et kommentoinut mitenkään maatalouden merkitystä kansantaloudessa, vaikka olet sen jälkeen aloittanut monta eri aloitusta tuista ja niiden määristä jne.
Herää vain kysymys oliko se liian laaja asia jotta siihen olisi voinut ottaa järkevästi kantaa.
Se tähän täytyy vielä lisätä että nikillä, hallitusnikkillä oli järkeviä kommentteja.
Sekin on mielenkiintoinen asia että olet vaatinut tukien alentamista Englannin tasolle, vaikka Englanti saa lähes tuplaten cap-tukea mitä saa Suomi per hehtaari.
Niinkuin joku tuolla joskus on sanonutkn sinulla on markkinatalous, se ylin voima jonka tahtoon pitää alistua.
Laadulla tai eläinsuojelulla taikka ympäristön merkitystä vapaa markkinataloushan pitää yhtenä protektionismin keinona.
Minä en silti keillä etteikö tukisysteemiä pidä uudistaa, onhna siinä sellainen ihmeellinen vinouma että parhaimmat alueet saavat suuremmat tuet, vaikka niiden pitäisi jo pärjätä paremmin markkinoilla. Tuohon nähden Suomen maatalous on aika kilpailukykyinen, mutta eihän täällä Suomessa arvosteta edes sitä että salmonella torjutaan jo alkutuotannossa eikä keittiössä tai antibioteilla.
Niin tiedoksi vain että laivoilla on usein pampalta tuotua lihaa, harvemmin laivoilta löytyy suoamlaista ruokaa, mutta tuki rahat laivayhtiöille Suomesta kyllä käyvät.
En minä haluisi pitää halpaa elintarviketta niin tähdellisenä että hyväksyisin sen millä tavalla niitä "halvoissa" maissa tuotetaan. Työntekijät ovat jo alta 40 kymppisinä niin myrkkyjen ja muiden aineiden saastuttamia ettei heistä ole muuhun kuin hautaan. Halpa elintarvike paremminkin lisää köyhyyttä kiun poistaa sitä, koska halpa elintarvike perustuu riistoon ympäristön ja työväen suhteen.
Tähän työsuojelu ongelmaan halpamaissa et ole halunnut puuttua onko syy siihen se että silloin puututaan markkinavoimien mekanismiin ja rajoitetaan sen toimia.
ja älä nyt väitä että tuo työolosuhteet halpamaissa eivät vaikuta tähän tuki keskusteluun mitenkään.
Koska lapsikin sen jo tajuaa jos työvoima ilmaista toisessa maassa niin edes samanlaisen luonnonolosuhteet omaava maa, jossa on työolosuhteet ovat kunnossa, pysty kilpailemaan orjatyövoimaa käyttävän maan kanssa.
Onko siitä jo pari vuotta kun täällä taisit mainita että suomi saa halvalla elintarvikkeita etelästä koska siellä käyttetään halpatyövoimaa, ja siitä jäi sellainen käsitys että se on mielestäsi hyväksyttävää.
Vähän tuli pitkästi, mutta toistetaan vielä miksi ohitit aloituksen maatalous kansantaloudessa vaikka olet jo kolme vuotta jauhanut tuota tuki asiaa.
Ps
Oletko ikinä kyseenalaistanut miksi kulttuuria tuetaan, vaikka näytökset ja sun muut esitykset tehdään siten että odotetaan myös kaupallista menestystä.
En muista kuka on joskus sanonut, että rikkaan maan tunnuskuvat ovat omavarainen elintarvikesektori ja omavarainen energian tuotanto, toista Suomessa ei ole mahdollista saavuttaa, johtuen luonnonvarojen puutteesta.
Muuten se öljynporaus esimerkkisi on ontuva, sillä eihän oikeustieteen opiskelija hae tietoaan tenttiinsä sosiologian tenttikirjasta. Niin että ei sitä öljyä porata sieltä missä sitä ei ole.
