Uutta eloa palstalle? Vihamielisten yritysvaltausten historiaa

Suomen puolella taas Helsingin Osakepankin nurkanvaltaus tapahtui jo 1910-luvulla.


Tieteessä Tapahtuu

Numero 2/2023

Samuli Skurnik

20.4.2023

Suomen pankkihistorian ensimmäinen nurkanvaltaus – kuka, mitä, miksi?

https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/2-2023/suomen-pankkihistorian-ensimmainen-nurkanvaltaus-kuka-mita-miksi


Suomen pankkihistoria on tunnetusti värikästä. Pankkeja on syntynyt, kaatunut ja yhdistynyt toisiinsa. Eräs varhainen draama, joka oli omassa lajissaan ensimmäinen, koettiin jo 1910-luvulla. Silloin tapahtui Helsingin Osakepankin nurkanvaltaus. Vastikään julkisuuteen tulleet ruotsalaiset arkistolähteet valottavat sitä uudesta näkökulmasta.


Suomen pankkihistorian ensimmäinen nurkanvaltaus tapahtui 1910-luvun puolivälin jälkeen, ja sen kohteena oli Helsingin Osakepankki (HOP) (Kuisma ja Keskisarja 2012, 91).

Suomalaisia uranuurtajia tällä alalla olivat A. Ahlstrom Oy ja Ab W. Gutzeit, kun ne ”taistelivat ruhtinaskunnasta” vääntäessään kättä vuosina 1908–1909 viipurilaisen kauppahuoneen Paul Wahl & Co:n teollisista omistuksista. Yhtiö oli ajautunut kolmannen omistajapolven keskinäisiin ristiriitoihin ja taloudelliseen ahdinkoon. (Kuisma 1993, 296–300.)

Nurkanvaltauksessa joku markkinoiden toimija toteuttaa osakekaupan tai niiden sarjan tarkoituksenaan ennen pitkää kasvattaa eri keinoin omistusosuuttaan. Tavoitteena on vallata ensin pieni nurkka mutta saada lopulta määräysvalta jossakin kiinnostavassa yhtiössä. Kun tämä tapahtuu yhtiön omistajien tai johdon tahdon vastaisesti, puhutaan vihamielisestä nurkanvaltauksesta. (Pönkä 2008.)

Taloustieteilijät Bengt Holmström ja Stephen Kaplan ovat selittäneet ilmiötä seuraavasti: Nurkanvaltaukset tai laajemmin yritysvaltaukset alkavat yleistyä, kun yritysten kasvun mahdollisuudet parantuvat ja samaan aikaan osakkeenomistajien asema yhtiöissä vahvistuu. Näillä operaatioilla pääomamarkkinat pyrkivät eliminoimaan ylikapasiteettia tai palauttavat oikealle tielle yritysjohtoa, joka on laiminlyönyt osakeenomistajien etuja muiden osapuolten kustannuksella. (Holmström ja Kaplan 2001.)

Epävakaat ajat tuntuvat olevan nurkanvaltauksille erityisen otollisia. Myös HOPin nurkanvaltauksen taustana olivat ensimmäisen maailmansodan levottomat olot, joiden aikana Suomi oli ajautumassa vauhdilla kohti ensimmäistä villiä kasinokauttaan.

Anonyymi kirjoitti:

Suomen puolella taas Helsingin Osakepankin nurkanvaltaus tapahtui jo 1910-luvulla.


Tieteessä Tapahtuu

Numero 2/2023

Samuli Skurnik

20.4.2023

Suomen pankkihistorian ensimmäinen nurkanvaltaus – kuka, mitä, miksi?

https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/2-2023/suomen-pankkihistorian-ensimmainen-nurkanvaltaus-kuka-mita-miksi


Suomen pankkihistoria on tunnetusti värikästä. Pankkeja on syntynyt, kaatunut ja yhdistynyt toisiinsa. Eräs varhainen draama, joka oli omassa lajissaan ensimmäinen, koettiin jo 1910-luvulla. Silloin tapahtui Helsingin Osakepankin nurkanvaltaus. Vastikään julkisuuteen tulleet ruotsalaiset arkistolähteet valottavat sitä uudesta näkökulmasta.


