Kesämökin omistusoikeuden jakaminen puolisoiden kesken

Lisään vielä, että tarvitsette asian hoitamiseen myös kaupanvahvistajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä, että tarvitsette asian hoitamiseen myös kaupanvahvistajaa.

Onko varmasti totta? MML tarjoaa nykyisin netissä palvelua, jossa kaupanvahvistajaa ei lainhuudatuksessa tarvita.

Jakokirja? Yleisellä tasolla termi jakokirja on sama kuin perinnönjakokirja tai jakosopimus. Onko "jakokirja" nyt oikea ilmaus, kun kyseessä ei ole perintöasia?

Ehkä tarkoitat hallinnonjakosopimusta...? Se on kirjattava oikeus, joka kelpaa siis lainhuutorekisteriin.

Kysymys siitä, onko luovutus pätevä ja kuka on maksujen perusteella todellinen ja alkuperäinen omistaja. Kenen varoja on liikkunut?

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä tarkoitat hallinnonjakosopimusta...? Se on kirjattava oikeus, joka kelpaa siis lainhuutorekisteriin.

Kysymys siitä, onko luovutus pätevä ja kuka on maksujen perusteella todellinen ja alkuperäinen omistaja. Kenen varoja on liikkunut?

Lue lisää

Ei ole kysymys hallinnasta.

Jakokirja, jakosopimus olisivat ihan päteviä nimiä asiakirjalle. Se ei ole kuitenkaan olennaista, miksi asiakirjaa nimittää. Sisältö ratkaisee.

Tarkoitus on siis jakaa omistusoikeus siten, että se vastaisi kiinteistön todellista omistusta.

Kysyjä oli yhdessä aviopuolisonsa kanssa ostanut kiinteistön. Oletettavasti puolisot maksoivat siitä kumpikin puolet, mutta sen on kerrottu merkityn aviomiehen nimiin. Nimiperiaatteen mukaisesti aviomies senin yks siis omistaa ulkoisesti. Todellisuudessa on kysymys ns. salaisesta omistuksesta, jossa puoliso omistaa kiinteistöstä puolet [tai mikä onkaan ollut puolisoiden tarkoitus ja rahoitusosuudet].

Tämä kiinteistön omistus voidaan "korjata" vastaamaan todellisia rahoitussuhteita tekemällä kiinteistön jako 50/50 omistusosuuksiin. Jos sen tekisi lahjoittamalla omistusosuus, lahjansaaja joutuisi maksamaan lahjaveroa. Osuudet voi kuitenkin muuttaa vastaamaan maksettua rahoitusta jakalla omistusosuudet uusiksi, mutta tämä luovutus on varainsiirtoveron alaista, ellei puoliso ole ensiasunnon saajan verovapauden piirissä.

Avaus ei liity mitenkään perintöön ja testamenttiin. Se on foorumin aihe.

"Jos oletus olisi, että kiinteistö on maksettu puoliksi, ja omistus vain toisella, asia on todella huonosti toteutettu."

Päinvastoin, on tavanomaista että avioliitossa olevat puolisot ostavat yhdessä mökin, asunnon tms. ja se merkitään vain toisen nimiin. Asiallahan ei avioerotilanteessa ole merkitystä, koska se puolisoista, jonka nimissä omaisuus on, maksaa tasinkoa toiselle puolisolle, joka näin tasoittaa varallisuuseron osituksessa avio-oikeuden nojalla.

Sen vuoksi ei tietenkään laadita mitään "erottelukirjaa" eikä liitetä kiinteistöä mihinkään avioehtoon.

Oletan edelleen, että kysyjän puolisoineen on maksanut kiinteistönsä puoliksi ja tarkoittaneet sen yhteiseksi omaisuudekseen. Sen vuoksi he po. mökin myös yhdessä omistavat yhtä suurin osuuksin. Koska mökki on kuitenkin merkitty kiinteistörekisteriin vain toisen nimiin, ulkopuoliselle sen omistusoikeus näyttäytyy niin, että vain aviomies sen omistaisi. Tämä asiantila ei ole kuitenkaan todellinen, vaan vaimo on salainen omistaja puoleen kiinteistöstä.

Vaimo voisi halutessaan myös oikeudenkäynnissä saada vahvistettua omistusosuudekseen sen, mikä on ollut kaupan tarkoituksena alunperin, eli yhteisomistuksen 50/50. Mutta tämä ei tietenkään ole tarpeen, koska puolisot ovat samaa mieltä asiasta, ja he haluavat muuttaa kiinteistön osuudeksi myös virallisesti todelliset omistusosuudet.

