Salaliittoskeptikot yrittävät vääristellä valheellisten NIST:n, FEMA:n ym. tahojen antamien tietojen nojalla sitä tosiasiaa, että central core teräsrakennelma rakennusten ytimessä oli tarkoitettu kantamaan pystysuuntaisia kuormia rakennuksissa lähes yksinomaan. Tämän lisäksi en usko alkuunkaan väitteisiin siitä, että coren pystysuuntaiset palkit olisivat olleet alkujaan heppoisesti toisiinsa kiinnitetyt, sillä tornit oli suunniteltu kestämään voimakkaat maanjäristykset, hurrikaanit, lentokoneiden törmäykset, tulipalot jne. Rakennusvaiheen aikaisista kuvista päätellen central coren 47 järeää teräspilaria oli myös lujasti kiinnitetty toisiinsa vaakapalkeilla ainakin joka kerroksen välein.
Tornien ympärillä olleet teräskehikot, joiden pääasiallisena tehtävänä oli tuulikuorman vastaanottaminen ja välittäminen kerrosten avulla rakennusten ytimeen, olivat alhaalta ylös asti yhtä paksua terästä, kun taas coren teräspalkkien seinämävahvuus kasvoi alaspäin mentäessä kuusitoistakertaiseksi, ollen huipulla 6mm ja tyvessä 100mm. Kuinka pelkästään tähän tosiasiaan viitaten kukaan (mm. NIST, FEMA) voi tosissaan väittää pystysuuntaisten kuormien jakautuvan coren ja ulkoseinien välille luokkaa 60-40 tai 70-30. Itse väittäisin tuon suhteen olevan luokkaa 90-10, ehkä 95-5. Tämä tekee taas hallitun räjäytyspurun helpommaksi, koska ulkoseinien teräspalkkeja ei tarvitse katkaista välttämättä lainkaan. Pelkkä central coren tuhoaminen riittäisi hyvin tuomaan rakennukset alas ja mikä parasta piilossa kameroilta rakennusten ytimessä.
Näitä coren kantavia palkkeja räjäyteltiin poikki "ennakkoon" jo koneiden törmäyshetkillä molemmissa torneissa, jolloin silminnäkijöiden huomio kiinnittyi pääosin tornien huippua kohti. Näistä räjähdyksistä tornien sisältä, ei siis törmäyskerroksista, on lukuisia todistajanlausuntoja. Sopivin väliajoin voitiin suorittaa lisää kantavien rakenteiden tuhoamista, sillä jossain määrin tällaisia räjähdyksiä kyettiin jälkikäteen selittämään kaasuputkien yms. räjähtelemisillä. Näistä lentokoneiden törmäysten ja tornien sortumisten välillä tapahtuneista räjähdyksistäkin on useita todistajanlausuntoja, mitä tällekin foorumille on aika ajoin keskusteluun nostettu.
Kun etelätorni alkoi lopulta sortumaan, oli silloin loistava tilaisuus heikentää edelleen myös pohjoistornin kantavia teräsrakenteita voimakkaammilla räjähteillä, sillä kaikkien huomio oli varmasti kiinnittynyt sortumiseen, joka lisäksi tarjosi myös hyvän "suojamelun" räjäytyksille.
Tietenkin molempien tornien sortumisten käynnistyttyä, voitiin tuhansilla pienillä katkaisupanoksilla pilkkoa sortuvan tornin teräspalkkeja putoavan romun ja pölyn suojassa, piilossa katseilta ja kameroilta. Tällainen sortuma saadaan näyttämään "luonnolliselta" synkronoimalla tuhannet katkaisupanokset räjähtämään sopivin väliajoin. Näin sortuma saadaan viedyksi myös loppuun asti, eli lähes maan tasalle.
Itse sortumien käynnistymisiin sanoisin, että molempien tornien kohdalla oleellista oli coren pettäminen, myös etelätornin. Sillä kun etelätornissa "hattu" alkoi kallistua, epäilemättä reunapalkkeja katkeili ja venyi rakennuksen kaikilta neljältä sivulta, mutta on kokonaan eri asia johtuiko alas asti jatkunut sortuma siitä, vai jostakin muusta. Hatun kallistuttua 22 astetta, alkoi se oudosti pulverisoitumaan alaosastaan alkaen, eikä siis painuen rakennuksen sisään. Tämän todistaa se, että hattu pulverisoitui ja tuhoutui kokonaan, ennenkuin sortuma jatkoi matkaansa hatun alapuolella. Eli toisin sanoen hattu oli panostettu räjähtämään alhaalta ylöspäin lähes samassa tahdissa, kun maa veti sitä puoleensa ja sen jälkeen loppuosa tornista ylhäältä alaspäin lähes samassa ajassa, kun maa veti sitä puoleensa. Tältä se etelätornin tuhoutuminen näyttää videokuvienkin perusteella. Tuollainen sortuminen olisi täysin mahdoton ilman central coren hallittua räjäytyspurkua.
Pohjoistornin sortuminen toteutettiin central core tuhoamalla osumakerroksista n. 94. kerroksesta alaspäin ja taas lähes maan vetovoimaa vastaavalla nopeudella.
Se miksi etelätornin "hattu" saatiin kallistumaan aluksi toiselle sivulle, johtui todennäköisesti coren toispuolisella räjäyttämisellä. Tämä oli tarpeellista tehdä uskottavuuden takia, sillä varmasti monet (vielä useammat kuin nyt) olisivat alkaneet ihmettelemään sortuman symmetrisyyttä, vaikka lentokone osui toispuoleisesti etelätorniin.
Tässä topicissa en ottanut kantaa tornien panostamiseen, todisteiden hävittämiseen(räjäytettyjen teräspalkkien poiskuljettaminen/piilottelu) ja muuhun iskuihin liittyvään suunnitteluun, mutta kyllä niistäkin voidaan keskustella tarvittaessa.