"Kaupalla vaurastuminen perustuu vaihtamiseen. On oikein paheksua sitä, sillä se on luonnonvastaista: siinä toimitaan toisen kustannuksella. On perusteltua vastustaa koron ottamista, sillä siinä ansaitaan rahaa sen itsensä avulla, ei sillä, mitä varten se on keksitty. Raha luotiin pelkästään vaihdon välineeksi, mutta koron päämäärä on lisätä rahan määrää." (Aristoteles)
Miksi? Mielipidepankki miksi?
3
285
Vastaukset
Pyydän anteeksi, jos en ole kommentoinut. Puolustukseksi sanon, etten ole huomannut tällaista kommenttipyyntöä. Olen kyllä joskus aiemmin kirjoittanut asiasta.
Eihän se maatalouden alkutuotannon merkitys enää kansantaloudessa onneksi ole suuri, jos tarkastellaan pelkästään osuutta koko bkt:sta. se on luokkaa 1-2 %. Tämän lisäksi täytyy ottaa kuitenkin huomioon maatalouspolitiikan koko kustannusvaikutus. Se on vuosikaudet ohjannut aleupolitiikkaa, mikä aiheuttaa suoriin maatalouskustannuksiin verrattuna moninkertaiset menot. Pääosa tästä tulee siitä, että asutus on Suomessa hajallaan kuin pommin jäljiltä. Budjetin menoista maataloustukien osuus on noin 5 %. Miltä tuntuisi, jos valtionvarainministeri ilmoittaisi yhtenä päivänä, että tuloverotusta päätetään alentaa 5 %:lla.
Englannin osalta on myös mielenkiintoista katsoa, kuinka monta suuta siellä on ruokittavana Suomeen verrattuna. Kerropa minkälaisia suhdelukuja saat, kun suhteutat tuet väestömääriin.
Miksi sanot väärän todistuksen lähimmäisestäsi. En ole ajanut maatalouteen mitään markkinataloudellista tehokkuutta. Olen moneen kertaan sanonut, että ensin pitää päästä edes ylituotannosta eroon. Maaseudun kehittämiseksi Suomessa olen esittänyt pienviljelyvaltaisuutta, monialaisuutta jne. Nämä ovat pikemminkin työllistäviä ja maaseutua asuttavia vaihtoehtoja kuin markkinahenkisiä malleja, jonkalainen maataloudesta on osin tullut Keskustan politiikan tuloksena. Olen myös useampaa kertaan sanonut, että WTO-neuvotteluissa tulisi ehdottomasti protektionismista vapaan maatalouden malliin liittää ympäristöä, terveyttä ja työsuojelua koskevia ehtoja. Lisäksi olen sanonut, että kehitysmaille tulee suoda jopa protektionististen keinojen käyttö maataloutensa kehittämiseksi määräajaksi. Ovathan ne kärsineet mm. Ranskan jatkuvasta dumppaamisesta.
Maataloustuotteita tuotetaan kannattavasti myös hyvin kehittyneissä maissa, joissa suojelunormit ovat useassa suhteessa länsimaista tasoa. Paras esimerkki tästä on Australia ja Uusi-Seelanti, jotka tukevat maailman merkittävimmistä maatalousmaista vähiten maatalouttaan koko maailmassa. Niiden tukitaso on kansainvälisessä vertailussa 5 %, Suomessa siis noin 45 % ja esim. Norjassa 70 %.
En oikein ymmärrä sitä, miksi kehitysmaita ei haluta tukea ja kannustaa maataloustuotantoon, vaan päinvastoin kehittyneet maat Ranska etunenässä harjoittavat tuotteiden dumppausta näihin maihin tarkoituksena lopettaa maan oma maataloustuotanto. Sokeri on yksi tyypillinen esimerkki tästä. Ranska myy näille Afrikan maille kuten Mosambikille kolmasosahinnalla sokeria, jottei maan oma tuotanto kilpailisi Ranskan kanssa. Aika törkeää ja yhtä moraalitonta kuin tämä mainitsemasi myrkyttyminenkin.- Pikku-Liisa
Niiden tukitaso on kansainvälisessä vertailussa 5 %, Suomessa siis noin 45 % ja esim. Norjassa 70 %.
--Ihanko tosi? Miksiköhän? - KMa
On tulkinnan varaista sanoa että bujetista menee 5% maataloustukiin kun samalla tietää että ylipuolet siitä tulee EU:n kassasta, vaikkakin se on Suomen "omaa" rahaa.
