VANHUKSEN APAATTIA !

Anonyymi-ap

Kevät kauneimillaan,
normaalisti kevät on aina ollu elämäni paras vuodenaika kuten nytki ,
mutta
ikä painaa olen vain 86 v.
olenko oikeutettu olla sairas uupunu vanhus, elämän sivuritelilla,

nuoruus ja terveys on menneisyyttä,
normaali toimialaisuus on armotta menneisyyttä,

onko oikein luovuttaa tässävaiheessa
kun itse tajuaa
elämä on menneisyyttä,
tulevaisuus on vain kärsimystä itselle ja muille ,

onko vanhuksen apattia oikeutettua ,


kysyy entinen suur- perheellinen työmyyrä ,
oman työpanoksen yteiskunnalle suorittaneena,
nykyinen vanhus sivuraiteilla,
uupumuksen kourissa.

ajatuksena vaatimus itsemäääräämisoikeus eutanasiaan elämän loppuvaiheessa ,
luojaan turvaten !

120

1022

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Uskoisin
      kauan eläneet vanhukset
      uupumusten vallassa tahtovat jo pois
      täysin elämänsä tehtävät suorittaneena,
      jotta kärsimys itselle ja läheisille olis mahdollisimman vähäistä,
      sillä kauan sairaana ja avuttomana vanhus tuottaa suurta murhettä myös ympäristöönsä läheisille jopa yhteiskunnalle,

      aokoinaan Eskimoitten valtakunnassa oli normaalia kun perheessä
      perheen vanhin siis päämies tuli vanhukseksi ja täysin jo avuttomaksi eikä hänestä enään ollu omalle perheelleen hyötyä oli vain suurta huolta ja vaivaa, niin vanhus lähti itse perheen IKLUSTA jäälle kauas jossa jääkarhut yleensä söivät vanhuksen ,
      se oli silloisen historian normaali käytäntö ,
      kuului sen aikaiseen Eskimoitten kultuuriin, eikä sitä kukaan paheksinu,
      joten miettikää,

      • Anonyymi

        Muistattelo vanhan Japanilaisen elokuvan jossa oli myös kohta jossa perheen vanha äiti pyysi poikaansa viemään hänet vuorille kuolemaan.
        Poika kantoi äitinsä selässään jossain telineessä vuorille ja jätti hänet sinne . Se on varmaan (ehkä)ollut aikoinaanJapanissa tapana. Vanhus päätti itse milloin halusi kuolla ja pojan kuului toimia vanhuksen toiveen mukaan.
        Kuulemma intiaaneillakin joitain samanlaisia käytäntöjä.


      • Anonyymi

        Alle kouluikäisen kuulin aikuisten puhuvan että joku oli kuollut , kysyin äidiltä että ei kai me kuolla , äiti sanoi että kaikki ihmiset kuolee joskus. Sanoin hänelle että kuollaan yhtäaikaa ettei minun tule sinua ikävä . Silloin äiti selitti että kun ihminen on vanha niin jo toiviåoomin että pääsisi pois . Sitä oli vaikea sulattaa että joku haluaa pois.
        Vaan aikuisena sitten tuli nämä asiat eteen monen vanhuksen kohdalla he eivät halunneet elää , ja totesin että öiti oli ollut oikeassa .
        Vaikka ei sitä kuolemastaan ole kiva ajatella vieläkään vaikka on vanha, vaan ajattelee että kun lempi lapsenlapseni on muuttanut miehensä kanssa omaan taloon niin kunhan saisin elää ja nähdä sen että hän saa oman lapsen .joten aina on jokin tapahtuma jonka vielä haluaisi elää ja kokea.. no aika näyttää mitä tuleman pitää,


    • Anonyymi

      Kaunis aurinkoinen kevät päivä,
      kiitos luojalle
      samme nähdä vielä tämään kevään,

      pääsiäinen lähestyy,
      muinoin laitoin kaikenlaista pääsiäis koristeita tipuineen vihreälle nurmikolle, siis lautaselle jossa kasvoi pieni vihreä nurmmi,

      lapsuudessani maalla oli pääsiäis kokko kylällä
      nuoret miehen hankki siihen milloin mitäki isuja metsästä,

      se kultuuri vissiinki on jo täysin menneisyyttä suomessa, luulisin,


      nyt päivän pakollisiin askareisiin voimien mukaan,
      hiukanon käytävä ruoka ostoksillaki,

      mukavaa aurinkoita päivää kaikille apatttiasta huolimatta, apattiaki on normaali ilmiö vanhuksen elämän loppuvaiheessa, mutta mehän kestämme senki kärsimyksen,
      eikös vaan.

    • Anonyymi

      Olen ollut yli viikon poissa. S24 ei ole toiminut, syytä en ole tiennyt: kirjoittamani viesti ensin näkyy ja sitten poistuu. Mistään bannista ei ole ilmoitettu.

      Jopa F-secure on tutkinut asiaa!

      Nyt näköjään viesti näkyy, ainakin tällä pöytäkoneella. Olen ollut hirvittävän ahdistunut, räplännyt koneitani ja mahd. sotkenut asetuksiani...

      • Anonyymi

        Toimiikohan tabletti?


      • Anonyymi

        Hakkerit kiusanteossa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toimiikohan tabletti?

        Toimii. Ja ilmeisesti kännykkäkin...

        Koko viikko mennyt muutoin "sänkypotilaana", valvonut, maannut, voihkinut, tehnyt pakollisia kotitöitä ja sitten nukkunut univelkaa, nähnyt raskaita unia. Tänä aamuna: joku puinen purjelaiva upposi Hgin Herttoniemenlahdella. Näin vaaleahiuksisen pojan uppoavan.

        Nuo maisemathan eivät unissa vastaa täyttä todellisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hakkerit kiusanteossa

        Hakkeritko olivat syynä? Mistä tiedät?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hakkeritko olivat syynä? Mistä tiedät?

        Minuakin on häiritty jo vuosien ajan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toimiikohan tabletti?

        Tablettini toimii aina.


      • Anonyymi

        No Useinhan sitä ihan itse sotkee sovituksiaan . Minulle lastenlapset sanovat että kokeile asioita netissä sillä et voi tehdä väärin .mutta totuus on että minä se olen sellainen että onnistun hyvin niissä väärin teoissa . Joten saan sitten pyydellä apua omiin väärin tekemisiini netissä .
        Joten milloin unohtuu sala sanat , ja vihko mihin niitä on kirjoitettu vuosia sitten on hukassa .
        Toisinaan ajatellut että lopetan koko netin käyttämisen kokonaan kun sovitukset ovat päin peetä


    • Anonyymi

      Äitini pyöräili vielä 88 vuotiaana kaupungilla autojen seassa, multasäkki tarakalla, ei puhettakaan apatiasta,
      eikä kuoleman halusta.
      Jokaisella on oikeus elää omanlaatuista elämäänsä, omien tapojen ja tottumusten mukaan.

      Jos ei ole halua elää, silloinhan jättäytyy kaikesta ulkopuoliseksi, lakkaa elämästä.
      Olen itsekin vanhaja yritän el' kuten äitini eli, liikkeellä aamusta iltaan, lepäsi jos väsyi ja menoo jatkui ja vauhtiakin ihan joskus vaarallisestikin.
      Hän ei sairastellut, ei joutanut peetille kun oli niin monta kivaa hommaa, perunat omasta masta ja kukkia, kukkia, ja kukkia. '
      Se oli elämää, ei vanhuuden, ajan kuluttamista.
      Kiire, ei sekään ole kaikille hyvä, sydän sanelee tahtia.
      Hiljaa kävellenkin on silti liikkeellä ja ylläpitää kuntoa ja elämänhalua.

      Sitäpä sinulle tännään.

    • Anonyymi

      En ole pöytäkonetta käyttänyt 13 vuoteen. Kumppani käytti ennen-usein ongelmia.. I pad tabletillani kaikki hoituu hivauksessa. Ei koskaan ongelmia.

    • Anonyymi

      Kävin merenrannalla
      ilma oli kuin linnun maitoa maailman ihanin
      nautin suuresti siinä istuessani ,
      -- mitein raskinko ollenkaan lähteä pois rannalta,
      en koskaan ole tuntenu niin autuasta tunnetta ja olotilaa kuin tänään aurinkoisella kevät rannalla istuen
      ja ihailleen maailman kauneutta,
      ihmisiä liikkuin pyörällä ja toiset jalan lenkeillen,
      minä istuin ja nautin maailman ihanimasta kevät päivästä,
      se reissu oli luojan lahja kuin lääke minulle
      aamuisen apaatijan poistoon,
      luoja näytti maailman kauneuden uupunelle vanhukselle
      lääkkeenä ja lahjana jaksaa jatkaa elämää loppuun asti.
      ja jaksahan sitä luojaan turvaten kaikessa
      niin hyvässä kuin pahassa.

      kirjoitellaan,

    • Anonyymi

      Olen 80v täyttänyt.
      En mieti aloittjan pohtimia asdiaoita.
      Annan elämän mennä omaa tahtiaan, mitä s sitten tuokaan tullessaan.

      • Anonyymi

        SE on terveyden merkki,
        olet siis terve,
        kuolema on sinulle kaukainen asia,
        nauti elämästä nyt
        elämäsi enneuste on pitkän terveen elämä
        kiitä luojaa
        ja
        nauti jokahetkestä
        sillä joskus sitten kaukaisessa tulevaisuudessa on tuleva myös vanhuus ja vaikeat loppuelämän vaikeudet,
        nyt ne ei ole sinun arkipävää,
        toivotan
        ihania tulevia terveitä vuosia sinulle.
        nauti joka hetkestä,
        on sitten vanhana kiva muistella hyvä aikoja.


    • Anonyymi

      Meitä poistuu puolet jo ennen 80 vuotispäivää ja
      ennen 70 vuotispäivääkin monelle on tullut lähtö.
      Monelle kunnossa olevalle, joka olisi halunnut elää vielä.
      Kehomme ei ole täydellinen. Joku kohta voi pettää äkillisesti
      inhimillisesti katsoen liian aikaisin.

      • Anonyymi

        Se on tosi surullista että meitä nuoremmat kuolee,




        kuolemallakki pitäisi olla järjestys,

        vanhukset ensin
        nuoret ehtii myöhemminki taivaan iloihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on tosi surullista että meitä nuoremmat kuolee,




        kuolemallakki pitäisi olla järjestys,

        vanhukset ensin
        nuoret ehtii myöhemminki taivaan iloihin.

        Olisin voinut kuolla sukulaiseni puolesta, mutta kun ei voi valita.
        61 vuotiaalle olisi suonut paljon vuosia vielä. Minä olisin joutanut lähtemään.


    • Anonyymi

      Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta,
      jospa aurinko ajaa kaikkien vanhusten apaattian tipotihensä,
      nyt nautitaan keväästä,
      tämä kevät voi olla monelle vanhukselle viimeisen, toivottavasti ei kuitenkaan kaikille,

      hei kamut
      koitetaan mennä tänään ulos vaikka kuinka lujille ottaa,
      mennään edes pihalle,
      istutaan hetki auringossa,

      ihanaa päivää kaikille
      kirjoitelaan kuitenki kuulumisia, ja annetaan apaatialle huishiivatin kyytiä menköön muualle väsyttämään vanhuskia.

    • Anonyymi

      Tänään vielä toimittelen joitain pakollisia kotipuuhia, sitten Pääsiäisen yli: tauko.

      Äsken tuotiin verkkokauppa-ruokatilaus, on monenmoista pientä hyvää. On pakastimessa kyllä muutoinkin ruokaa, sekä jääkaapissa.

      Mulla muuten tuo äskettäin havaittu käsien nivelrikko on nyt alkanut enemmänkin vaivaamaan, kovia paikallisia kipuja, mutta käytäntö opettaa mistä on kysymys ja miten kulloistakin kipua voi yrittää hoitaa ja käsiä varoa.

      • Anonyymi

        Sinulla on hyödyllinen t a i t o
        tehdä nettistä ruokaostoksia,

        mä en osaa,
        vaikka kohta on pakko seki taito opetella,

        vielä aijon fyysisesti itse käydä kaupassa ostoksilla,
        kovin on kyllä jo raskasta ,
        onnistuu vielä.

        huolestuttaa tämä vanhaksi tulo, ja ilmeinen avuttomuus on tulevaisuutta,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on hyödyllinen t a i t o
        tehdä nettistä ruokaostoksia,

        mä en osaa,
        vaikka kohta on pakko seki taito opetella,

        vielä aijon fyysisesti itse käydä kaupassa ostoksilla,
        kovin on kyllä jo raskasta ,
        onnistuu vielä.

        huolestuttaa tämä vanhaksi tulo, ja ilmeinen avuttomuus on tulevaisuutta,

        Heissan taas.

        Hyvä on pitää jotain sellaisia töitä ja toimintoja edelleenkin yllä, kuten juuri kaupassa käynti, se on yksi tapa muistaa liikkua. Tuttavani sanoi, että ei jaksa paljon kantaa, mutta käy kaksi kertaa, niin tulee liikuttuakin.