Tornien ympärillä olleet teräskehikot, joiden pääasiallisena tehtävänä oli tuulikuorman vastaanottaminen ja välittäminen kerrosten avulla rakennusten ytimeen, olivat alhaalta ylös asti yhtä paksua terästä, kun taas coren teräspalkkien seinämävahvuus kasvoi alaspäin mentäessä kuusitoistakertaiseksi, ollen huipulla 6mm ja tyvessä 100mm. Kuinka pelkästään tähän tosiasiaan viitaten kukaan (mm. NIST, FEMA) voi tosissaan väittää pystysuuntaisten kuormien jakautuvan coren ja ulkoseinien välille luokkaa 60-40 tai 70-30. Itse väittäisin tuon suhteen olevan luokkaa 90-10, ehkä 95-5. Tämä tekee taas hallitun räjäytyspurun helpommaksi, koska ulkoseinien teräspalkkeja ei tarvitse katkaista välttämättä lainkaan. Pelkkä central coren tuhoaminen riittäisi hyvin tuomaan rakennukset alas ja mikä parasta piilossa kameroilta rakennusten ytimessä.
Näitä coren kantavia palkkeja räjäyteltiin poikki "ennakkoon" jo koneiden törmäyshetkillä molemmissa torneissa, jolloin silminnäkijöiden huomio kiinnittyi pääosin tornien huippua kohti. Näistä räjähdyksistä tornien sisältä, ei siis törmäyskerroksista, on lukuisia todistajanlausuntoja. Sopivin väliajoin voitiin suorittaa lisää kantavien rakenteiden tuhoamista, sillä jossain määrin tällaisia räjähdyksiä kyettiin jälkikäteen selittämään kaasuputkien yms. räjähtelemisillä. Näistä lentokoneiden törmäysten ja tornien sortumisten välillä tapahtuneista räjähdyksistäkin on useita todistajanlausuntoja, mitä tällekin foorumille on aika ajoin keskusteluun nostettu.
Kun etelätorni alkoi lopulta sortumaan, oli silloin loistava tilaisuus heikentää edelleen myös pohjoistornin kantavia teräsrakenteita voimakkaammilla räjähteillä, sillä kaikkien huomio oli varmasti kiinnittynyt sortumiseen, joka lisäksi tarjosi myös hyvän "suojamelun" räjäytyksille.
Tietenkin molempien tornien sortumisten käynnistyttyä, voitiin tuhansilla pienillä katkaisupanoksilla pilkkoa sortuvan tornin teräspalkkeja putoavan romun ja pölyn suojassa, piilossa katseilta ja kameroilta. Tällainen sortuma saadaan näyttämään "luonnolliselta" synkronoimalla tuhannet katkaisupanokset räjähtämään sopivin väliajoin. Näin sortuma saadaan viedyksi myös loppuun asti, eli lähes maan tasalle.
Itse sortumien käynnistymisiin sanoisin, että molempien tornien kohdalla oleellista oli coren pettäminen, myös etelätornin. Sillä kun etelätornissa "hattu" alkoi kallistua, epäilemättä reunapalkkeja katkeili ja venyi rakennuksen kaikilta neljältä sivulta, mutta on kokonaan eri asia johtuiko alas asti jatkunut sortuma siitä, vai jostakin muusta. Hatun kallistuttua 22 astetta, alkoi se oudosti pulverisoitumaan alaosastaan alkaen, eikä siis painuen rakennuksen sisään. Tämän todistaa se, että hattu pulverisoitui ja tuhoutui kokonaan, ennenkuin sortuma jatkoi matkaansa hatun alapuolella. Eli toisin sanoen hattu oli panostettu räjähtämään alhaalta ylöspäin lähes samassa tahdissa, kun maa veti sitä puoleensa ja sen jälkeen loppuosa tornista ylhäältä alaspäin lähes samassa ajassa, kun maa veti sitä puoleensa. Tältä se etelätornin tuhoutuminen näyttää videokuvienkin perusteella. Tuollainen sortuminen olisi täysin mahdoton ilman central coren hallittua räjäytyspurkua.
Pohjoistornin sortuminen toteutettiin central core tuhoamalla osumakerroksista n. 94. kerroksesta alaspäin ja taas lähes maan vetovoimaa vastaavalla nopeudella.
Se miksi etelätornin "hattu" saatiin kallistumaan aluksi toiselle sivulle, johtui todennäköisesti coren toispuolisella räjäyttämisellä. Tämä oli tarpeellista tehdä uskottavuuden takia, sillä varmasti monet (vielä useammat kuin nyt) olisivat alkaneet ihmettelemään sortuman symmetrisyyttä, vaikka lentokone osui toispuoleisesti etelätorniin.
Tässä topicissa en ottanut kantaa tornien panostamiseen, todisteiden hävittämiseen(räjäytettyjen teräspalkkien poiskuljettaminen/piilottelu) ja muuhun iskuihin liittyvään suunnitteluun, mutta kyllä niistäkin voidaan keskustella tarvittaessa.
Vastaukset 45
Vanhimmat
on mahdollista. NISTIn uusimmassa raportissa, jota tosin en ole läpi asti kahlannut, en edelleenkään ole löytänyt havainnollista ja seikkaperäistä esitystä coresta. Pitkälti kyllä käsitellään esimerkiksi coren sisäistä lattiarakennetta (?) ja lattiarakennetta yleensä. Yhdestä kohtaa kävi kyllä ilmi, että tutkijoilla on ollut käytössään ainakin osa wtc:n piirustuksista. Tutkimusta ei ole nootitettu siten että näkisi mistä mikäkin tieto on peräisin.
En edelleenkään tiedä, ovatko alkuperäiset piirustukset julkisia - ei ole näkynyt kenenkään tutkijan esityksissä - vai koskeeko niitä jokin salaussääntö, mikä olisi kummallista, koska rakennukset ovat nyt tuhoutuneet.
