Ukrainalaisten mieli Suomessa on ilmava, outo

Tavanomaiselle järjellä ukrainalaisten pakolaisten mieltä ei ymmärrä.
Esimerkiksi nainen, jonka poika kuoli Ukrainan taistelussa venäläisiä vastaan.
Nainen ei itke ääneen, jopa hymyilee ja keskustelee muiden kanssa.
Silmissä kuitenkin kovuutta, kuolemaa.
Kotimassa soditaan ja se saa ukrainalaisten psykologian tuntemattomaksi muille.
Ei voi olla täysin tietoinen, mitä heidän mielessään tapahtuu.
Vaikeus on myös kaksijakautuneisuudessa kun venäläiset ovat melkein samanlaisia kuin ukrainalaiset ja molemmilla on sukulaisia molemmissa maissa, että ei tee selvää eroa mistään ja kuitenkin joutuu valitsemaan puolia.
Kuinka asioita perustelee itselleen?

Voiko luottaa rauhalliseen keskusteluun ukrainalaisten kanssa tai saa odottaa jotakin petosta, yllätystä?

Verrataan muiden pakolaisten mieliin, jotka lähtivät sotaa pakoon.