekoäly-sukupolvi" astuu työelämään, työelämä on muuttunut totaalisesti. Robotiikka lisääntyy joka ainoalla alalla ja ja jos nykymeno jatkuu, suuri osa jää yhteiskunnan sosiaaliturvan varaan, olipa sitten toisen asteen koulutus tai akateeminen koulutus.
Onneksemme syntyvyys myös heikkenee, joten leipäjonoihin ei ehkä yhtä moni joudu.

Isojen ikäluokkien tultua siihen ikään, jolloin kaikki tarvitsevat vuorokautista hoitoa, mutta eivät sitä saa (kuten ennustetaan) pitäisi eutanasia olla jokaisen sitä haluavan oikeus.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrotko missä ja mihin tuottavaan työhön ihmisiä tarvitaan? Maaseutujen autioituminen pahenee, kun sairaaloita ja terveyskeskuksia maaseudulla suljetaan vielä lisää. Kun maaseutukylissä sinne jääneet eläkeläiset kuolevat, ei maaseudulle jää ketään.
Ehkä sentään suurimmat maatalousyrittäjät, ovat nykyään osakeyhtiöitä, jäävät maataloustukien ansiosta, mutta robotit hoitavat navetoissa työt. Metsät on kaadettu ja kestää uudelleen kasvaa 50 vuotta ennen uutta kaatoa.

Akateemisten eli korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut nopeasti. Suurelle osalle vastavalmistuneille hyväkään koulutus ei takaa enää työpaikkaa.

Suomessa on nyt suurtyöttömyys ja se kasvaa, kun uusia työpaikkoja ei synny. Työttömiä työnhakijoita on 325.000. Ellei työtä hae hallituksen määräämään tahtiin, tulee sanktio ja viimeinenkin työttömyysturva viedään. Työttömyysturvaa on leikattu Orpon hallituksen aikana 10 eri tavalla, joten eikö hävetä niitä, jotka puhuvat saikuttamista tai lusmuilusta.

Ennenkuin uusi sukupolvi, joka tulee olemaan "tekoäly-sukupolvi" astuu työelämään, työelämä on muuttunut totaalisesti. Robotiikka lisääntyy joka ainoalla alalla ja ja jos nykymeno jatkuu, suuri osa jää yhteiskunnan sosiaaliturvan varaan, olipa sitten toisen asteen koulutus tai akateeminen koulutus.
Onneksemme syntyvyys myös heikkenee, joten leipäjonoihin ei ehkä yhtä moni joudu.

Isojen ikäluokkien tultua siihen ikään, jolloin kaikki tarvitsevat vuorokautista hoitoa, mutta eivät sitä saa (kuten ennustetaan) pitäisi eutanasia olla jokaisen sitä haluavan oikeus.

Lue lisää

......Kerrotko missä ja mihin tuottavaan työhön ihmisiä tarvitaan? ..

Tuo näkökulma on väärä. Julkisten työpaikkojen määrän kasvu suhteessa yksityissektoriin, ei voi kasvaa liikaa. Kuka ne julkisten sektorin työpaikat maksaa, jos ei tule lisää työpaikkoja yksityissektorille?

Eli jos ei tule yksityissektorilla tule lisää työpaikkoja, on pakko vähentää julkisen puolen työntekijöitä, toivottavasti ensin hallintoa. Nyt tapahtuu näin.


Toivottavasti yksityssektorin työpaikkoja tulee lisää erityisesti vientiin, että julkiset palvelut säilyvät. Näyttää kuitenkin että julkisia tehtäviä on jokatapauksessa liikaa.

Totta, Marinin hallitus ei parantanut millään tavoin yritysten kykyä työllistää. Kaikki otettiin töihin verorahoilla kunnalle tai valtiolle.

Anonyymi kirjoitti:

Totta, Marinin hallitus ei parantanut millään tavoin yritysten kykyä työllistää. Kaikki otettiin töihin verorahoilla kunnalle tai valtiolle.

No ei oo Petteri parempi Montako konkurssia per viikko???

Anonyymi kirjoitti:

No ei oo Petteri parempi Montako konkurssia per viikko???

Petteri sentään yrittää

Julkishallinnon työntekijät työskentelevät opettajina, lääkäreinä, hoitajina, mielenterveystyössä, vanhusten hoitajina, päiväkodeissa, kotiavustajina, kirjastonhoitajana, sosiaalityöntekijöitä, kansanedustajina, kansanedustajien avustajina, puolustusvoimissa jne.

Julkisen sektorin työntekijät maksavat (kuten kaikki muutkin palkansaajat) palkoistaan progressiivinen veron = välitön vero. Lisäksi he maksavat palkastaan välillisen veron kuten arvonlisäveron = 25,5 %, eläkemaksun ja sosiaaliturvamaksut.

Kasvun sijaan hallitus on leikkauksillaan ja veronkorotuksilla saanut aikaan työttömyyden kasvun, nykyään 325.000 työtöntä, kun suomalaisilla ei ole ostovoimaa ostaa kotimaisia tuotteita.
Vaikka sosiaaliturva ja työttömyysturva leikataan, niin ulkomaan velkaa ei kyetä lyhentämään. Päinvastoin nyt otetaan ulkomaan velkaa enemmän kuin viime hallituskaudella.

Hallituksen suunnittelemat verovähennykset eivät ekonomistien mukaan kasvua lisää. Sen sijaan on pelättävissä että hallituksen sosiaaliturvan leikkauslinja jatkuu siihen asti kunnes hallitus vaihtuu.

Hallitus on myös vasta perustettujen hyvinvointialueiden palveluja leikkaamassa. Terveyskeskuksia tullaan vielä lisää lopettamaan tai palveluja heikentämään. Joten ainakaan sairauksien ennaltaehkäisy ei toteudu, eivätkä terveyserot vähenee, kun julkisen puolen resursseja kohdennetaan kela-korvausten avulla yksityiselle sektorille.

Me emme tarvitse 300 kuntaa. Siihen ei ole yhksinkertaisesti mitään syytä.
Maaseudun autioituminen on yksi osoitus siitä, ettei kunnasta ole mitään hyötyä koska se ei edes pysty houkuttelemaan ihmisiä.

Leveämmät hartiat ovat yksi asia, mutta pienmmät kulut ja pienempi byrokratia on kuntalaisen kannalta paljon kiinnostavampaa. Laajempi päätöksenteko mahdollistaa kaikkien asioiden tekemisen järkevämmin yli keinotekoisten kuntarajojen.

Kuntaliitoksia on tehty pakon edessä vasta sitten, kun p on jo housussa. Jo olisi tehty hyvissä ajoin, housut olisi pysyneet puhtaina. On ihan selvä asia, että konkurssiin ajetusta käöyhästä kunnasta ei tule liitoksella aktiivista kylää, mutta sekoitat syyt ja seuraukset. Ensin lähtee ihmiset, sitten kunta eikä toisin päin.

Samalla johtoporukalla, jota on alueilla, voidaan ihan mainiosti hoitaa alueen kunnatkin. Onhan tärkeimmät asiat jo nyt alueilla koska keskimäärin kunnissa ei ole osaajia eikä ole koskaan ollutkaan.

Kaikki kuntavaaleissa ehdolla olevat ovat ehdolla myös aluevaaleissa. Se kertoo, että ehdokkaatkin tietävät, että kuntien hommat voi hoitaa kahvitunneilla oikean työn ohella.

Anonyymi kirjoitti:

Me emme tarvitse 300 kuntaa. Siihen ei ole yhksinkertaisesti mitään syytä.
Maaseudun autioituminen on yksi osoitus siitä, ettei kunnasta ole mitään hyötyä koska se ei edes pysty houkuttelemaan ihmisiä.

Leveämmät hartiat ovat yksi asia, mutta pienmmät kulut ja pienempi byrokratia on kuntalaisen kannalta paljon kiinnostavampaa. Laajempi päätöksenteko mahdollistaa kaikkien asioiden tekemisen järkevämmin yli keinotekoisten kuntarajojen.

Kuntaliitoksia on tehty pakon edessä vasta sitten, kun p on jo housussa. Jo olisi tehty hyvissä ajoin, housut olisi pysyneet puhtaina. On ihan selvä asia, että konkurssiin ajetusta käöyhästä kunnasta ei tule liitoksella aktiivista kylää, mutta sekoitat syyt ja seuraukset. Ensin lähtee ihmiset, sitten kunta eikä toisin päin.

Samalla johtoporukalla, jota on alueilla, voidaan ihan mainiosti hoitaa alueen kunnatkin. Onhan tärkeimmät asiat jo nyt alueilla koska keskimäärin kunnissa ei ole osaajia eikä ole koskaan ollutkaan.

Kaikki kuntavaaleissa ehdolla olevat ovat ehdolla myös aluevaaleissa. Se kertoo, että ehdokkaatkin tietävät, että kuntien hommat voi hoitaa kahvitunneilla oikean työn ohella.

Lue lisää

Kun kunnilta siirrettiin sosiaali- ja terveystoimi hyvinvointialueille, niin toki kuntien hallintoa olisi tullut vastaavasti vähentää, eli esim. puolittaa kunnanvaltuustojen jäsenmäärä?

Myös sote-alueiden hallintoa tulisi kehittää yksinkertaisemmaksi: ei siis päällekkäishallintoa.
Aluehallintoon riittäisi hallitus ja valtuusto, johon kunnat esittävät yhden edustajan kukin kunta ja kunnat maksaisivat edustajansa palkkion ja päivärahan. Jos kokoukset pidettäisiin diginä ja kaikkien katsottavissa, niin äänestäminen vaaleissa olisi helppoa.

Oletkohan koskaan ajellut autolla tai käynyt maaseudulla, jossa entiset elinvoimaiset kuntakeskukset ovat nykyään "pahasia pikkukyliä"? Kyläkeskuksissa oli aiemmin kaikki pankit, kaikki eri ketjujen kaupat, päiväkodit, kansalaiskoulut, yhteiskoulut, lukiot ja saattoipa olla esim. musiikkikoulu, maamieskoulu jne.
Linja-autojen lisäksi oli postiauto ja tietenkin posti.
Terveyskeskus ja sairaala olivat lähellä, ja lähikylistä terveyskeskuksiin lyhyet matkat.

Nyt näin ei ole. Kuntakeskuksia palveluineen ei enään ole ja nyt vielä joku ehdottaa, että Suomessa olisi vain sote-alueet kuntien sijaan. Ehkä se sopisi isoissa kaupungeissa asuville, joissa on yksityiskouluja, yksityiset terveyspalvelut, yksityiset palvelutalot ja varakkailla isot omistusasunnot, joiden hinnat nousisivat. Perustuslain mukaista tuskin on se, että maaseudun annetaan täysin autioitua ja maaseudulta ihmiset joutuisivat hakeutumaan kaupunkien syrjissä oleviin ongelmalähiöihin ahtaisiin ja kalliisiin vuokra-asuntoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Kun kunnilta siirrettiin sosiaali- ja terveystoimi hyvinvointialueille, niin toki kuntien hallintoa olisi tullut vastaavasti vähentää, eli esim. puolittaa kunnanvaltuustojen jäsenmäärä?

