Viimeisin naula litiumin arkkuun on jo nurkan takana. Grafeeni alumiini ioni akku on jo loppusuoralla ja menossa tuotantoon. Mutta tämän pitää olla hyvä asia. Tekniikka vanhenee nopeasti. Kaikissa uusien akkutyyppien , ennen tätä, grafeeni on ollut yksi materiaali parantamassa ominaisuuksia. Nyt on kuitenkin päästy eroon arvokkaista materiaaleista. Eli ei tarvita kuin edulliset ja runsaasti saatavilla olevat materiaalit.
Litiumin metsästys saattaa olla hukka investointi.
Litiumin metsästys saattaa olla hukka investointi.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Päivitys tulee. Nykyiset sähköautot eivät ole kohta minkään arvoisia. Kukaan ei halua ostaa vanhentunutta teknologiaa, jota kohta ei enää tueta. Paaliin menee. Maailma pelastuu.
Ja sinä suuri tietäjä ja asiantuntija tuon tiedät paremmin kuin kukaan alalla toimiva yritys ja tutkija.
Noita erilaisia akkutekniikoita lupaillaan jatkuvasti, mutta niitä ei koskaan tule käyttöön. Ja jos se on vasta tuossa vaiheessa niin laajaa tuotantoa ei tuolle akulle ainakaan tällä vuosikymmenellä tule.
Kyllä jostain uudesta tekniikasta tulee jossain vaiheessa uusi uljas akku jossa on parempia ominaisuuksia, onhan se selvää. Autojen akustoja ollaan tehty vasta kovin vähän aikaa ja panoksia kehitystyöhän on laitettu vasta kovin vähän aikaa resursseja säästeliäästi.
Hienoa, tuskin maltan odottaa uusia parempia sähköautoja. Kohta menee taas vaihtoon.
Ja häviät siinä auton arvonalanamana kymppitonneja, onkohan järkevää.
Kemiallisesti ioninvaihtoon perustuvaa akkua ei voi koskaan saada yhtä energiatehokkaasti kuin verrattuna vaikka litra bensaa/dieseliä , litrassa tavaraa on pyöristettynä 10kwh. 10 litralla saadaan 100kwh
Jos siirrytään fysiikan puolelle, kondensaattoritekniikalla päästään parempiin energiatehokkuuksiin kuin kemiallisella akulla
Tuossa on se ongelma, että 10 kWh:stä pystytään hyödyntämään ehkä neljäsosa polttomoottorin huonon hyötysuhteen ansiosta eli 2,5 kWh litraa kohden bensamoottorissa. Sähkömoottorissa hyötysuhde on selvästi yli 90%.
Polttoainetankin koko on luokkaa 55 litraa eli tuolla 2,5 kWh saadaan 125 kWh liike-energiaa auton käyttöön. Suurimpien akkujen koko alkaa olla 100 kWh eli olla kovin kaukana siitä että sähköauton akkuihin saadaan bensa-auton liike-energiaa vastaava määrä kapasiteettia. Jos hyötysuhde on yli 90% niin sähköauton akun kapasiteetin pitää olla noin 135kWh vastatakseen bensa-autoa.
Kiinteän olomuodon akkujen energiatiheys on paljon suurempi https://www.batteryskills.com/battery-energy-density-chart/
Litium ioniakun energiatiheys on 100 - 135 Wh / kg kun taas kiinteän olomuodon akun energiatiheys on 250 - 450 Wh / kg. Keskimäärin kiinteän olomuodon akun energiatiheys on noin kolminkertainen. Eli akku voi olla painoltaan kolmasosa ja silti saavuttaa saman kapasiteetin.
Nyt ison sähköauton akku on 85 kWh, niin sitä pitäisi kasvattaa 135 kWh että se vastaisi bensa-auton tankin sisältämää liike-energiamäärää. Litiumakun paino kasvaisi noin 1,6 kertaiseksi. Jos sen sijaan käytetään kiinteän olomuodon akkua sen paino voisi olla puolet nykyisestä ja silti se vastaisi liike-energiamäärältään bensa-auton tankin tuottamaa liike-energiamäärää.
Tässä näkyy ero polttomoottoriin. Sähköauton teknologialla on lähivuosina edessään nopea kehityskaari joka laskee sen hintaa ja nostaa suorituskykyä. Polttomoottoriteknologiasta on viimeisen sadan vuoden aikana otettu irti se mitä saadaan. Siirtymä sähköautoihin aiheuttaa muutenkin sen että polttomoottorin kehittämiseen panostaminen kannattaa aina vain vähemmän.
Grafeenin valmistus se vasta halpaa onkin ja sähköä siihenkään prosessiin ei juuri kulu (sarcasm)
Ei energiankulutus tänä päivänä ole ongelma eikä mikään, kun energia tuotetaan päästöttömästi.