        En ole koskaan tilannut netistä ruokaa.
        Viimeksi tilasin kolme vuotta sitten Sievin Jalkineesta talvisaappaat.
        Ovat hyvät ja halvat, edelleen käytössä, hyvä pohja talvikelillä, ja yhä kuin uudet.

        Voi näitä vanhuuden oireita on jokaisella.
        Olen ollut pari päivää aika naatti.
        Nytkin huilasin tunnin, vaikka en nukkunut, piristi hiukan ja sain sen jälkeen monta hommaa hoidettua.
        Tuo ikkunoidern pesu, ei niillä ole mitään kiirettä,pian on se siitepölyaika ja sern j'lkeen påitäis uusi pesukierros taas, joten sinne asti, haittaa naapureita tai ei, minun pesemättömät lasini.

        Eivät kovin harmaita ja sehän on pää asia.

        Kun vielä muistaa mistä lähti, on kaikki hyvin.
        Lohduttavaa on se, että aina voi pytää jostain apua, jos ei itse jaksa.
        Täällä on yksi K Marketti joka tuo ruoat kotiin, sen kun soittaa, ei tarvitse mennä edes nettiin.

        Nyt iltapalan miettiminen, se taitaa olla kaurapuuroa voisilmällä, parasta mitä tiedän, vaikka ruispuurokin on hyvää.

        Huomisiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla on hyödyllinen t a i t o
        tehdä nettistä ruokaostoksia,

        mä en osaa,
        vaikka kohta on pakko seki taito opetella,

        vielä aijon fyysisesti itse käydä kaupassa ostoksilla,
        kovin on kyllä jo raskasta ,
        onnistuu vielä.

        huolestuttaa tämä vanhaksi tulo, ja ilmeinen avuttomuus on tulevaisuutta,

        Avuttomaksi tuleminen kauhistuttaa. Avun pyytäminen ei ole helppoa.
        Kaikilla ei edes ole keltä apua pyytäisi.
        Joillakin järjestöillä on vapaaehtoistoimintaa,
        he voivat tulla kai kotiinkin neuvomaan tietokoneasioissa,
        että oppii vaikka ruokaa tilaamaan.
        Se oli aluksi yksinkertaista, mutta on mennyt monimutkaisemmaksi.
        Alkuun pystyi maksamaankin kotona pankkikortilla,
        kun ruuat tuotiin, nyt maksu pitää suorittaa etukäteen tilauksen yhteydessä.
        Kaikenmaailman kirjautumiset on tulleet joka paikkaan ynnä muuta.
        Puhelimessa ei meinaa enää saada asioita hoidetuksi, kun pitäisi kaikki
        hoitaa netissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avuttomaksi tuleminen kauhistuttaa. Avun pyytäminen ei ole helppoa.
        Kaikilla ei edes ole keltä apua pyytäisi.
        Joillakin järjestöillä on vapaaehtoistoimintaa,
        he voivat tulla kai kotiinkin neuvomaan tietokoneasioissa,
        että oppii vaikka ruokaa tilaamaan.
        Se oli aluksi yksinkertaista, mutta on mennyt monimutkaisemmaksi.
        Alkuun pystyi maksamaankin kotona pankkikortilla,
        kun ruuat tuotiin, nyt maksu pitää suorittaa etukäteen tilauksen yhteydessä.
        Kaikenmaailman kirjautumiset on tulleet joka paikkaan ynnä muuta.
        Puhelimessa ei meinaa enää saada asioita hoidetuksi, kun pitäisi kaikki
        hoitaa netissä.

        avuttomia taitaa olla yhteiskunnassamme paljon ennemänki kuin vain me
        jotka ihmettelemme
        kuinka yhteiskuntamme on muuttunu pelkäksi tekniikalla toimivaksi ,

        vaikka jotenkuten osaaki kaikki asiansa toimittaa tietokoneella se kuitenki jo hieman hirvittää kun kuulemma lääkäripalvelutki kohta tehdään tietokoneen väliytyksellä huh,
        entä kotihoito, kuinka tietokone hoitaa kotipalvelut höh,
        siinä jää moni ihmettelemään kuinka tässä näin on käynykkää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avuttomaksi tuleminen kauhistuttaa. Avun pyytäminen ei ole helppoa.
        Kaikilla ei edes ole keltä apua pyytäisi.
        Joillakin järjestöillä on vapaaehtoistoimintaa,
        he voivat tulla kai kotiinkin neuvomaan tietokoneasioissa,
        että oppii vaikka ruokaa tilaamaan.
        Se oli aluksi yksinkertaista, mutta on mennyt monimutkaisemmaksi.
        Alkuun pystyi maksamaankin kotona pankkikortilla,
        kun ruuat tuotiin, nyt maksu pitää suorittaa etukäteen tilauksen yhteydessä.
        Kaikenmaailman kirjautumiset on tulleet joka paikkaan ynnä muuta.
        Puhelimessa ei meinaa enää saada asioita hoidetuksi, kun pitäisi kaikki
        hoitaa netissä.

        Kyllä omassa K-verkkokaupassani asioiminen on itsellä ihan helppoa.
        Ruoankin maksan kortilla vasta silloin kun se tuodaan.

        Tilaan ruuat, maidot ja mehut, ym:t tuotavaksi kerran viikossa. Maidot (6-7 litraa) säilyy viikon kylmässä jääkaapissa. Siivutetut leivät ja esim. mikroateriat laitan pakastimeen. Sieltä sitten parit leipäsiivut kerralla sulattelen muovipussissa (säästän erilaisia, esim. hedelmä- tai leipä- muovipusseja).

        K-kaupassa on mm. edullisia Pirkka- ja K-menu-tuotteita.

        Kannattaa opetella tuo tilaaminen nyt kun (äitini sanoin) "järki vielä vähän pelaa". Mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikeampaa on sitten oppia uutta.

        Se on ihan helppoa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä omassa K-verkkokaupassani asioiminen on itsellä ihan helppoa.
        Ruoankin maksan kortilla vasta silloin kun se tuodaan.

        Tilaan ruuat, maidot ja mehut, ym:t tuotavaksi kerran viikossa. Maidot (6-7 litraa) säilyy viikon kylmässä jääkaapissa. Siivutetut leivät ja esim. mikroateriat laitan pakastimeen. Sieltä sitten parit leipäsiivut kerralla sulattelen muovipussissa (säästän erilaisia, esim. hedelmä- tai leipä- muovipusseja).

        K-kaupassa on mm. edullisia Pirkka- ja K-menu-tuotteita.

        Kannattaa opetella tuo tilaaminen nyt kun (äitini sanoin) "järki vielä vähän pelaa". Mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikeampaa on sitten oppia uutta.

        Se on ihan helppoa!

        Minäkin kyllä osaan tilata, mutta en halua olla netin orja ja kirjautua mihin milloinkin.
        En kirjaudu nettiin.
        En googleen, enkä microsoftiin.
        en suomi24
        eikä minulla ole Tokmannin äppiä

        hyvin selviän ja olen selvinnyt kaikki vuodet .
        Ei se ole osaamattomuutta jos käy itse kaupassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä omassa K-verkkokaupassani asioiminen on itsellä ihan helppoa.
        Ruoankin maksan kortilla vasta silloin kun se tuodaan.

        Tilaan ruuat, maidot ja mehut, ym:t tuotavaksi kerran viikossa. Maidot (6-7 litraa) säilyy viikon kylmässä jääkaapissa. Siivutetut leivät ja esim. mikroateriat laitan pakastimeen. Sieltä sitten parit leipäsiivut kerralla sulattelen muovipussissa (säästän erilaisia, esim. hedelmä- tai leipä- muovipusseja).

        K-kaupassa on mm. edullisia Pirkka- ja K-menu-tuotteita.

        Kannattaa opetella tuo tilaaminen nyt kun (äitini sanoin) "järki vielä vähän pelaa". Mitä enemmän ikää tulee, sitä vaikeampaa on sitten oppia uutta.

        Se on ihan helppoa!

        Kun tilaan kerran viikossa Prismasta ruuan kotiin laitan pyynnön, että päiväykset
        riittäisivät viikon. Se on toiminut. En yleensä pakasta kuin leipää ja
        karjalanpiirakoita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin kyllä osaan tilata, mutta en halua olla netin orja ja kirjautua mihin milloinkin.
        En kirjaudu nettiin.
        En googleen, enkä microsoftiin.
        en suomi24
        eikä minulla ole Tokmannin äppiä

        hyvin selviän ja olen selvinnyt kaikki vuodet .
        Ei se ole osaamattomuutta jos käy itse kaupassa.

        MÄ en vielä osaa
        ties vaikka koskaan en osaakkaa nettikaupasta ostaa uokaa,
        olen niin vanha että kuolen varmaan ennekuin olen opetellu koko touhua,
        nämä tavalliset höpinät minulle toistaiseksi riittää siis netissä pyörimiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin kyllä osaan tilata, mutta en halua olla netin orja ja kirjautua mihin milloinkin.
        En kirjaudu nettiin.
        En googleen, enkä microsoftiin.
        en suomi24
        eikä minulla ole Tokmannin äppiä

        hyvin selviän ja olen selvinnyt kaikki vuodet .
        Ei se ole osaamattomuutta jos käy itse kaupassa.

        Ei hellanlettas sun tarvitse kirjautua kun vaikk omalla tabletillasi googlailet, menet suomi24 :ään, menet prisman tai cittarin sivuille ja voit katsella kaikkia tuotteita. Vasta sit kun tilaat, sun täytyy kirjautua ja se tapahtuu näppärästi mobilivarmenteella. En mä tännekään ikinä kirjaudu, senkun vaan kirjoittelen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Heissan taas.

        Hyvä on pitää jotain sellaisia töitä ja toimintoja edelleenkin yllä, kuten juuri kaupassa käynti, se on yksi tapa muistaa liikkua. Tuttavani sanoi, että ei jaksa paljon kantaa, mutta käy kaksi kertaa, niin tulee liikuttuakin.

        En ole koskaan tilannut netistä ruokaa.
        Viimeksi tilasin kolme vuotta sitten Sievin Jalkineesta talvisaappaat.
        Ovat hyvät ja halvat, edelleen käytössä, hyvä pohja talvikelillä, ja yhä kuin uudet.

        Voi näitä vanhuuden oireita on jokaisella.
        Olen ollut pari päivää aika naatti.
        Nytkin huilasin tunnin, vaikka en nukkunut, piristi hiukan ja sain sen jälkeen monta hommaa hoidettua.
        Tuo ikkunoidern pesu, ei niillä ole mitään kiirettä,pian on se siitepölyaika ja sern j'lkeen påitäis uusi pesukierros taas, joten sinne asti, haittaa naapureita tai ei, minun pesemättömät lasini.

        Eivät kovin harmaita ja sehän on pää asia.

        Kun vielä muistaa mistä lähti, on kaikki hyvin.
        Lohduttavaa on se, että aina voi pytää jostain apua, jos ei itse jaksa.
        Täällä on yksi K Marketti joka tuo ruoat kotiin, sen kun soittaa, ei tarvitse mennä edes nettiin.

        Nyt iltapalan miettiminen, se taitaa olla kaurapuuroa voisilmällä, parasta mitä tiedän, vaikka ruispuurokin on hyvää.

        Huomisiin.

        Se on kyllä jo aika paha ,jos ei muista liikkua ennenkuin pitää mennä kauppaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avuttomaksi tuleminen kauhistuttaa. Avun pyytäminen ei ole helppoa.
        Kaikilla ei edes ole keltä apua pyytäisi.
        Joillakin järjestöillä on vapaaehtoistoimintaa,
        he voivat tulla kai kotiinkin neuvomaan tietokoneasioissa,
        että oppii vaikka ruokaa tilaamaan.
        Se oli aluksi yksinkertaista, mutta on mennyt monimutkaisemmaksi.
        Alkuun pystyi maksamaankin kotona pankkikortilla,
        kun ruuat tuotiin, nyt maksu pitää suorittaa etukäteen tilauksen yhteydessä.
        Kaikenmaailman kirjautumiset on tulleet joka paikkaan ynnä muuta.
        Puhelimessa ei meinaa enää saada asioita hoidetuksi, kun pitäisi kaikki
        hoitaa netissä.

        Netissä ,chatissa jne hoidan kaiken mahdollisen. En soittele , se on kallista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minäkin kyllä osaan tilata, mutta en halua olla netin orja ja kirjautua mihin milloinkin.
        En kirjaudu nettiin.
        En googleen, enkä microsoftiin.
        en suomi24
        eikä minulla ole Tokmannin äppiä

        hyvin selviän ja olen selvinnyt kaikki vuodet .
        Ei se ole osaamattomuutta jos käy itse kaupassa.