Myös sote-alueiden hallintoa tulisi kehittää yksinkertaisemmaksi: ei siis päällekkäishallintoa.
Aluehallintoon riittäisi hallitus ja valtuusto, johon kunnat esittävät yhden edustajan kukin kunta ja kunnat maksaisivat edustajansa palkkion ja päivärahan. Jos kokoukset pidettäisiin diginä ja kaikkien katsottavissa, niin äänestäminen vaaleissa olisi helppoa.

Oletkohan koskaan ajellut autolla tai käynyt maaseudulla, jossa entiset elinvoimaiset kuntakeskukset ovat nykyään "pahasia pikkukyliä"? Kyläkeskuksissa oli aiemmin kaikki pankit, kaikki eri ketjujen kaupat, päiväkodit, kansalaiskoulut, yhteiskoulut, lukiot ja saattoipa olla esim. musiikkikoulu, maamieskoulu jne.
Linja-autojen lisäksi oli postiauto ja tietenkin posti.
Terveyskeskus ja sairaala olivat lähellä, ja lähikylistä terveyskeskuksiin lyhyet matkat.

Nyt näin ei ole. Kuntakeskuksia palveluineen ei enään ole ja nyt vielä joku ehdottaa, että Suomessa olisi vain sote-alueet kuntien sijaan. Ehkä se sopisi isoissa kaupungeissa asuville, joissa on yksityiskouluja, yksityiset terveyspalvelut, yksityiset palvelutalot ja varakkailla isot omistusasunnot, joiden hinnat nousisivat. Perustuslain mukaista tuskin on se, että maaseudun annetaan täysin autioitua ja maaseudulta ihmiset joutuisivat hakeutumaan kaupunkien syrjissä oleviin ongelmalähiöihin ahtaisiin ja kalliisiin vuokra-asuntoihin.

Lue lisää

Puhut maaseudun autioitumisesta ikään kuin se olisi laki, jota on pakko noudattaa ja se voitaisiin pysäyttää toisella lailla. Maaseudun autioituminen on surullinen asia, jos kylällä olisi tunteet. Kylällä ei ole kuitenkaan tunteita.

Jokainen, joka on maaseudulta lähtenyt, on tehnyt valinnan, jolla on parantanut omaa asemaansa. Yksilön kannalta parantunut elämäntilanne ei voi olla huono asia eikä kenenkään voi vaatia uhraavansa omaa elämäänsä ja hyvinvointia jokun kylän takia, joka on vain rakennuksia ja teitä.

Kunnissa ei ole koskaan vähennetty hallintoa. Kuntaliitoksissakin on jokainen kunnalla töissä ollut saanut säilyttää työpaikkansa ihan lakiin perustuen. Kun kuntaliitoksia on sopivasti ketjutettu, on kunnalla voinut olla kolme kunnanjohtajaa, joista jokainen eri kunnista eri aikaan valittuja.

Kuntien byrokratia toimii kuntalaisia vastaan kuluttamalla heidän rahaansa tehottomaan ja suurelta osalta tarpeettomaan toimintaan. Tarpeettomaan siinö mielessä, että kymmenen kunnan asiat voisi hoitaa yksi ihminen, mutta nyt niitä on yksi joka kunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Puhut maaseudun autioitumisesta ikään kuin se olisi laki, jota on pakko noudattaa ja se voitaisiin pysäyttää toisella lailla. Maaseudun autioituminen on surullinen asia, jos kylällä olisi tunteet. Kylällä ei ole kuitenkaan tunteita.

Jokainen, joka on maaseudulta lähtenyt, on tehnyt valinnan, jolla on parantanut omaa asemaansa. Yksilön kannalta parantunut elämäntilanne ei voi olla huono asia eikä kenenkään voi vaatia uhraavansa omaa elämäänsä ja hyvinvointia jokun kylän takia, joka on vain rakennuksia ja teitä.

Kunnissa ei ole koskaan vähennetty hallintoa. Kuntaliitoksissakin on jokainen kunnalla töissä ollut saanut säilyttää työpaikkansa ihan lakiin perustuen. Kun kuntaliitoksia on sopivasti ketjutettu, on kunnalla voinut olla kolme kunnanjohtajaa, joista jokainen eri kunnista eri aikaan valittuja.

Kuntien byrokratia toimii kuntalaisia vastaan kuluttamalla heidän rahaansa tehottomaan ja suurelta osalta tarpeettomaan toimintaan. Tarpeettomaan siinö mielessä, että kymmenen kunnan asiat voisi hoitaa yksi ihminen, mutta nyt niitä on yksi joka kunnassa.

Lue lisää

Sote-lait ovat puitelakeja, joiden kehittämistä ja uudistusta tulee tehdä jatkuvasti. Ruotsissa aikaa sitten tehtyä sote-lakeja on korjattu ja uudistettu kymmeniä kertoja alun"kermankuorinnasta" nykyiseen omalääkäri-palveluun, joka näyttää olevan Ruotsissa eläkeläisille ilmaista.

Kuntien sote-palvelut on siirretty alueille, joilla ei ole verotusoikeutta, joten terveyspalveluja ei ole parannettu, päinvastoin: hallintohimmeli paisuu ja "kermankuorinta" kehittyy yksityisten firmojen saadessa lisää resursseja julkisen puolen kustannuksella.

Nyt joku haluaisi, että kuntien loputkin palvelut siirrettäisiin alueille ja "kuntalaisista" tulisi "aluelaisia" eli isojen kaupunkuen alamaisia - ehkäpä joku luulee näin maaseudun elinvoiman lisääntyvän.

Maaseudun elinvoiman kasvu edellyttää elinvoimaisia kuntia.

Tässä on linkki, johon on koottu asiantuntijatietoutta lukuisilta eri tutkijoilta.

https://labore.fi/t&y/maassamuutto-muovaa-suomea-uudennakoiseksi-alhainen-lahtomuutto-avainasemassa-alueen-kasvussa/

Muuttoliike tapahtuu enevästi maaseudulta isoihin kaupunkeihin, korkeakoulukaupunkeihin ja kaupunkeihin, joissa on sairaalapäivystykset ja yöpäivystykset...
Joten tulevaisuudessa yhä enemmän maaseudun LÄHTÖMUUTTO voimistunee, kun viimeisetkin terveys- ja hoivapalvelut maaseudulla loppuvat. Vielä ymmenien toimivien terveyskeskusten sulkeminen tehtäneen kunta- ja aluevaalien jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Sote-lait ovat puitelakeja, joiden kehittämistä ja uudistusta tulee tehdä jatkuvasti. Ruotsissa aikaa sitten tehtyä sote-lakeja on korjattu ja uudistettu kymmeniä kertoja alun"kermankuorinnasta" nykyiseen omalääkäri-palveluun, joka näyttää olevan Ruotsissa eläkeläisille ilmaista.

Kuntien sote-palvelut on siirretty alueille, joilla ei ole verotusoikeutta, joten terveyspalveluja ei ole parannettu, päinvastoin: hallintohimmeli paisuu ja "kermankuorinta" kehittyy yksityisten firmojen saadessa lisää resursseja julkisen puolen kustannuksella.

Nyt joku haluaisi, että kuntien loputkin palvelut siirrettäisiin alueille ja "kuntalaisista" tulisi "aluelaisia" eli isojen kaupunkuen alamaisia - ehkäpä joku luulee näin maaseudun elinvoiman lisääntyvän.

Maaseudun elinvoiman kasvu edellyttää elinvoimaisia kuntia.

Tässä on linkki, johon on koottu asiantuntijatietoutta lukuisilta eri tutkijoilta.

https://labore.fi/t&y/maassamuutto-muovaa-suomea-uudennakoiseksi-alhainen-lahtomuutto-avainasemassa-alueen-kasvussa/

Muuttoliike tapahtuu enevästi maaseudulta isoihin kaupunkeihin, korkeakoulukaupunkeihin ja kaupunkeihin, joissa on sairaalapäivystykset ja yöpäivystykset...
Joten tulevaisuudessa yhä enemmän maaseudun LÄHTÖMUUTTO voimistunee, kun viimeisetkin terveys- ja hoivapalvelut maaseudulla loppuvat. Vielä ymmenien toimivien terveyskeskusten sulkeminen tehtäneen kunta- ja aluevaalien jälkeen.

Lue lisää

Puhutaan eri asioista.

Kuntien palvelua ei ole esimerkiksi kirjanpito tai muu taloushallinto. Myös moni ns. palveluista ei ole palvelua lainkaan. Esimerkiksi rakennusluvat ja tarkastukset ovat pelkää rahastusta. Tarkastaja ei käy paikalla, ei ole vastuussa mistään, mutta kirjoittaa laskun. Sen laskun pystyy kirjoittamaan yhtä hyvin alue ja paljon edullisemmin. Useissa kunnissa ei ole edes rakennustarkastajia.

Mikään voima ei estä ihmisiä etsimästä parempaa elämää eikä ole mitään syytä edes estää sitä. Kun selvästikin suurin osa ihmisistä ei halua asua pienessä kunnassa, ei ole mitään syytä heitä siihen painostaakaan.

Kuntien vastuualueet ovat yhä moninaiset, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin kunnilta sote-alueille. Työllisyyden hoito palautettiin takaisin kunnille (vaiko kuntayhtymille?), kun Orpon hallitus ilmeisesti joutui myöntämään, ettei hallitus kykene suurtyöttömyyttä poistamaan.

Kunnat hoitavat muun muassa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen liittyviä lain mukaisia tehtäviä. Myös kulttuuripalvelut, tekniset palvelut, erilaiset maankäyttöluvat ja kaavoitus ovat kuntien tehtäviä. Myös elinvoimaisuudesta tulee huolehtia, tiestö ja puhtaanapito hoitaa, kuten vesihuolto jne.

Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin kunnilta sote-alueille, olisi kuntalaki pitänyt kirjoittaa uusiksi. Onko uusittu?

Edellä on moitittu kuntapäättäjiä siitä, että eivät osaisi prosenttilaskuja. Laskutaito on ehkä muuttunut digiaikana läppäreiden ja kännyköiden myötä, jotka laskevat sekä prosenttilaskut että muut laskut hyvin helposti. Kuntalaissa on kunnan eri elimien tehtävät määritelty. Kuntien hallitukset tekevät päätökset kunnanjohtajien esityksistä, ja valtuusto päättää kuntalain mukaan valtuustolle kuuluvista tehtävistä. Kuntien eri toimielimet tekevät valtuuston hyväksyminä budjettiensa mukaiset tehtävät. Kyllä ne toimialajohtajat osaavat niin prosenttilaskut kuin jakolaskutkin. Kunnissa on tilintarkastajat, jotka seuraavat suunnitelmien ja budjettien toteutumista.

