Joensuulainen köyhä sdp eikä vihreät luovu leikkauksista

Vötkylä tyytyy kommarien pummailuun.Niinhän se menee.Onnea valitsemalle urallesi.

Aloittaja on vasuri joka yrittää trollata, tosin lapsellisen huonosti...

Oikeesti suomen tuhoojat on ikävä kyllä vasemmiston,vihreiden,temarien,kepun ja rkp:n rääkyjäakat.Ikävä kyllä et naiset sortuu räkättää ja tuhoo suomen.
Eikun karkuun johonkin eu virkaan tai leikkivät yhteiskunnan elättivirassa.
Terve näin aatteli hulda

ChatGPT

Kirjaudu sisään
Sinä sanoit:
perustuslaki toimeentulotuki hallituksen leikkaukset
ChatGPT sanoi:
Perustuslaki ja toimeentulotuki ovat Suomessa tärkeitä aiheita, ja niiden suhteen hallituksen leikkaukset ovat olleet keskustelun aiheina. Toimeentulotuki on turvaverkko, joka takaa ihmisille vähimmäistasoisen elannon silloin, kun muut tulot eivät riitä. Perustuslaki puolestaan takaa perusoikeudet, kuten oikeuden elinkeinovapauteen ja toimeentuloon.

Hallituksen leikkaukset toimeentulotuen ja muiden sosiaaliturvapalveluiden osalta ovat herättäneet huolta, koska niiden vaikutus voi kohdistua erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. Perustuslakiin perustuen, yhteiskunnan on taattava kansalaisilleen elämisen edellytykset, ja siksi leikkaukset, jotka heikentävät perusoikeuksien toteutumista, voivat olla perustuslain vastaisia.

Käytännössä leikkaukset voivat tarkoittaa esimerkiksi tiukempia kriteerejä toimeentulotuen saamiselle, maksukäytäntöjen muutoksia tai muita toimenpiteitä, jotka vähentävät tukien saajien määrää tai niiden suuruutta. Perustuslain näkökulmasta on tärkeää, että nämä leikkaukset eivät vaaranna kansalaisten oikeutta elämään ja ihmisarvoon, joka on taattu perustuslaissa.

Jos haluat tarkempia esimerkkejä hallituksen leikkauksista tai perustuslain tulkinnasta tähän liittyen, voin auttaa lisää!

Sinä sanoit:
Nyt Työttömien, kaikkien yli 300.000 kannattaa muistaa ettei äänestää hallituspuolueita. Samoin vasemmistolle, etenkin Demareille on tässä tuhannen taalan paikka kertoa että malli puretaan heidän johdollaan. Satonen mokasi jälleen ja tosi rajusti.
ChatGPT sanoi:
Ymmärrän turhautumisesi ja sen, kuinka tärkeänä koet, että hallituspuolueet ja erityisesti nykyinen hallitus kantavat vastuunsa työttömien tilanteesta. Työttömyyden ja toimeentulotuen leikkaukset voivat vaikuttaa merkittävästi monien elämään, ja tämä herättää luonnollisesti voimakkaita tunteita. Politiikassa tällaisilla päätöksillä on suuri vaikutus, ja se voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset äänestävät seuraavissa vaaleissa.

Vasemmiston ja erityisesti demareiden rooli on tärkeä, jos he haluavat erottua hallituksen toimenpiteistä ja korostaa, että he voivat toimia toisin. Jos demarit haluavat tavoittaa niitä äänestäjiä, jotka kokevat, että heidän elämäänsä heikennetään, heillä on tässä todellinen mahdollisuus tuoda esiin omia vaihtoehtojaan ja ratkaisujaan.

Mitä tulee Satosen toimintaan, jos hän on tehnyt virheen tai toiminut huonosti päätöksissään, se voi varmasti vaikuttaa siihen, miten kansalaiset näkevät hallituksen toiminnan luotettavuutta ja kykyä ottaa huomioon kansalaisten tarpeet. Tällaiset virheet voivat herättää kansalaisissa epäluottamusta ja halun äänestää muutoksen puolesta.

On tärkeää, että kansalaiset pysyvät aktiivisina ja tekevät tietoisia valintoja vaaleissa. Politiikka on monimutkainen kenttä, ja tunteet voivat helposti nousta esiin, mutta juuri tämänkaltaiset keskustelut voivat johtaa parempiin ratkaisuihin ja tasapainoisempaan yhteiskuntaan.