Varsin paljon huomiota kohdistetaan, ja koko julkistamistilaisuuskin (ks. video) keskittyi käsittelemään suosituksia miten pilvenpiirtäjien turvallisuutta voidaan parantaa. Puhuttiin yleisesti rakenteiden vahvistamisesta ja hissien suunnittelusta. Parannusehdotusten yhteydessä on viitattu vuoden 1968 koodiin. Yrittäkääpäs etsiä jotain selväsanaista tietoa rakenteiden kestävyysvaatimuksista joko tästä NISTin tutkimuksesta tai kaivamalla ne koodit esiin.
Jollain palstalla todettiin näistä NISTin 10 000 sivusta, että "siinä on salaliittoteoreetikoille pureksittavaa pitkäksi aikaa". Niinpä. Viranomaisten ja tutkijoiden tehtävä olisi kuitenkin palvella yleisöä ja vastata kysymyksiin sekä antaa tarjolle tietoa joka on sentään kansalaisten yhteistä omaisuutta.
Ainakin Novan dokumentissa selailtiin WTC:n piirustuksia, ja kerrottiin piirustusten säilytyspaikassa käyneen melkoinen kuhina 11.9.2001 jälkeen.
WTC-tornien piirustukset ovat tosiaan ihan julkista materiaalia. Jossain dokumentissa (en muista nimeä) WTC-tornien rakennussuunnittelija Leslie E. Robertsonin toimisto esittelee niitä aivan originaaleja papepeita kameralle.
http://www.lera.com/sep11.htm
Tällainen sattui löytymään..
http://wtc.nist.gov/pubs/NISTNCSTAR1-1.pdf
Siinä käsitellään sivuilla 86 alkaen Corea, ei tosin kovin syvällisesti.
Siitä huomaa, kuinka erilaisia Coren palkkeja oli.
tekstiä. Tämä on nyt sitä NISTin lopullista raporttia. Pieni tiedotusopin kurssi ei heille varmaankaan tekisi haittaa.
Laitan tähän nyt oikein lainauksen tästä jargonista. Kuka löytää seuraavasta olennaisen tiedon, mitä rakenteiden tuli kestää:
4.2 LOADS
A key aspect of any structural design is the loading that the structure is intended to support. Building
codes provide minimum values for the different types of loads that are considered in typical building
designs. The designer is permitted to use larger values for these loads but is not permitted to use smaller
values without approval by the building official. This section compares the specified loads in the selected
codes. Similarities and differences are noted.
4.2.1 Dead Loads
Dead loads refer to loads that are permanently present in a building. They include, for example, the
weight of the structural components, the weights of permanent partitions, the weights of floor and wall
finishes, and the weights of service equipment that is part of the building (elevator equipment, plumbing,
electrical, heating, air conditioning, and ventilation systems). Weights of the structural components are
computed from the sizes of the members and the densities of the materials, and codes typically provide
default density values for different materials. The dead loads of partitions and walls are typically
prescribed in terms of weight per unit area of wall, and the weight per unit length of wall or partition is
determined from these prescribed values and the heights of the partitions or walls. Floor finishes and
ceilings are typically specified in terms of a uniform load per unit area of floor or ceiling. Table 4–1
gives examples of the minimum values of dead load prescribed in Reference Standard RS 9-1 in the 1968
New York City (NYC) Building Code and in Appendix J of the 1965 BOCA Basic Building Code. There
are no corresponding provisions in the 1964 New York State Building Construction Code or the
1967 Municipal Code of Chicago. All building codes permit the designer to use weights based on
available data that are greater than the specified minimum values in the code, but the designer is not
permitted to use lower values without approval of the Code Official.
According to the 1968 NYC Building Code, weights from service equipment (plumbing stacks, piping,
heating, ventilating, and air conditioning [HVAC], etc.) are to be included in the dead load (C26-901.2).16
The weight of equipment that is part of the occupancy of a given area is to be considered as live load (see
next section). The 1964 New York State Building Construction Code and the 1967 Municipal Code of
Chicago do not have a provision in this regard. The 1965 BOCA Basic Building Code has a similar
provision but does not cite specific types of service equipment as the NYC Building Code.
The 1968 NYC Building Code requires that weights of partitions be considered in two ways: (1) using
line loads at locations shown on plans or (2) using the equivalent uniform load given in Reference
Standard RS 9-1. The stipulated equivalent uniform load depends on the partition weight, for example, if
a partition weighs 201 plf to 350 plf, it may be taken into account by designing for a uniform load of
20 psf. The uniform loading approach, however, is not permitted in certain situations for which actual
partition weights must be used. Equivalent uniform loads must be used in areas where the locations of
partitions are not shown on plans, or in areas where partitions can be relocated. The 1964 New York
16 Refers to section number in the 1968 New York City Building Code.
Draft for Public Comment Code Provisions for Structural Design
NIST NCSTAR 1-1, WTC Investigation 45
Table 4–1. Examples of dead loads given in NYC Building Code and BOCA Code.
NYC BOCA
Walls and Partitions
Hollow concrete block – 8 in. thick
Clay tile, nonload bearing – 8 in. thick
Plaster partition, metal studs and lath, gypsum plaster both sides
53 psf
34 psf
18 psf
50 psf
36 psf
18 psf
Floor Finishes
Resilient flooring
Hardwood flooring 7/8 in. thick (1 in. for BOCA)
Cement, 1 in. thick
2 psf
4 psf
12 psf
2 psf
4 psf
12 psf
Ceilings
Suspended acoustical tile
Suspended metal lath and gypsum plaster
2 psf
9 psf
–
10 psf
Miscellaneous Materials
Marble
Concrete (normal density stone or gravel)
Reinforced concrete (normal density)
168 pcf a
144 pcf
150 pcf
168 pcf
144 pcf
150 pcf
a. Note that the units in the 1968 NYC Building Code are given incorrectly as “psf.”