        NO NYT! Siinäpä on kerrankin täysjärkinen ja omilla aivoillaan ajatteleva ihminen!EI TARVITSE JUODA 10.LITRAA MAITOA...EI PIDÄ TOIMIA KUIN MUUT "KELLOKKAAN PERÄSSÄ"....ei olla netin "orja",jos omat jalat kantaa kauppareissuille...VANHUKSET OVAT LIIAN ARKOJA,JA SUOSTUVAT OLEMAAN HILJAA JA KILTTEJÄ!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        MÄ en vielä osaa
        ties vaikka koskaan en osaakkaa nettikaupasta ostaa uokaa,
        olen niin vanha että kuolen varmaan ennekuin olen opetellu koko touhua,
        nämä tavalliset höpinät minulle toistaiseksi riittää siis netissä pyörimiseen.

        Minun sukulaiseni kieltäytyi opettelemasta netin antamia mahdollisuuksia, ja siten teki elämänsä monimutkaisemmaksi .
        Tyttärensä joka auttoi häntä asioissa oli usein hätää kärsimässä kun oli laskujen aika, ei pankkitunnusta vaan hän halusi että kaikki asiat olisivat kuten ennenkin. Eikä mitenkään joustanut .
        Joten on ihmisiä jotka luulevat etteivät opi vaan kun on oikea ihminen jokamosaamopettaa niin oppivat ihan helposti .
        Joten meitä on moneen junaan eräät jäävät toki asemallekkin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Netissä ,chatissa jne hoidan kaiken mahdollisen. En soittele , se on kallista.

        En soittele se on kallista ???
        Jaa että on kallista , on siinäkin omanlaisensa mielipide kun aina vaan lasketaan mikä on kallista .
        Ei se puhelimella soiiteleminen ole kallista, ja sitten on mahdollisuuksia myös soitella ilman että se makaa yhtään mitään


    • Anonyymi

      Hyvää huomenta, taitaa olla paljon unikekoja tänään.
      Aurinko on noussut ja on jo jossain tuolla harmauden takana,
      ei pilkistele, mutta hyvää oloa ja mieltä se ei estä.
      Lauloin linnuille ja tanssin aamuradion mukiikit.
      Nyt on kroppa lämmin, js tästä joutsenia tavoittelemaan
      Yle Arenan - Suuri Hirvivaellus 2025,- viihdyttää, korpit siellä raatoa syövät ja hyvä sopukin oli tänä aamuna.

      Kunhan haukka saapuu, voi olla korpeilla kiire lentoon.
      En lentoon, mutta pieneen liitoon - kurkien huuteluun-
      Apatiat joutaa heittää sulamisvesiin ...

      • Anonyymi

        Huomenta, oletko josski erämaan mökillä
        kun luonto on noin lähellä
        vai katseletko TV:stä luonto-ohjelmaa,

        ---
        ikana aamu meillä aurinko rävöttää kirkkaalta taivaalta, tänään tulee ilmeisesti
        helteinen päivä eilen lupaili tänne päin 20 astetta hellettä, ihan kuin kesällä,
        tänään on meikäläisen p a k k o lähteä hieman ulos,
        sen lupaan itselleni,

        huomenna pitkäperjantai kuhan noista juhlapyhistä päästään taas eroon niin elämä jatkuu mukavasti kuin ennenki
        en pidä juhlapyistä, ne jotenki häiritsee aina minun sisintä,
        kai ne heijastelee lapsuudessa saatuja kaikenlaisia kieltoja, silloin piti pyhäpäivätki pyhittää , ei saanu lapsetkaa riehua eikä nuoruudessaan edes tanssia, höh
        olihan kiellot melkonen ahdistus siihen aikaan nuorille ihmisille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomenta, oletko josski erämaan mökillä
        kun luonto on noin lähellä
        vai katseletko TV:stä luonto-ohjelmaa,

        ---
        ikana aamu meillä aurinko rävöttää kirkkaalta taivaalta, tänään tulee ilmeisesti
        helteinen päivä eilen lupaili tänne päin 20 astetta hellettä, ihan kuin kesällä,
        tänään on meikäläisen p a k k o lähteä hieman ulos,
        sen lupaan itselleni,

        huomenna pitkäperjantai kuhan noista juhlapyhistä päästään taas eroon niin elämä jatkuu mukavasti kuin ennenki
        en pidä juhlapyistä, ne jotenki häiritsee aina minun sisintä,
        kai ne heijastelee lapsuudessa saatuja kaikenlaisia kieltoja, silloin piti pyhäpäivätki pyhittää , ei saanu lapsetkaa riehua eikä nuoruudessaan edes tanssia, höh
        olihan kiellot melkonen ahdistus siihen aikaan nuorille ihmisille.

        Heipat.
        Katselin Areenalta sitä Hirvivaellusta.
        Selhetys kestää melksin 500 tuntia, yötä päivää, aitoa luontoa, tapahtumia ja eläimiä.
        Hirvet vaihtavat lesäksi toiseen maatstoon ja siitä täm kuvasessioa kertoo.

        Joskus joen ylittää kummneiä hirvi kerrallaan, nyt en ole ylityksiä nähnyt, yksittäisiä hirviä, monen kameran ´ja kamerakulman avulla kuvataan.

        Oihan se kieltojen aikaa, mutta silloin oli laki joka kielsi juhlimiset kirkkopyhien aikana ja aattoina.
        Minulla niitä aikoja ei mikään kiusallinen muisto paina, mutta paljon ihania pääsiäisen viettoon ja tapoihin kuuluvaa.
        Ruoka oli hyvää, mämmi tehtiin itse, kokolla olo hauskaa, osittain jo kuraisella pellolla juostiin kokon ympärillä ja siinä sai lapsi olla lapsi.
        Muusta ei kielletty, kuin kokkkotulen läpi juoksemisesta.

        Ei sitä kukaan toki erdes yrittänyt.
        Trullina ei kuljettu, eikä noitina puuhailtu.
        Nyt on juhlat juhlittu, ravintoloissa juhlimista en ole koskaan harrastanut, en käy syömässä, enkä juomassa.
        Illan rauhaa.


    • Anonyymi

      masentavaa aikaa monille juuri ennen kuin kevät on täällä.
      kun hiirenkorvat puhkeaa, näyttää mailma paljon kauniimmalta.

      paju kukkii ja luonnossa on kukkia, mutta masentunut tuskin korpeen lähtee.
      pirteyttä päivään

      • Anonyymi

        Muinoin
        kun puolisoni eli vielä me koko nuoruus ja aikuisijän harrastimme luonnossa likkumista, erämaat ja metsät oli meille rakkaita elämää puruavaa tervyttä
        oikuinka suuressa metsässä eräänäki kauniina syyspäivänä tunsi ihminen oman pienuutensa
        tunne oli kuin metsä olisi ottanu syliinsä imeny itseensä meidät kun olimme pysähtyneet jonnekki kannon päähän syömään eväitämme,
        me saatoimme viettää koko päivät metsäreissuilla, vain yöksi tulimme kotiin nukkumaan, joskus kaukana erämään järven rannalla, me myös yövyimme omassa autosamme, huh,
        aamu herätys oli vain suuri säikähdys,
        sinne kauas erämaan järvelle oli tullu metsästys seurue oliko ollu silloin just sorsastus alkanu, en muista, mutta säikähdys oli melkoinen,
        siinä metsä seurue varmaan kuvitteli vaikka mitä kun parsiskunta oli yöpyny autossa huh ja heh heheh , meitä itseäki hävetti kun tiesimme heidän mahdollisen mielikuvituksen lentävän vaikka mikälaisiin atofääreihin kuvitemineen luvattomasta paraiskunna yöpymisestä autossan,
        noooooooh olihan seki jonkilainen kokemus erämään syleilystä pienen ihmisen kokemana,
        me olimme lapsiperheellinen aviopari, ja lomareissuilla temme retkiä ympäri suomea, myös ulkomaita myöten,
        se oli elämää, nyt vanhuuden-höperönä yksikseni muistelen joskus niitä aikoja jolloin elämä oli oikeaa elämää ja me terveitä kansalaisia, nyt se kaikki on menneisyyttä
        puolisoki nukkuu taivaan kodissa jo monta vuotta, ja minä yksinäisyydessäni muitselen joskus menneitä ja kirjoittelen muistoja ikävissäni näille palstoille,
        paljon olis kerrottavaa mutta se on liian suuri tehtävä oten vain näitä pieniä onnen pisaroita pärskin näille palstoille, mitä ny milloinki sattuu vielä muistamaan,
        sata vuotta lähestyy huimaa vauhtia, ihan hirvittää,
        toivottavasti luoja muistaa hakea ennen satavuotispäivää minutki pois ikävöimästä meneitä.
        kirjoitelaan taas kun jaksetaan,
        mukavaa päivän jatko palstalastalaisille,
        tv. mummi*


      • Anonyymi

        Joskus olen kuullu lentävän lauseen:

        on olemassa kevät masennusta, pitääköhän paikkansa,

        mä olen aina riemuissani kun kevät on, mulla oikein tuntuu kun veri virtaa suonissa ja kaikki on niin kivaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joskus olen kuullu lentävän lauseen:

        on olemassa kevät masennusta, pitääköhän paikkansa,

        mä olen aina riemuissani kun kevät on, mulla oikein tuntuu kun veri virtaa suonissa ja kaikki on niin kivaa.

        Kevätmasennusta on joillain. Kevät ikäänkuin "velvoittaa" monenlaiseen, eikä itse ole vielä samassa vireessä. Sitten jotkut tästä ahdistuvat.


    • Anonyymi

      Se harmittaa,
      kun aina vaan on työläämpää lähteä edes asioille,
      pukeminen itaraa, työlästä,
      piristysköhän siinä jos joku tlisi ja sanoisi lähdetäämpä vähän ulos lenkille,
      olisko kaverissa ratkaisu vanhuksen apattiaan ?

    • Anonyymi

      Nyt ei ole itsellä apatiaa.
      Lepäilen.

      Toivon kuolemaa. Olen "kuvitellut" mitä siinä mahd. tapahtuu ja eläytynyt siihen jo ennalta.
      🌞

      • Anonyymi

        heh, niin minäki olen jo kauan kuvitellu kuinka se tulee,
        toivon hartaasti että kupsahtais vain,

        ettei tarvis kärsiä kipua ja pahaaaaaaa oloa,
        joksu kun on hengitysvaikeuksia, se kuolema on tosi pahan tuntunen,
        on aivan kauhea tuntea se kun ei osaa hengittää,
        niitä kohtauksia on tullu muutama,
        silloin kun hengitys on pysähtyny enkä muista kuinka hengittää
        minä aina r i u h t a s e n rajusti itteni pystyyn tai ero asentoon ,
        se on paha kuolema jos hengitys pysähtyy niin e ttä sen itse tajuaa,
        luoja meitä varjelkoon hengityksen pysähdykseltä,
        uskos että varjeleeki, uskon että saan vain pökrähtää taju kankaalle.
        näin uskon luojaan turvaten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        heh, niin minäki olen jo kauan kuvitellu kuinka se tulee,
        toivon hartaasti että kupsahtais vain,

        ettei tarvis kärsiä kipua ja pahaaaaaaa oloa,
        joksu kun on hengitysvaikeuksia, se kuolema on tosi pahan tuntunen,
        on aivan kauhea tuntea se kun ei osaa hengittää,
        niitä kohtauksia on tullu muutama,
        silloin kun hengitys on pysähtyny enkä muista kuinka hengittää
        minä aina r i u h t a s e n rajusti itteni pystyyn tai ero asentoon ,
        se on paha kuolema jos hengitys pysähtyy niin e ttä sen itse tajuaa,
        luoja meitä varjelkoon hengityksen pysähdykseltä,
        uskos että varjeleeki, uskon että saan vain pökrähtää taju kankaalle.
        näin uskon luojaan turvaten.

        Olisko niin, että pelkäät kuolemaa?
        Pelkääe että kuolet kun hengitys pysähtyy ja hyppäät ylös.

        Usein sydänkohtauskin pysäyttää hengityksen. on olemassa hengitys katkoja ja silloin puhutaan uniapneasta.

        Turhaan on pelätä, jos kuolema tulee, ei se katso oletko pystyssä vai makuulla.
        Eletään vielä, minullakin on noita katkoksia, mutta ei ne ole vielä tappaneet.
        Pelko aiheuttaa niitä lisää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olisko niin, että pelkäät kuolemaa?
        Pelkääe että kuolet kun hengitys pysähtyy ja hyppäät ylös.

        Usein sydänkohtauskin pysäyttää hengityksen. on olemassa hengitys katkoja ja silloin puhutaan uniapneasta.

        Turhaan on pelätä, jos kuolema tulee, ei se katso oletko pystyssä vai makuulla.
        Eletään vielä, minullakin on noita katkoksia, mutta ei ne ole vielä tappaneet.
        Pelko aiheuttaa niitä lisää.

