https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011131491.html
"Kommentti: EU suunnittelee ovelaa silmänkääntötemppua – ja saa näin Suomenkin taas yhteisvelan kannalle
EU:n uusi velkaväline vaikuttaa kiertävän Suomen eduskunnan aiempia linjauksia, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Niinpä siinä ei luulisi sivullisella olevan nokan koputtamista, että pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan Suomikin aikoo hakea rahoitusta EU:n uudesta yhteisvelkavälineestä.
Orpo kertoi hallituksen aikeesta Helsingin Sanomissa (HS 21.3.) ja perusteli aietta EU-lainojen houkuttelevilla ehdoilla. Hänen alustavien tietojensa mukaan jäsenmaille olisi tarjolla EU:n 45-vuotisia lainoja kymmenen vuoden lyhennysvapaalla ja jopa Suomelle houkuttelevan matalalla korolla.
Jos kuvio toteutuu ja nuo Suomellekin houkuttelevat lainaehdot ovat edes suurin piirtein totta, ehdot sisältävät epäsuoran mutta vahvan vihjeen kuvion sisältämästä silmänkääntötempusta.
Orpon kuvailemat ennakkotiedot viittaavat, että EU aikoo jakaa yhteisvelkavälineestään osittain avustusluontoista rahoitustukea eikä pelkästään vähemmän kiistanalaisia ”omakustannuslainoja” niin kuin aiemmissa vastaavissa kuvioissa on useimmin tapahtunut.
Yleensä EU:n velkavetoisissa rahoitusvälineissä EU hakee lainarahaa markkinoilta ja tarjoaa sitä edelleen jäsenmaille samalla korolla ja muilla ehdoilla kuin EU maksaa rahoittajilleen. Näin velkaisimmat jäsenmaat saavat EU:lta edullisempaa lainaa kuin saisivat omissa nimissään markkinoilta, mutta EU ei sentään kärsi tavallisista kuvioista tappiota.
Nyt näyttää käyvän toisin, sillä komissio vaikuttaa kaavailevan EU:lle tappiollista rahoituskSuomi joutunee taas maksajaksi
Silmänkääntötemppuun viittaa se yksinkertainen seikka, että Suomen valtio saa omissa nimissään euroalueen velkakirjamarkkinoilta edullisempaa lainarahaa kuin EU.
Korkoero Suomen eduksi ja EU:n tappioksi on huomattava. Esimerkiksi päättyneellä viikolla velkakirjamarkkinat noteerasivat useimpina päivinä Suomen kymmenvuotisen markkinakoron alle 3,1 prosenttiin mutta EU:n vastaavan koron noin 3,2 prosenttiin.
Jos näinkin selvästä korkoerosta huolimatta Suomikin voi hakea EU:n rahoitusvälineestä omaa velkakirjarahoitusta edullisempaa lainaa, on selvää, että EU-lainan sisään on leivottu aimo annos avustusluontoista tukea.uviota – joka ei ole Suomelle ehkä aivan niin houkutteleva kuin näyttää.
Samoin on selvää, että EU aikoo jakaa tällaisia lainoiksi verhoiltuja avustuksia omaksi tappiokseen – ja että Suomikin saa nettomaksajana kantaakseen osansa tällaisen rahoitustuen kustannuksista.
Rahoitustuen eli avustusten verhoileminen lainoiksi ei muuta sitä, että jäsenmaat maksaisivat tällaisista tukiluotoista aikanaan EU:lle takaisin vähemmän korkoa kuin EU joutuu maksamaan rahoitusvälineen rahoittajille eli kansainvälisille velkakirjasijoittajille.
EU ottaa varusteluvälineen velat budjettinsa muodostamaa vakuutta vastaan, joten varustelulainojen korkotappiot lienee tarkoitus kattaa EU:n tulevien vuosien budjeteilla eli jäsenmailta perittävillä jäsenmaksuilla.
Koska Suomi kuuluu EU:n nettomaksajiin, tästäkin ilmaiselta näyttävästä lounaasta lankeaa aikanaan lasku maksettavaksi. Siksi kuvion luulisi herättävän periaatteellista mielenkiintoa esimerkiksi Suomen eduskunnassa."