State Building Construction Code does not have a specific provision in this regard. The 1967 Municipal
Code of Chicago prescribes a minimum partition load of 20 psf. The BOCA Basic Building Code
requires consideration of the actual weight of the partitions or an equivalent uniform load of at least
20 psf.
MAHTAVAA. Ne sivujen 66-67 kuvat antavat taas hiukan lisää tietoa siitä minkälaisia erilaisia pylväitä oli käytössä, mutta kovin niukasti. Entäs liitokset? Poikkipalkit? Havainnolliset kuvat ytimen rakenteesta kyllä kelpaisivat näiden valjujen poikkileikkauskaavioiden sijaan, jotka esittelevät pylväiden sijoittelua.
Jos siellä piirustuksilla kävi kuhina 911:n jälkeen, ajattelisi että käy edelleen, ja vähitellen internet alkaa täyttyä piirroksista jotka perustuvat saatuihin tietoihin. Missä ne ovat nähtävillä? Ne taitavat olla yksityistä omaisuutta ja niitä on mahdollisesti jonkun rajoitetun ajan näytetty toimittajille,ja valokuvaaminen ja kopioiminen on ollut kielletty. Tilanteen huomioonottaen ne pitäisi julkaista internetissä.
... miksi kaikkialla kerrotaan, ettei niihin pääse käsiksi, ja miksei niitä ole kukaan laittanut nettiin ihmisten tutkittaviksi? Tai miksei edes FEMA päässyt niihin käsiksi?
"The blueprints to the Twin Towers and Building 7 remain off-limits to the public three years after the attack"
"Incredibly, FEMA's team that investigated the collapses lacked access to the buildings' blueprints -- access which has been the subject of legal battles."
http://911research.wtc7.net/wtc/evidence/blueprints.html
>Jos ne ovat täysin julkisia...
En tiedä, ovatko ne "täysin julkisia", mutta eivät ne ainakaan mitään äärimmäisen salalisia ole. Tuskin ihan kaikilla niihin on pääsy. Muutenhan terroristien ja muiden rikollisten toiminta olisi huomattavasti helpompaa (siis jos rakennusten piirustukset olisivat yleisesti saatavilla).
>... miksi kaikkialla kerrotaan, ettei niihin
>pääse käsiksi
Miksi salaliittosivuilla vääristellään monia muitakin asioita?
>miksei niitä ole kukaan laittanut nettiin
>ihmisten tutkittaviksi?
Kenties eivät ole nähneet sitä tarpeelliseksi tai eivät vain ole viitsineet.
>Incredibly, FEMA's team that investigated the
>collapses lacked access to the buildings'
>blueprints -- access which has been the subject
>of legal battles.
En tiedä, jos asiaan on liittynyt jotain lakipuolen ongelmia..
BBC:n dokumentilla "How the Twin Towers Collapsed" rakennussuunnitelija Leslie E. Robertsonin vaimo Saw-Teen See (myös rakennussuunnitelija LERA:lla) esittelee alkuperäisiä piirustuksia kameralle.
Dokumentilla haastatellaan paljon myös itse Robertsonia, sekä näytetään paljon kuvamateriaalia romusta ja sen tutkimisesta.
http://www.parrhesia.com/wtc100301/tn/wtc066.jpg.html
Tämänkin palkin päistä näkee, että helkkarin lujasti on ollut hitsattu kiinni toisen palkin päähän? :)
On tarvittu katkaisupanos, joka paitsi räjäyttää tasaisesti poikki, maalaa vielä pään punaisella pohjamaalilla. Vai ruostettako lienee.
http://www.worldtradecenterphotos.com/images/after/wtc16.jpg
Tuonkin kuvan oikeasta alakulmasta näkyy erityisen hyvin, että tasasta jälkeä ne katkaisupanokset tosiaan tekee? :)
Kaikkein verrattomin on tietysti väite, että keskirunko otti vastaan vaakasuuntaisia kuormia. Voi hyvää päivää. Mastomainen irtopalkeista kyhätty rakenne, joka ei ollut toisinpäin kuin parikymmentä metriä leveä, olisi muka ollut sivuttaisjäykkä rakenne ilman minkäänlaista vinotuentaa.
Miten joku viitsii kirjoitella noin joutavaa potaskaa?
Tuli tuossa vastaan mielenkiintoinen kuva pohjoistornin tulipalosta.
http://www.worldtradecenterphotos.com/images/after/wtc83.jpg
Siellä sitä näkyy punaista tulipätsiä koko tornin laajuudelta yhdessä kerroksessa.
Mitä mieltä fatipoju on, onko tuolla paljonkin viileämpi tulipalo kuin siellä remontin takia tyhjillään olleessa Madridin ns. pilvenpiirtäjässä?
Nuo pari valokuvaa todistaa ainakin sen verran, että nuo palkit ovat tuon näköisiä. Toinen juttu onkin missäpäin WTC:tä nuo kyseiset palkit sijaitsivat alunperin vai sijaitsivatko ollenkaan. Tarvitsiko tornien jokainen pystypalkki räjäyttää sortuman aikaansaamiseksi?
Tulipalojen kuumuudesta sanoisin, että lämmintä varmasti oli. Niinkin lämmintä, että NIST:n mallinnuksen mukaan central coren palkit lämpesivät 250 asteen tuntumaan. Kysymys kuuluukin taas, riittikö tuollainen paikallinen lämpötila tuhoamaan central coren alas asti?
