Niko Nurminen
[email protected]
Sitä, mikä jää Trumpin ja Putinin väliseksi, ei Zelenskyi ehkä koskaan saa tietää, kirjoittavat MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala ja sotakirjeenvaihtaja Niko Nurminen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi roikkuu epätoivoisesti Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin lahkeessa.
Tämä näkyi Helsingissä jotakuinkin joka käänteessä.
Zelenskyi ei Yhdysvalloista tai Trumpista pahaa sanaa sanonut.
Ei, vaikka tilaisuuksia kritiikkiin riitti.
Niitä tarjoilivat sekä maailmanpolitiikan tapahtumat että Presidentinlinnaan kokoontuneet toimittajat.
Sen sijaan Zelenskyi muisti osoittaa kiitollisuuttaan Trumpille, aivan kuten Trump on toivonut.
Jos Zelenskyin sanomisista poikkiteloisia muotoiluja etsimällä etsii, voi lausua, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Trumpin tiistaisesta puhelusta kysyttäessä Ukrainan presidentti muistutti, että Venäjä tämän sodan aloitti.
Kuin Ukrainan hätää alleviivatakseen Zelenskyi myönsi, ettei ”edes halua puhua” siitä mahdollisuudesta, ettei Yhdysvallat olisi tulevaisuudessa Ukrainan strateginen kumppani.
Ukraina tarvitsee Yhdysvaltojen turvatakuut, Zelenskyi totesi. Yhdysvallat taas on todennut, ettei niitä ole tulossa.
Ukrainan aseman heikentyminen on surullista seurattavaa.
[email protected]
Sitä, mikä jää Trumpin ja Putinin väliseksi, ei Zelenskyi ehkä koskaan saa tietää, kirjoittavat MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala ja sotakirjeenvaihtaja Niko Nurminen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi roikkuu epätoivoisesti Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin lahkeessa.
Tämä näkyi Helsingissä jotakuinkin joka käänteessä.
Zelenskyi ei Yhdysvalloista tai Trumpista pahaa sanaa sanonut.
Ei, vaikka tilaisuuksia kritiikkiin riitti.
Niitä tarjoilivat sekä maailmanpolitiikan tapahtumat että Presidentinlinnaan kokoontuneet toimittajat.
Sen sijaan Zelenskyi muisti osoittaa kiitollisuuttaan Trumpille, aivan kuten Trump on toivonut.
Jos Zelenskyin sanomisista poikkiteloisia muotoiluja etsimällä etsii, voi lausua, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Trumpin tiistaisesta puhelusta kysyttäessä Ukrainan presidentti muistutti, että Venäjä tämän sodan aloitti.
Kuin Ukrainan hätää alleviivatakseen Zelenskyi myönsi, ettei ”edes halua puhua” siitä mahdollisuudesta, ettei Yhdysvallat olisi tulevaisuudessa Ukrainan strateginen kumppani.
Ukraina tarvitsee Yhdysvaltojen turvatakuut, Zelenskyi totesi. Yhdysvallat taas on todennut, ettei niitä ole tulossa.
Ukrainan aseman heikentyminen on surullista seurattavaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä jää vain Trumpin ja Putinin väliseksi?
Nyt näyttää siltä, että joka kerta kun Venäjän ja Yhdysvaltojen korkean tason edustajat puhuvat, tehdään Kremlille uusia myönnytyksiä Ukrainan suhteen.
Helsingissä Zelenskyi useaan kertaan sanoi, että hän saa lisätietoja Putinin ja Trumpin puhelusta keskusteltuaan Yhdysvaltojen presidentin kanssa.
Zelenskyin tiedot tämän hetken todennäköisesti tärkeimmistä Ukraina-keskusteluista ovat siis hänelle välitettyjä.
Sitä, mikä jää Trumpin ja Putinin väliseksi, ei Zelenskyi ehkä koskaan saa tietää.
Putinin ja Trumpin puhelun keskeisin anti oli, että Venäjä pystyi kieltäytymään Yhdysvaltojen ehdottamasta ja Ukrainan hyväksymästä 30 päivän täydellisestä tulitauosta ilman, että Valkoinen talo antoi Kremlille keppiä.
Se kertoo neuvotteluasetelmista enemmän kuin yksikään juhlapuhe.
Silti Helsingissäkin Zelenskyi taas toisti, ettei rauhaa synny ilman Ukrainaa.
Zelenskyin Trump-matelua on helppo ymmärtää, koska hänen vaihtoehtonsa ovat vähissä.
Yhdysvaltojen ase- ja tiedusteluavusta on pakko yrittää pitää kiinni. Jos se ei onnistu, niin sitten se ei onnistu, mutta yritettävä on.
Hurskastelu tuppaa olemaan hyväosaisten etuoikeus ja Ukrainalla moiseen ei ole varaa.
Loppuviikon aikana Euroopan valtiot pyrkivät organisoimaan lisää aseapua Ukrainan taakse.
Aseapuakin isompi asia
Zelenskyi, ymmärrettävästi, ei pohjattomasti vaikuta luottavan siihen, että Euroopan johtajat pystyvät paikkaamaan Yhdysvaltojen mahdollisesti tulevaisuudessa jättämän aukon.
Euroopan pomot kun ovat erikoistuneet viime vuosina lähinnä jahkailuun ja julistuksiin, vaikka nyt vauhtia onkin tulossa uusina määrärahoina ja budjettikurin höllennyksinä asehankintoihin.
Venäjä vaatii nyt kaikkia länsimaita lopettamaan aseavun antamisen Ukrainalle.
Kreml sanoo pitävänsä sitä ehtona rauhalle.
Zelenskyin tavatessaan presidentti Alexander Stubb toisti puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ilmaiseman Suomen kannan: Ei käy.
Kyse ei ole vain aseavusta, vaan käytännössä siitä, saako Venäjä sanalle, miltä Ukrainan armeija ja ulkopolitiikka voivat tulevaisuudessa näyttää.
Putin haluaa pystyttää Valko-Venäjän eteläpuolelle uuden Valko-Venäjän, tällä kertaa sitä vain kutsuttaisiin Ukrainaksi.
Asema molemmilla olisi sama: Todellisen itsenäisyytensä menettänyt vasallivaltio.
Pitkään Yhdysvallat oli edelläkävijä Ukrainan aseavun määrän ja laadun suhteen.
Mutta se oli presidentti Joe Bidenin valtakausi se. Siitä tuntuu nyt olevan todella pitkä aika.
Ei Trumpkaan tosin pelkkä Venäjä-vätys ole ollut.
Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella Ukraina sai Javelin-panssarintorjuntaohjuksia, kuten Trump itse tykkää muistuttaa.
Nyt ei ole mitenkään mahdoton ajatus, että Trumpin johdolla Yhdysvallat näyttää mallia, miten aseapu lopetetaan.
Esimakua on jo saatu. Aiemmin Trump keskeytti väliaikaisesti sekä ase- että tiedusteluavun.