Kuntien valtuustoissa pitäisi olla puolta vähemmän valtuutettuja nyt kun sote-asiat on siirretty alueille. Kuntavaalit ovat tulossa, kannattaisiko googlata sieltä oman kunnan valtuuston pöytäkirjoista (ja hallituksen), että miten asioita on hoidettu. Onko otettu lisää velkaa ja mihin tarkoitukseen. Onko kuntaveroa nostettu ja minkävuoksi. Miten koulutus- kulttuuripalveluja on hoidettu ja onko elinvoiman merkitys ymmärretty päätöksiä tehtäessä?

Kummallakohan oppilaalla on erityisopettaja. Jos olisi molemmila, niin opettaja olisi turha...

Silloin kannattaa äänestää usein koko kunnan lakkauttamisen puolesta koska kuihtuvassa kunnassa on vain huonoja osaajia, jotka eivät kelpaa muualle.

Toiseen kuntaan liittyminen sentään antaa mahdollisuuden kehittyä. Oman kunnan "osaajat" ovat ehtineet näyttää, mitä heidän taidoillaan saa aikaiseksi. Samaa virhettä ei kannata toistaa ja odottaa erilaista lopputulosta.

Nykyisen hallituksen yhtenä lupauksensa on turhan "byrokratian" purkaminen.

Ei näytä onnistuvan. Vähäinen on saalis vaikka ovat hallinneet jo aika pitkään.

Tuleva uusi hallitus liene vasemmistolainen, josko vaikka saataisiin taas lakeja lisää? Olisi sitten noilla 300 kunnalla jotain uutta tekemistä lisää.

Kaikkien muu keskittyy, mutta kuntien hallinto istua tököttää saman hillotolpan päällä.

Onko tässä mitään järkeä?

Voisiko kuntien määrää lisätä?

Vaikka Helsingissä voisi irrottaa Munkkiniemen tai Kulosaaren omakseen. Turhaan ovat liittyneet Helsinkiin. Niissä asuvilla menee sen takia huonosti.

......Noin 200 kuntaa on hoitanut taloutensa kohtalaisen hyvin, tulos on ylijäämäinen, vaikka hallituksen toimet ovat niiden taloutta heikentäneet....

Jos kuntien määrää vähennetään, on mahdollista vähentää kustannuksia ja tulos voisi olla vielä enemmän ylijäämäinen = verotusta voi keventää.

Talouden tasapaino ei ole todellinen, kun se perustuu tukien saamiseen muilta kunnilta.

Anonyymi kirjoitti:

......Noin 200 kuntaa on hoitanut taloutensa kohtalaisen hyvin, tulos on ylijäämäinen, vaikka hallituksen toimet ovat niiden taloutta heikentäneet....

Jos kuntien määrää vähennetään, on mahdollista vähentää kustannuksia ja tulos voisi olla vielä enemmän ylijäämäinen = verotusta voi keventää.

Lue lisää

Kuntien tulos muuttuu jonkun mielestä ylijäämäiseksi, jos verotusta kevennetään????

Väite on epäuskottava, että verotusta keventämällä verokertymä kasvaisi.
Toki nykyinen leikkaajahallitus on sitä kokeillut, mutta tulos on hyvin heikko.

Eli varakkaiden verotusta on kevennetty ja lisää kevennetään, jos perintövero poistetaan ja eniten tienaavien marginaaliveroa vähennetään.
Verokertymää pienentämällä ei valtion budjetti tule ylijäämäiseksi, sen sijaan alijäämä kasvaa ja velanotto lisääntyy.

Sama pätee kuntiin. Kun verokertymä vähenee, palveluja leikataan ja ongelmat lisääntyvät.
Lakisääteiset palvelut tulee kuntien turvata, ihan kuin hallituksenkin. Orpon sosiaaliturvan leikkaukset ja sote-alueiden alijäämän peitto iian lyhyessä ajassa, vuoden aikana, aiheuttaa jopa sen, ettei lakisääteisiä palveluja kyetä säilyttämään.

Anonyymi kirjoitti:

Kuntien tulos muuttuu jonkun mielestä ylijäämäiseksi, jos verotusta kevennetään????

Väite on epäuskottava, että verotusta keventämällä verokertymä kasvaisi.
Toki nykyinen leikkaajahallitus on sitä kokeillut, mutta tulos on hyvin heikko.

Eli varakkaiden verotusta on kevennetty ja lisää kevennetään, jos perintövero poistetaan ja eniten tienaavien marginaaliveroa vähennetään.
Verokertymää pienentämällä ei valtion budjetti tule ylijäämäiseksi, sen sijaan alijäämä kasvaa ja velanotto lisääntyy.

Sama pätee kuntiin. Kun verokertymä vähenee, palveluja leikataan ja ongelmat lisääntyvät.
Lakisääteiset palvelut tulee kuntien turvata, ihan kuin hallituksenkin. Orpon sosiaaliturvan leikkaukset ja sote-alueiden alijäämän peitto iian lyhyessä ajassa, vuoden aikana, aiheuttaa jopa sen, ettei lakisääteisiä palveluja kyetä säilyttämään.

Lue lisää

....Sama pätee kuntiin. Kun verokertymä vähenee, palveluja leikataan ja ongelmat lisääntyvät...

Tämän takia tarvitaan kuntaliitoksia. Pienet kunnat eivät enää tule toimeen hallinnon kulujen kanssa.

Asukasmäärältään Manner-Suomen pienin kunta on Luhanka (692 asukasta) ja Ahvenanmaan pienin kunta on Sottunga (111 asukasta). Suomen pienin kaupunki on Kaskinen (1 256 asukasta) ja suurin Helsinki (664 028 asukasta).

Manner-Suomessa on 6 kunnassa alle 1000 asukasta.

Eihän siinä oo mittään järkee.

Suomen hallinnolla johdettaisiin suurvaltaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuntien tulos muuttuu jonkun mielestä ylijäämäiseksi, jos verotusta kevennetään????

Väite on epäuskottava, että verotusta keventämällä verokertymä kasvaisi.
Toki nykyinen leikkaajahallitus on sitä kokeillut, mutta tulos on hyvin heikko.

Eli varakkaiden verotusta on kevennetty ja lisää kevennetään, jos perintövero poistetaan ja eniten tienaavien marginaaliveroa vähennetään.
Verokertymää pienentämällä ei valtion budjetti tule ylijäämäiseksi, sen sijaan alijäämä kasvaa ja velanotto lisääntyy.

Sama pätee kuntiin. Kun verokertymä vähenee, palveluja leikataan ja ongelmat lisääntyvät.
Lakisääteiset palvelut tulee kuntien turvata, ihan kuin hallituksenkin. Orpon sosiaaliturvan leikkaukset ja sote-alueiden alijäämän peitto iian lyhyessä ajassa, vuoden aikana, aiheuttaa jopa sen, ettei lakisääteisiä palveluja kyetä säilyttämään.

Lue lisää

.....lakisääteisiä palveluja kyetä säilyttämään...

Ja lakien kunnille määräämiä tehtäviä tulee purkaa.

Suomen talous ei kestä tällaista detalji - tason ohjausta.

Anonyymi kirjoitti:

Kuntien tulos muuttuu jonkun mielestä ylijäämäiseksi, jos verotusta kevennetään????

Väite on epäuskottava, että verotusta keventämällä verokertymä kasvaisi.
Toki nykyinen leikkaajahallitus on sitä kokeillut, mutta tulos on hyvin heikko.

Eli varakkaiden verotusta on kevennetty ja lisää kevennetään, jos perintövero poistetaan ja eniten tienaavien marginaaliveroa vähennetään.
Verokertymää pienentämällä ei valtion budjetti tule ylijäämäiseksi, sen sijaan alijäämä kasvaa ja velanotto lisääntyy.

Sama pätee kuntiin. Kun verokertymä vähenee, palveluja leikataan ja ongelmat lisääntyvät.
Lakisääteiset palvelut tulee kuntien turvata, ihan kuin hallituksenkin. Orpon sosiaaliturvan leikkaukset ja sote-alueiden alijäämän peitto iian lyhyessä ajassa, vuoden aikana, aiheuttaa jopa sen, ettei lakisääteisiä palveluja kyetä säilyttämään.

Lue lisää

...Kuntien tulos muuttuu jonkun mielestä ylijäämäiseksi, jos verotusta kevennetään????..

Juuri näin.

Eli kuntien määrää vähentämällä voidaan keventää verotusta kun purkautuu hallintoa.

Tosin silloin veronkanto voi tapahtua uuden kunnan nimissä.

Tuolla myöhemmin on perusteltu kuntien määrän leikkaamista puoleen eli noin 150. On myös esitetty puenempääkin määrää eli alle 100.

Anonyymi kirjoitti:

Kuntien tulos muuttuu jonkun mielestä ylijäämäiseksi, jos verotusta kevennetään????

Väite on epäuskottava, että verotusta keventämällä verokertymä kasvaisi.
Toki nykyinen leikkaajahallitus on sitä kokeillut, mutta tulos on hyvin heikko.

Eli varakkaiden verotusta on kevennetty ja lisää kevennetään, jos perintövero poistetaan ja eniten tienaavien marginaaliveroa vähennetään.
Verokertymää pienentämällä ei valtion budjetti tule ylijäämäiseksi, sen sijaan alijäämä kasvaa ja velanotto lisääntyy.

Sama pätee kuntiin. Kun verokertymä vähenee, palveluja leikataan ja ongelmat lisääntyvät.
Lakisääteiset palvelut tulee kuntien turvata, ihan kuin hallituksenkin. Orpon sosiaaliturvan leikkaukset ja sote-alueiden alijäämän peitto iian lyhyessä ajassa, vuoden aikana, aiheuttaa jopa sen, ettei lakisääteisiä palveluja kyetä säilyttämään.

Lue lisää

......Verokertymää pienentämällä ei valtion budjetti tule ylijäämäiseksi, sen sijaan alijäämä kasvaa ja velanotto lisääntyy...

Et oikein päässyt ajatuksesta kiinni.

Ei veroja alenneta vaan kuluja. Siitä seuraa mahdollisuus alentaa veroja.

Hallinto on lihonut Suomessa eri tasoilla. Kuntien väkimäärät ovat pienentyneet ja pienenevät edelleen . Mutta julkisen sektorin työntekijämäärät vaan kasvavat. Kunnat eivät saa tehostettua toimintaa

Tarvitaan kuntaliitoksia ja lakeja täytyy muuttaa. Kuntien tehtäviä tulee vähentää.

Liittymistä tarkastellaan aina tilanteessa kun konkurssi on ovella.

Muuttoliike on fakta. Maaseutu ja jopa pienet kaupungit kärsivät väen vähenemisestä.

Miksi ei voi toimia ennakoivasti, kun kunnan tila on vielä kohtuullinen.

Tuo kunnan minimikoko 6000 asukasta olisi hyvä aloitus Suomen rakenteen tervehdyttämiseksi.

Ja sama pitäisi koskea seurakuntia.