Alkutuotannon osuus bkt:stä on jäänyt alhaiseksi hintasääntelyn ansioista, mutta siinä tuo sinun virheesi juuri tapahtuukin. Katsot yhtä palikkaa suuresta kokonaisuudesta. Sinun olisi aika ottaa tarkasteluusi myös se kokonaisuus, joka pyörii maatalouden ympärillä.
On aika epätodennäköistä että maataloustuen lopettaminen lakisi tuloverotusta 5 prosentilla sillä siinä voisi käydä yhtä hyvin toisin päin. Sillä saman väestömäärän työttömyys menot ovat suuremmat kuin se mitä sille menee tällä hetkellä tuki rahaa.
"Englannin osalta on myös mielenkiintoista katsoa, kuinka monta suuta siellä on ruokittavana Suomeen verrattuna. Kerropa minkälaisia suhdelukuja saat, kun suhteutat tuet väestömääriin."
Pitääkö eri mailla olla eri säännöt EU:ssa?
Kuitenkin on tosi asia että cap-tuki Englannissa on lähes tuplaten se mitä se on Suomessa.
Australia ja uusi-Seelanti kuuluvatsiihen ryhmään, jotka ovat kehittäneet tehomaataloutensa nimenomaan vientituotannoksi. Ennen kaikkea USA, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka tuottavat muun muassa vehnää, maissia, soijaa ja puuvillaa maailmanmarkkinoille sekä
dumppaavat niitä kehitysmaihin ja tuhoavat siellä samalla vastaavaa maataloustuotantoa. Esimerkiksi Tanska, Hollanti ja Argentiina taas tuottavat lihaa, voita ja juustoa huomattavasti oman maansa tarvetta enemmän. Juuri nämä, niin sanotun Cairns-ryhmän maat aiheuttavat kauppaneuvotteluissa eniten ongelmia.
Ne sijaitsevat suotuisissa ilmasto-oloissa, ryöstöviljelevät maapallon tuotantovoimia ja eläinten tuotantokykyä ja polkevat hintoja kaupassa. Ekologisesti turmiollisella tehotuotannollaan ne sabotoivat kehitysmaiden maataloustuotannon kehittämistä ja hintakehitystä maailmanmarkkinoilla.
EU:han tuo enemmän elintarvikkeita kuin se vie.
Esitän yhden ratkaisumallin miten voisi maatalous sektorilla toimia, jaetaan maat ryhmiin seuravasti.
1. Maat, jotka pyrkivät vain omavaraisuuteen eli turvaamaan väestönsä perustarpeet oman maan tuotannolla. Näiden maiden mahdollinen vientitarve aiheutuu varautumisesta sääolosuhteista johtuviin satoeroihin vuodesta toiseen.
2. Maat, joiden potentiaalinen tuotantokapasiteetti ei riitä omavaraisuuteen ja jotka ostavat lisätarpeen maailmanmarkkinoilta – jos pystyvät.
3. Maat, jotka eivät pysty tuottamaan elintarvikkeita juuri nimeksikään vaan joutuvat ostamaan ruoan väestölleen vientituloillaan.
4. Maat, joille maataloustuotteiden vienti on määrätietoinen tavoite ja tärkeä osa maan vientiä. Vientituotantoa tuetaan ja suojellaan kaikin keinoin jopa ympäristövaikutuksista piittaamatta ja sillä kilpaillaan maailmanmarkkinoilla.
Tämä luokittelu edellyttäisi, että maat itse määrittelevät tavoitteensa ja ilmoittavat ne kansainväliselle ohjailuelimelle. Kansainvälisesti sovittaisiin kullekin maaryhmälle ehdot, jotka ottaisivat huomioon sen ryhmän maiden luonnonolosuhteet, väestön tarpeet ja maatalouspoliittiset tavoitteet.