"Kaikkein verrattomin on tietysti väite, että keskirunko otti vastaan vaakasuuntaisia kuormia. Voi hyvää päivää. Mastomainen irtopalkeista kyhätty rakenne, joka ei ollut toisinpäin kuin parikymmentä metriä leveä, olisi muka ollut sivuttaisjäykkä rakenne ilman minkäänlaista vinotuentaa. "
-Löytyykö sinulta todisteita, esim rakennuspiirustuksia näiden väitteiden tueksi?
Jossain NISTin raportissa mainittiin noista siististi katkenneista Coren palkeista, että kyseessä on hitsaussauman pettäminen.
Silläkin tavalla katkenneita palkkeja varmaan on, mutta kyllä tuossa palkissa kuten lukemattomissa kaltaisissaan, joita monissa kuvissa lojui ympäri raunioita, oli kyse ihan muusta.
Olen nähnyt rakennekuvia keskirungon rakennusvaiheesta, ja noissa kuvissa oli selvästi havaittavissa, että juuri noiden järeimpien coren palkkien yläpäässä oli jonkinlainen kaulus.
Olen myös nähnyt TV:ssä tällaisen palkin lähikuvassa, ja siinä näkyi oikein selvästi tämä kaulus. Tämä viittaisi siihen, että nämä mainitut palkit nosteltiin rakennusvaiheessa aina alla olevan palkin päässä olevan kauluksen sisään, eikä siinä muunlaista päittäisliitosta tarvittukaan.
Tämä rakenne oli varsin käyttökelpoinen siihen tarkoitukseen, johon se oli suunniteltu.
Minä en ainakaan ole löytänyt mistään sellaista kuvaa, jossa nuo järeimmät palkit tai ylipäätään mitkään palkit olisivat olleet päittäisliitetty hitsaamalla. Nuo nimen omaiset palkit eivät olleet edes pultattu päistään kiinni. Ainakaan minä en ole löytänyt viitettä sellaisesta.
ne vaakasuuntaiset kuormat katoavat, jollei keskirunko ota niitä vastaan? Kun ulkona tuulee, niin ulkokehikko ottaa tuulikuorman ensin vastaan. Siitä ne välittyvät väkisinkin kerroksien kautta central coreen, eikö niin? Vai onko sittenkin niin, että vaakasuorat voimat "ehtyvät" tai "katoavat" kerroslaattoihin kulkematta lainkaan coreen?
Ne välittyvät tietenkin koko kerroslaattaan, koska ne laatat ovat tietenkin kiinteitä ja betonikantisina vaakatasossa periksiantamattomia.
Toki se keskirunkokin oli niiden poikittaispalkkien ansiosta sikäli vaakasuunnassa jäykkä, etteivät palkit tietenkään päässeet huljumaan toisiinsa nähden.
Mutta tämä on kokonaan eri asia kuin se, että keskirunko olisi ollut kykenevä seisomaan omillaan.
Siihen olisi tarvittu järeä vinotuenta ja runkopalkkien kunnollinen päittäisliitäntä.
Luonnollisestikaan noin korkea runko ei olisi kyennyt seisomaan itsekseen, vaikka se olisi rakennettu miten
minäkin, että välittyyhän siihen keskirunkoon vaakasuuntaisia voimia, muuta en ole väittänytkään.
Olen lukenut joskus jostakin, että core oli nimenomaan suunniteltu itsestään seisovaksi, mutta en väitä sitä tässä ja nyt. Tarvitsisi saada enemmän faktaa sen rakenteesta.
Olihan se sikäli itsensä sitova, ettei sen pystypalkit päässeet tietenkään vaakasuunnassa heilumaan toisiinsa nähden. Mutta se on vallan eri asia kuin kyky seisoa ilman ulkopuolista tukea.
Tuon palkin päitä tarkasti katsoessa saattaa havaita, että pitkillä sivuilla voisi ollakin jotain hitsisauman tapaista.
Lujuudeltaan nuo saumat eivät tietenkään ole missään suhteessa itse palkkiin, ja niimpä ne ovatkin heti pettäneet kun niihin on sortumisessa kohdistunut voimia, joita niiden ei ole suunniteltu kestämään.
Tältä HYK:n sivulta kuva, jossa mies leikkaa coren vaakapalkkia. Kun katsoo tarkasti pystypalkkia vaakapalkkien liitoskohdan yläpuolella, huomaa siinä siistin hitsatun päittäisliitoksen.
http://members.surfeu.fi/11syyskuu/sortuminen.htm#raivaus
Minä olisin yllättynyt, jos noin 35 vuotta sitten rakennetun pilvenpiirtäjän rungossa ei olisi hitsisaumoja.
Siinä järeässä palkissa, josta laitoin kuvan, saattaa tarkasti katsoen havaita päiden pidempien sivujen ulkopinnalla murtunutta hitsisaumaa.
Tuollaisilla hitsisaumoilla ei ole kuitenkaan mitään virkaa, kun rakennus alkaa sortua ja parikymmenmetrinen palkki alkaa vielä yläpuolisen massan painamana vääntäytyä poikki hitsausliitoksesta.
Juuri tästä oli kyse keskirungon sortumisessa. Voimat kohdistuivat rakenteisiin aivan eri tavalla kuin oli suunniteltu.
"Kysymys kuuluukin taas, riittikö tuollainen paikallinen lämpötila tuhoamaan central coren alas asti?"
törmäyskohtien alapuoliset rakennukset olivat lähes normaalissa lämpötilassa ja ne murskasi törmäyskohtien yläpuoliset rakennukset massallaan.
Suomen onnettomuustutkintakeskuksen tutkija tekniikan tohtori Keijo Kurttila on pelkistetyssä fysikaalisessa tarkastelussa tullut siihen lopputulokseen, että yläpuolisen osan liikemäärä ei olisi riittänyt tuhoamaan torneja maan tasalle. Sortuman olisi pitänyt hänen laskelmiensa mukaan pysähtyä noin karkeasti ottaen tornien puoliväliin. 1-tornissa oli ehjää rakennetta lähes 95-kerrosta vastustamassa romahtavaa rakennetta, jota oli reilu 10-kerrosta.