Anonyymi kirjoitti:

Liittymistä tarkastellaan aina tilanteessa kun konkurssi on ovella.

Muuttoliike on fakta. Maaseutu ja jopa pienet kaupungit kärsivät väen vähenemisestä.

Miksi ei voi toimia ennakoivasti, kun kunnan tila on vielä kohtuullinen.

Tuo kunnan minimikoko 6000 asukasta olisi hyvä aloitus Suomen rakenteen tervehdyttämiseksi.

Ja sama pitäisi koskea seurakuntia.

Lue lisää

En ymmärrä, miksi luku 6000 olisi hyvä.

Optimikokoa ei pidä ajatella vain heittämällä lukuja ilmaan.

Seurakunnat saavat tehdä mitä vaan koska ne ovat yksityisiä järjestöjä.

Anonyymi kirjoitti:

En ymmärrä, miksi luku 6000 olisi hyvä.

Optimikokoa ei pidä ajatella vain heittämällä lukuja ilmaan.

Seurakunnat saavat tehdä mitä vaan koska ne ovat yksityisiä järjestöjä.

Lue lisää

60.000 on varmasti paljon lähempänä sopivaa kokoa.

Anonyymi kirjoitti:

60.000 on varmasti paljon lähempänä sopivaa kokoa.

Vaasa ja Seinäjoki pitäisi yhdistää yhdeksi kunnaksi siinä, missä Helsinki, Espoo ja Kauniainenkin. Parainen, Raisia, Turku ja Naantali ovat niin ikäää johdonmaukisesti yksi alue eli kunta.

Anonyymi kirjoitti:

En ymmärrä, miksi luku 6000 olisi hyvä.

Optimikokoa ei pidä ajatella vain heittämällä lukuja ilmaan.

Seurakunnat saavat tehdä mitä vaan koska ne ovat yksityisiä järjestöjä.

Lue lisää

Eipä siihen kai absoluuttista vastausta ole.

Pienten kuntien haasteita ovat ( Kuntaliitto):

kutistuva ja ikääntyvä väestöpohja
tiukka talous
päätöksenteko jää pienen joukon käsiin
elinvoima
valtio näkee ongelmana
lakisääteiset tehtävät ylimitoitettuja resursseihin nähden
hankerahoituksen hakemiseen liian pienet hartiat
osaamisen saatavuuden haasteet.

Johonkin pitäisi tavoite asettaa ja 6000 olisi sellainen minimi, jolla puolittuu kuntien määrä.

Niin kauan kun kirkko ja valtio on naimisissa, pitää olla huolissaan myös kirkon touhujen tehokkuudesta. Sinne uppoaa kansantalouden rahaa eikä se tuota hyvin palveluja niille, jotka niitä tarvitsevat.

Anonyymi kirjoitti:

En ymmärrä, miksi luku 6000 olisi hyvä.

Optimikokoa ei pidä ajatella vain heittämällä lukuja ilmaan.

Seurakunnat saavat tehdä mitä vaan koska ne ovat yksityisiä järjestöjä.

Lue lisää

......Optimikokoa ei pidä ajatella vain heittämällä lukuja ilmaan....

En ole ihan samaa mieltä. Asettamalla vahva suositus, jollakin tavoin, minikoolle, voidaan ryhtyä laatimaan joustavia menettelytapoja yhdistämiselle.

Muuten aina on kotiseuturakkaita, jotka eivät tajua omaa etuaan. Ja tällä tarkoitan myös tulevaisuutta. Nyt monta kertaa kunnan vanhukset haraavat vastaan ja maksattavat nuorisolla tehottomuutta.

Monesta kunnasta on lähes kaikki palvelut siirtyneet naapuriin, paitsi kallispalkkainen kunnan johto.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä siihen kai absoluuttista vastausta ole.

Pienten kuntien haasteita ovat ( Kuntaliitto):

kutistuva ja ikääntyvä väestöpohja
tiukka talous
päätöksenteko jää pienen joukon käsiin
elinvoima
valtio näkee ongelmana
lakisääteiset tehtävät ylimitoitettuja resursseihin nähden
hankerahoituksen hakemiseen liian pienet hartiat
osaamisen saatavuuden haasteet.

Johonkin pitäisi tavoite asettaa ja 6000 olisi sellainen minimi, jolla puolittuu kuntien määrä.

Niin kauan kun kirkko ja valtio on naimisissa, pitää olla huolissaan myös kirkon touhujen tehokkuudesta. Sinne uppoaa kansantalouden rahaa eikä se tuota hyvin palveluja niille, jotka niitä tarvitsevat.

Lue lisää

Mielestäni perusteluna "parempi kuin ei mitään" ei kestä kriittistä tarkastelua.
Miksei 5999 tai 6001?
Jompi kumpi luku on varmasti parempi kuin 6000 ja sen voi varmasti myös perustella.
Kun sitä päätteelyä jatkaa vaikka ihminen kerrallaan, päädytään lukuun, jossa on muutakin järkeä kuin usko, jossa on hyviä lukuja tai huonoja.

Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni perusteluna "parempi kuin ei mitään" ei kestä kriittistä tarkastelua.
Miksei 5999 tai 6001?
Jompi kumpi luku on varmasti parempi kuin 6000 ja sen voi varmasti myös perustella.
Kun sitä päätteelyä jatkaa vaikka ihminen kerrallaan, päädytään lukuun, jossa on muutakin järkeä kuin usko, jossa on hyviä lukuja tai huonoja.

Lue lisää

Hyvä vertailupohja voisi olla mitä mitä Tanskassa on tehty.

Nykytilanne: 293 kuntaa on liikaa hallinnon tehokkuuden kannalta.

Suomessa on monia hyvin pieniä kuntia, joissa on alle 5 000 asukasta (yli 150 kuntaa). Näiden hallinnolliset kustannukset ovat suhteessa korkeita.
Kuntien määrä on vähentynyt aiemminkin (vuonna 2000: 452 kuntaa, 2024: 293), mutta edelleen on kuntia, joilla ei ole riittävästi taloudellista tai väestöpohjaa itsenäiseen toimintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä vertailupohja voisi olla mitä mitä Tanskassa on tehty.

Nykytilanne: 293 kuntaa on liikaa hallinnon tehokkuuden kannalta.

Suomessa on monia hyvin pieniä kuntia, joissa on alle 5 000 asukasta (yli 150 kuntaa). Näiden hallinnolliset kustannukset ovat suhteessa korkeita.
Kuntien määrä on vähentynyt aiemminkin (vuonna 2000: 452 kuntaa, 2024: 293), mutta edelleen on kuntia, joilla ei ole riittävästi taloudellista tai väestöpohjaa itsenäiseen toimintaan.

Lue lisää

Alueelliset ja taloudelliset tekijät: miksi 150?

A) Kuntakokojen optimointi
Suomessa on 19 maakuntaa. Jos jokaisessa olisi keskimäärin 7–8 kuntaa, niistä muodostuisi riittävän suuret väestöpohjat mutta ei liian laajoja hallintoyksiköitä.
Tämä vastaisi paremmin esimerkiksi Tanskan mallia, jossa kuntia on 98 ja ne ovat vahvoja alueellisia toimijoita.

B) Palvelujen ja talouden kestävyys
Kestävä kuntakoko vaatii yleensä vähintään 20 000–50 000 asukasta, jotta voidaan järjestää koulut, terveyspalvelut ja infrastruktuuri ilman ylikorostunutta valtion tukea.
Nykyisistä kunnista noin 200 ei yllä tähän väestömäärään, ja niillä on merkittäviä taloudellisia vaikeuksia.

C) Investointien houkuttelevuus
Suuremmat kuntayksiköt houkuttelevat paremmin yrityksiä, koska ne voivat tarjota vahvempia elinkeino-ohjelmia ja infraratkaisuja.
150 kuntaa tarkoittaisi laajempia työmarkkina-alueita, joissa työn perässä muuttaminen olisi helpompaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mielestäni perusteluna "parempi kuin ei mitään" ei kestä kriittistä tarkastelua.
Miksei 5999 tai 6001?
Jompi kumpi luku on varmasti parempi kuin 6000 ja sen voi varmasti myös perustella.
Kun sitä päätteelyä jatkaa vaikka ihminen kerrallaan, päädytään lukuun, jossa on muutakin järkeä kuin usko, jossa on hyviä lukuja tai huonoja.

Lue lisää

Säästöt ja tehokkuus: paljonko hyötyä?
Hallintokustannuksista voitaisiin säästää jopa miljardi euroa vuodessa leikkaamalla päällekkäisyyksiä (pormestarit, hallinto, IT, palveluiden keskittäminen).

Parempi veropohja: suuremmilla kunnilla on enemmän verotuloja, joten ne ovat vähemmän riippuvaisia valtionosuuksista.

Vähemmän päällekkäistä infrastruktuuria: koulut, terveyskeskukset ja tiet voitaisiin suunnitella laajemman alueen mukaan.

....Pienten kuntien yhdistämisiä suurempiin kaupunkeihin on suunniteltu ja kokeiltu, heikoin tuloksin...

Jaaha, tuo ei taida pitää paikkaansa.

Tuossa lista yhdistymistä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kuntaliitoksista_Suomessa_kunnittain

Monella menee paljon paremmin kuin ennen yhdistymistä.

Mutta Suomi velkaantuu ja hallintoa on kertakaikkiaan liikaa.


Valtiosektori työllistää Suomessa noin 150 000 henkilöä, kuntasektori 520 000 henkilöä ja sosiaaliturvarahastot 13 000 henkilöä. Hyvinvointialueilla työskentelee 224 000 palkansaajaa.

Määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Yhdessä ne muodostavat julkisen sektorin, jolla työskentelee yhteensä noin 700 000 henkilöä.

Lisäksi evlut - kirkossa työskentelee noin 19 000. Ja jonkun verran ortodoksisessa.

Olen varmaan unohtanut jotain.

Onkohan meillä varaa tällaiseen luksukseen?

Yksi keino on kehittää kuntien hallintoa ja kuntien kokonaistyöntekijä määrää.

.....syrjäkylät ovat joutuneet entistä heikompaan asemaan, kun pienistä kunnista viimeinenkin elinvoima on viety ja nuoret muuttaneet isoihin kaupunkeihin..

Tämä on ikävää, mutta jos kunta ei jäljelle jäävillä asukkailla saa muutosta, kenen se pitäisi tehdä.

Kukaan ei ole vienyt elinvoimaa.

Kukaan ei pakota nuorisoa muuttamaan.

Se että kunta on itsenäinen, ei välttämättä auta. Oman kunnan identiteetti on toive, mutta onko siinä mitään järkeä? Maksetaan vaan päällekkäistä hallintoa toisten toimesta

.......Helsingissä noin 200 neliökilometrin alueelle on rakennettu asunnot yli ..

On turha kärjistää tilannetta sinällään Helsingin ja muun maan välille. Kaikkia tarvitaan. Nyt on kysymys, hallinnon koosta. Maalla voi asua. Mutta tarvitaanko muutaman tuhannen kuntaan oma johtaja esikuntineen, kun lähes kaikki muut palvelut on muuttaneet sieltä pois?


