Viimeistä viedään ennen kesäaikaa

Niinhän sanookin, että tulijoita on ollut. Kunnissa yleensä otetaan entisiä kouluttautuneita, niin ei ole mitään hämminkiä sitten. Minä kyllä epäilen näitä opiskelijoita ? että onko heitä edes. Missä olen äänestänyt ainakin silloin ollut varttuneempaa toimitsijaa. Vielä jos vihreää ja vasuria opiskelijaa toimitsijana onko heillä sitä tarvittavaa vastuuta olemassa, kun ovat sellaista hälläväli tyyppejä. Kaduilla istuvat ihmisten haittana.

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän sanookin, että tulijoita on ollut. Kunnissa yleensä otetaan entisiä kouluttautuneita, niin ei ole mitään hämminkiä sitten. Minä kyllä epäilen näitä opiskelijoita ? että onko heitä edes. Missä olen äänestänyt ainakin silloin ollut varttuneempaa toimitsijaa. Vielä jos vihreää ja vasuria opiskelijaa toimitsijana onko heillä sitä tarvittavaa vastuuta olemassa, kun ovat sellaista hälläväli tyyppejä. Kaduilla istuvat ihmisten haittana.

Lue lisää

Minäkin oli 1980-luvulla opiskelijana kolmissa eri vaaleissa toimitsijana juuri tuon hyvän palkan houkuttelemana. Ei kai siinä kukaan epäillyt, kun kaupunki laittoi lehteen työnhakuilmoituksen ja hyväksyi sitten meidät kaikki kerralla isommalla porukalla hakeneet. Verokirja piti toki itse viedä omin jaloin ja käsin kaupunginkansliaan. Silloin ei ollut vielä nettiä ja sähköpostia. Virkailijatäti ei edes kysynyt kokemuksesta, mutta saattoi antaa jonkin A-nelosen ja käski lukemaan siihen kirjoitetun.

Ennakkoäänestyksen hoitivat siihen aikaan postivirkailijat. Varsinaisia vaalipäiviä oli kaksi, joista kumpanakin kaksi hukia eli yhteensä 11 tuntia ja lisäksi toisena vaalipäivänä ääntenlaskenta-aika, joten palkka juoksi kai 13-14 tunnilta. En siis päässyt lähellekään linkissäni mainittua kokonaistienestiä, mutta tuntipalkka oli kuitenkin niin suuri, että tuskin olen sellaiseen missään muissa hommissa päässyt. Veronmaksajathan vaalit maksavat, joten hyvä palkka on sikäli ymmärrettävää.

Anonyymi kirjoitti:

Minäkin oli 1980-luvulla opiskelijana kolmissa eri vaaleissa toimitsijana juuri tuon hyvän palkan houkuttelemana. Ei kai siinä kukaan epäillyt, kun kaupunki laittoi lehteen työnhakuilmoituksen ja hyväksyi sitten meidät kaikki kerralla isommalla porukalla hakeneet. Verokirja piti toki itse viedä omin jaloin ja käsin kaupunginkansliaan. Silloin ei ollut vielä nettiä ja sähköpostia. Virkailijatäti ei edes kysynyt kokemuksesta, mutta saattoi antaa jonkin A-nelosen ja käski lukemaan siihen kirjoitetun.

Ennakkoäänestyksen hoitivat siihen aikaan postivirkailijat. Varsinaisia vaalipäiviä oli kaksi, joista kumpanakin kaksi hukia eli yhteensä 11 tuntia ja lisäksi toisena vaalipäivänä ääntenlaskenta-aika, joten palkka juoksi kai 13-14 tunnilta. En siis päässyt lähellekään linkissäni mainittua kokonaistienestiä, mutta tuntipalkka oli kuitenkin niin suuri, että tuskin olen sellaiseen missään muissa hommissa päässyt. Veronmaksajathan vaalit maksavat, joten hyvä palkka on sikäli ymmärrettävää.

Lue lisää

Valtakunnallisissa vaaleissa pienet kunnat pistävät mielellään vaalitoimitsijoiksi omia työntekijöitään, koska valtio korvaa vaalien toimitsijakulut kunnille samalla taksaperiaatteella riippumatta siitä, käyttääkö kunta toimitsijoina omia työntekijöitään vai palkkaako tehtävään ulkopuolisia, kuten puolueiden luottamusmiehiä, yksityisektorilla työskenteleviä ja opiskelijoita. Jos kunta määrää vaalitoimitsijoiksi omia työntekijöitään, se saa voittoa, koska omat työntekijät ovat vaalipaikalla normaalilla kuukausipalkallaan, eikä erillisellä tuntipalkalla, kuten nuo muut.

Sama juttu aikanaan postiäänestyksen kanssa. Postineidit ja -pojat työskentelivät vaalitoimitsijoina kuukausipalkallaan, joten ennakkovaalien järjestäminen tuli valtiolle halvaksi, kun mitään ylimääräistä ei käytännössä tarvinnut ennakkoäänestyksestä maksaa. Toki muodollinen tilisiirto Postille, mutta koska valtio omisti Postin, käytännössä kysymys oli vain valtion sisäisestä tilisiirrosta. Juuri siksi ennakkoäänestys järjestettiin niin pitkään postissa, vaikka äänestäjä ei hyötynyt mitenkään siitä, että äänestyspaikkana oli postikonttori. Postiäänestys loppui lopulta siihen, ettei Postin muista syistä johtuen kannattanut pitää yllä yhtäkään postikonttoria. Sen jälkeen ennakkoäänestyspaikat siirrettiin kunnille, esimerkiksi kunnanvirastoon tai kirjastoon.

Hyvinkin todennäköistä, että opiskelijoita ei vaalitoimitsijoiksi edes yritetä palkata, ellei paikkakunta ole merkittävä opiskelupaikkakunta, mutta arvelisin, että niissä pienissäkin kunnissa suositaan silloin rekrytoinnissa kunnan omia työntekijöitä. Vaalitoimitsijan työhän on helppoa suorittavaa työtä. Keskusvaalikunnassa ehkä sitten jo hieman enemmän ajattelua vaativaa.

Juuri näin. Pankkomajuri ei ymmärrä, että hän ei pysty piilottamaan kirjoitustyyliään ja taitamattomuuttaan.