Siksi vedyn tuottaminen halvan sähkön voimin on kaikista järkevin ratkaisu.
Olishan se hienoa, jos vanhaan Leafiin saisi kohtuurahalla uuden akkuteknologian 200 kWh:n akun ja se menisi heittämällä paikalleen.
Osaisivatkin ensin standardoida nuo akkupaketit että olisivat näppärästi vaihdettavissa keskenään plug and play menetelmällä.
Näitähä on ollut, jotka menevät kohta tuotantoon mutta eivät tule koskaan sieltä ulos.
Ne jäävät sinne QA osaston pöydälle joko täysin korpuksi kärvähtäneenä tai havaintoon, että hei tämähän ei kestäkään kuin 10 lataussykliä.
Natrium akku on pikkuhiljaa tulossa tuotantoon. Se tulee korvaamaan osittain litiumakut. Sen iso etu on että sitä voi ladata pakkasella ilman akun lämmitystä. Lisäksi se on turvallinen.
Sokea usko akkutekniikan kehittymiseen ei ole uusi asia. Aina ilmoitetaan parin vuoden päästä tulevan uusi vallankumouksellinen akku, joka sopii mainiosti autoihin.
Ensimmäisen kerran kuulin uutisen ihmeellisestä akusta aloittaessani sähkötekniikan opintoja 1960-luvun alussa. Silloin oli lähes varmaa, että kahden vuoden päästä tulee myyntiin akku, joka on hevyt ja jonka energiatiheys olisi riittävä ajoneuvokäyttöönkin. Olin työelämässä koko ikäni sähkön kanssa tekemisissä, mutta uutta vallankumouksellista akkua ei vain ilmestynyt markkinoille. Nyt olen ollut jo yli 20 vuotta eläkkeellä, mutta edelleenkään uutta akkua ei ole esitelty. Kehitys näyttää polkevan paikallaan.
Pakko kysyä: oletko jotenkin tyhmä? Se ajoneuvokäyttöön riittävä akku tuli jo yli 30 vuotta sitten. Suomessa on 120.000 täyssähköautoa.
" Pakko kysyä: oletko jotenkin tyhmä? Se ajoneuvokäyttöön riittävä akku tuli jo yli 30 vuotta sitten. Suomessa on 120.000 täyssähköautoa. "
Totuushan on se, että jokainen ihminen tuntuu olevan vähän tyhmä jollakin elämän osa-alueella. Sähköasioissa minun tyhmyyteni ei kuitenkaan tule esiin, sillä olen opiskellut sähkötehniikkaa, ja työelämässäkin olin sähköhommissa. Kokemusta on siis riittävästi.
Vaikka akkujen kapasiteetti saataisiinkin joskus riittäväksi, niin ongelmaksi jää edelleen lataus alueilla, jossa ei ole vahvoja jakeluverkkoja. Latausajat venyvät liian pitkiksi, koska siirtoverkoista ei saada riittävää tehoa. Juuri tästä syystä Amerikassakin palataan kiihtyvällä vauhdilla takaisin polttomoottoriautoihin, koska 110 V yksivaiheliittymästä on vaikea ottaa sähkauton nopeaan lataukseen vaadittavaa tehoa.
Amerikassa sähköauton lataaminen kotona on käytännössä ihan mahdotonta.
Jenkkilässäkin pitäisi nostaa jännite 230 V:iin , niin sähköauton lataaminen kotona olisi helpompaa.
USA:ssa on 240V sähköjärjestelmä, mutta se pilkotaan sulaketaululla 110-120V:ksi. Sähkäri saa tehtyä kytkentöjä joista saadaan 240V jännite myös käyttöön.
Tällä hetkellä akkukehitys on sähköautojen suurin pulma. Korjaaminen tulee todella kalliiksi kun teknologia ei ole vielä lähelläkään vakiintunutta. Miten nyt ostettavaan sähköautoon saa 8 vuoden kuluttua kohtuuhinnalla vaihtoakun, kun nykyistä akkukemiaa ei ole silloin enää käytössä muuta kuin museoviraston alihankkijalta käsityönä tilattuna.
Akkutekniikan kehitys vaikuttaa edelleen olevan sen verran vauhdikasta, että se myös antaa ymmärtää sähköautojen hintojen edelleen olevan alenemassa 3-15 000€ nykytasosta, riippuen akun koosta ja vähän auton lähtöhinnastakin. Sähköautojen arvonaleneman voi siis olettaa jatkuvan edelleen sellaisena, että se ei ainakaan ole omiaan toimimaan suomalaisessa tavassa ostaa autoja rahoituksella.
Nykyakkutekniikka on jotain aivan käsittämätöntä kuraa