Omavaraisuuteen pyrkiville maille olisi luonnollisesti hyväksyttävä oikeus suojella ja tukea omaa tuotantoaan. Jos vientitarvetta esiintyisi, siitä sovittaisiin erikseen. Maat voisivat sisäisellä hinta- ja tukipolitiikalla varmistaa, että kaikilla olisi varaa syödä ja viljelijät saisivat kohtuullisen toimeentulon. Kun mahdollisimman moni maa pystyisi turvaamaan peruselintarvikkeet omalle väestölleen myös elintarvikkeiden ja ruokavalmisteiden turha kuljettelu maiden ja maanosien välillä vähenisi.
Niille maille, jotka eivät pysty itse tuottamaan riittävästi ruokaa ja joilla ei ole varaa huoltaa väestöään maailmanmarkkinahinnoilla taattaisiin ruokaturva kohtuullisilla hinnoilla kansainvälisin sopimuksin. Erikseen sovittaisiin markkinaehdot niille maataloustuotteille, jotka eivät ole peruselintarvikkeita tai välttämättömyystarvikkeiden raaka-aineita missään maassa.
Maataloustuotteiden suurimittaiseen vientiin suuntautuvista rikkaista maista useimmat sijaitsevat hyvin suotuisilla ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeillä, joten niiden kohdalla kehitysmaiden vaatimukset tuotanto- ja vientitukien poistamisesta lienevät paikallaan. Sitähän monet näistä maista itsekin kannattavat.
Maatalouskaupasta neuvoteltaessa olisi tarpeen tehdä eroa myös sen mukaan, mistä tuotteista milloinkin on kysymys, sillä maatalous tuottaa niin ruokaa kuin raaka-aineitakin, ylellisyystarvikkeita siinä missä välttämättömyystarvikkeitakin.
Kauppaneuvotteluissa asiat selkiytyisivät, jos maataloustuotteet eriteltäisiin ainakin kolmeen kategoriaan:
1. välttämättömyystarvikkeet eli elintarvikkeet ja rehukasvit, kuten vilja, liha, kala, hedelmät, juurekset, soija, maapähkinät ja myös maito ja maitotuotteet,
2. teollisuuden raaka-aineet, kuten puu, puuvilla, kumi, juutti, ja vuodat,
3. ylellisyystuotteet ja nautintoaineet, kuten kahvi, tee, kaakao, sokeri, tupakka, oopiumi, koka, hasis ja muut huumausaineet.
Loppuun vielä asutuksesta: Asutuksen hajallaan olosta yhtä hyvin voi syyttä Ruotsin kuninkaita, jotka antoivat verovapauksia väestön siirtymiselle itään. Tai sitten manpulustusstrategiaa joka on perustunut alueelliseen maan puolustukseen ja paikallis väestön hyvään ympäristön tuntemiseen.
Kuitenkin Suomen metsäteollisuus on suuresti ollut riippuvainen teistä joita on sinne korpeen rakennettu, vai oletko eri mieltä, vesireittejähän ei oikein Raumankaan tehtaille tule.
Olen hieman miettinyt miten maaatalous on ohjannut aluepolitiikkaa, enkä nyt ihan selviä esimerkkejä ole löytänyt. Sillä suurin osa elintarvike sektorista toimii eteläisessä Suomessa ja pohjoisessa on vain niitä raaka-aineen tuottajia.
Tuota sinun parjaamaasi aluepolitiikka on ollut myös maakuntiin perustetut yliopistot. Olisko niiden perustaminen pitänyt kieltää?
"Miksi sanot väärän todistuksen lähimmäisestäsi. En ole ajanut maatalouteen mitään markkinataloudellista tehokkuutta."
No ehkä sitten tulkitsin tätä väärin--->
"Maataloustukien alasajo ei suinkaan nostaisi ruuan hintaa vaan laskisi sitä. Jos tuotanto hoidetaan siellä - eli kehitysmaissa - missä se on kannattavinta, elintarvekkeet halpenevat. Nyt maataloustuotteita tuotetaan mm. Espanjassa afrikkalaisella halpatyövoimalla."
Mielipidepankki 23.6.2003
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1831536
No nytkö tuli lähtö Orpolle?
Pieniä oli Marinin aamupalasilakat joulukaloiksi vrt. Orpon 35 miljoonan euron kähmintä johonkin Vapaavuoren urheiluhall1961367Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä431119Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad43823- 14720
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä30701Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver21700- 36681
Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .20640Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46617