        Ei minulla ole uniapneaa, sen on todennu jopa lääkäri sairaalassa,
        minulle sanottiin että olen harvinaisen hiljainen nukkuja,
        ei kuulu kuorausta eikä muutakaa rahinaa, se kerrottiin kerran sairaalareissulla,

        sitäpaitsi saan hengityspysähyksen hyvin harvoin luojalle kiitos,
        se on semmonen etten MUISTA kuinka vedän henkeä siis en muista miten hengitettään ja siitä se kauhun hetki tulee, se on todella säikäyttävä ja pahan tuntunen hetki , mutta se on menny sillä ohi kun ruhtasen äkisti itteni ylös ja pmppaan pystyyn ja vedän käsillä hartioita siis ravistelen, se on vain hetki mutta jokakerta se on ollu kauhun hetki,
        joten en halua kuolla että hengistys pysähtyy niin että mä itse tajuan sen pysähdyken,

        mulla on syd.-vajaatoimintaa,
        TAHDISTIN pitää mua vielä elossa ainaki toistaiseksi,

        viimesen kerran kun kävin lääkärin tarkastuksessa , lääkäri kysyi kun katsoi syd. filmiä että sitten kun syd. pysähtyy pitääkö elävyttää,
        ensin hämmästyin yllättävää kysymystä, hetken mietittyäni sanoin,
        " jos olen jo tajuton mua EI SAA elvyttää "
        se kirjasi sen ylös,
        siitä on muutama vuosi olisko 3-4 v sitten en muista, sen jälkeen en ole käyny lääkärissä
        vain oys:n kutuissa tarkastuksissa. joissa on vain tarkastettu suusyöpvän tila ja kardiologi eri kerralla tarkisti syd. TAHDISTIMEN toimiinko vielä,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        heh, niin minäki olen jo kauan kuvitellu kuinka se tulee,
        toivon hartaasti että kupsahtais vain,

        ettei tarvis kärsiä kipua ja pahaaaaaaa oloa,
        joksu kun on hengitysvaikeuksia, se kuolema on tosi pahan tuntunen,
        on aivan kauhea tuntea se kun ei osaa hengittää,
        niitä kohtauksia on tullu muutama,
        silloin kun hengitys on pysähtyny enkä muista kuinka hengittää
        minä aina r i u h t a s e n rajusti itteni pystyyn tai ero asentoon ,
        se on paha kuolema jos hengitys pysähtyy niin e ttä sen itse tajuaa,
        luoja meitä varjelkoon hengityksen pysähdykseltä,
        uskos että varjeleeki, uskon että saan vain pökrähtää taju kankaalle.
        näin uskon luojaan turvaten.

        Monet ihmiset kuolevat hereillä ollessaan. Olen nähnyt, ollut vierellä, joskus pitänyt kädestä kiinni. Ei se itse kuoleminen ole kauheaa.

        Kuolevalla on usein hiukan hämmentynyt, kysyvä katse: "Nytkö se tapahtuu?" Hän katsoo hiljaa eteenpäin. Sitten kurkunpää saattaa pari sekuntia vavista ja katse pysähtyy. Henki on poistunut ja ruumis alkaa nopeasti viiletä ja jäykistyä.

        Etenkin jos kuoleva uskoo Jumalaan ja turvaa häneen, lähtö oman näkemiseni perusteella on ollut "helppo". Jumalattomat ja ateistit saattavat pitää meteliä, huutaa, kiroilla, syyllistää hoitohenkilökuntaa. Omaiset mm. uhanneet "oikeustoimilla, jos annatte äidin kuolla!" Kuolemaa ei voi lopettomiin estää ja pitkittää. Lopulta se voittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monet ihmiset kuolevat hereillä ollessaan. Olen nähnyt, ollut vierellä, joskus pitänyt kädestä kiinni. Ei se itse kuoleminen ole kauheaa.

        Kuolevalla on usein hiukan hämmentynyt, kysyvä katse: "Nytkö se tapahtuu?" Hän katsoo hiljaa eteenpäin. Sitten kurkunpää saattaa pari sekuntia vavista ja katse pysähtyy. Henki on poistunut ja ruumis alkaa nopeasti viiletä ja jäykistyä.

        Etenkin jos kuoleva uskoo Jumalaan ja turvaa häneen, lähtö oman näkemiseni perusteella on ollut "helppo". Jumalattomat ja ateistit saattavat pitää meteliä, huutaa, kiroilla, syyllistää hoitohenkilökuntaa. Omaiset mm. uhanneet "oikeustoimilla, jos annatte äidin kuolla!" Kuolemaa ei voi lopettomiin estää ja pitkittää. Lopulta se voittaa.

        Pöyristyttävää miten ns. "hyvä ihminen" ja "vanhurskas uskovainen" tuomitsee muita:

        "Jumalattomat ja ateistit saattavat pitää meteliä, huutaa, kiroilla, syyllistää hoitohenkilökuntaa"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pöyristyttävää miten ns. "hyvä ihminen" ja "vanhurskas uskovainen" tuomitsee muita:

        "Jumalattomat ja ateistit saattavat pitää meteliä, huutaa, kiroilla, syyllistää hoitohenkilökuntaa"

        Miten niin tuomitsee muita? Kirjoitus ei tuomitse ketään. Se vain kertoo monien (ei kaikkien) kokemasta arkipäivästä kuolevien lähellä. Itseäni on tällainen kiroileva, kuolemaa pelännyt j:ton jopa lyönyt. Sai aina väistellä jos piti sänkyään lähestyä. Nainen muuten. Lopulta hänkin hiljeni. Tuijotti pari päivää kauhistunein silmin vastapäistä seinää... Kunnes tuoni korjasi.

        Tuo on koettu tosiasia "monien" / "joidenkin" kohdalla. "Saattavat" (= mutteivät välttämättä) pitää meteliä...", siis jotkut saattavat, eivät kuitenkaan kaikki.

        Jo sodista tulleet sotilaat ovat kertoneet: "poteroissa ei ole ateisteja". Lause on yleismaailmallinen.

        Jumala-ton = henkilö ilman-jumalaa. Kyseessä ei ole tuomitseva nimitys.

        Luetun ymmärtämistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten niin tuomitsee muita? Kirjoitus ei tuomitse ketään. Se vain kertoo monien (ei kaikkien) kokemasta arkipäivästä kuolevien lähellä. Itseäni on tällainen kiroileva, kuolemaa pelännyt j:ton jopa lyönyt. Sai aina väistellä jos piti sänkyään lähestyä. Nainen muuten. Lopulta hänkin hiljeni. Tuijotti pari päivää kauhistunein silmin vastapäistä seinää... Kunnes tuoni korjasi.

        Tuo on koettu tosiasia "monien" / "joidenkin" kohdalla. "Saattavat" (= mutteivät välttämättä) pitää meteliä...", siis jotkut saattavat, eivät kuitenkaan kaikki.

        Jo sodista tulleet sotilaat ovat kertoneet: "poteroissa ei ole ateisteja". Lause on yleismaailmallinen.

        Jumala-ton = henkilö ilman-jumalaa. Kyseessä ei ole tuomitseva nimitys.

        Luetun ymmärtämistä.

        Monella meillä yli kahdeksankympisillä on jo elämä kuoleman odottelua, moni meistä on jo hyvinki huonossa kunnossa,

        oman huonokuntoisuuteni vuoski toivoisin suomeen eutanasia laki voimaan,
        kysyä voi miksi suomen politikot haluaa kiduttaa huonokuntoisia vanhuksia viimeseen hengenvetoon asti silloinkin kun saiara pitkän elämän elänyt
        henkilö i t s e pyytää pilleiä joka itse ottaa silloin kun itse katsoo ajan täytyyneen omalla kohdallaan ja haluaa lähteä pois,
        miksi suomessa tämä armo kielletään kuolevalta ihmiseltä,
        jotkut suomen politikot ovat julmempia kuin luoja itse,
        sillä JUmalaki armahtaa
        mutta suomen jotkut politikote EI armahda kuolevaakaan ihmistä.

        mielipide
        eutanasia laki voimaan myös suomeen,
        eutanasia laki on moneessa euroopan maassa, myös ameriikassa voimassa .


    • Anonyymi

      Pillereitä voi varalle jemmata omaan talteen, jos sit ymmärtää ottaa,kun tulee siihen kuntoon,että tahtoo päästä pois. Et tervi ketään ojentamaan sitä sinulle.,

      • Anonyymi

        Kunhan sitten onnistut, eikä homma jää puolitiehen ja sinä "vain" halvaannut tai jäät puhumattomana vihannekseksi kitumaan.


      • Anonyymi

        Just noin ajattelen myös, pillerit voisi olla valmiina kaapissa ja kun aika tulee ja päätös on pitävä joskus illalla nukkumaan mennessä ottais ne
        tietenki kirjoittaisin jäähyväiskirjeen rakkaille jälkeläisilleni ja kiitäisin heitä kaikesta myös toivottaisin luojan siunausta ja ohjausta heidän loppu elämään,


        toivottavasti saadaan eutanasia laki voimaan suomeenki.


    • Anonyymi

      Tarkoitin, ei tarvi.

    • Anonyymi

      Mulle tulee aina pahempi mieli
      kun noi TV:ssä aina tuovat huonokuntoisia esimerkkejä KUINKA he ovatkaan PIRTEITÄ VAKAVASTA SAIRAUDESTA HUOLIMATTA
      joku nuori moni sairas TANSSI PIRTEÄNÄ JOPA SAIRAALASSAKI OLESSAAN
      johan on esimerkki meille apaattisille kuoleman laaksossa loppua odottaville, meikä tulee entistäki apaatisemmaksi noista esimerkeistä ,
      onneksi ei enään Aira Samuli ole tansimassa ikuisena kaunottarena j
      a esimerkkinä, RAUHA hänen sielulleen ,
      kiitos kuitenki hänelle kaikesta,
      olihan hän kuitenki hyvä esimerkki kaikille muille

      paitsi minulle,
      en tavoittele ikuista positiivisyyttä enkä ikuista pirteyttä minun elämä on minun elämää ja minä koen vanhuuden omalla tavallani negatiivisenä aikakautena omassa elämässäni.

    • Anonyymi

      Tietenki on pillerit olemassa vanhuksen apaatiaan,
      vanhuksen pitäisi jaksaa senkin takia köpitää lääkäriin, moni EI jaksa,

      pillerit pitäisi olla apteekin hyllyllä vapaasti ostettavissa,
      ilman lääkärissä käyntejä,

      helpottas monen vanhuksen elämää.

      • Anonyymi

        Voi sinua. Jos psyyken lääkkeet olisivat vapaasti apteekista ostettavissa, sehän olisi katastrofi. Jokainen, joka olisi vähänkin kallellaan niihin, hakisi niitä tuosta vain. Ei semmonen käy kyllä laatuun. Ihan hullu ajatus!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi sinua. Jos psyyken lääkkeet olisivat vapaasti apteekista ostettavissa, sehän olisi katastrofi. Jokainen, joka olisi vähänkin kallellaan niihin, hakisi niitä tuosta vain. Ei semmonen käy kyllä laatuun. Ihan hullu ajatus!

        Ja psyykenlääkkeet eivät ole vain "pilleri pahaanoloon", vaan eri lääkkeet vaikuttavat ihmisten eri oieden syihin, jotka on lääkärin tunnettava.

        Ei paha olo ihmisillä johdu vain jostain yhdestä syystä, johon olisi yksi kaikkitietävä pilleri. Eivätkä kaikki sovi yhteen joidenkin muiden lääkkeiden kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja psyykenlääkkeet eivät ole vain "pilleri pahaanoloon", vaan eri lääkkeet vaikuttavat ihmisten eri oieden syihin, jotka on lääkärin tunnettava.

        Ei paha olo ihmisillä johdu vain jostain yhdestä syystä, johon olisi yksi kaikkitietävä pilleri. Eivätkä kaikki sovi yhteen joidenkin muiden lääkkeiden kanssa.

        ... eri oireiden syihin...


    • Anonyymi

      Äsken TV:ssä tuli sarja SYKE
      tässä jaksossa potilas halusi eutanasian osakseen ja sai sen ,

      mutta
      mielestäni potilas oli vielä liian nuori kuolemaan,

      oma mielipide onki jo ihan meidän vausten todella huonokuntoisten oikeudeksi,
      MUTTA
      tässäki mielipiteessä potilaan ITSE se pyytää

      ITSE se ottaa
      silloin kun potilas ITSE
      katsoo ajan olevan just hänelle sopiva ,

      tietenkään eutanasiaa EI IKINÄ saa kevein perustein antaa kenellekkää,

      eutanasia pitää olla vakaasti päätetty ja tarpeellinen kärsimysistä pääsemiseksi,

      -- tunnen tarpeeliseksi pyytää anteeksi jyrkkää mielipidettä mutta tarpeellista silloin kun se on helpotus ihmiselle omasta pyynnöstä.

      • Anonyymi

        Tuo Syke on todella vaarallinen puoskariohjelma, joka ei missään kohdin kuvaa aitoa sairaalaelämää. Henkilökunnan käytös on noloa, ei koulutettujen ihmisten käytöstä ja vastoin sairaanhoidon periaatteita. Samaten siinä esitetyt puoskarihoidot. On jo mainosklipeissään niin täynnä pelkkiä virheitä, etten itse katso ollenkaan. Ihme, ettei Suomen laki jo puutu tuollaisen esittämiseen.

