Edistyksestä ja tieteen vapaudesta on luotu meille nykyajan ihmisille illuusio ilosanomasta, joka poistaa kaiken taikauskon, kurjuuden ja kärsimyksen. Todellisuudessa tiede käytännössä ei poikkea paljoa uskonnosta. Tiede ajattelee kirkon tavoin, että mikä on tutkittua on totta ja kaikki muu on mutua ja merkityksetöntä. Mikä ei ole mainittu sanassa on pahasta. Tieteestä on tullut uskonnon lailla dogmi ei dialogi. Keskustelu ja toisenlaisuus tuomitaan yhtä jyrkästi kuin kerettiläisyys ennen vaikka uusi ajatus perustuisikin havaintoihin elävästä elämästä. Tiede käyttää myös munkkilatinaa, jota tavallinen ihminen ei ymmärrä. Kielellä kikkailu on hämäystä ettei yleisö huomaisi kuinka heppoisella pohjalla kaikki loppujen lopuksi seisoo. Tiedemaailma suojelee pappien tavoin omaa toimeentuloaan.
Yhtäläisyyksiä
Tiede ja kirkko.
13813
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
olevan heppoisalla pohjalla. Pystyt sitten varmasti antamaan esimerkkejäkin? Kumoapa esim. jokin yleisesti hyväksytty teoria. Jään odottelemaan.
Teoreettinen tiede, jossa ei ole mitään käsinkosketeltavaa todisteaineistoa on varmaan samanlaista kuin uskonto.
Eli luullaan jotain ja väännetään teorioita siitä.
Mutta se ei ole toki ainoa tieteen ala.
Joo, mutta jos jokin todistetaan vääräksi, teoriat mukautuvat - raamattu ei.
"Teoreettinen tiede, jossa ei ole mitään käsinkosketeltavaa todisteaineistoa on varmaan samanlaista kuin uskonto.
Eli luullaan jotain ja väännetään teorioita siitä.
Mutta se ei ole toki ainoa tieteen ala."
Mitättömän pieni osa siitä on sitä, mitä olet itse KÄYTÄNNÖSSÄ havainnut ja todistanut. Ja tiede ei ole käytännön ala. Et voi kumota tonttujen olemassa oloakanaa.
Samalla tavalla : "Osoitapa todeksi että tonttuja ei ole olemassa." On taas jälleen kerran kyse siitä, mihin seikkoihin itse uskot ja mitkä seikat sinä miellät luotettavimmiksi tai varmemmiksi.
Tieteelle tontusta tulee tosi vasta sitten, kun se on pöydällä kaikkien tutkittavana.
Uskolle tontusta tulee tosi, kun joku sanoo: 'tonttuja on olemassa'.
Tieteelle tontusta tulee tosi vasta sitten, kun se on pöydällä kaikkien tutkittavana.
- Pöydällä kaikkien tutkittavana? Toiveajattelua. Puhutaan tutkimuksesta jonka jotkut tutkijat ovat maanalaisessa laboratoriossaan todenneet, saat uskoa siihen tai olla uskomatta. Ero on siinä että sinulle luvataan että tämä on tietoa eikä uskoa, sinun vain tarvitsee uskoa että se on tietoa, vaikka et voi olla edes varma onko ko. tutkimusta koskaan tehty, tai ovatko ko. tutkimuksen tulokset luotettavia (Kaikki paljastettu?? Puolueellisuus?? Tutkimusmenetelmät??.. .. ..) Tässäkään tapauksessa sinun ei tarvitse jäädän uskon tasolle, jos menet itse ja tutkit. Tässä oli ensimmäinen tapa, toisella tavalla voit muodostaa uskon ja luottamuksen esimerkiksi kuulemmalla äidiltäsi vakuuttavan mielipiteen siitä että takapihalla oli eilen tonttuja ja hän oli täysin selvässä tilassa eikä vitsaile ja hän ehkä vaikuttaa vilpittömältä.
Totta. Uskon alkuräjähdys teoriaan, vaikka minulla ei ole mitään todistus aineistoa siitä. Uskon sähköoppiin, vaikka ainoat todisteet ovat mittarinlukemat...
http://www.ursa.fi/kosmos/p/punasiirtyma.html
Tuo on yhtä pätevä kuin raamattu. Voisin(jos huvittaisi) etsiä nettisivun jossa kerrotaan maapallon olevan litteä.
Minulla on vain tiettyjen henkilöiden väite siitä. Luotan siihen vain siksi, koska se ei muuta mitään. Fakta nyt on vain niin, että minulla ei ole kuin hänen sanansa siitä. Ei mitään omakohtaista tutkimusta tai edes päätelmiä.
