Menin kaupphaan, piti saara nakkija. Nakkipaketti, yksinkertainen ostos, mutta kuule, ei se nii mennykkää.
Siinä se oli, hyllyssä, lihatuotten kohoralla, just ku kurkotin ottammaan. Mutta enhän mie ollut yksin.
Hyllyn takkaa joku. Tunsin sen enne ku näin. Ilima tuntu sähkölt, mut lämpimältäki, niinku nuotiotuli yöllä, niinku kirkonkellon ääni, jota ei kuulu mut jonka tietää.
Katoin. Ei perkele. Jeesus.
Se oli siinä, hyllyn takana. Ei sanonu mittää, ei tarvinnu. Sen silimät puhui, mut en ymmärtäny kieltä. Ehkä se oli kaupan kieltä, ehkä ikuisuuvven kieltä, ehkä vaan sitä hiljasuutt, joka vastaa sillon ku ei oo mitää vastattavaa.
Nakkipaketti käsissäni, sydän rinnassani, elämä jatkossaan, mut silti jokin muuttu. Oliko se tarjous? Oliko se merkki? Oliko se vaan väsymystä?
Ei tiijä, enkä varmaa saakkaan tietää.
Hyllyväleistä havahruin
sölöurho
Siinä se oli, hyllyssä, lihatuotten kohoralla, just ku kurkotin ottammaan. Mutta enhän mie ollut yksin.
Hyllyn takkaa joku. Tunsin sen enne ku näin. Ilima tuntu sähkölt, mut lämpimältäki, niinku nuotiotuli yöllä, niinku kirkonkellon ääni, jota ei kuulu mut jonka tietää.
Katoin. Ei perkele. Jeesus.
Se oli siinä, hyllyn takana. Ei sanonu mittää, ei tarvinnu. Sen silimät puhui, mut en ymmärtäny kieltä. Ehkä se oli kaupan kieltä, ehkä ikuisuuvven kieltä, ehkä vaan sitä hiljasuutt, joka vastaa sillon ku ei oo mitää vastattavaa.
Nakkipaketti käsissäni, sydän rinnassani, elämä jatkossaan, mut silti jokin muuttu. Oliko se tarjous? Oliko se merkki? Oliko se vaan väsymystä?
Ei tiijä, enkä varmaa saakkaan tietää.
Hyllyväleistä havahruin
sölöurho
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.