        Mutta: vasemmisto haluaa muokata myös sairaanhoitoa, pois aidosta asiantuntemuksista ja esim. sairaala-hygieniasta johonkin ö-tasa-arvoonsa, joka käytännössä luo sairaanhoidosta puoskarien toiminnan. Lääkärit esim. eivät missään tapauksessa saa liikkua leikkausvaatteissa leikkaussalin ulkopuolella: bakteerit.

        Tökeröitä virheitä täynnä.


    • Anonyymi

      Kumpaa se on ? Apatiaa vai alakuloa ?
      Alakulo on tilapäisempi mieliala.
      Apatia taitaa olla asteen vakavampaa ?
      Toivon, että kevätaurinko ja lämpenevät säät piristäisivät alakuloisia ihmisiä,
      mutta eihän se pelkästään säistä ole kiinni.
      Usein ei ollenkaan.
      Muut asiat apatiaa ja alakuloa aiheuttavat kuin säät.
      Itsestäni tiedän.
      Olen usein alakuloinen.
      Yksin tulee alakuloiseksi.

      • Anonyymi

        Vahvasti luulen apattia kuuluu vanhan ihmisen loppuelämän vaiheeseen ,
        johuu siitä
        vanhus tidostaa elämän lopun olevan vääjäämätön tapahtuma
        läjiaikoina, tai muutaman vuoden kuluttua,
        tulevaisuutta ei ole,
        se tavallaan on surua siis lopullista luopumista elämästä ja siihen valmistautumista psykkisesti, ja siksi se esiintyy voimakaana luopumisen suruna,
        siksi vanha ihminen ei hyväksy vanhuuttaan,
        koska se tietää elämän loppua.


      • Anonyymi

        Apatia on toivottomuutta, jossa sairas, esim. rikoksen uhrina, ei enää kykene aktiivisesti toimimaan omaksi parhaakseen.


    • Anonyymi

      Halloooo, apattiasta ei tietoakaan aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta,
      ja
      kun aloin syödä D-vitamiinia ym. tärkeitä vitamiineja apaattia katosi taivaan tuuliin,

      syökää hyvät ihmiset välillä tärkeitä vitamiineja
      jaksatte vanhuudenki paremmin laahustaa hautaan asti pirteänä kuin peipponen keväällä,

      nyt ulos ja lenkille, vaikka ei jaksa kävellä mutta istutaan penkillä ja katsotaan kaunista maisemaa ja nautitaan auringon paisteesta ,

      tämmösin terveisin appattian karkoittaja.

    • Anonyymi

      Syökää keväällä varsinki vitamiinia vaikka pukista,
      elämä on paljon ihanampaa kun apattiasta ei ole tietoakaan,

      parempi tuntea kevät-riehaa rinnassaan
      kuin ootella kuolemaa, eikssss vaaan !

      • Anonyymi

        piti olla PURKISTA ei pukista, höh,


    • Anonyymi

      Alakulo, alasajo, henkinen väsymys on tavallaan mielen lepotila minulle.
      Kun kaikki kyllästyttää ja mielenkiinto lopahtaa ei välitä edes omasta hyvinvoinnistansa, se on jo enmmän kuin alakuloinen aikakausi ja liiasta luopuminen.

      Tunnen olevani kuin liian täyteen pumpattu polkypyörän rengas, kulkee hyvin mutta kolahtaa pieneenkin esteeseen.
      Liiat ilmat pois ja ajelu tuntuu paljon paremmalta.

      Noin olen toiminut, kun tuntuu ettei edes ruoka maistu, ja liikkeelle lähtökin on kuin puuhevosella.
      Sitä alkaa taas sanat tanssimaan ja nilkat taipumaan vaikka rivitanssiin.

    • Anonyymi

      No tuo eutanasiakin on usein esillä palstoilla .
      Hoitoalan ihmiset näkevät siitäkin asiasta moninaisia muotoja.
      Ihmiset masentuvat usein kun huomaavat ettei ikääntyneenä enää Voikkaan tehdä asioita mitä tekivät ennen.
      Toiset taas hyväksyvät elämän; kaikki vaiheet ilman mitään ongelmia ,
      Joku haluaa todella pois, toiset taas käyttävät sanaa eutanasia muissa tarkoituksissa .
      Vanhuuden kaikki vaiheet kuuluvat elämään
      Mutta totuus on kuitenkin se että se joka eniten on puhunut halustaan kuolla ei haluakkaan sitä silloin kun kun asia tulee ajankohtaiseksi vaan sanovat että kunhan vielä hetkisen saisi elää.
      Siis joskus on hyvin vaikea tietää kuka todella tarkoittaa mistä, puhuu ja kuka ainoastaan hakee huomiota yksinäisyytensä .
      Mutta kun kivut ovat kovat eikä mitään lievitystä saa lääkkeistä niin silloin ymmärtää. Ihmisen epätoivoisuuden ja halun päästä pois kivuista .
      Lääkärin työ on aina pelastaa elämälle niin että kuka niitä kuolin piikkejä sitten antaisi ,ei ainakaan ihminen joka on tehnyt lääkärin valan .
      Sitten voi kyllä kirjoittaa sopimuksen että sairaskohtauksen tullessa ei elvytetä .
      Ja on olemassa tilanteita myöskin että joutuu sairäaalaan vaikean sairautensa kanssa ja lääkärit päättävät että jos sydän pysähtyy niin ei elvytetä ja se kerrotaan omaiselle , joka joko ymmärtää asian tai ei . Siis moninaisia ovat kohtalot ihmisten elämässä , ja jokaisella tulisi olla ainakin joku läheinen joka välittää
      Vanhuudessa on moninaisia asioita joita ei nuorena edes tiennyt olevankaan

      • Anonyymi

        Pomin kirjoituksestasi yhden tärkeistä asioista:

        "jokaisella tulisi olla ainakin joku läheinen joka välittää"


      • Anonyymi

        Olen vanhus
        ja

        on itsestään selvyys milloin eutanasia on ajankohtainen,
        i h m e t e l e n suuresti edellisen epäselyyttä asiasta,

        koitan selittää:

        VAIN silloin
        kun ihminen on jo tajuton esm. syd -kohtauksen saatuaan,
        silloin ei tarvi enään elvyttää jos ihminen i t s e
        huomaa ITSE on siihen antanu luvan , ettei elvytetä,



        mutta
        jyrkästi vastustan sitä,
        että jos ja kun vanhus pärjää lääkehoidolla vielä itsenäisesti jopa osittain omatoimisena kotona
        niin lääkärit,
        sairaanhoitajat,
        farmaseutit
        EI OLE OIKEUTETTUJA vähentämään esm. syd:n lääkeitä
        sen takia että vanhus kuolisisi nopeemmin LÄÄKEITTEN PUUTEESEEN,

        tämä tosi ja
        tämäki on tullu havittua nykyisessä vanhushoivassa, haloooooooo,

        on todistettavasti tapaus jollon syd:n lääkeitä vähennettiin ja potilas kuoli noin viikon kuluuta saappaat jalssa,

        TÄTÄ EN HYVÄKSY vanhusten hoitomuotona,
        siis tämä eutanasia muoto ON RIKOS MURHA / TAPPO vanhusta kohtaan,


        eutanasia pitää aina olla vanhuksen ITSENSÄ pyytämä

        ja ajankohdan määrittämä !

        jos ja kun vanhus haluaa pysyä vielä elossa
        lääkityksen avulla SE PITÄÄ HÄNELLE SUODA ;
        SYD:n lääkeitä EI saa vähentää,
        päinvastoin lisätä tarvittaessa, kaikille AKTIIVISTA elämää vielä viettävälle ,
        vanhuksella voi olla vielä paljonki suunitelmia ja tekemisen tarvetta omassa elämässään,

        lääkeitä pitää lisätä
        niin kauan KUIN NIISTÄ ON VANHUKSELLE APUA ja VANHUS ITSE NIIN HALUAA PYSYÄ VIELÄ ELOSSA, ja aktiivi ihmisenä omassa lähipiirissään,


        MIELIPIDE ! joka pitää ottaa huomioon vanhushoivassa, .


    • Anonyymi

      Piti lukea poimin.

    • Anonyymi

      Täällä sitä palelee ja apaattisena kattelee ulos kun siellä tuulee ja on kylmää
      tuuli näyttää olevan kova, ihan katupöly pilvenä lentää tuosta ikkunan ohi
      ihan siälläki jo henkeä salpaa, hyii tuo katupöly on kauheeta,

    • Anonyymi

      Ihan oli huhtikuinen tuulinen sää. Kävimme lenkillä, mutta pukeuduin lämpimästi, niin oli tosi mukava käpytellä lenkki.

      • Anonyymi

        Sinulla on kaveri kyllähän vanhaki ihminen pysyy pirteämpänä kun on oma kaveri vielä elossa, mun kaveri eli puoliso on kuollu ja kuopattu, yksin ei tule sillee lähdettyä kuin enne kun kaveri oli,

        tai kyllä mä aika hyvin olen kunnostani pitäny huolta, mutta
        kun tuo KORONA tuli ja suljettiin kaikki kuntoilu keksukset muistaaksen vuodeksi, niin vanhastaki tuli vanhus lopullisesti, liikkuminen meni hankalammaksi jopa apattiseksi alkoi muutta arjen pyöritys,

        liikkuminen on minlla huonoa siinä syy laiskuuteen ja saamattomuuteen, ja kun ei ole edes sitä kaveria kuten sinulla on.

        pitäkää hyvää huolta toisistanne , elämä on silloin todella parempaa kuin yksin uupuneena vanhuksena. luoja olkoon kanssane ,
        ihan ilahduin tuosta teillä on sentään toisenne.


    • Anonyymi

      Mene iloitsemaan ikäihmisten pariin.

      • Anonyymi

        En tunne ketään,

        outo ilmiö minussa,
        en enään tunnista omia entisiä työkavereitakaan,
        mutta
        heistä ainja joku tunnistaa minut ja tarttuu hihasta kiinni,
        OI KUINKA ILOINEN OLENKAAN
        joku muistaa minut , vaikka itse en tunnista enään heitä,
        koska kymmenet vuodet ovat muutaneet kasvot eri näkösiksi,
        kai minä muistutan vielä sitä entistä hupakkoa kun jotkuut työkaverit vielä minut tunnistaa,

        vanhan ihmisen elämä on kurjaa aikaa, yksin,

        joskus miettii olispa samanlainen kaveri olemass kuin itsekki olen,
        me kumpikaa ei tetenkään enään kovin kummosia jaksettais tehdä mutta olisimme toistemme kavereita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tunne ketään,

        outo ilmiö minussa,
        en enään tunnista omia entisiä työkavereitakaan,
        mutta
        heistä ainja joku tunnistaa minut ja tarttuu hihasta kiinni,
        OI KUINKA ILOINEN OLENKAAN
        joku muistaa minut , vaikka itse en tunnista enään heitä,
        koska kymmenet vuodet ovat muutaneet kasvot eri näkösiksi,
        kai minä muistutan vielä sitä entistä hupakkoa kun jotkuut työkaverit vielä minut tunnistaa,

        vanhan ihmisen elämä on kurjaa aikaa, yksin,

        joskus miettii olispa samanlainen kaveri olemass kuin itsekki olen,
        me kumpikaa ei tetenkään enään kovin kummosia jaksettais tehdä mutta olisimme toistemme kavereita.

        Olen samassa asemassa ja sairaudet ovat heikentäneet kuntoni ja voimani.
        Kaikki ovat kaikonneet, kuka minnekin eläkepäiviään viettämään ja suurin osa tuonpuoleiseen.

        On niin helppo sanoa: "Mene iloitsemaan ikäihmisten pariin.

        Minäkin toivoisin samantapaista kaveria kuin itse olen kunnoltani.
        Ymmärtäisimme toisiamme, emme vaatisi mitään, olisimme henkisenä tukena
        toisillemme, nauttisimme vain lepposasti kaveruudesta ja auttelisimme toisiamme
        missä voimme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen samassa asemassa ja sairaudet ovat heikentäneet kuntoni ja voimani.
        Kaikki ovat kaikonneet, kuka minnekin eläkepäiviään viettämään ja suurin osa tuonpuoleiseen.

        On niin helppo sanoa: "Mene iloitsemaan ikäihmisten pariin.

        Minäkin toivoisin samantapaista kaveria kuin itse olen kunnoltani.
        Ymmärtäisimme toisiamme, emme vaatisi mitään, olisimme henkisenä tukena
        toisillemme, nauttisimme vain lepposasti kaveruudesta ja auttelisimme toisiamme
        missä voimme.

        niiin se on

        haaveeksi taitaa jäädä kaverit ,
        mutta haaveiluki on hauskaa,
        se on tavallaan unelmissa elämistä, höh,
        eihän meikäläisestä vanhuksesta
        enään ihmiseksi olisikaan
        riittää unelma maailma ja käsityöt


        kaverit ovat menneisyydessä kaikki jo kuolleet,

        nyt on nyt

        ja

        tänään kävin pikkusen soppailemassa,

        samalla kävin katsomassa sauvakävely reittiäni
        pettymys tuli,
        auton parkkipaikat oli täynnä
        ihmisiä paljon,
        hälinää liikaa,
        en halunnu mennä enään samalle reitille,

        jostain syystä olen alkanu vierastamaan suuria ihmisjoukkoja ja vierita kasvoja,
        en jaksa niitä,

        --- tein vahvan päätöksen
        pikku lenkkini ja ulkoilun kuljen omassa ympäristössäni
        se on hiljainen vähän liikennettä
        ja tyttäreni pihalla käyn istumassa
        seki on ihan kiva hetki ulkoiluun,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen samassa asemassa ja sairaudet ovat heikentäneet kuntoni ja voimani.
        Kaikki ovat kaikonneet, kuka minnekin eläkepäiviään viettämään ja suurin osa tuonpuoleiseen.