Se voidaan toteuttaa kiinteistön jakokirjalla yllä toisessa kommentissani kuvatulla tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos oletus olisi, että kiinteistö on maksettu puoliksi, ja omistus vain toisella, asia on todella huonosti toteutettu."

Päinvastoin, on tavanomaista että avioliitossa olevat puolisot ostavat yhdessä mökin, asunnon tms. ja se merkitään vain toisen nimiin. Asiallahan ei avioerotilanteessa ole merkitystä, koska se puolisoista, jonka nimissä omaisuus on, maksaa tasinkoa toiselle puolisolle, joka näin tasoittaa varallisuuseron osituksessa avio-oikeuden nojalla.

Sen vuoksi ei tietenkään laadita mitään "erottelukirjaa" eikä liitetä kiinteistöä mihinkään avioehtoon.

Oletan edelleen, että kysyjän puolisoineen on maksanut kiinteistönsä puoliksi ja tarkoittaneet sen yhteiseksi omaisuudekseen. Sen vuoksi he po. mökin myös yhdessä omistavat yhtä suurin osuuksin. Koska mökki on kuitenkin merkitty kiinteistörekisteriin vain toisen nimiin, ulkopuoliselle sen omistusoikeus näyttäytyy niin, että vain aviomies sen omistaisi. Tämä asiantila ei ole kuitenkaan todellinen, vaan vaimo on salainen omistaja puoleen kiinteistöstä.

Vaimo voisi halutessaan myös oikeudenkäynnissä saada vahvistettua omistusosuudekseen sen, mikä on ollut kaupan tarkoituksena alunperin, eli yhteisomistuksen 50/50. Mutta tämä ei tietenkään ole tarpeen, koska puolisot ovat samaa mieltä asiasta, ja he haluavat muuttaa kiinteistön osuudeksi myös virallisesti todelliset omistusosuudet.

Se voidaan toteuttaa kiinteistön jakokirjalla yllä toisessa kommentissani kuvatulla tavalla.

Lue lisää

Todella huonosti mietitty aloittajalta, jos molemmat maksavat, mutta vain toinen omistaa. Huonosti ajateltu.

Jakokirjaa ei voi käyttää, koska kukaan ei ole kuollut.

Aloittaja itse voi kommentoida, mutta tuskin haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Todella huonosti mietitty aloittajalta, jos molemmat maksavat, mutta vain toinen omistaa. Huonosti ajateltu.

Jakokirjaa ei voi käyttää, koska kukaan ei ole kuollut.

Aloittaja itse voi kommentoida, mutta tuskin haluaa.

Lue lisää

Jakokirja ei tässä tilanteessa liity mitenkään perintöön, vaan kysymys on kiinteistön jakamisesta. Tarkemmin sanottuna sen omistusosuuden jakamisesta. Sellaisesta voidaan sopia vapaasti yhteisomistajien kesken.

Kiinteistöjä voitaisiin jakaa useammankin omistajan kesken. Esim. kolme henkilöä [vaikkapa veljekset] voisivat jakaa keskenään yhdessä omistamansa maatilan, rantatontin ja omakotikiinteistön uudestaan. Siinä tilanteessa olisi osittain kysymys myös vaihdosta. Näin he tekisivät jako- ja vaihtokirjan.

Oletetaan, että alun perin mainitut kiinteistöt omistettaisiin yhdessä yhtä suurin osuuksin. He voivat jakaa ne niin, että rantatontti annetaan yhdelle ja omakotitalon tontteineen jakaisivat toiset kaksi yhdessä yhtä suurin osuuksin maatilan jäädessä yhteisomistukseen sellaisin osuuksin, että arvokkaan rantatontin saanut saisi maatilasta vain 10 %, ja kaksi muuta saisivat 45 % kumpikin.

Omistus on vapaasti jaettavissa omistajien kesken. Kenenkään ei tarvitse kuolla ennen kuin omaisuuttaan jakavat.

Kiinteistön kauppakirjan korjaaminen voidaan katsoa uudeksi saannoksi. Kuitenkin jos kauppakirjaan tehty merkintä perustuu virheeseen tai erehdykseen ja kauppakirja korjataan vastaamaan tosiasiallisia olosuhteita, ei kyseessä ole uusi saanto.

Anonyymi kirjoitti:

Kiinteistön kauppakirjan korjaaminen voidaan katsoa uudeksi saannoksi. Kuitenkin jos kauppakirjaan tehty merkintä perustuu virheeseen tai erehdykseen ja kauppakirja korjataan vastaamaan tosiasiallisia olosuhteita, ei kyseessä ole uusi saanto.

Lue lisää

Ei kelpaa lainhuudatuksessa tuollainen virhe.