Tässä kohtaa täytyy ehdottomasti pitää mielessä vielä se, että tornien yläosat olivat kaikkein heppoisimmat ja kevyimmät ja alaspäin mentäessä rakenteet muuttuivat jatkuvasti järeämmiksi.
>Keijo Kurttila on pelkistetyssä fysikaalisessa
>tarkastelussa tullut siihen lopputulokseen,
>että yläpuolisen osan liikemäärä ei olisi
>riittänyt tuhoamaan torneja maan tasalle.
Laskujen yksinkertaistukset ja oletukset ovat niin suurta luokkaa, että ne eivät juurikaan kuvasta todellista tilannetta.
Otan kantaa Kurttilan vastineeseen, kunhan kerkeän. Käsittelen siinä aihetta enemmän.
>Sortuman olisi pitänyt hänen laskelmiensa
>mukaan pysähtyä noin karkeasti ottaen tornien
>puoliväliin.
Tämä on täysin mahdoton skenaario. Mikä voima tornin rakenteissa olisi kyennyt pysäyttämään sortuman? Sortuvan massan määrä ja nopeus myös kasvoivat jatkuvasti.
Jossain vaiheessa sortumaa putoavan romun massa ylitti jo yksittäisen kerroksen kantokyvynkin. Eli vaikka romu olisi ollut paikallaan kerroksen päällä, sortuma olisi jatkunut.
>Minnekkäs ne vaakasuuntaiset kuormat katoavat,
>jollei keskirunko ota niitä vastaan?
Eiköhän se ulkoseinä ottanut ne vastaan, aivan niin kuin oli suunniteltukin.
>Siitä ne välittyvät väkisinkin kerroksien
>kautta central coreen, eikö niin?
Miksi ihmeessä?
Kun ulkoseinät ottivat tuulikuormia vastaan, torni taipui jonkin verran. Tällöin Coren oli liikuttava mukana, mutta ei ole mitään syytä, miksi tuulten voimien olisi pitänyt välittyä Coreen.
>Tornien ympärillä olleet teräskehikot, joiden
>pääasiallisena tehtävänä oli tuulikuorman
>vastaanottaminen ja välittäminen kerrosten
>avulla rakennusten ytimeen
Siis välitti tuulikuormat ytimeen? Miksi? Kuinka? Kuinka ne äärimmäisen kevyet trussirakenteet olisivat kyenneet välittämään nämä kuormat Corelle?
>olivat alhaalta ylös asti yhtä paksua terästä
Itse olen ymmärtänyt (voin olla väärässä), että myös ne ulkopilarit paksunivat alaspäin ja ne olivat jopa eri kokoisia eri puolilla torneja samassa kerroksessa (toisen tornin antama tuulensuoja). Luulisi, että terästä ei käytetty yhtään enempää kuin tarvittiin.
>tosissaan väittää pystysuuntaisten kuormien
>jakautuvan coren ja ulkoseinien välille luokkaa
>60-40 tai 70-30.
En ole asiaan perehtynyt, mutta tässä muutama miete. Kerrosten kuorma epäilemättä jakautui jokseenkin tasaisesti ulkoseinien ja Coren välillä. Coren pilarit kantoivat oman painonsa ja ulkopilarit omansa. Coren pilareita oli 47, kun taas ulkopilareita oli 240. Vaikka Coren pilarit olivat selvästi paksumpia, oli niitä huomattavasti vähemmän. Miksi massa ei voinut jakautua esim. suhteessa 70-30?
>koska ulkoseinien teräspalkkeja ei tarvitse
>katkaista välttämättä lainkaan.
Kuitenkin monet ovat sitä mieltä, että lähes kaikki ulkopilarit oli panostettu. Tässä en näe mitään järkeä räjäyttäjän kannalta.
>Pelkkä central coren tuhoaminen riittäisi hyvin
>tuomaan rakennukset alas
Niin minunkin mielestäni.
WTC2:ssa sortuminen tosin ei alkanut Coren tuhoutumisella.
>ei siis törmäyskerroksista, on lukuisia
>todistajanlausuntoja.
Ovatko ne kaikki räjähteiden aikaansaamia?
>myös pohjoistornin kantavia teräsrakenteita
>voimakkaammilla räjähteillä
Miksiköhän Naudetien dokumentissa mitään tällaista ei havaita?
>tuhansilla pienillä katkaisupanoksilla pilkkoa
>sortuvan tornin teräspalkkeja putoavan romun ja
>pölyn suojassa, piilossa katseilta ja
>kameroilta.
Mutta miksi? Miksi enää pilkkoa pölyn seassa mitään, kun torni oli jo tulossa alas?
>Näin sortuma saadaan viedyksi myös loppuun
>asti, eli lähes maan tasalle.
Eivätköhän ne olisi tulleet maan tasalle muutenkin. Vai mikä voima rakenteissa olisi kyennyt pysäyttämään etenevän sortuman?
>kohdalla oleellista oli coren pettäminen, myös
>etelätornin.
Coren länsiosien oli pakko olla kunnossa, sillä muuten kallistuminen ei olisi ollut mahdollinen.
>Hatun kallistuttua 22 astetta, alkoi se oudosti
>pulverisoitumaan alaosastaan alkaen, eikä siis
>painuen rakennuksen sisään.
???
Itäpuolen sortuminen käynnistyi hetki sen jälkeen kun torni alkoi kallistua. Heti alapuolella oli kuitenkin Skylobby, jossa ei ollut ikkunoita. Tämän vuoksi pöly ilmestyi uudelleen vasta sen alapuolelta. (tämä puhuu myös sen puolesta, että sortuma eteni kerroksissa)
http://la.indymedia.org/uploads/south-tower-collapse.avi
>eikä siis painuen rakennuksen sisään.