"Puhutaan tutkimuksesta jonka jotkut tutkijat ovat maanalaisessa laboratoriossaan todenneet, saat uskoa siihen tai olla uskomatta."
Tieteellisessä tutkimuksessa tutkimuksen tavoite,
teoria, menetelmä, tulokset ja johtopäätökset altistetaan tiedeyhteisön arvioitaviksi. En minäkään usko mihinkään "hämäriin" tutkimuksiin ennenkuin ne ovat menestyksekkäästi toistettu useissa laboratorioissa ja tulokset pitävät yhtä. Jokainen voi itse toistaa samat tutkimukset jos rahaa ja taitoa riittää. Jossain vaiheessa teoria on todistettu niin pitävästi että olisi ajanhukkaa olla uskomatta siihen.
"Ero on siinä että sinulle luvataan että tämä on tietoa eikä uskoa, sinun vain tarvitsee uskoa että se on tietoa"
Ei, vaan jokainen saa itse arvioida uskottavuuden. Yleisesti koko tiedeyhteisön arviointia pidetään luetettavampana kuin esimerkiksi sinun tai minun arviota jostain tutkimuksesta.
"vaikka et voi olla edes varma onko ko. tutkimusta koskaan tehty,"
Tutkimus tullaan toistamaan jossain jokatapauksessa, jolloin nähdään pitääkö se paikkansa. Yksi tutkimus ei riitä. Salaliittoteoriat ovat asia erikseen(pahojen ateisti tiedemiesten salaliitto), niitä en jaksa kommentoida.
"tutkimuksen tulokset luotettavia (Kaikki paljastettu?? Puolueellisuus?? Tutkimusmenetelmät??.. "
Kaikki tutkimukset eivät tietenkään ole luotettavia. Varsinkin tutkimuksen rahoittajalla on surullisen usein vaikutusta tutkimuksen tuloksiin tai tulosten esitystapaan. Mutta jälleen armoton tiedeyhteisö toistaa tutkimukset ja arvioi tulokset uudelleen. Tieteessä valheella on lyhyet jäljet.
"Tässäkään tapauksessa sinun ei tarvitse jäädän uskon tasolle, jos menet itse ja tutkit."
Niinpä.
Ursan suuri 'tietopaketti'.
Tajuat kai, että uskot alkuräjähdysteoriaan, vaikka maailman kaiki magneetit ovat binapaisia? Ja alkuräjähdyksen mekaniikan kannalta olisi oltava ziljoonia mononapaisia magneetteja. Ja tiedemiehet eivät ole löytäneet yhtäkään?
Tieteellisessä tutkimuksessa tutkimuksen tavoite,
teoria, menetelmä, tulokset ja johtopäätökset altistetaan tiedeyhteisön arvioitaviksi.
- No, niin ja näin. Tiedettä ohjaa lähinnä suuremmat tahot, lisäksi lukuisat tutkijat, joista edes suurin osa ei voi minkään järjen mukaan olla läheskään kaikesta samaa mieltä. Esimerkiksi kaksi tutkijaa tekevät tutkimuksen, tutkimus julkaistaan vaikkapa jossain tiedettä käsittelevässä lehdessä. Mikä tässä altistetaan ja kenelle? Pari välikättähän tässä tietysti on, mutta se kuinka ja miten tutkimusta arvioidaan, riippuu tiettyjen henkilöiden mielipiteistä ja maailmankatsomuksesta. Sama pätee tietenkin arviontiin. Kuka todella uskoo niin vahvasti illuusioon että tämä on aina objektiivista? Kaiken järjen mukaan se ei voi sitä olla. Milloin se on, milloin se ei ole? No comment.
"En minäkään usko mihinkään "hämäriin" tutkimuksiin ennenkuin ne ovat menestyksekkäästi toistettu useissa laboratorioissa ja tulokset pitävät yhtä."
- Voisihan sen ajatella niinkin että kaikki tutkimukset joiden todenperäisyydestä et voi olla varma, ovat hämäriä. Koska et ole itse niitä voinut itsellesi valaista.
Jokainen voi itse toistaa samat tutkimukset jos rahaa ja taitoa riittää. Jossain vaiheessa teoria on todistettu niin pitävästi että olisi ajanhukkaa olla uskomatta siihen.
- Saahan sitä tutkia itsekin, sittenhän sen vasta huomaa varmuudella mikä oli asian todenperäisyys tällä kertaa. "Jossain vaiheessa teoria on todistettu.." Henk. koht mielipiteesi. No comment.