Helsinki on Suomen selvästi suurin verotulojen tuottaja. Helsingin talous perustuu laajasti erilaisiin liiketoimintoihin, kuten palveluihin, kaupankäyntiin, teknologiaan ja teollisuuteen. Sen väestö on suurin, ja myös kiinteistöjen verotusarvot ovat korkeita. Ja on koko Suomen etu keskittää tiettyjä asioita johonkin. Nyt se on tietyiltä osin keskittynyt Helsinkiin.

Anonyymi kirjoitti:

.....syrjäkylät ovat joutuneet entistä heikompaan asemaan, kun pienistä kunnista viimeinenkin elinvoima on viety ja nuoret muuttaneet isoihin kaupunkeihin..

Tämä on ikävää, mutta jos kunta ei jäljelle jäävillä asukkailla saa muutosta, kenen se pitäisi tehdä.

Kukaan ei ole vienyt elinvoimaa.

Kukaan ei pakota nuorisoa muuttamaan.

Se että kunta on itsenäinen, ei välttämättä auta. Oman kunnan identiteetti on toive, mutta onko siinä mitään järkeä? Maksetaan vaan päällekkäistä hallintoa toisten toimesta

Lue lisää

Ei kukaan ole vienyt syrjäkylien elinvoimaa.
Elinvoima on kävellyt sieltä pois omasta tahdostaan.

Anonyymi kirjoitti:

....Pienten kuntien yhdistämisiä suurempiin kaupunkeihin on suunniteltu ja kokeiltu, heikoin tuloksin...

Jaaha, tuo ei taida pitää paikkaansa.

Tuossa lista yhdistymistä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kuntaliitoksista_Suomessa_kunnittain

Monella menee paljon paremmin kuin ennen yhdistymistä.

Mutta Suomi velkaantuu ja hallintoa on kertakaikkiaan liikaa.


Valtiosektori työllistää Suomessa noin 150 000 henkilöä, kuntasektori 520 000 henkilöä ja sosiaaliturvarahastot 13 000 henkilöä. Hyvinvointialueilla työskentelee 224 000 palkansaajaa.

Määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Yhdessä ne muodostavat julkisen sektorin, jolla työskentelee yhteensä noin 700 000 henkilöä.

Lisäksi evlut - kirkossa työskentelee noin 19 000. Ja jonkun verran ortodoksisessa.

Olen varmaan unohtanut jotain.

Onkohan meillä varaa tällaiseen luksukseen?

Yksi keino on kehittää kuntien hallintoa ja kuntien kokonaistyöntekijä määrää.

Lue lisää

Marinin aikana julkishallinnon työpaikkojen määrä kasvoi 100.000 hengellä eli samalla määrällä kuin työttömyys väheni.

Anonyymi kirjoitti:

....Pienten kuntien yhdistämisiä suurempiin kaupunkeihin on suunniteltu ja kokeiltu, heikoin tuloksin...

Jaaha, tuo ei taida pitää paikkaansa.

Tuossa lista yhdistymistä.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kuntaliitoksista_Suomessa_kunnittain

Monella menee paljon paremmin kuin ennen yhdistymistä.

Mutta Suomi velkaantuu ja hallintoa on kertakaikkiaan liikaa.


Valtiosektori työllistää Suomessa noin 150 000 henkilöä, kuntasektori 520 000 henkilöä ja sosiaaliturvarahastot 13 000 henkilöä. Hyvinvointialueilla työskentelee 224 000 palkansaajaa.

Määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Yhdessä ne muodostavat julkisen sektorin, jolla työskentelee yhteensä noin 700 000 henkilöä.

Lisäksi evlut - kirkossa työskentelee noin 19 000. Ja jonkun verran ortodoksisessa.

Olen varmaan unohtanut jotain.

Onkohan meillä varaa tällaiseen luksukseen?

Yksi keino on kehittää kuntien hallintoa ja kuntien kokonaistyöntekijä määrää.

Lue lisää

https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2019/vaestoennuste-2019-2040-vaestokato-voimakkainta-pienissa-kunnissa


"Voimakkain väestökato pienissä alle 5000 asukkaan kunnissa"

Eli ei ole yli puolessa kuntia odotettavissa tarvetta hallinnon kasvattamiselle. Päinvastoin, kunnan verotulot oikeisiin palveluihin ja hallintoa pitää yhdistää kuntien kesken.

Anonyymi kirjoitti:

.......Helsingissä noin 200 neliökilometrin alueelle on rakennettu asunnot yli ..

On turha kärjistää tilannetta sinällään Helsingin ja muun maan välille. Kaikkia tarvitaan. Nyt on kysymys, hallinnon koosta. Maalla voi asua. Mutta tarvitaanko muutaman tuhannen kuntaan oma johtaja esikuntineen, kun lähes kaikki muut palvelut on muuttaneet sieltä pois?


Helsinki on Suomen selvästi suurin verotulojen tuottaja. Helsingin talous perustuu laajasti erilaisiin liiketoimintoihin, kuten palveluihin, kaupankäyntiin, teknologiaan ja teollisuuteen. Sen väestö on suurin, ja myös kiinteistöjen verotusarvot ovat korkeita. Ja on koko Suomen etu keskittää tiettyjä asioita johonkin. Nyt se on tietyiltä osin keskittynyt Helsinkiin.

Lue lisää

Suomi ei ole aktiivisesti keskittänyt mitään. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin.
Asia ei ole uusi eikä suomalaisten keksimä. Sitä ei myöskään tarvitse ajaa tai patistaa.
Kaupungistuminen alkoi, kun maanviljelys mahdollisti paikallaan pysymisen eikä tarvinnut elää keräilytalousessa.

Kaupungistuminen alkoi n. 10.000 vuotta sitten. Silloin Suomessa ei edes asuttu vaan maa alkoi hiljalleen paljastua jääkauden jäljiltä. On itsekeskeistä ajatella, että kaupungistuminen olisi meidän aiheuttamamme tai meistä kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2019/vaestoennuste-2019-2040-vaestokato-voimakkainta-pienissa-kunnissa


"Voimakkain väestökato pienissä alle 5000 asukkaan kunnissa"

Eli ei ole yli puolessa kuntia odotettavissa tarvetta hallinnon kasvattamiselle. Päinvastoin, kunnan verotulot oikeisiin palveluihin ja hallintoa pitää yhdistää kuntien kesken.

Lue lisää

Onkohan todella niin.

Olisiko voimakkain väestökato silti alle 4999 asukkaan kunnissa tai alle 3272 asukkaan kunnissa?

Väestökato on voimakasta myös alle 11322 asukkaan kunnissa.

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan todella niin.

Olisiko voimakkain väestökato silti alle 4999 asukkaan kunnissa tai alle 3272 asukkaan kunnissa?

Väestökato on voimakasta myös alle 11322 asukkaan kunnissa.

Lue lisää

Hahaa, harrastat algebraa.

11322 - 5000 = 6322

Eli kun se väkimäärä vähenee tuohon rajaan, voi päätöksiä tehdä uudestaan. Näinkin näyttää haja-asutusalueella käyvän.

Anonyymi kirjoitti:

Hahaa, harrastat algebraa.

11322 - 5000 = 6322

Eli kun se väkimäärä vähenee tuohon rajaan, voi päätöksiä tehdä uudestaan. Näinkin näyttää haja-asutusalueella käyvän.

Lue lisää

Suomessa näyttää olevan noin 50 kuntaa, joissa ei ole kilpailua valtuustoon. Eli listoilla on alle 2 henkilöä per valtuustopaikka.

Mitä tästä seuraa? Demokratia ei enää kunnassa toimi.

Valtuuston osaaminen heikkenee, kun hakijoiden into olla aidosti mukana. Ja mikä ehkä pahinta, tällaiset minun kaltaiset osaamattomat moukat pääsevät valtuustoon tekemään typeryyksiä.

Eli tässäkin näkökulmasta, Suomessa on liikaa hallintoa myös luottamushenkilömäärissä = liian pieniä kuntia liikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa näyttää olevan noin 50 kuntaa, joissa ei ole kilpailua valtuustoon. Eli listoilla on alle 2 henkilöä per valtuustopaikka.

Mitä tästä seuraa? Demokratia ei enää kunnassa toimi.

Valtuuston osaaminen heikkenee, kun hakijoiden into olla aidosti mukana. Ja mikä ehkä pahinta, tällaiset minun kaltaiset osaamattomat moukat pääsevät valtuustoon tekemään typeryyksiä.

Eli tässäkin näkökulmasta, Suomessa on liikaa hallintoa myös luottamushenkilömäärissä = liian pieniä kuntia liikaa.

Lue lisää

Niin, tästä seuraa helposti se, että pieniin kuntiin jääneet kunnan patriootit, eivät pysty ajattelemaan muura kuin kunnan nimeä.

Ja tämä käy aikaamyöten kalliiksi. Eikä pelkästään kunnan omille veronmaksajille, vaan myös muiden kuntien veronmaksajille.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tästä seuraa helposti se, että pieniin kuntiin jääneet kunnan patriootit, eivät pysty ajattelemaan muura kuin kunnan nimeä.

Ja tämä käy aikaamyöten kalliiksi. Eikä pelkästään kunnan omille veronmaksajille, vaan myös muiden kuntien veronmaksajille.

Lue lisää

Ja tukimuotoja ja riittää. Köyhiä kuntia tuetaan Suomessa useilla eri tavoilla, jotta ne pystyisivät tarjoamaan asukkailleen tarvittavat palvelut ja kehittämään alueensa taloutta. Keskeisimpiä tukimuotoja ovat:

1. Valtionosuusjärjestelmä: Tämä on keskeinen tapa, jolla valtiolta annetaan tukea kunnille. Valtionosuudet ovat rahaa, jota kunnat saavat valtiolta peruspalveluiden järjestämiseksi. Tuki määräytyy muun muassa kunnan asukasluvun, tarpeiden ja taloudellisen tilanteen mukaan.


2. Tasauksellinen valtionosuus: Tämä on erityisesti tarkoitettu niille kunnille, joilla on vähäiset verotuloja ja jotka eivät pysty rahoittamaan tarvittavia palveluja omilla tuloillaan. Tasauksilla pyritään tasoittamaan taloudellisia eroja kunnallisen palvelutason ja verotulojen välillä.


3. Kuntien rakenneuudistus: Kuntia voidaan myös tukea erilaisten kehittämisohjelmien ja rakenneuudistusten kautta. Näihin kuuluu esimerkiksi kuntaliitokset, jotka voivat parantaa kuntien taloudellista tilannetta ja tehokkuutta. Kannattaisko hyödyntää, pienet kunnat?


4. Erityisrahoitus: Tietyt alueet voivat saada erityistukea, kuten maaseutu- ja vähemmistökielialueet, jotka saavat tukea erityistarpeidensa vuoksi.