        On niin helppo sanoa: "Mene iloitsemaan ikäihmisten pariin.

        Minäkin toivoisin samantapaista kaveria kuin itse olen kunnoltani.
        Ymmärtäisimme toisiamme, emme vaatisi mitään, olisimme henkisenä tukena
        toisillemme, nauttisimme vain lepposasti kaveruudesta ja auttelisimme toisiamme
        missä voimme.

        Niin tuoa, kun miettii yhteiskuntaamme,
        meillä on unohtunu AJOISSA vanhukset täysin polittisilta agentalta
        ja suunnittelulta kuinka suomi hoivaa ohjaa
        kansalaisia kun vanhuus astuu kuvioihin,

        vanhuus ja avuttomuus tulee nykyisin yllätyksenä kansalaisillemme,

        me olemme entisiä TYÖ_KANSAA
        tehty töitä kymmeniä kymmeniä kymmeniä vuosia
        ja perheet lapsineen kasvatettu / koulutettu,
        ja kun nyt suuret ikäluokat ovat yhtäkkiä laumoittain vanhuksia
        suurin osa monisairaita avuttomia, ja valtion talous KURALLA,
        nyt onki yhteiskunta YMMÄLLÄÄN kuinka tässä näin kävikää !!!!!!!

        Sotaveteraanit ME hoidimme kunnialla loppuun asti heille RIITTI RAHA koska me ja koko yhteiskunta KERÄSI VAPAAEHTOISESTI rahaa siis me kehitimme sotaveteraaneille oman RAHASTON josta riitti tahaa hoivaan
        ja nyt kuulemma kun veteraanit ovat jo miltei kaikki kuoleet
        vain muuta on vielä elossa , ja RAHASTOSSA on kuulemma MILJAARDEJA jäämistö,
        tuliki mieleen, voisko meidän kehittämä SOTAVETERAANIEN RAHASTOJEN varallisuutta käyttää nyt meidä sota pasien siis suurten ikäluokkien hoivaan,
        ??????

        ONKO KUKAA OTTANU ASIASTA TARKEMPAA SELVYYTTÄ,

        MISSÄ OVAT SOTAVETERAANIEN RAHASTOJEN MILJAARDIT ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin tuoa, kun miettii yhteiskuntaamme,
        meillä on unohtunu AJOISSA vanhukset täysin polittisilta agentalta
        ja suunnittelulta kuinka suomi hoivaa ohjaa
        kansalaisia kun vanhuus astuu kuvioihin,

        vanhuus ja avuttomuus tulee nykyisin yllätyksenä kansalaisillemme,

        me olemme entisiä TYÖ_KANSAA
        tehty töitä kymmeniä kymmeniä kymmeniä vuosia
        ja perheet lapsineen kasvatettu / koulutettu,
        ja kun nyt suuret ikäluokat ovat yhtäkkiä laumoittain vanhuksia
        suurin osa monisairaita avuttomia, ja valtion talous KURALLA,
        nyt onki yhteiskunta YMMÄLLÄÄN kuinka tässä näin kävikää !!!!!!!

        Sotaveteraanit ME hoidimme kunnialla loppuun asti heille RIITTI RAHA koska me ja koko yhteiskunta KERÄSI VAPAAEHTOISESTI rahaa siis me kehitimme sotaveteraaneille oman RAHASTON josta riitti tahaa hoivaan
        ja nyt kuulemma kun veteraanit ovat jo miltei kaikki kuoleet
        vain muuta on vielä elossa , ja RAHASTOSSA on kuulemma MILJAARDEJA jäämistö,
        tuliki mieleen, voisko meidän kehittämä SOTAVETERAANIEN RAHASTOJEN varallisuutta käyttää nyt meidä sota pasien siis suurten ikäluokkien hoivaan,
        ??????

        ONKO KUKAA OTTANU ASIASTA TARKEMPAA SELVYYTTÄ,

        MISSÄ OVAT SOTAVETERAANIEN RAHASTOJEN MILJAARDIT ?

        Mielenkiintoinen aihe tuo sotaveteraanien rahasto. Tuskin siellä miljardeja on,
        mutta jonkun verran kuitenkin. Niitä rahoja ei kannattaisi nyt pihdata,
        vaan käyttää viimeisten sotaveteraanien ja lottien elämänlaadun parantamiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin tuoa, kun miettii yhteiskuntaamme,
        meillä on unohtunu AJOISSA vanhukset täysin polittisilta agentalta
        ja suunnittelulta kuinka suomi hoivaa ohjaa
        kansalaisia kun vanhuus astuu kuvioihin,

        vanhuus ja avuttomuus tulee nykyisin yllätyksenä kansalaisillemme,

        me olemme entisiä TYÖ_KANSAA
        tehty töitä kymmeniä kymmeniä kymmeniä vuosia
        ja perheet lapsineen kasvatettu / koulutettu,
        ja kun nyt suuret ikäluokat ovat yhtäkkiä laumoittain vanhuksia
        suurin osa monisairaita avuttomia, ja valtion talous KURALLA,
        nyt onki yhteiskunta YMMÄLLÄÄN kuinka tässä näin kävikää !!!!!!!

        Sotaveteraanit ME hoidimme kunnialla loppuun asti heille RIITTI RAHA koska me ja koko yhteiskunta KERÄSI VAPAAEHTOISESTI rahaa siis me kehitimme sotaveteraaneille oman RAHASTON josta riitti tahaa hoivaan
        ja nyt kuulemma kun veteraanit ovat jo miltei kaikki kuoleet
        vain muuta on vielä elossa , ja RAHASTOSSA on kuulemma MILJAARDEJA jäämistö,
        tuliki mieleen, voisko meidän kehittämä SOTAVETERAANIEN RAHASTOJEN varallisuutta käyttää nyt meidä sota pasien siis suurten ikäluokkien hoivaan,
        ??????

        ONKO KUKAA OTTANU ASIASTA TARKEMPAA SELVYYTTÄ,

        MISSÄ OVAT SOTAVETERAANIEN RAHASTOJEN MILJAARDIT ?

        Vuoden 2025 alussa elossa olevia sotiemme veteraaneja on noin 1 400.
        Heistä suurin osa on jo yli 90-vuotiaita. Veteraanien puolisoiden ja leskien määrä on noin 4 000.

        Veteraanien määrä on vähentynyt voimakkaasti vuosien mittaan, sillä heidän keski-ikänsä on jo lähes sata vuotta. Viime vuosina veteraanijärjestöt ovat siirtäneet toimintaansa ja varainhankintaansa muille tahoille, kuten Tammenlehvän Perinneliitolle, veteraanien vähetessä.

        Veteraanien muistoa kuitenkin vaalitaan ja heidän panoksensa Suomen historiassa tunnustetaan. Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain huhtikuun 27. päivänä, ja veteraanien hyväksi tehdään edelleen varainkeräystä ja muita toimia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mielenkiintoinen aihe tuo sotaveteraanien rahasto. Tuskin siellä miljardeja on,
        mutta jonkun verran kuitenkin. Niitä rahoja ei kannattaisi nyt pihdata,
        vaan käyttää viimeisten sotaveteraanien ja lottien elämänlaadun parantamiseen.

        Kyllä siellä on miljaardeja ,
        jokunen aika sitten , siitä on jo sikaa, asiasta oli ohjelmaa
        siinä mietittiin just missä on rahat ?


        mun kysymys onki ,
        voisko niitä käyttää nyt suurten ikäluokkkien tarpeisiin ????????????


    • Anonyymi

      korjaus :

      pasien = lapsien

    • En lukenut kuin aloituksesesi.
      Täytin viime vuoden elokuussa 80v.
      Tiedän että aikaa on vähän, ajatteli miten hyvänsä.
      Olen päättänyt olla ajattelematta tätä vähenevää loppu aikaa. Elän minkä elän, voin kuinka voin?

      • Itse olen vähän nuorenpi, mutta ajattelen samoin, ettei kanna miettiä koska lähdön päivä koittaa, vaan elää päivät kaikki mitä jäljellä on.


      • Anonyymi
        Eliaana kirjoitti:

        Itse olen vähän nuorenpi, mutta ajattelen samoin, ettei kanna miettiä koska lähdön päivä koittaa, vaan elää päivät kaikki mitä jäljellä on.

        Ei se lähtö ainakaa mua pelota, se tulee aikanaan,
        joten en sitä mietikkää,


      • Anonyymi

        Olen sinua huomattavasti vanhempi.
        Haluan elää, en vain olla olemassa.
        Pyrin kaikin tavoin säilyttämään edes tämänhetkiset voimat ja elämänhalun.

        En mieti kuolemaa.
        Puolisoni kuoli alle eläkeiän, olimme aina keskustelleet siitä mitä teemme kun jompi kumpi kuolee. Mitä jälkeenjäänyt tekee?
        Molemmat toivoimme, että jatkaa omaa elämäänsä, ettei jää murehtimaan loppu elämäkseen.
        Se ei olisi elämää.
        En mieti mitä muut tekevät, koska nyt olen yksin, lapset surevat omalla tavallaan, mutta heillä on omat elämät ja perheet, uudet sukupolvet ja päivät täynnä tätä hetkeä.

        Sanon kuin äitikin sanoisi; Minun tulee teitä kaikkia, ja elämää ikävä.
        Jos nyt kuoleman jälkeen mitään mietittävää olisikaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen sinua huomattavasti vanhempi.
        Haluan elää, en vain olla olemassa.
        Pyrin kaikin tavoin säilyttämään edes tämänhetkiset voimat ja elämänhalun.

        En mieti kuolemaa.
        Puolisoni kuoli alle eläkeiän, olimme aina keskustelleet siitä mitä teemme kun jompi kumpi kuolee. Mitä jälkeenjäänyt tekee?
        Molemmat toivoimme, että jatkaa omaa elämäänsä, ettei jää murehtimaan loppu elämäkseen.
        Se ei olisi elämää.
        En mieti mitä muut tekevät, koska nyt olen yksin, lapset surevat omalla tavallaan, mutta heillä on omat elämät ja perheet, uudet sukupolvet ja päivät täynnä tätä hetkeä.

        Sanon kuin äitikin sanoisi; Minun tulee teitä kaikkia, ja elämää ikävä.
        Jos nyt kuoleman jälkeen mitään mietittävää olisikaan.

        mä 86 v
        ihmettelen teidän elämänhala,
        minulla ei ole ollu elämän halua varmaan kymmeniin vuosiin,

        silloin kun puoliso oli elossa
        ja me lomilla aina matkusteltiin ja retkeiltiin ympäri maailmaa ja kotimaata,
        silloin elämä oli elämää,
        mutt ku ukko kuoli ja vähän enneki kun hän sairastui kolemaan johtavaan tautiin, mullakaa ei ole ollu suuremmin elämänhalua
        siitäki se johtuu kun muutki tärkeät ihmiset ovet kuolleet,
        ei ole enään niitä ihmisiä joitten luokse saattoi matkustaa ja soitella pitkiäki puheluita,
        jäin tavallaan yksin maailmaan,
        yksin maailmassa ei ole milekästä elää,

        toivon äkki-kuolemaa omalle kohdalleni, päivänä minä tahansa,
        olen eläny pitkän hyvä elämän ,
        nyt olen valmis lähtemään luojan luo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        mä 86 v
        ihmettelen teidän elämänhala,
        minulla ei ole ollu elämän halua varmaan kymmeniin vuosiin,

        silloin kun puoliso oli elossa
        ja me lomilla aina matkusteltiin ja retkeiltiin ympäri maailmaa ja kotimaata,
        silloin elämä oli elämää,
        mutt ku ukko kuoli ja vähän enneki kun hän sairastui kolemaan johtavaan tautiin, mullakaa ei ole ollu suuremmin elämänhalua
        siitäki se johtuu kun muutki tärkeät ihmiset ovet kuolleet,
        ei ole enään niitä ihmisiä joitten luokse saattoi matkustaa ja soitella pitkiäki puheluita,
        jäin tavallaan yksin maailmaan,
        yksin maailmassa ei ole milekästä elää,

        toivon äkki-kuolemaa omalle kohdalleni, päivänä minä tahansa,
        olen eläny pitkän hyvä elämän ,
        nyt olen valmis lähtemään luojan luo.