Painuihan se sisään. Samalla kuitenkin ilmeisesti ulkoseinän ja mahdollisesti Corenkin pilarit sortivat kerroksia alempaa.
>Tämän todistaa se, että hattu pulverisoitui ja
>tuhoutui kokonaan, ennenkuin sortuma jatkoi
>matkaansa hatun alapuolella.
En pysy kärryillä. Mielestäni näin ei nimenomaan käynyt. Sortuma kerrosrakenteissa oli jo edennyt huomattavasti pidemmälle, kun yläosa törmäsi alla olleisiin ehjiin osiin ja hajosi.
>osumakerroksista n. 94. kerroksesta alaspäin ja
>taas lähes maan vetovoimaa vastaavalla
>nopeudella.
Mittaapa uudelleen.
>Se miksi etelätornin "hattu" saatiin
>kallistumaan aluksi toiselle sivulle, johtui
>todennäköisesti coren toispuolisella
>räjäyttämisellä.
Kyllä se vaati myös sen itäseinän pettämisen, että torni kallistui. Palkkien taipuminen ei ainakaan johtunut räjähteistä.
"Siis välitti tuulikuormat ytimeen? Miksi? Kuinka? Kuinka ne äärimmäisen kevyet trussirakenteet olisivat kyenneet välittämään nämä kuormat Corelle?"
-Kerroppa, huojuivatko tornit koskaan kovassa myrskyssä? Itse olen kuullut, että näin tapahtui. Huojunta saattoi olla huipulla suurta, jopa metrinkin luokkaa, rajuilmalla. Jos minkäänlaista huojuntaa ilmeni koskaan, niin minne vaakasuorat voimat hävisivät, jos ulkokehikon ja coren välillä olivat vain ne kuuluisat ristikkorakenteiset kerrokset? Nuo kerrokset koostuivat tarkkaan ottaen teräslevystä, jonka päällä oli betonivalu ja alla tukiristikot. Eli eihän ne trussirakenteet mitään välittäneet mihinkään, mutta teräslevy, jonka päällä on betonivalu, on luja rakenne, joka varmasti kykeni välittämään vaakasuoria voimia seinän ja coren välillä.
"En ole asiaan perehtynyt, mutta tässä muutama miete. Kerrosten kuorma epäilemättä jakautui jokseenkin tasaisesti ulkoseinien ja Coren välillä. Coren pilarit kantoivat oman painonsa ja ulkopilarit omansa. Coren pilareita oli 47, kun taas ulkopilareita oli 240. Vaikka Coren pilarit olivat selvästi paksumpia, oli niitä huomattavasti vähemmän. Miksi massa ei voinut jakautua esim. suhteessa 70-30?"
-Ulkoseinät eivät kantaneet itsensä lisäksi siis muuta, kuin puolet ultrakevyistä kerroksista. Core kantoi itsensä lisäksi toisen puolikkaan kerroksista sekä kaiken mitä coren sisällä oli, kuten mm. porraskäytävät ja hissit. Varmaankin siellä kulki melkoinen määrä sähköjohtoja, kaapeleita, vesi-, ilmastointi- ja kaasuputkia, jne.
Eiköhän ne tuulikuormat kohdistuneet sinne tuulen alapuolisen seinän alaosiin, sekä sivuseinien takaosiin alhaalle.
Siis jos nyt oletetaan, että tuuli puhalsi suoraan seinää päin.
Suoraan tuulen puoleiseen seinään kohdistuva tuulikuorma nyt ei ollut mitään verrattuna siihen, millaisia rasituksia se aiheutti tornin alaosaan.
toisinsanoen huojuivat tuulessa. Jos ulkoseinä liikkuu, niin liikkuukos siinä kiinni olevat kerrokset? Ja jos ne liikkuvat, kohdistuuko silloin coreen jonkinlaisia voimia?
Ei kai ne nyt ultrakevyitä olleet muuta kuin ehkä verrattuna muiden pilvenpiirtäjien kerroksiin.
Ei kai tässä ole mitään epäselvää. Keskirunko kantoi suuren pystykuorman suunnitellulla tavalla, ja olisi kantanut hamaan maailman tappiin ellei 11.9.2001 olisi käynyt kuten kävi.
nimimerkki "totuus?" aiemmin ilmaisemaa sanaa ultrakevyt.
>Kerroppa, huojuivatko tornit koskaan kovassa
>myrskyssä?
Kyllä, mutta sen ulkoseinien rakenne oli nimenomaan suunniteltu niin jäykäksi, että tämä ilmiö oli mahdollisimman vähäinen.
>Huojunta saattoi olla huipulla suurta, jopa
>metrinkin luokkaa, rajuilmalla.
Yksittäisessä kerroksessä tämä siirtymä tuskin on suurempaa kuin senttimetrin luokkaa. Ilmeisesti sitten tämän verran sitä Core työnnettiin..
Ilmaisin itseni huonosti edellisessä viestissä.
Voimat, jotka kohdistuivat ulkoseiniin, eivät olleet lähelläkään niitä pienehköjä voimia, jotka saattoivat välittyä Coreen.
En ole täysin perillä rakenteiden pienistä hienouksista, mutta joissakin kaavioissa on kerroslaatoissa erilaisia vaimentimia.
Kerroksien kohdalla on epäilemättä ollut niitä Coren poikittaispalkkeja, jolloin myös kerroksien mahdollisesti aiheuttamat voimat on voitu suunnata niihin. Tässä kohdin Coren rakennelma siis poikkeaa selvästi ulkoseinistä. Eli tuulen mahdollisesti aiheuttamat kuormat voitiin keskittää tiettyihin kohtiin Corea, ei sen koko matkalta. Kun niissä tietyissä kohdissa sitten oli poikittaispalkkeja, ei muun Core-rakennelman tarvinnut kestää juurikaan sivuttaisvoimia. Sentti per kerros - liikehdintä ei vielä ole kovin paljon Coren palkeille.