"Kommentti: EU suunnittelee ovelaa silmänkääntötemppua – ja saa näin Suomenkin taas yhteisvelan kannalle
EU:n uusi velkaväline vaikuttaa kiertävän Suomen eduskunnan aiempia linjauksia, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.
Niinpä siinä ei luulisi sivullisella olevan nokan koputtamista, että pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan Suomikin aikoo hakea rahoitusta EU:n uudesta yhteisvelkavälineestä.
Orpo kertoi hallituksen aikeesta Helsingin Sanomissa (HS 21.3.) ja perusteli aietta EU-lainojen houkuttelevilla ehdoilla. Hänen alustavien tietojensa mukaan jäsenmaille olisi tarjolla EU:n 45-vuotisia lainoja kymmenen vuoden lyhennysvapaalla ja jopa Suomelle houkuttelevan matalalla korolla.
Jos kuvio toteutuu ja nuo Suomellekin houkuttelevat lainaehdot ovat edes suurin piirtein totta, ehdot sisältävät epäsuoran mutta vahvan vihjeen kuvion sisältämästä silmänkääntötempusta.
Orpon kuvailemat ennakkotiedot viittaavat, että EU aikoo jakaa yhteisvelkavälineestään osittain avustusluontoista rahoitustukea eikä pelkästään vähemmän kiistanalaisia ”omakustannuslainoja” niin kuin aiemmissa vastaavissa kuvioissa on useimmin tapahtunut.
Yleensä EU:n velkavetoisissa rahoitusvälineissä EU hakee lainarahaa markkinoilta ja tarjoaa sitä edelleen jäsenmaille samalla korolla ja muilla ehdoilla kuin EU maksaa rahoittajilleen. Näin velkaisimmat jäsenmaat saavat EU:lta edullisempaa lainaa kuin saisivat omissa nimissään markkinoilta, mutta EU ei sentään kärsi tavallisista kuvioista tappiota.
Nyt näyttää käyvän toisin, sillä komissio vaikuttaa kaavailevan EU:lle tappiollista rahoituskSuomi joutunee taas maksajaksi
Silmänkääntötemppuun viittaa se yksinkertainen seikka, että Suomen valtio saa omissa nimissään euroalueen velkakirjamarkkinoilta edullisempaa lainarahaa kuin EU.
Korkoero Suomen eduksi ja EU:n tappioksi on huomattava. Esimerkiksi päättyneellä viikolla velkakirjamarkkinat noteerasivat useimpina päivinä Suomen kymmenvuotisen markkinakoron alle 3,1 prosenttiin mutta EU:n vastaavan koron noin 3,2 prosenttiin.
Jos näinkin selvästä korkoerosta huolimatta Suomikin voi hakea EU:n rahoitusvälineestä omaa velkakirjarahoitusta edullisempaa lainaa, on selvää, että EU-lainan sisään on leivottu aimo annos avustusluontoista tukea.uviota – joka ei ole Suomelle ehkä aivan niin houkutteleva kuin näyttää.
Samoin on selvää, että EU aikoo jakaa tällaisia lainoiksi verhoiltuja avustuksia omaksi tappiokseen – ja että Suomikin saa nettomaksajana kantaakseen osansa tällaisen rahoitustuen kustannuksista.
Rahoitustuen eli avustusten verhoileminen lainoiksi ei muuta sitä, että jäsenmaat maksaisivat tällaisista tukiluotoista aikanaan EU:lle takaisin vähemmän korkoa kuin EU joutuu maksamaan rahoitusvälineen rahoittajille eli kansainvälisille velkakirjasijoittajille.
EU ottaa varusteluvälineen velat budjettinsa muodostamaa vakuutta vastaan, joten varustelulainojen korkotappiot lienee tarkoitus kattaa EU:n tulevien vuosien budjeteilla eli jäsenmailta perittävillä jäsenmaksuilla.
Koska Suomi kuuluu EU:n nettomaksajiin, tästäkin ilmaiselta näyttävästä lounaasta lankeaa aikanaan lasku maksettavaksi. Siksi kuvion luulisi herättävän periaatteellista mielenkiintoa esimerkiksi Suomen eduskunnassa."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.