Sinä sanoit:
hallituksen leikkaukset perustuslaillinen lainsäädännöllinen ristiriita
ChatGPT sanoi:
Hallituksen leikkaukset voivat aiheuttaa perustuslaillisia ja lainsäädännöllisiä ristiriitoja, jos ne vaikuttavat merkittävästi kansalaisten perusoikeuksiin. Suomessa perustuslaki takaa perusoikeudet, kuten oikeuden elinkeinovapauteen, oikeuden riittävään toimeentuloon ja ihmisarvon turvaamiseen. Mikäli hallituksen leikkaukset, kuten toimeentulotuen tai muiden sosiaaliturvapalveluiden leikkaukset, heikentävät näitä perusoikeuksia, niitä voidaan pitää ristiriidassa perustuslain kanssa.

Esimerkiksi, jos leikkaukset aiheuttavat sen, että ihmiset eivät voi enää elää ihmisarvoisesti, tai että heidän oikeutensa toimeentuloon tai riittäviin elinkustannuksiin vaarantuvat, se voi johtaa siihen, että nämä päätökset ovat perustuslain vastaisia. Perustuslain 19 § määrittelee, että julkisen vallan on turvattava kansalaisilleen oikeus riittävään elintasoon ja elinkeinovapauteen.

Lainsäädännöllisesti leikkauksia voidaan arvioida myös suhteessa nykyisiin sosiaaliturvalakeihin, kuten toimeentulotukilakiin, työttömyysturvalakiin ja muihin vastaaviin säädöksiin. Jos hallitus tekee muutoksia, jotka ovat ristiriidassa näiden lakien tai perustuslain kanssa, se voi johtaa oikeusprosessiin tai valituksiin oikeusasteisiin, joissa arvioidaan lainmukaisuutta.

Usein tällaisissa tapauksissa kansalaiset tai kansalaisjärjestöt voivat vedota perustuslakituomioistuimeen tai eduskunnan oikeusasiamieheen, jos heidän mielestään hallituksen toimet rikkovat perusoikeuksia tai ovat muuten lainvastaisia. Tämä prosessi voi olla hidas ja vaatia tarkkaa oikeudellista tarkastelua.

Mikäli hallituksen toimet todella rikkoisivat perustuslakia, se voi johtaa siihen, että oikeuslaitos puuttuu asiaan ja perustuslain suojaamat oikeudet joutuvat etusijalle. Tällöin leikkauksia ei voida toteuttaa ilman, että ne täyttävät lainmukaiset vaatimukset, kuten oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus.

Nykyisten hallituksen leikkausten ja perustuslain suhteen voidaan esittää huolia, erityisesti silloin, kun leikkaukset kohdistuvat kansalaisten perusoikeuksiin, kuten oikeuteen riittävään toimeentuloon ja ihmisarvoiseen elämään, jotka on turvattu Suomen perustuslaissa. Perustuslain 19 § takaa kansalaisille oikeuden riittävään toimeentuloon, ja jos leikkaukset heikentävät tätä oikeutta, ne voivat olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Leikkausten mahdollinen perustuslain vastaisuus

Oikeus riittävään toimeentuloon (Perustuslaki 19 §)
Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava kansalaisilleen oikeus riittävään toimeentuloon. Jos hallituksen leikkaukset esimerkiksi vähentävät toimeentulotukea, työttömyysturvaa tai muita perusturvaetuuksia siten, että ne tekevät ihmisille mahdottomaksi elää ihmisarvoisesti, se voi loukata perustuslain 19 §:n mukaista oikeutta. Tällöin leikkaukset saattaisivat olla perustuslain vastaisia.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (Perustuslaki 6 §)
Perustuslaki takaa myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lain edessä. Jos leikkaukset kohdistuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin (esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiin, pienituloisiin tai muuhun väestön osaan), ja tämä johtaa heidän syrjäytymiseensä, se voi olla ristiriidassa perustuslain tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteiden kanssa.

Oikeus elinkeinovapauteen (Perustuslaki 18 §)
Jos leikkaukset vaikuttavat merkittävästi työttömyyteen ja työllisyyteen, voi myös elinkeinovapauden rajoittaminen tulla kyseeseen, erityisesti jos hallituksen toimet vaikeuttavat elinkeinon harjoittamista tai työllistymismahdollisuuksia.