        Yksin jääminen vie elämänhalun, kun kaikki ovat jo menneet.
        Minäkin jäin yksin.
        Ei soi puhelin.
        Ei tule kukaan ovelle.
        Ei tule kukaan kylään,
        kun heitä ei enää ole.
        Ihmettelee miksi minä olen täällä vielä,
        kun en ole mitään enkä kukaan kellekään enää.

        Elämällä ei tunnu enää olevan merkitystä eikä tarkoitusta,
        kun ei voi jakaa sitä puolisonsa kanssa.
        Ei voi jakaa enää ajatuksiaan ja tuntemuksiaan,
        ei voi keskustella mistään.
        Ei ole turvaa.
        Ei ole tukea.
        Mikään ei tunnu miltään.
        Helposti heittää mielialat apatian puolelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksin jääminen vie elämänhalun, kun kaikki ovat jo menneet.
        Minäkin jäin yksin.
        Ei soi puhelin.
        Ei tule kukaan ovelle.
        Ei tule kukaan kylään,
        kun heitä ei enää ole.
        Ihmettelee miksi minä olen täällä vielä,
        kun en ole mitään enkä kukaan kellekään enää.

        Elämällä ei tunnu enää olevan merkitystä eikä tarkoitusta,
        kun ei voi jakaa sitä puolisonsa kanssa.
        Ei voi jakaa enää ajatuksiaan ja tuntemuksiaan,
        ei voi keskustella mistään.
        Ei ole turvaa.
        Ei ole tukea.
        Mikään ei tunnu miltään.
        Helposti heittää mielialat apatian puolelle.

        Tosta tuli mieleen kun kirjoitit
        " ei tule ovelle "

        nyt silloin tällöin YÖLLÄ , viime yönäki
        noin klo 2:40 tienoilla joku löi n y r k i l l ä oveen muutaman kerra siis hakkasi oveen,
        on vrmaan joku psyykkisesti sairas muuttanu meidän taloyhtiöön ,
        ehkä hiipailee öisin käytävillä
        tiedä-häntä
        jotenki outoa,
        EN MISSÄÄ TAPAUKSESSA MENE KATSOMAAN kuka siellä möykkää, huh,
        -- siellä voi olla joku rikollinen,
        nykyisin lehdissä on kaikenlaisia hirmu juttuja rikollisista ,
        varsinki naisiin kohdistuvista väkivallasta ja tappajista,

        itsellä on aina puhelin yölläki käden vieressä,
        jos joku yrittää väkisin yöllä tulla
        soitan poliisin heti paikalle ja hätäkeskukseen, hätä nmeroon 112

        hirvittää nyky maailma kun väkivaltaa on nykyisin jokapuolella,

        meidän taloyhtiö on ollu erittäin rauhallinen ainaki tähän asti ,
        jos tuo ÖINEN NYRKKEILIJÄ aiheutaa enemmäki rauhattomuutta,
        harmittaa
        -- noi SIJOITTAJAT vuokran antajat,
        ne ei varmaankaan aina tiedä kelle vuokraa asuntoja,

        tässä taloyhtiössä ON ENEMMISTÖ OMISTUSASUNTOJA
        omaniki on minun oma omistus asunto,

        luulisimpa että perussuomalaiset ovat oikeassa ,
        liiallinen maahanmuutto tuo levottomuutta yhteiskntaamme liikaa,
        kohta kaikilla on paha olla ja elää, meidänki kaupunkiin on tullu ulkolaisia melkosen paljon , kaupunki kun on suomen suurimpia,

        no mutta
        toistaiseksi kaikki on hyvin,
        ja jos tuo nyrkkeilijä vielä pitkään jatkaa öisiä nyrkkeily harjoituksia ihmisten ovilla niin kyllä sitten on pakko ottaa viranonmaisiin jo yhteyttä .


        tämmön juttu tuli kimmokkeena sinun jutustasi,

        voikaamme hyvin ja luoja meitä suojelkoon ja siuntkoon että yhteiskuntamme pysyisi turvallisena paikkana vanhustenki elää,

        terv, entinen viloSohfi,


    • Anonyymi

      Ei kannattaisi, mutta väistämättä miettii joskus.
      Ei oikein tahdo ymmärtää miten nopeasti elämä meni.

    • Anonyymi

      Tätä se on se vanhuksen apattia,

      tänäänkää en saanu itteäni ulos,
      olen ihan tökkyrässä,
      ilmeisesti kärsin happi vajeesta,

      jospa huomenna olisi parempi päivä ,

    • Anonyymi

      Kello on yli yksi yöllä.
      Apatiasta ei tietoakaan, seurana viisvuotias joka ei nuku,
      puhuu ja puhuu, tekee satuja ja puhuu elämästä.
      Ei haittaa, valvottiin, ja nyt en saa unta, mutta voi kuinka onnellinen olen,
      sain kuunnella lapsen satuja, ja kirjoittaa lauseita muistiin.
      Vanhuksen iloja keskellä yötä.

      Pois apaattisuudet. Eletään vaikka yksi päivä lapsenmielellä.

      • Anonyymi

        Sinlla vielä noin pieniä lapsenlapsia ilonasi,
        oli aikoinaan meilläki,
        joka viikonloppu saimme vaarin kanssa huolehtia hoivailla lapsenlapsistamme, ilonamme,
        se aika meni niin nopeesti ohi, jäi vain ihanat muistot heistä,
        lapsenlapsemme ovat nyt lähes nelikympissiä
        oman elämänsä herroja ja rouvia,
        meikä vanhus viettää elämänsä viimesiä aikoja täällä elämän sivuraiteilla
        nykyisin YKSIN
        vaariki on nkkunu pois,
        nyyyh,


    • Anonyymi

      Mä olen kyllästyny elämään,
      jos ny en ihan apaattiasssa ui mutt elämä ei kiinosta,
      mun elämä on menneisyydessä,
      silloin kun kaikki oli vielä elossa enkä ikinä ollu yksin ,
      aina oli menoja ja tekemistä ja muista huolehtimista,
      nyt olen yksin, enkä jaksa muista huolehtia kylläki olen hyvilläni puhelin yhteyksistä rakkaisiin ihmisiini, muuten elän ja olen yksin maailmassa,
      -- puolison kuoleman jälkeen olen ollu ihan yksin
      kyllä pytyn elämään yksinki,
      mutt
      sille ei ny voi mitään että kaipaisi omia kavereitaan joita ei enään ole,
      olen vanhus muutaman vuoden alle yhdeksänkymppinen,
      suheellisen hyväkuntoinen vielä,
      tietenki on ne vanhuuteen kuuluvat sairaudet mutt lääkkeet pitää vielä elossa,
      tänään on vihdoin kesä, tänä kesänä on ollukki ilmojen puolesta hyvä kesä, viileää ja kaunista, vanhuski jaksaa hengittää,

      mukava lukea näitä vanhusten omia juttuja ja mielipiteitä
      on sentään pieni henkireikä muittenki ihmisten maailmaan lukemalla näitä juttuja
      joskus kirjoittamalla omiaki tuntemuksia ja ajatuksiaan julki,

      luoja olkoon kanssamme
      kirjoitelaan toistemme iloksi haaveita, tuntemuksia ja ajatuksiamme,
      ne virkistää kummasti yksin elämäänsä viettävää vanhusta.
      terv: entien nimimerkki ViloSohvi !
      tuli vanha nimmari mieleen muistin syövereistä,

      • Anonyymi

        No hei ViloSohvi !
        Hyvin samanlaisia ajatuksia on minullakin.
        Mielialat on aaltoliikettä,
        mutta useimmiten alamaissa.
        Mikään ei tunnu enää järjellisestä, mikään ei motivoi.

        Ensimmäisen kerran tänä kesänä
        ja ehkä viimeisen - sain idean höyryyttää parsa- ja kukkakaalia (lounaaksi).
        Laitoin kattilaan myös pari pikku perunaa halkaistuna.
        Ne tulivat viidessä minuutissa syöntipehmeiksi.
        Beceliä laitoin päälle ja hyvää oli !
        Satokauden vihannesten syöntikin on jäänyt.
        Ei jaksa ruveta.
        Syön vain valmisruokaa.
        Perunoita joskus keittelen sillin seuraksi.
        Voi kun saisi jostain kaupasta ostaa voimia ja energiaa !
        Syöminen ja liikkuminenkaan ei tuo niitä enää.
        Syöminen on vähän niin ja näin ja liikkuminen rajallista.

        Iltapäivän ratoksi keitän kahvit ja juon kanelikorppujen kanssa.
        Sitten aion mennä vähän pihaa haravoimaan.
        Se ei asukkaan tehtäviin kuulu,
        mutta tykkään pihan ja kukkapenkkien siistimisestä
        tässä pienkerrostalossa.
        Siitä saa kevyttä liikuntaa ja mielekästä tekemistä,
        jolla on tarkoitus,
        ettei tarvitse istua möllöttää penkillä vain
        tai kävellä pientä ympyrää lähistöllä.

        Näin arkisesti kuluu minun päiväni,
        enkä sitä suinkaan valita.
        Pakko on sopeutua (alistua) siihen,
        että hyvin vähään enää pysyy,
        mutta onneksi jotain vielä pystyy puuhailemaan.
        Sisätyöt ei kesällä kiinnosta (senkään vertaa),
        on mukavampi puuhata ulkona jotain.
        Sää tällä hetkellä viileä ja tuulinen,
        sadekuuroja lupaava.

        Hellurei ja hellät tunteet ja kirjoitellaan !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No hei ViloSohvi !
        Hyvin samanlaisia ajatuksia on minullakin.
        Mielialat on aaltoliikettä,
        mutta useimmiten alamaissa.
        Mikään ei tunnu enää järjellisestä, mikään ei motivoi.

        Ensimmäisen kerran tänä kesänä
        ja ehkä viimeisen - sain idean höyryyttää parsa- ja kukkakaalia (lounaaksi).
        Laitoin kattilaan myös pari pikku perunaa halkaistuna.
        Ne tulivat viidessä minuutissa syöntipehmeiksi.
        Beceliä laitoin päälle ja hyvää oli !
        Satokauden vihannesten syöntikin on jäänyt.
        Ei jaksa ruveta.
        Syön vain valmisruokaa.
        Perunoita joskus keittelen sillin seuraksi.
        Voi kun saisi jostain kaupasta ostaa voimia ja energiaa !
        Syöminen ja liikkuminenkaan ei tuo niitä enää.
        Syöminen on vähän niin ja näin ja liikkuminen rajallista.

        Iltapäivän ratoksi keitän kahvit ja juon kanelikorppujen kanssa.
        Sitten aion mennä vähän pihaa haravoimaan.
        Se ei asukkaan tehtäviin kuulu,
        mutta tykkään pihan ja kukkapenkkien siistimisestä
        tässä pienkerrostalossa.
        Siitä saa kevyttä liikuntaa ja mielekästä tekemistä,
        jolla on tarkoitus,
        ettei tarvitse istua möllöttää penkillä vain
        tai kävellä pientä ympyrää lähistöllä.

        Näin arkisesti kuluu minun päiväni,
        enkä sitä suinkaan valita.
        Pakko on sopeutua (alistua) siihen,
        että hyvin vähään enää pysyy,
        mutta onneksi jotain vielä pystyy puuhailemaan.
        Sisätyöt ei kesällä kiinnosta (senkään vertaa),
        on mukavampi puuhata ulkona jotain.
        Sää tällä hetkellä viileä ja tuulinen,
        sadekuuroja lupaava.

        Hellurei ja hellät tunteet ja kirjoitellaan !

        Lisään vielä sinulle ViloSohvi,
        että erittäin suurella lämmöllä ajattele sinua,
        kun luen kirjoituksiasi !
        Koen sinut hengenheimolaisekseni
        ja ymmärrän sinua, ajatuksiasi ja tunteitasi.
        Omani kun ovat aika lailla samanlaisia
        ja elämä tässä päivässä samantapaista "tuhertamista" yksikseen.

        Yhden näpyvirheenkin huomasin aikaisemmassa kirjoituksessani.
        Siinä piti lukea: Mikään ei tunnu enää järjelliseltä, mikään ei motivoi.

        Usein tulee enemmänkin näpyvirheitä,
        mutta onneksi voin luottaa lukijoitten älykkyyteen,
        en juuri korjaile niitä.
        Asiayhteydestä voi päätellä mitä kirjoittaja tarkoittaa.

        terv. Sama pihan haravoija :)


      • Anonyymi

        Kirjoitat: "....mun elämä on menneisyydessä,
        silloin kun kaikki oli vielä elossa enkä ikinä ollu yksin ,
        aina oli menoja ja tekemistä ja muista huolehtimista"

        Niin se on meillä ikääntyneillä.
        Nuoret elävät tulevaisuudessa, koska sitä on pitkä matka edessä.
        Ikääntyneet elävät enemmän menneisyydessä tai vain kuluvassa päivässä.
        Ainakin minä, kun tulevaisuus voi loppua vaikka nyt samantien.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitat: "....mun elämä on menneisyydessä,
        silloin kun kaikki oli vielä elossa enkä ikinä ollu yksin ,
        aina oli menoja ja tekemistä ja muista huolehtimista"

        Niin se on meillä ikääntyneillä.
        Nuoret elävät tulevaisuudessa, koska sitä on pitkä matka edessä.
        Ikääntyneet elävät enemmän menneisyydessä tai vain kuluvassa päivässä.
        Ainakin minä, kun tulevaisuus voi loppua vaikka nyt samantien.