5. Talous- ja kehitystuki: Joissain tapauksissa kunnat voivat saada tukea myös EU:n tai muiden kansallisten ohjelmien kautta, erityisesti silloin, kun alueella on erityisiä kehittämistarpeita (esim. infrastruktuurin parantaminen tai yritystoiminnan tukeminen).


6. Välineet ja ohjelmat kunnallisen infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiseksi: Erityisesti köyhemmät kunnat voivat saada tukea esimerkiksi koulujen, terveydenhuollon ja muiden välttämättömien palvelujen parantamiseen.


Seuraava vasemmisto ja keskusta, joka taitaa olla myös nykyään vasemmistoa, tekevät sitten seuraavassa hallituksessa lisää tukia.

Anonyymi kirjoitti:

Ja tukimuotoja ja riittää. Köyhiä kuntia tuetaan Suomessa useilla eri tavoilla, jotta ne pystyisivät tarjoamaan asukkailleen tarvittavat palvelut ja kehittämään alueensa taloutta. Keskeisimpiä tukimuotoja ovat:

1. Valtionosuusjärjestelmä: Tämä on keskeinen tapa, jolla valtiolta annetaan tukea kunnille. Valtionosuudet ovat rahaa, jota kunnat saavat valtiolta peruspalveluiden järjestämiseksi. Tuki määräytyy muun muassa kunnan asukasluvun, tarpeiden ja taloudellisen tilanteen mukaan.


2. Tasauksellinen valtionosuus: Tämä on erityisesti tarkoitettu niille kunnille, joilla on vähäiset verotuloja ja jotka eivät pysty rahoittamaan tarvittavia palveluja omilla tuloillaan. Tasauksilla pyritään tasoittamaan taloudellisia eroja kunnallisen palvelutason ja verotulojen välillä.


3. Kuntien rakenneuudistus: Kuntia voidaan myös tukea erilaisten kehittämisohjelmien ja rakenneuudistusten kautta. Näihin kuuluu esimerkiksi kuntaliitokset, jotka voivat parantaa kuntien taloudellista tilannetta ja tehokkuutta. Kannattaisko hyödyntää, pienet kunnat?


4. Erityisrahoitus: Tietyt alueet voivat saada erityistukea, kuten maaseutu- ja vähemmistökielialueet, jotka saavat tukea erityistarpeidensa vuoksi.


5. Talous- ja kehitystuki: Joissain tapauksissa kunnat voivat saada tukea myös EU:n tai muiden kansallisten ohjelmien kautta, erityisesti silloin, kun alueella on erityisiä kehittämistarpeita (esim. infrastruktuurin parantaminen tai yritystoiminnan tukeminen).


6. Välineet ja ohjelmat kunnallisen infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiseksi: Erityisesti köyhemmät kunnat voivat saada tukea esimerkiksi koulujen, terveydenhuollon ja muiden välttämättömien palvelujen parantamiseen.


Seuraava vasemmisto ja keskusta, joka taitaa olla myös nykyään vasemmistoa, tekevät sitten seuraavassa hallituksessa lisää tukia.

Lue lisää

Niin ja jos katsoo euroja, niin säästöjä on varmasti haettavissa. Etenkin nyt kun perustettiin hyvinvointialueet ja pienten kuntien tekemiseen ja päätökset ovat aika paljon vähäisempiä.

Suomessa kunnille maksettavan valtionosuuden kokonaismäärä on noin 9,5 miljardia euroa. Tämä summa sisältää kaikki valtionosuudet, jotka kuntien on käytettävä peruspalveluiden tarjoamiseen, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin.

Tasauksellinen valtionosuus kohdistuu erityisesti niihin kunnille, jotka eivät pysty tuottamaan peruspalveluja omilla tuloillaan, ja niiden saamien tukien osuus voi vaihdella muutamasta miljoonasta eurosta ylöspäin riippuen alueen taloudellisesta tilanteesta ja väestömäärästä.

Nuo muut tuotet ovat pienempiä mutta miljoonia niistäkin tulee.

Anonyymi kirjoitti:

Suomi ei ole aktiivisesti keskittänyt mitään. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin.
Asia ei ole uusi eikä suomalaisten keksimä. Sitä ei myöskään tarvitse ajaa tai patistaa.
Kaupungistuminen alkoi, kun maanviljelys mahdollisti paikallaan pysymisen eikä tarvinnut elää keräilytalousessa.

Kaupungistuminen alkoi n. 10.000 vuotta sitten. Silloin Suomessa ei edes asuttu vaan maa alkoi hiljalleen paljastua jääkauden jäljiltä. On itsekeskeistä ajatella, että kaupungistuminen olisi meidän aiheuttamamme tai meistä kiinni.

Lue lisää

......Suomi ei ole aktiivisesti keskittänyt mitään. Ihmiset muuttavat kaupunkeihin....


Sehän on juurikin näin. Ja se on nimenomaan prosessi ei yksittäinen tapahtuma. Ja syitä on paljon taustalla.

Ja nyt Suomen politiikka (on halunnut ja) haluaa jarruttaa tätä, mistä seuraa älyttömiä investointeja haja-asutusalueille sekä veronmaksajien että kuluttajien rahoilla. Näitä sitten perutaan tai ne jäävät hyvin vähäiselle käytöllä.

Näitä huonoja päätöksiä on hankala ja kallis purkaa.

Mutta että ei enää tehtäisi hölmöyksiä, kuntien koko riittävästi, jotta saadaan päättäjiin elimiin teräväpäistä porukkaa tekemään viisaita päätöksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tästä seuraa helposti se, että pieniin kuntiin jääneet kunnan patriootit, eivät pysty ajattelemaan muura kuin kunnan nimeä.

Ja tämä käy aikaamyöten kalliiksi. Eikä pelkästään kunnan omille veronmaksajille, vaan myös muiden kuntien veronmaksajille.

Lue lisää

Niinpä niin,

"Kuntatalous oli kaiken kaikkiaan 470 miljoonaa euroa alijäämäinen eli tulot eivät riittäneet kattamaan menoja ja investointeja.

Yksittäiset yrityskaupat ja muutamat isot kaupungit tekivät suuren osan kaikkien kuntien tuloksesta. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 1 100 miljoonaa euroa vuonna 2024."

https://yle.fi/a/74-20138956?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Eli kun ei ole enää myytävää, ongelmat pahenevat lisää toisaalta heikommin pärjäävisdä kunnissa mutta myös Suomen muutamassa pärjäävässä, kun tukeminen vaan kasvaa.

Tässä yksi näkökulma, miksi hallintoa ja muita kiinteitä kannattaa alkaa purkamaan Suomessa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa näyttää olevan noin 50 kuntaa, joissa ei ole kilpailua valtuustoon. Eli listoilla on alle 2 henkilöä per valtuustopaikka.

Mitä tästä seuraa? Demokratia ei enää kunnassa toimi.

Valtuuston osaaminen heikkenee, kun hakijoiden into olla aidosti mukana. Ja mikä ehkä pahinta, tällaiset minun kaltaiset osaamattomat moukat pääsevät valtuustoon tekemään typeryyksiä.

Eli tässäkin näkökulmasta, Suomessa on liikaa hallintoa myös luottamushenkilömäärissä = liian pieniä kuntia liikaa.

Lue lisää

Tässä piilee riski korruptiolle, kun muutamien henkilöiden hoidossa on koko kunta.

Ja nämä henkilöt eivät ole demokraattisesti valittuja oikeassa kilpailutilanteessa. Sopupelejä...

Isommissa kunnissa voi oarrmkin varmistaa demokratian toteutumisen ja hyvin suunnitellun talouden hoidon.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä niin,

"Kuntatalous oli kaiken kaikkiaan 470 miljoonaa euroa alijäämäinen eli tulot eivät riittäneet kattamaan menoja ja investointeja.

Yksittäiset yrityskaupat ja muutamat isot kaupungit tekivät suuren osan kaikkien kuntien tuloksesta. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 1 100 miljoonaa euroa vuonna 2024."

https://yle.fi/a/74-20138956?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Eli kun ei ole enää myytävää, ongelmat pahenevat lisää toisaalta heikommin pärjäävisdä kunnissa mutta myös Suomen muutamassa pärjäävässä, kun tukeminen vaan kasvaa.

Tässä yksi näkökulma, miksi hallintoa ja muita kiinteitä kannattaa alkaa purkamaan Suomessa.

Lue lisää

Tuo YLE:n juttu oli ilmeisesti tahallaan kirjoitettu vähintäänkin epämääräisesti.

Oleellista olisi tietää onko kuntien ilmoittama tulos valtionosuuksia ennen vai sen jälkeen.
Kunnat saavat valtionosuuksia, joilla taataan rahan riittävyys lakisääteisiin menoihin.

Jos niiden jälkeen raha ei riitä, kyseessä on löysä rahankäyttö, josta ei voi syyttää kuin kunnan omaa johtoa.

Jos tulos on ennen valtionosuuksia, niin se kertoo kunnan todellisen talouden, mutta ei kerro sitä, miten kunnalla on varaa hoitaa koulutus ym. johon valtio antaa rahaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo YLE:n juttu oli ilmeisesti tahallaan kirjoitettu vähintäänkin epämääräisesti.

Oleellista olisi tietää onko kuntien ilmoittama tulos valtionosuuksia ennen vai sen jälkeen.
Kunnat saavat valtionosuuksia, joilla taataan rahan riittävyys lakisääteisiin menoihin.

Jos niiden jälkeen raha ei riitä, kyseessä on löysä rahankäyttö, josta ei voi syyttää kuin kunnan omaa johtoa.

Jos tulos on ennen valtionosuuksia, niin se kertoo kunnan todellisen talouden, mutta ei kerro sitä, miten kunnalla on varaa hoitaa koulutus ym. johon valtio antaa rahaa.

Lue lisää

....Jos niiden jälkeen raha ei riitä, kyseessä on löysä rahankäyttö, josta ei voi syyttää kuin kunnan omaa johtoa...

Kunnan omaa johtoa mutta myös luottamushenkilöitä.

Löysä rahankäyttö on varmaan ongelma. Saatko enää pätevää työvoimaa kuntaan jonka koko on muutama tuhat ihmistä?

Tai onko myös ongelma se, että hallinto ja toki koko kunnan organisaatio on paisunut liian suureksi tuloihin nähden? Ja onko ainoa ja järkevä tulevaisuus liitos? Kaikki muu on tehotonta ja vain siirtää ongelmia eteenpäin ja vaikeaan konkurssiin.

Anonyymi kirjoitti:

Marinin aikana julkishallinnon työpaikkojen määrä kasvoi 100.000 hengellä eli samalla määrällä kuin työttömyys väheni.

Niin, se oli kokemattomien idealistien moka lisätä uusilla lailla kuntien tehtäviä.

Nyt niitä sitten pitäisi purkaa. Ja siihen ei tunnuta pystyvän edes Purran toimesta.

Asukasmäärältään Manner-Suomen pienin kunta on Luhanka (692 asukasta)

6 kunnassa alle 1000 asukasta.