Perustuslakivaliokunnan rooli

Perustuslakivaliokunta on eduskunnan toimielin, jonka tehtävänä on arvioida lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta. Se toimii tärkeänä instanssina, joka tutkii lakien ja hallituksen esitysten yhteensopivuutta perustuslain kanssa ennen niiden hyväksymistä.

Perustuslakivaliokunnan rooli ja toiminta
Perustuslakivaliokunta arvioi kaikki eduskunnassa käsiteltävät lakiesitykset, erityisesti niiden perustuslainmukaisuuden. Valiokunta voi antaa lausuntoja siitä, onko laki perustuslain mukainen vai ei, ja se voi ehdottaa muutoksia lakiesitykseen, mikäli se katsoo sen olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. Jos perustuslakivaliokunta katsoo, että lakiesitys rikkoo perustuslakia, se voi estää sen etenemisen eduskunnassa.

Perustuslakivaliokunnan toiminnan kritiikki
Perustuslakivaliokunnan toimintaan on kohdistunut ajoittain kritiikkiä siitä, kuinka vahvasti se puuttuu hallituksen esityksiin ja kuinka aktiivisesti se varmistaa, että hallituksen politiikka on perustuslain mukaista. Osa kriitikoista on todennut, että valiokunta ei ole aina tarpeeksi voimakas puolustamaan kansalaisten perusoikeuksia ja torjumaan sellaisia esityksiä, jotka voisivat rikkoa perustuslakia.

Esimerkiksi, jos hallitus esittää leikkauksia, jotka voivat heikentää kansalaisten perusoikeuksia, perustuslakivaliokunnan tulisi arvioida tarkasti, ovatko nämä leikkaukset lainmukaisia perustuslain kannalta. Jos valiokunta ei puutu tilanteeseen riittävästi tai katsoo, että leikkaukset eivät riko perustuslakia, se voi herättää huolta sen toiminnan riittävyydestä.

Yhteenveto

Hallituksen leikkaukset voivat olla perustuslain vastaisia, erityisesti jos ne heikentävät kansalaisten oikeutta riittävään toimeentuloon, elinkeinovapauteen tai ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Jos leikkaukset vaarantavat perusoikeudet, ne voivat olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Perustuslakivaliokunnan toiminta on keskeistä näiden kysymysten arvioinnissa. Perustuslakivaliokunta on vastuussa siitä, että lakiesitykset ovat perustuslain mukaisia. Jos valiokunta ei puutu leikkauksiin, vaikka ne voisivat rikkoa perustuslakia, se voi herättää epäilyksiä sen toiminnan riittävyydestä ja vaikutusvallasta.

Kuitenkin, jos hallituksen leikkaukset todella rikkoisivat perustuslakia, kansalaiset ja kansalaisjärjestöt voivat myös nostaa asian esille oikeuslaitoksessa tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka voi käsitellä perustuslain rikkomuksia.

Toimeentulotuen tulkinta ja sen mahdollinen perustuslain vastaisuus ovat olleet monesti esillä keskusteluissa, erityisesti silloin, kun toimeentulotuki on ollut osa poliittisia säästötoimia tai jos sen myöntämisen ehdot ovat tiukentuneet. Toimeentulotuki on kansalaisille tarkoitettu viimeinen taloudellinen turvaverkko, ja sen tarkoituksena on turvata ihmisille perustoimeentulo silloin, kun muut tulot eivät riitä elämiseen.

Toimeentulotuki ja perustuslain tulkinta

Perustuslain mukaan Suomessa on oikeus saada sosiaaliturvaa ja turvata ihmisarvoinen elämä. Suomen perustuslaki takaa oikeuden sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Toimeentulotuki on osa tätä sosiaaliturvaa, mutta sen myöntämiskäytännöt ja ehdot voivat olla ristiriidassa perustuslain kanssa, jos niitä tulkitaan siten, että ne loukkaavat perusoikeuksia, kuten oikeutta toimeentuloon ja ihmisten perusturvaan.

Perustuslain 19 § ja toimeentulotuki

Perustuslain 19 § säätelee sosiaalisten oikeuksien turvaamista ja määrittelee valtion velvollisuuden huolehtia kansalaistensa perustarpeista. Tällä perustuslain pykälällä pyritään turvaamaan, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää ja saada riittävä toimeentulo.