Suomen pankkihistorian ensimmäinen nurkanvaltaus tapahtui 1910-luvun puolivälin jälkeen, ja sen kohteena oli Helsingin Osakepankki (HOP) (Kuisma ja Keskisarja 2012, 91).

Suomalaisia uranuurtajia tällä alalla olivat A. Ahlstrom Oy ja Ab W. Gutzeit, kun ne ”taistelivat ruhtinaskunnasta” vääntäessään kättä vuosina 1908–1909 viipurilaisen kauppahuoneen Paul Wahl & Co:n teollisista omistuksista. Yhtiö oli ajautunut kolmannen omistajapolven keskinäisiin ristiriitoihin ja taloudelliseen ahdinkoon. (Kuisma 1993, 296–300.)

Nurkanvaltauksessa joku markkinoiden toimija toteuttaa osakekaupan tai niiden sarjan tarkoituksenaan ennen pitkää kasvattaa eri keinoin omistusosuuttaan. Tavoitteena on vallata ensin pieni nurkka mutta saada lopulta määräysvalta jossakin kiinnostavassa yhtiössä. Kun tämä tapahtuu yhtiön omistajien tai johdon tahdon vastaisesti, puhutaan vihamielisestä nurkanvaltauksesta. (Pönkä 2008.)

Taloustieteilijät Bengt Holmström ja Stephen Kaplan ovat selittäneet ilmiötä seuraavasti: Nurkanvaltaukset tai laajemmin yritysvaltaukset alkavat yleistyä, kun yritysten kasvun mahdollisuudet parantuvat ja samaan aikaan osakkeenomistajien asema yhtiöissä vahvistuu. Näillä operaatioilla pääomamarkkinat pyrkivät eliminoimaan ylikapasiteettia tai palauttavat oikealle tielle yritysjohtoa, joka on laiminlyönyt osakeenomistajien etuja muiden osapuolten kustannuksella. (Holmström ja Kaplan 2001.)

Epävakaat ajat tuntuvat olevan nurkanvaltauksille erityisen otollisia. Myös HOPin nurkanvaltauksen taustana olivat ensimmäisen maailmansodan levottomat olot, joiden aikana Suomi oli ajautumassa vauhdilla kohti ensimmäistä villiä kasinokauttaan.

Lue lisää

Miksiköhän tästäkin HISTORIASEIKASTA ei puhuta täällä HISTORIApalstalla enemmän? Eikö ole tarpeeksi matalalla roikkuva hedelmä?

Tai RONALD COASE?

Tai ordoliberalismi, jonka mukaan valtion pitäisi lietsoa vapaata kilpailua monopolien muodostumisen estämiseksi.

"Ordoliberal theory holds that the state must create a proper legal environment for the economy and maintain a healthy level of competition through measures that adhere to market principles. This is the foundation of its legitimacy.[13] The concern is that, if the state does not take active measures to foster competition, firms with monopoly (or oligopoly) power will emerge, which will not only subvert the advantages offered by the market economy, but also possibly undermine good government, since strong economic power can be transformed into political power.[14]

"According to Stephen Padgett, "a central tenet of ordo-liberalism is a clearly defined division of labor in economic management, with specific responsibilities assigned to particular institutions. Monetary policy should be the responsibility of a central bank committed to monetary stability and low inflation, and insulated from political pressure by independent status. Fiscal policy—balancing tax revenue against government expenditure—is the domain of the government, whilst macro-economic policy is the preserve of employers and trade unions."[15] The state should form an economic order instead of directing economic processes, and three negative examples ordoliberals used to back their theories were Nazism, Keynesianism, and Soviet socialism.[16] It is also seen as a third way between collectivism and laissez-faire liberalism.[17] "

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Ordoliberalism

Vaikka keynesiläisessä talousteoriassakin valtiolla nähdään oma roolinsa talouden pyörittämisessä, se on kuitenkin erilainen kuin marxilaisessa. Keynesiläinen näkemys kannattaa säännösteltyä markkinataloutta.

Neoliberaalisen maailmantalouden jalansijan saaminen on synnyttänyt myös keynesiläis-marxilais-talousteoriasynteesin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_Marxian_and_Keynesian_economics

-Vertigo