Ahvenanmaan kunnat ei ole tuossa mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Asukasmäärältään Manner-Suomen pienin kunta on Luhanka (692 asukasta)

6 kunnassa alle 1000 asukasta.

Ahvenanmaan kunnat ei ole tuossa mukana.

Nyt puhutaan kunnista. Avaaja halusi, että koko rakenne muutetaan. Viimeisin muutos on ollut yksi uusi taso eli hyvinvointialueet!


Nykyään Suomessa hallinto jakautuu seuraaviin tasoihin:
- Keskushallinto (valtio)
- Maakunnat (aluehallinto)
- Hyvinvointialueet (sote-palvelut ja pelastustoimi)
- Kunnat (paikallishallinto)
- Aluehallintovirastot (AVIt)
- Erilliset viranomaiset (kuten poliisi ja Kela).

Unohdinkohan jotain?

Onpa tuossa laajuutta pienen kansan johtamiseen.

Sitten on vielä kirkko:
- evlut ja
- ortodoksit.

Sitten on vielä alueosuuskaupat, joiden valtuustoissa istuu poliitikkoja yllä mainituilta tasoilta.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt puhutaan kunnista. Avaaja halusi, että koko rakenne muutetaan. Viimeisin muutos on ollut yksi uusi taso eli hyvinvointialueet!


Nykyään Suomessa hallinto jakautuu seuraaviin tasoihin:
- Keskushallinto (valtio)
- Maakunnat (aluehallinto)
- Hyvinvointialueet (sote-palvelut ja pelastustoimi)
- Kunnat (paikallishallinto)
- Aluehallintovirastot (AVIt)
- Erilliset viranomaiset (kuten poliisi ja Kela).

Unohdinkohan jotain?

Onpa tuossa laajuutta pienen kansan johtamiseen.

Sitten on vielä kirkko:
- evlut ja
- ortodoksit.

Sitten on vielä alueosuuskaupat, joiden valtuustoissa istuu poliitikkoja yllä mainituilta tasoilta.

Lue lisää

Jaa, Valtion organisaatio on myös itsessään valtava.

1. Ministeriöt
Pääministerin kanslia
Ulkoministeriö (responsible for foreign policy)
Sisäministeriö (responsible for internal security, police, rescue services)
Oikeusministeriö (responsible for the justice system)
Maatalous- ja metsätalousministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö (responsible for labor market and economic policies)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ympäristöministeriö
Verohallinto (responsible for tax administration)
Kulttuuri- ja urheiluministeriö
2. Valtion virastot ja laitokset
Poliisi (Sisäministeriö)
Pelastuslaitos (Sisäministeriö)
Verohallinto (valtion verotulojen kerääminen)
Suomen Pankki (keskuspankki, talouspolitiikka)
Tulli (kaupan valvonta ja verotus)
Kela (sosiaaliturva ja etuudet)
Työterveyslaitos (työterveyspalvelut)
Rikosseuraamuslaitos (rangaistusjärjestelmä)
Luonnonvarakeskus (Luke) (luonnonvarat ja tutkimus)
Maa- ja metsätalousministeriö
Opetushallitus (koulutus)
3. Valtioneuvoston kanslia
4. Valtion taloudelliset organisaatiot
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV)
Valtion liikelaitokset, myös kunnilla liikelaitoksia
5. Erilliset viranomaiset Esimerkiksi Suomen puolustusvoimat ja Suomen turvallisuus- ja tiedustelupalvelut, huoltovarmuuskeskus
6. Valtionyhtiöt
Esimerkiksi Posti Group, Fortum, Finnair, ja Alko

Mitähän muuta vielä?

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, Valtion organisaatio on myös itsessään valtava.

1. Ministeriöt
Pääministerin kanslia
Ulkoministeriö (responsible for foreign policy)
Sisäministeriö (responsible for internal security, police, rescue services)
Oikeusministeriö (responsible for the justice system)
Maatalous- ja metsätalousministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö (responsible for labor market and economic policies)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ympäristöministeriö
Verohallinto (responsible for tax administration)
Kulttuuri- ja urheiluministeriö
2. Valtion virastot ja laitokset
Poliisi (Sisäministeriö)
Pelastuslaitos (Sisäministeriö)
Verohallinto (valtion verotulojen kerääminen)
Suomen Pankki (keskuspankki, talouspolitiikka)
Tulli (kaupan valvonta ja verotus)
Kela (sosiaaliturva ja etuudet)
Työterveyslaitos (työterveyspalvelut)
Rikosseuraamuslaitos (rangaistusjärjestelmä)
Luonnonvarakeskus (Luke) (luonnonvarat ja tutkimus)
Maa- ja metsätalousministeriö
Opetushallitus (koulutus)
3. Valtioneuvoston kanslia
4. Valtion taloudelliset organisaatiot
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV)
Valtion liikelaitokset, myös kunnilla liikelaitoksia
5. Erilliset viranomaiset Esimerkiksi Suomen puolustusvoimat ja Suomen turvallisuus- ja tiedustelupalvelut, huoltovarmuuskeskus
6. Valtionyhtiöt
Esimerkiksi Posti Group, Fortum, Finnair, ja Alko

Mitähän muuta vielä?

Lue lisää

Esimerkkinä kuntien näpertelystä ja kuinka nia yksilön vastuuta siirretään kuntien viisaille ihmisille: lasten kotiin tulon ajat iltaisin.


https://yle.fi/a/74-20148969

Tämähän on ihan naurettavaa. Eikö vanhemmat enää pysty tällaista asiaakaan sopimaan perheessä?

Seuraavaksi varmaan hallitus miettii tätä koko Suomeen. Ehkä ei nykyisin en, mutta seuraava demareiden hallitus. Samalla voisi ohjeistaa, kuinka usein käydään suihkussa ja vessassa. Ja monelta.

Voi hemmetti tätä Suomea, ei oo ihme jos hallinto kasvaa. Ja yksilön ei tarvitse miettiä mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt puhutaan kunnista. Avaaja halusi, että koko rakenne muutetaan. Viimeisin muutos on ollut yksi uusi taso eli hyvinvointialueet!


Nykyään Suomessa hallinto jakautuu seuraaviin tasoihin:
- Keskushallinto (valtio)
- Maakunnat (aluehallinto)
- Hyvinvointialueet (sote-palvelut ja pelastustoimi)
- Kunnat (paikallishallinto)
- Aluehallintovirastot (AVIt)
- Erilliset viranomaiset (kuten poliisi ja Kela).

Unohdinkohan jotain?

Onpa tuossa laajuutta pienen kansan johtamiseen.

Sitten on vielä kirkko:
- evlut ja
- ortodoksit.

Sitten on vielä alueosuuskaupat, joiden valtuustoissa istuu poliitikkoja yllä mainituilta tasoilta.

Lue lisää

Miksi ihmeessä on olemassa kolme aluhallinto-organisaatiota?

Eli maakunnat, hyvinvointialueet ja aluehallintoviranomaiset?

Anonyymi kirjoitti:

Jaa, Valtion organisaatio on myös itsessään valtava.

1. Ministeriöt
Pääministerin kanslia
Ulkoministeriö (responsible for foreign policy)
Sisäministeriö (responsible for internal security, police, rescue services)
Oikeusministeriö (responsible for the justice system)
Maatalous- ja metsätalousministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö (responsible for labor market and economic policies)
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ympäristöministeriö
Verohallinto (responsible for tax administration)
Kulttuuri- ja urheiluministeriö
2. Valtion virastot ja laitokset
Poliisi (Sisäministeriö)
Pelastuslaitos (Sisäministeriö)
Verohallinto (valtion verotulojen kerääminen)
Suomen Pankki (keskuspankki, talouspolitiikka)
Tulli (kaupan valvonta ja verotus)
Kela (sosiaaliturva ja etuudet)
Työterveyslaitos (työterveyspalvelut)
Rikosseuraamuslaitos (rangaistusjärjestelmä)
Luonnonvarakeskus (Luke) (luonnonvarat ja tutkimus)
Maa- ja metsätalousministeriö
Opetushallitus (koulutus)
3. Valtioneuvoston kanslia
4. Valtion taloudelliset organisaatiot
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV)
Valtion liikelaitokset, myös kunnilla liikelaitoksia
5. Erilliset viranomaiset Esimerkiksi Suomen puolustusvoimat ja Suomen turvallisuus- ja tiedustelupalvelut, huoltovarmuuskeskus
6. Valtionyhtiöt
Esimerkiksi Posti Group, Fortum, Finnair, ja Alko

Mitähän muuta vielä?

Lue lisää

Joo, onhan niitä kuntien yhteisiä toimia, kun pikku kunnat eivät yksin selviä.

Viimeisin oli vasemmistohallituksen päätös hajauttaa työvoimatoimistot kuntiin. No eihän siitä pikku kunnat yksin selviä. Eikä siinä ole mitään järkeä. Tuli taas työpaikkoja lisää julkiselle sektorille istuskelemaan kuntiin.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, onhan niitä kuntien yhteisiä toimia, kun pikku kunnat eivät yksin selviä.

Viimeisin oli vasemmistohallituksen päätös hajauttaa työvoimatoimistot kuntiin. No eihän siitä pikku kunnat yksin selviä. Eikä siinä ole mitään järkeä. Tuli taas työpaikkoja lisää julkiselle sektorille istuskelemaan kuntiin.

Lue lisää

Keskiasteen ilmainen koulutus. Kirjojen ja opiskelu välineiden hankinnan sosialisointi. Taitaa maksaa noin 200 miljoonaa euroa. Ja menetettyjä työpaikkoja yksityissektorilla.

Nyt saadaan maksaa myös rikkaiden kirjat ja tietokoneet ja muut kamat.

Seuraava vaihe voisi olla kuntien ohjauksessa tapahtuva kaikkien lasten kotoa nouto ja palautus. Näin voidaan taata kaikille mahdollisuus käydä koulua tasapuolisesti ja turvallisesti.........

Anonyymi kirjoitti:

....Jos niiden jälkeen raha ei riitä, kyseessä on löysä rahankäyttö, josta ei voi syyttää kuin kunnan omaa johtoa...

Kunnan omaa johtoa mutta myös luottamushenkilöitä.

Löysä rahankäyttö on varmaan ongelma. Saatko enää pätevää työvoimaa kuntaan jonka koko on muutama tuhat ihmistä?

Tai onko myös ongelma se, että hallinto ja toki koko kunnan organisaatio on paisunut liian suureksi tuloihin nähden? Ja onko ainoa ja järkevä tulevaisuus liitos? Kaikki muu on tehotonta ja vain siirtää ongelmia eteenpäin ja vaikeaan konkurssiin.

Lue lisää

Suomessa suurin osa julkisen sektorin työpaikoista on kunnissa.

Tilastokeskuksen mukaan:
Kunnat ja hyvinvointialueet työllistävät yhteensä noin 450 000 henkilöä.