"Ei, vaan jokainen saa itse arvioida uskottavuuden. Yleisesti koko tiedeyhteisön arviointia pidetään luetettavampana kuin esimerkiksi sinun tai minun arviota jostain tutkimuksesta."
- Yleisesti ollaan sitä mieltä että Jumala on olemassa. Ja niin edelleen, eikö vaan? Ja niin, kuinka sinä ja minä voimme tietää miten asiat kokonaisvaltaisesti yleisesti ovat? Ihmiset ottavat useasti tieteen aika vakavasti, joka ei sinäällään tarkoita mitään. Ellei ajattele että kyllä enemmistö tietää miten asiat ovat.
"Tutkimus tullaan toistamaan jossain jokatapauksessa, jolloin nähdään pitääkö se paikkansa. Yksi tutkimus ei riitä. Salaliittoteoriat ovat asia erikseen(pahojen ateisti tiedemiesten salaliitto), niitä en jaksa kommentoida."
- Sinä et ole itse yksikään niistä tutkijoista, sinä et itse ole näkemässä millaisia tulokset todellisuudessa ovat ja miten käytännöllisiä keinot ovat. Sinä et päätä, millaisiksi ne julkaistaan ja miten niitä muokataan. Ja mihin tuloksilla pyritään. Sinä et vaikuta siihen missä menee objektiivisuuden ja subjektiivisuuden raja. Sinä päätät mihin uskot. En edes käyttäisi niin vahvaa käsitettä kuin salaliitto. Jos tämän tapaisissa asioissa joissa pohditaan asioiden subjektiivista ja objektiivista laitaa, käytettäisiin aina tuota sanaa. Sitä pitäisi käyttää yhtenään. Ihminen ei ole kone.
"Kaikki tutkimukset eivät tietenkään ole luotettavia. Varsinkin tutkimuksen rahoittajalla on surullisen usein vaikutusta tutkimuksen tuloksiin tai tulosten esitystapaan. Mutta jälleen armoton tiedeyhteisö toistaa tutkimukset ja arvioi tulokset uudelleen. Tieteessä valheella on lyhyet jäljet."
- Ihmiset joilla on näissä asioissa paljon valtaa,
vaikuttavat lopputulokseen mielensä mukaan, vain he päättävät kuinka totuudenmukaisia tulokset tulevat sitten olemaan. "Tiede on sitä ja tätä mieltä.", Tämä on vähän kyseenalaista, koska tiede on pienistä ja suuremmista erillään toimivista osista koostuva kokonaisuus.
Tässäkään tapauksessa sinun ei tarvitse jäädän uskon tasolle, jos menet itse ja tutkit, tästä sentään olemme samaa mieltä. Niin, uskomme eri asioihin, toisinaan ihmisten on vaikea hyväksyä että kyse on uskosta, ei tiedosta. Ei siinä mitään pahaa ole. Ymmärtäähän sen että me kaikki uskomme asioihin mittavissa määrin.
Jollekkin aiemmin vastanneelle.
"Uskon yhtälailla siihen että ihmiset ovat periytyneet kivistä, kuin siihen että maapallo on pyöreä."
Psykologisesti alkeellinen kikka.
>> Tässäkään tapauksessa sinun ei tarvitse jäädän uskon tasolle, jos menet itse ja tutkit >>
Mitenkähän tuo käytännössä tapahtusi ? Miten tutkii huononäköinen Saturnuksen kuita, miten galaksien punasiirtymää ?
Miten mittaa elektronin painon tai laskee fuusioenergian litrasta vetyä ?
Miten arvioi fossiilin iän tai vertailee DNA'n yhtäläisyytta esim. simpanssin ja ihmisen välillä ?
Minulta ei onnistu ollenkaan, auktoriteetteihin on luotettava, ja siihen mitä asiantuntijat toistensa teorioista sanovat.
Yhden sorttiset tietomiehet kertovat että maapallo on 6000v vanha ja toiset että sen ikä on reilut 4 miljardia v. Molemmat esittävät myös 'todisteita' väitteidensä tueksi.
Jompikumpi on valittava, molemmat eivät voi oikeassa olla. Kun valinnan on rajoittuneen tietämyksensä pohjalta tehnyt, on myös valinnut, ketä uskoo ja ketä ei. Siitä on sitten hyvä lähteä muissakin epäselvyyksissä, varsinkin jos samat 'tietäjät' silloinkin asialla ovat.