Suomessa ei sopimuksesta tiedetty mitään varmaa
Marraskuun lopussa hyökkäämättömyyssopimus Suomen osalta konkretisoitui, kun talvisota alkoi. Tiedot salaisen lisäpöytäkirjan olemassaolosta ja mahdollisista Suomi-kytkennöistä olivat epämääräisiä. Saksan ulkoministeriössä kiistettiin aluksi jyrkästi, että Suomesta olisi puhuttu mitään. Saksan Helsingin-lähettiläs Wipert von Blücher sanoi, ettei Suomesta ollut neuvoteltu. Pofessori Pekka Visuri kertookin, että lisäpöytäkirjan sisältö ja koko olemassaolo on ollut hyvin vaikeasti selvitettävä asia.
– Mitään täsmällistä tietoa ei Suomeen tullut. Tuli erilaisia huhuja. Joku tiesi kertoa, että tällainen sopimus on tehty ja että Suomikin on siinä liitetty Neuvostoliiton etupiiriin, mutta epätietoisuus tästä jatkui itse asiassa koko toisen maailmansodan ajan.''
Marraskuun lopussa hyökkäämättömyyssopimus Suomen osalta konkretisoitui, kun talvisota alkoi. Tiedot salaisen lisäpöytäkirjan olemassaolosta ja mahdollisista Suomi-kytkennöistä olivat epämääräisiä. Saksan ulkoministeriössä kiistettiin aluksi jyrkästi, että Suomesta olisi puhuttu mitään. Saksan Helsingin-lähettiläs Wipert von Blücher sanoi, ettei Suomesta ollut neuvoteltu. Pofessori Pekka Visuri kertookin, että lisäpöytäkirjan sisältö ja koko olemassaolo on ollut hyvin vaikeasti selvitettävä asia.
– Mitään täsmällistä tietoa ei Suomeen tullut. Tuli erilaisia huhuja. Joku tiesi kertoa, että tällainen sopimus on tehty ja että Suomikin on siinä liitetty Neuvostoliiton etupiiriin, mutta epätietoisuus tästä jatkui itse asiassa koko toisen maailmansodan ajan.''
Vastaukset 2
Vanhimmat
Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus suomeksi
Salainen lisäpöytäkirja
1. Mikäli Baltian valtioihin (Suomi, Viro, Latvia, Liettua) kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellisia tai poliittisia muutoksia, muodostaa Liettuan pohjoisraja Saksan ja SNTL:n etupiirien rajan. Tässä yhteydessä molemmat osapuolet tunnustavat Liettuan vaatimuksen Vilnan alueeseen.
2. Mikäli Puolan valtioon kuuluvilla alueilla tapahtuu alueellisia tai poliittisia muutoksia, Saksan ja SNTL:n etupiirien rajana kulkevat suunnilleen Narew-, Veiksel-, ja Sanjoet. Kysymys siitä pitävätkö molemmat osapuolet itsenäisen Puolan valtion säilyttämistä toivottavana, sekä miten tämän valtion rajat olisi vedettävä, voidaan ratkaisevasti selvittää vasta myöhemmän poliittisen kehityksen perusteella.
3. Kaakkois-Euroopan suhteen neuvosto-osapuoli korostaa kiinnostustaan Bessarabiaa kohtaan. Saksalainen osapuoli ilmoittaa, ettei sillä ole mitään poliittista mielenkiintoa näitä alueita kohtaan.
4. Molemmat osapuolet pitävät tämän pöytäkirjan erittäin salaisena.
Moskova 23. elokuuta 1939»
Lähde: Maailmanhistorian Pikkujättiläinen
Nämä kannattaa katsoa jos talvisota kiinnostaa ja se mitä siitä ei ole kerrottu.
https://kannustamo.net/2021/04/16/3923/
https://www.tampereensanomat.fi/uutiset.html?230907
https://magneettimedia.com/suomi-lansivaltojen-uhrina-stalinille-vuosina-1939-1940/
https://web.archive.org/web/20071022084113/http://www.prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=662&author=10