Valtionhallinnossa työskentelee noin 120 000 henkilöä.

Kuntasektori (ilman hyvinvointialueita) työllistää noin 320 000 henkilöä.

Eikö kuntasektoria sopeutettu mitenkään kun hyvinvointialueiden perustaminen tehtiin?

Se ei tuo aluehallinnon uusiminen poista perus ongelmaa, joka kalvaa maatamme tätä nykyä.

Päätöksenteosta on kadonnut perustuslaillinen oikeus valvonta ,sillä perutusvalio lautakunta on politisoitunut eikä perutuslaillisia näkökulmiin oikeuslaitoksen puitteissa puututa.
Päätöksenteko nykyisellään murentaa oikeuslaitostamme ja oikeuskäytäntöä. Koska toimiin ei puututa vaan päätöksenteko saa jatkua mielivaltaisuuksiin mennen oikeus käsitteet syrjäyttäen on maahan perutettava kansanoikeus laitos jonka kautta saadaan nykyiset toimet ja niitä harjoittavat perustuslailliseen vastuuseen päätöksenteosta ja vastuuseen lainsäädännön hyväksi käytöstä omiin tarpeisiin ,vastoin oikeus käsitteitä .Ongelma on lainsäädännöllinen ja hallituslähtöinen. Vain puuttumalla oikeuskäytännön toimimattomuuteen ja tooimien laillisuus pohjaan /toimivallan rajojen ,sekä lainsäädännön valvonna kautta saadaan nykyiset toimitavat korjattua .

.... 11. Hääkyltti on tilapäinen opaste, johon tarvitaan ELY-keskuksen lupa...

Olisipa mukava tehtävä, leimata hääkylttileimasimella hyväksytyksi hääkylttianomuksia hääkylttiosastolla hääkylttiosaston johtajan alaisuudessa. Toki tietenkin hääkylttiosaston hääkylttitoimikunnan ensin hyväksyttyä ehdotetun hääkyltin.

Kaipa sitä pitäisi myös jalkautua katsomaan mihin se kyltti tulee ja sitten myöhemmin onko se poistettu.

Noh, ei taida koulutus riittää moiseen. Itse tekisin heti alkuun ehdotuksen hääkyltin standardisoimiseksi. Yläpuolella aina ensin alueen pääkieli.

Voi jiisus tätä meidän Suomea. Eihän noita määräyksiä saa purettua kun virkamies neliraajajarrutuksella vastustaa kaikkea uutta ja purkamista.

Sosiaalipalvelut tulevat kalliiksi hallituksen leikkausten takia, kun vastaavasti Kelan toimeentulotuki ja muut Kelan maksamatta tuet kasvavat. Esimerkiksi kela-taksit tulevat maksamaan monta kertaa enemmän kuin ennen pitkien matkojen takia sote-alueiden keskussairaaloihin.

Terveyspalvelut tulevat myös kalliimmaksi kuin ennen, kun julkisen puolen resursseja siirretään yksityiselle puolelle ja terveyskeskuksia suljetaan. Ruotsissa ikäihmiset saavat ilmaiset, kunnalliset hammaslääkäripalvelut. Milloin Suomessa?

Kerran hyvinvointialueet on nyt perustettu, tuosta on jotain vähennettävä:

Keskushallinto (valtio)
- Maakunnat (aluehallinto)
- Hyvinvointialueet (sote-palvelut ja pelastustoimi)
- Kunnat (paikallishallinto)
- Aluehallintovirastot (AVIt)
- Erilliset viranomaiset (kuten poliisi ja Kela).


Vähemmän kuntia ja hyvinvointialueita sekä yksi taso pois, vaikka maakunnat.

Anonyymi kirjoitti:

Sosiaalipalvelut tulevat kalliiksi hallituksen leikkausten takia, kun vastaavasti Kelan toimeentulotuki ja muut Kelan maksamatta tuet kasvavat. Esimerkiksi kela-taksit tulevat maksamaan monta kertaa enemmän kuin ennen pitkien matkojen takia sote-alueiden keskussairaaloihin.

Terveyspalvelut tulevat myös kalliimmaksi kuin ennen, kun julkisen puolen resursseja siirretään yksityiselle puolelle ja terveyskeskuksia suljetaan. Ruotsissa ikäihmiset saavat ilmaiset, kunnalliset hammaslääkäripalvelut. Milloin Suomessa?

Lue lisää

......Ruotsissa ikäihmiset saavat ilmaiset, kunnalliset hammaslääkäripalvelut. Milloin Suomessa?..

Sitten kun olemme yhtä vauras ja rikas kansa ja valtio kuin Ruotsi.

Nyt näyttää olevan Suomessa suunta toisinpäin ja lisää joudutaan säästämään.

Hyvinvointivaltio on jonkinlainen harha Suomessa. Vasemmisto ajattelee, että se vaan päätetään ja naps yhtäkkiä on kaikkea tarjolla kaikille. Ilman työntekoa.

Anonyymi kirjoitti:

Sosiaalipalvelut tulevat kalliiksi hallituksen leikkausten takia, kun vastaavasti Kelan toimeentulotuki ja muut Kelan maksamatta tuet kasvavat. Esimerkiksi kela-taksit tulevat maksamaan monta kertaa enemmän kuin ennen pitkien matkojen takia sote-alueiden keskussairaaloihin.

Terveyspalvelut tulevat myös kalliimmaksi kuin ennen, kun julkisen puolen resursseja siirretään yksityiselle puolelle ja terveyskeskuksia suljetaan. Ruotsissa ikäihmiset saavat ilmaiset, kunnalliset hammaslääkäripalvelut. Milloin Suomessa?

Lue lisää

.....Sosiaalipalvelut tulevat kalliiksi hallituksen leikkausten takia, ..

Käsite ero, hallitus ei leikkaa 1,4 miljardia vaan hillitsee kustannusten kasvua. Voi olla että tätä on sinulle turha selittää.

Jos leikkaisi, niin kustannukset eivät kasvaisi. Nyt ne kasvavat. Ja tämä on huono asia, koska verotulot eivät riitä ja Suomi velkaantuu edelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Sosiaalipalvelut tulevat kalliiksi hallituksen leikkausten takia, kun vastaavasti Kelan toimeentulotuki ja muut Kelan maksamatta tuet kasvavat. Esimerkiksi kela-taksit tulevat maksamaan monta kertaa enemmän kuin ennen pitkien matkojen takia sote-alueiden keskussairaaloihin.

Terveyspalvelut tulevat myös kalliimmaksi kuin ennen, kun julkisen puolen resursseja siirretään yksityiselle puolelle ja terveyskeskuksia suljetaan. Ruotsissa ikäihmiset saavat ilmaiset, kunnalliset hammaslääkäripalvelut. Milloin Suomessa?

Lue lisää

.......Esimerkiksi kela-taksit tulevat maksamaan monta kertaa enemmän ...

Nyt kyllä höpötät mitä sattuu. Tutki asioita. Kelataksien korvaukset ovat muuttuneet yllättävän vähän.

Ja mikä myös hyvä, kuljetuksia on siirtynyt ambulanssista takseihin.

"Myös kustannukset nousivat edellisvuodesta, vaikkakin maltillisesti. Kela maksoi matkakorvauksia noin 308 miljoonaa euroa, eli kaksi miljoonaa enemmän kuin vuonna 2022. "

https://www.kela.fi/ajankohtaista/taksikyydit-nousivat-ambulanssien-edelle-ensi-kertaa-vuosiin-kelan-matkakorvauksien-saajien-määrässä-mitattuna

Anonyymi kirjoitti:

.......Esimerkiksi kela-taksit tulevat maksamaan monta kertaa enemmän ...

Nyt kyllä höpötät mitä sattuu. Tutki asioita. Kelataksien korvaukset ovat muuttuneet yllättävän vähän.

Ja mikä myös hyvä, kuljetuksia on siirtynyt ambulanssista takseihin.

"Myös kustannukset nousivat edellisvuodesta, vaikkakin maltillisesti. Kela maksoi matkakorvauksia noin 308 miljoonaa euroa, eli kaksi miljoonaa enemmän kuin vuonna 2022. "

https://www.kela.fi/ajankohtaista/taksikyydit-nousivat-ambulanssien-edelle-ensi-kertaa-vuosiin-kelan-matkakorvauksien-saajien-määrässä-mitattuna

Lue lisää

Jokaiselle mummolle ja vaarille ei voi olla joka kylällä omaa sairaalaa tai terveyskeskusta. On parempi siirtää potilaita parempiin sairaaloihin, missä ovat kalliit laitteet ja ammattitaitoinen henkilökunta.

Ja täytyy vielä ymmärtää se, että Suomen tietyt kolkat tyhjenevät. Eli näihin paikkoihin ei ole järkeä investoida, jouduttaisiin kohta purkamaan.

.....Haluttiin eriyttää sote kunnista. ..

Tämä oli sinällään järkevä päätös. Mutta hyvinvointialueita on liikaa.

Anonyymi kirjoitti:

.....Haluttiin eriyttää sote kunnista. ..

Tämä oli sinällään järkevä päätös. Mutta hyvinvointialueita on liikaa.

"Professori varoitti hyvinvointialueiden määrästä jo varhain – nyt hän katselee sivusta, kun niiden rahat loppuvat kesken"

https://yle.fi/a/74-20106643

Anonyymi kirjoitti:

"Professori varoitti hyvinvointialueiden määrästä jo varhain – nyt hän katselee sivusta, kun niiden rahat loppuvat kesken"

https://yle.fi/a/74-20106643

Lue lisää

Ja sitten kun olisi vähemmän alueita ja hallintoa, niin säästöillä voisi tehdä vaikka näitä:

https://www.luvn.fi/fi/palvelut/terveyspalvelut/sairaalapalvelut/liikkuva-sairaala-liisa?municipality=Raasepori

https://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveydenhoito/paihdepalvelut/symppis/liikkuva-symppis

Nyt ei rahat riitä, kun pomojen ja sihteerin sekä poliitikkojen palkat vievät rahat.

Anonyymi kirjoitti:

"Professori varoitti hyvinvointialueiden määrästä jo varhain – nyt hän katselee sivusta, kun niiden rahat loppuvat kesken"

https://yle.fi/a/74-20106643

Lue lisää

Niin, määrää eivät kasvattaneet yllättäen pelkästään keskustalaiset vaan tähän 21 sen nosti demarit.

"Juha Sipilän hallituksen esityksessä alueita oli 18. Seuraava, SDP:n johtama hallitus kasvatti määrän 21:een"

Samalla lisäsivät tehtäviä kunnille mm. toisen asteen maksuton opetus, jota asiantuntijat myös pitivät vääränä päätöksenä.

Pohjois-Pielaveden koulusta käydään keskustelua. Eikös sinne olla tekemässä todella kallista kouluinvestointia?

Väkimäärä on vähentynyt vuosi vuodelta ja lapsien määrät.

Onkohan tuo valmistuva koulu sitten seuraava rakennus joka jää tyhjäksi?