Summa summarum, voimat itsessään eivät välittyneet Coreen, vaan ulkoseinät ottivat tuulen voimat kokonaisuudessaan vastaan. Core joutui elämään jonkin verran tornin ulkokuoren huojuessa.
>mutta teräslevy, jonka päällä on betonivalu, on
>luja rakenne, joka varmasti kykeni välittämään
>vaakasuoria voimia seinän ja coren välillä.
Kyllä, mutta kerroksella on ollut pakko olla liikkumavaraa. Siksi varmaan niitä vaimentimia. Ohut teräslevy ja 10 cm kevytbetonia ei ole suurten massojen liikkuessa mitään kovin kestäviä.
Kun tuulee, niin silloin koko roska huojuu taipuen lähinnä tyvestään, mutta sieltäkin erittäin vähän.
Keskirunko huljui tietysti mukana, kykenemättä luonnollisestikaan estämään pilvenpiirtäjää taipumasta. Tämä taipumisen estäminen oli yksin omaan ulkoseinien tehtävä.
Olet oikeassa, mutta jos ulkopilarit olivat massaltaan esim. vain viidesosan Coren pilareista, niin silloinkin ollaan vasta 50-50 tilanteessa.
Sitten nämä muut mainitsemasi asiat kääntävät vaa'an esim. kohtaan 70-30?
Tornien massasta kuitenkin selvästi suurin osa oli pilarien terästä ja kerroksien betonia.
Miksi NIST valehtelisi asiasta?
Olen ymmärtänyt juuri ulkopilarien olleen seinämävahvuudeltaan homogeenisiä alhaalta ylös. Tosin aivan maanpinnan lähellä niitä taisi olla vähemmän kappalemääräisesti, mutta olivat järeämpiä ja muutamien kymmenien metrien korkeudella haarautuivat 59:ään pilariin/seinä.
Jos seinämävahvuus reunapilareissa oli tasainen alhaalta ylös, ei niiden massa voi olla lähelläkään tuota viidesosaa, niin järeitä central coren tyviosan palkit ovat(seinämävahvuus 100mm rakenneterästä). Jos niiden seinämävahvuus on alhaalla suurempi kuin ylhäällä, silloin viidesosa voi olla lähellä. Tästäkin pitäisi kai saada sitten se kiistaton fakta.
"Miksi NIST valehtelisi asiasta?"
-Siksi, koska se ei ole puolueeton.
Vai olivat ulkoseinäpalkit saman vahvuisia tyvessä ja latvassa?
Mietippä nyt hieman niitä rasituksia, joita sekä pystykuorma että tuuli aiheutti tornien eri osiin.
Kun kova tuulen puuska tuli vaikkapa pohjoisesta kohti pohjoistornin pohjoista seinää, niin mihin arvelisit suurimman rasituksen kohdistuneen?
Olisko ollut eteläseinän ala osat sekä itä ja länsiseinien etelän puoleiset ala osat?
Entä sitten se pystykuorma. Minun ymmärrykseni mukaan se oli tyvessä suurempi kuin latvassa. Olisi varsin kummallista, jos se olisi jätetty ottamatta huomioon rakenteissa.
Hufschmidin kirja ("Painful Questions") on lainassa, mutta muistelen (varmasti en muista) siinä esitetyn, että ulkopilarienkin teräs paksuni alas päin mentäessä.
se järkevintä olisi, vaikka itse muistan lukeneeni toisin. NIST:n raportistakaan en heti löytänyt vahvistusta suuntaan tai toiseen. Pitäisi saada arvioitavaksi alkuperäiset tarkat rakennuspiirustukset.
Laskeskelin tuossa, että coren alue on pinta-alaltaan hiukan suurempi, kuin kerroksien alue. Tämä oli pieni yllätys minullekin. Tästä voidaan päätellä lisää tornien kokonaismassan jakautumisesta coren ja ulkopilariston välillä.
sen sijaan että laskeskelette.
Coren pinta-ala oli alle 40% muun kerroksen pinta-alasta.
älkääkä atvuutelko.
"Ylempien osien tarvitsi kestää pienempiä tuulikuormia ja rakennuksen massaa. Siten ylemmissä kerroksissa teräslevyjen paksuus väheni, ollen vain varttituuman lähellä huippua."
Sitä vaan että tämä Englannin kielen rakenteen yleinen sekoittaminen suomenkieliseen kirjoitukseen/puheeseen on valitettava ilmiö!
Päässälasku pinta-aloista jalat muutettuina metreiksi oli liikaa. Yhden kerroksen ala on 43264 neliöjalkaa, josta 13904 neliöjalkaa on coren alaa ja 29360 neliöjalkaa kerroksien alaa, josta vähennetään hitunen, sillä tornit eivät olleet täydellisiä neliöitä.
Karkeasti ottaen coren alaa on kokoalasta 1/3, jonka core kantaa yksin. Kerrosten alaa on 2/3, jonka massan ulkopilarit ja core jakavat tasan.
tämä Englannin kielen => tämä englannin kielen
(kuten selviää vaikkapa Terho Itkosen Kielioppaasta)
Edellinen muoto lienee seurausta englannin kielen negatiivisesta transferista suomen kieleen. ;-)
>-Siksi, koska se ei ole puolueeton.
Olet siis jo nyt heittänyt koko NISTin tutkimuksen romukoppaan?
Totta.
Huomioi vielä se, että Coressa ei ollut läheskään niin paljon lattiaa kuin muualla. Siellä nimittäin kulkivat hissikuilut.
Kysyn nyt vihdoin ja viimein, että onko tällä asialla jokin suurempikin tarkoitus, vai miksi siitä keskustellaan näinkin paljon?