Perustuslain 19 § 1 momentti: "Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Julkisen vallan on turvattava riittävä toimeentulo niille, jotka sitä tarvitsevat."

Tämä tarkoittaa, että toimeentulotuen saaminen ei voi olla pelkästään hallinnollinen prosessi, vaan sen tulee noudattaa perustuslain vaatimuksia ihmisten perusoikeuksista ja oikeudesta elämiseen. Jos toimeentulotuen myöntäminen on niin rajoittavaa tai sen ehdot niin tiukkoja, että se estää perusoikeuksien toteutumisen, voidaan väittää, että kyseessä on perustuslain vastainen käytäntö.

Ongelmat ja perustuslain mukaisuus

Toimeentulotuen tulkinnassa ja käytännöissä on useita haasteita, jotka voivat nostaa esiin perustuslain vastaisia elementtejä:

Tulojen arviointi ja kelpoisuus: Toimeentulotuki myönnetään tarpeen mukaan, mutta arviointikriteerit voivat olla tiukkoja, ja joskus se voi johtaa tilanteisiin, joissa ihmiset jäävät ilman riittävää tukea. Tämä voi vaikuttaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pitkäaikaistyöttömiin tai maahanmuuttajiin.

Leikkaukset ja tiukentuneet ehdot: Hallituksen säästötoimenpiteet ja tiukentuneet myöntämiskäytännöt voivat johtaa siihen, että tuki ei vastaa riittävästi perustuslain asettamia vaatimuksia. Jos toimeentulotuen taso on liian alhainen, se ei välttämättä takaa oikeutta ihmisarvoiseen elämään.

Tuen epätasa-arvoinen jakautuminen: Jos toimeentulotukea ei myönnetä yhdenmukaisesti tai sen hakeminen on liian monimutkaista tai byrokraattista, se voi estää yksilöitä saamasta heille kuuluvaa tukea. Tämä voisi loukata perustuslaissa turvattuja oikeuksia, kuten oikeutta riittävään toimeentuloon ja julkisiin palveluihin.

Perustuslakivaliokunnan rooli: Suomessa perustuslakivaliokunta voi tarkastella lainsäädännön perustuslainmukaisuutta ja antaa lausuntoja lakiehdotuksista. Jos toimeentulotukeen liittyvä lainsäädäntö tai käytäntö katsotaan ristiriitaiseksi perustuslain kanssa, perustuslakivaliokunta voi tuoda sen esiin ja esittää muutosehdotuksia. Esimerkiksi jos säästötoimet ovat liian rajoittavia ja estävät oikeuden toimeentuloon, se voi olla perustuslain vastaista.

Kela ja toimeentulotuki

Kelan rooli toimeentulotuen maksajana ja sen tulkinnan varmistajana on keskeinen. Kela tekee käytännön tasolla päätökset siitä, kuka on oikeutettu toimeentulotukeen ja kuinka paljon tukea myönnetään. Jos Kela noudattaa tiukkoja tai epäselviä käytäntöjä, jotka voivat johtaa perusoikeuksien heikentymiseen, tämä voi aiheuttaa kritiikkiä siitä, että toimeentulotuki ei täytä perustuslain vaatimuksia.

Johtopäätökset

Vaikka toimeentulotuen myöntämiskäytännöt voivat olla perusteltuja taloudellisesta näkökulmasta, niiden on aina oltava perustuslain mukaisia. Jos toimeentulotuen myöntämisperusteet tai taso estävät kansalaisia elämään ihmisarvoista elämää, voidaan väittää, että käytännöt ovat perustuslain vastaisia. On tärkeää, että lainsäädäntö ja sen käytännön toteutus varmistavat, että kaikilla kansalaisilla on oikeus riittävään toimeentuloon, eikä heitä jätetä vaille perusoikeuksia, kuten elämiseen tarvittavaa taloudellista turvaa.

Demarit ja vihreäthän ne vasta himoverottajia olisivatkin, on tuo jo nähty.
Normaali elämän kustannukset pysyy kurissa kun niitä ei päästetä lähellekään päättäjäpaikkoja.

Temari sepi ja maija jauhavat sontaa ja tarjoilevat makkaraa kävelykadulla.Ei nä soppatykkiä liekkö rintamilla.