        Niin
        joskus hävettää kun " marisen "
        mutt ku totuus lyö vääjäämättä päin kasvoja,
        jostain syystä vääjäämättä olemme syrjässä
        elämää sivusta seuraajia,
        me olemme kuin huollettavai lapsia yhteiskunnalle,
        kai me olemmeki isoja vanhoja lapsia, heh
        kaikessa meidät tavallaan sivuutetaan
        jokapäiväisessä elämässä,
        sen vaan jotenki huomaa , tavallaan sen hyväksyyki,
        eihän me olla enään oikeita ihmisiä, me olemme yhteiskunnalle ja nuoremmille veronmkasajille pakollinen kuluerä,
        siitä huolimatta meidän vanhusten on vain pakko elää näillä voimilla niin kaunakuin loja on jokaisen kohdalla elämän pituuden säätäny,

        kun vaan jotenki SIETÄS ITSEÄÄN tätä vanhuuttaan,
        tämäki päivä meni ihan tyhjänpäiväseen oman ittensä ympärillä pyörimiseen,

        no mutta
        eletään kiusallaki
        ja kirjoitelaan tuntemuksiamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin
        joskus hävettää kun " marisen "
        mutt ku totuus lyö vääjäämättä päin kasvoja,
        jostain syystä vääjäämättä olemme syrjässä
        elämää sivusta seuraajia,
        me olemme kuin huollettavai lapsia yhteiskunnalle,
        kai me olemmeki isoja vanhoja lapsia, heh
        kaikessa meidät tavallaan sivuutetaan
        jokapäiväisessä elämässä,
        sen vaan jotenki huomaa , tavallaan sen hyväksyyki,
        eihän me olla enään oikeita ihmisiä, me olemme yhteiskunnalle ja nuoremmille veronmkasajille pakollinen kuluerä,
        siitä huolimatta meidän vanhusten on vain pakko elää näillä voimilla niin kaunakuin loja on jokaisen kohdalla elämän pituuden säätäny,

        kun vaan jotenki SIETÄS ITSEÄÄN tätä vanhuuttaan,
        tämäki päivä meni ihan tyhjänpäiväseen oman ittensä ympärillä pyörimiseen,

        no mutta
        eletään kiusallaki
        ja kirjoitelaan tuntemuksiamme.

        Kirjoitat: "...kai me olemmeki isoja vanhoja lapsia"

        Ehkä, mutta sillä erotuksella, että monia meistä ei huolla kukaan,
        ei kukaan huolehdi.

        Vanhuksena eläminen on hyvin vaativaa hommaa. Joskus tuntuu, ettei enää selviydy,
        mutta ei tiedä mistä auttajan löytäisi, kun sitä tarvitsisi usein henkiseksi turvaksikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kirjoitat: "...kai me olemmeki isoja vanhoja lapsia"

        Ehkä, mutta sillä erotuksella, että monia meistä ei huolla kukaan,
        ei kukaan huolehdi.

        Vanhuksena eläminen on hyvin vaativaa hommaa. Joskus tuntuu, ettei enää selviydy,
        mutta ei tiedä mistä auttajan löytäisi, kun sitä tarvitsisi usein henkiseksi turvaksikin.

        Just noin
        samat on huolet jo minullakki,

        sillä eroralla kuitenki voin ainaki soittaa jälkeläisilleni jos on ylitsepääsemätön hätä minulla,
        eriasia kainka sitten avun saan, mutta jotain neuvoja kuitenki saan, ainaki moiteita heh että " kyllä sinä osaat ja pärjäät "
        no aika hyvin vielä olen pärjänny ja pysyny ajan tasalla ,mutta koskaan ei tiedä milloin heipparalaa pää onki seksi ja täysin ymmällään mitä nyt pitäistehdä,
        äskettäin koli yllättäin lähisuklainen verisoni katkesi päässä, siinä ei paljookaanitse apua voi hälyttää,
        kyllä muaki huolestuttaa tämä loppuelämä,
        on jo pitemmän aikaa menny takapakkia kunto
        ulkoilu ja liikunta jää vääjäämättä vähäiseksi,
        päätä särkee nykyisin
        ties mitä se enteilee,

        todellakin meistä ei suuremmin huolta kanna kukaan,
        itte täytyy vielä jotenki selvitä näillä voimilla mitkä on jäljellä,

        mutta
        onhan meillä toisemme siis ikäisemme samat huolet kaikilla,
        uskoisin nämä juttutuokiot kuitenkin jotenkin pitää meitä vielä ajantasalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Just noin
        samat on huolet jo minullakki,

        sillä eroralla kuitenki voin ainaki soittaa jälkeläisilleni jos on ylitsepääsemätön hätä minulla,
        eriasia kainka sitten avun saan, mutta jotain neuvoja kuitenki saan, ainaki moiteita heh että " kyllä sinä osaat ja pärjäät "
        no aika hyvin vielä olen pärjänny ja pysyny ajan tasalla ,mutta koskaan ei tiedä milloin heipparalaa pää onki seksi ja täysin ymmällään mitä nyt pitäistehdä,
        äskettäin koli yllättäin lähisuklainen verisoni katkesi päässä, siinä ei paljookaanitse apua voi hälyttää,
        kyllä muaki huolestuttaa tämä loppuelämä,
        on jo pitemmän aikaa menny takapakkia kunto
        ulkoilu ja liikunta jää vääjäämättä vähäiseksi,
        päätä särkee nykyisin
        ties mitä se enteilee,

        todellakin meistä ei suuremmin huolta kanna kukaan,
        itte täytyy vielä jotenki selvitä näillä voimilla mitkä on jäljellä,

        mutta
        onhan meillä toisemme siis ikäisemme samat huolet kaikilla,
        uskoisin nämä juttutuokiot kuitenkin jotenkin pitää meitä vielä ajantasalla.

        Nämä juttutuokiot ovat avuksi.
        Ne ovat vertaistukea.

        Minullekin joskus sanottiin: Kyllä sinä pärjäät !

        Ehkä se oli kannustusta tai sanoja halusi liueta minun auttamisestani,
        kun ei huvittanut vaivautua ottamaan asiaa tosissaan,
        kun ei huvittanut auttaa koskaan.
        Kun ei osannut asennoitua toisen ihmisen sijaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nämä juttutuokiot ovat avuksi.
        Ne ovat vertaistukea.

        Minullekin joskus sanottiin: Kyllä sinä pärjäät !

        Ehkä se oli kannustusta tai sanoja halusi liueta minun auttamisestani,
        kun ei huvittanut vaivautua ottamaan asiaa tosissaan,
        kun ei huvittanut auttaa koskaan.
        Kun ei osannut asennoitua toisen ihmisen sijaan.

        Minä luulen omalta osaltani etten osannu jälkeläisiäni kasvattaa
        että vanhus tulee joskus ja vanha omainen tarvitsee omien läheistensä apua, luulen siis että itse olen syyllinen ,

        yksi jälkeläinen kävi ammatillisen koulutuksen vanhusten hoitajaksi,
        hänellä on ollu oikea asenne vanhuksiin ja vanhojen ihmisten avun tarpeeseen,


        meidät sota-ajan ihmiset kyllä siihenki valmisteltiin omaiset piti vanhuksistaan huolta hoivasivat loppuun asti heitä,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä luulen omalta osaltani etten osannu jälkeläisiäni kasvattaa
        että vanhus tulee joskus ja vanha omainen tarvitsee omien läheistensä apua, luulen siis että itse olen syyllinen ,

        yksi jälkeläinen kävi ammatillisen koulutuksen vanhusten hoitajaksi,
        hänellä on ollu oikea asenne vanhuksiin ja vanhojen ihmisten avun tarpeeseen,


        meidät sota-ajan ihmiset kyllä siihenki valmisteltiin omaiset piti vanhuksistaan huolta hoivasivat loppuun asti heitä,

        Joooo ja sota-aikana ainaki meidän k o u l u s s a opetettiin myös yhteiskunta oppia jossa hyvin seilvitettiin
        kuinka kaikkien pitää huuolehtia myös omista vanhuksistaan


        nykyisin kouluista
        yhteiskunta oppi on tainnu unohtua kokonaan oppitunneilta pois,

        siksi nyky nuoret ei tajua vanhusten avun tarvetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä luulen omalta osaltani etten osannu jälkeläisiäni kasvattaa
        että vanhus tulee joskus ja vanha omainen tarvitsee omien läheistensä apua, luulen siis että itse olen syyllinen ,

        yksi jälkeläinen kävi ammatillisen koulutuksen vanhusten hoitajaksi,
        hänellä on ollu oikea asenne vanhuksiin ja vanhojen ihmisten avun tarpeeseen,


        meidät sota-ajan ihmiset kyllä siihenki valmisteltiin omaiset piti vanhuksistaan huolta hoivasivat loppuun asti heitä,

        Alkeellisimmat perusasiat tietenkin opetettiin, mutta ei ennen lapsia erikoisemmin kasvatettu. Lapset kasvoivat aikuisilta mallia ottaen. Kun lapsi alkaa aikuistua
        lapsella on omakin vastuu "kasvamisestaan" kunnon ihmiseksi.
        Ei vanhempien pidä itseään syyttää. Jokainen on varmasti parhaansa tehnyt.


    • Anonyymi

      Tänään oli täysapatia. Oikein superapatia. Mahtoiko helle lamaannuttaa ?

      • Anonyymi

        Paha päivä oli minullaki, kauhee helle,
        mitään suurempaa ei jaksanu tehdä,
        hyvä jos ruokaa sai suuhunsa ja vettä välillä,
        huomenna yhtä kuuma
        kauhulla odotan yötä
        näyttää siltä ettei viilene edes yöksi,
        rintakipujaki on ollu tavallista enemmän,
        kuinkahan me vanhukset kestetään tämä helle kausi,

        kumpa pystyisin sinua jotenki kannustamaan,
        sanon ainaki
        mietä on tällä useita yhtä apaattisessa olotilassa,
        en tiedä lohduttaako se sen kummemmin, paremminki lohduttais jon näki ja voisi jutella samassa kunnossa olevan ihmisen kanssa,
        tänäänkää ei kukaan ole soittanu koko päivä ollu hiljaista kuin haudassa,
        ainostaan TV ja välillä radiosta kuulee puhetta,

        eipä nuorena olisi uskonu kuinka yksin vanha ihminen lopulta joutuu olemaan vaikka on jälkeläisiäki olemassa, mutt ku heillä on oma elämä omat menot vanhus ei paljoo enään hitä huoleta.


      • Anonyymi

        HEI sinä 23:12:06

        onko apattia yhtää hellittäny,

        nyt on taas hirmu kuuma
        meidän parvekkeella varjossa ,
        parveke on varjon puolella, 29 astetta,
        valehteleeko mittari, kauheeta,

        koitetaan jaksaa vaikka ei jaksetakkaa, viikonloppuna hellittää, siihen asti meidän on vain kestettävä,

        kerro kuinka voit,


    • Anonyymi

      TV:ssä ohjelma Ulkolinja :

      kanarian saaret ovat kyllästyneet turisteihin,

      sielläki tuli aikoinaan puolison kanssa käytyä ueamma kerran eri saarilla,

      silloin jo huomasin Lnzarottella kauan sitten
      kun paikallinen väestö ei silloinkaan enään tykänneet suuremmin turisteista,
      eräs työmies sen näytti turisteille oikein selvästi,

      siitä on jo hirmusen kauan kun sielläki lomailimme,

    • Anonyymi

      On maantai ja helteet jatkuu,

      jospa tänään uskaltaisi hieman ulos,
      aattelin pientä sauvakävelyä
      vaikka tämän talon saisi kierrettyä
      siinä oliskin jo melko hyvä lenkki vanhukselle.

    • Anonyymi

      Kuka muistaa upean näyttelijä taitelijan Tauno Palon ?

      tämän helteen kiusaamana tuli Tauno palo mieleen,
      kun hän oli TV:ssä kerran haastattelussa,

      hän teki fiksun vaikutuksen katsojiin,
      kaikessa arvosti puolisoaan ym fiksua vaimo sai kehuja puolisoltaan,
      käytös oli todella sivistyneen fiksun herran käytös,

      samassa haastattelussa oli myös hänen vaimonsa Kirsti Ortola muistaaksen nimeltään,
      vaimo oli hieman ärhäkkäämpi moitti puolisoaan kaikessa
      se hämmeti katsojanki kummastelemaan rouvan moiteita, käytöstä, katsojaaki hävetti vaimon ärhäkkät moiteet,

      Tauno Palo itsessään oli koko kansan suosikki näyttelijänä ja ihmisenä, suorastaan suomen kirkkain tähti taitelijoitten taivaalla,
      todella hurmaava inhimillinen ihminen,

      en ymmärrä miten toi vanha haastattelu nyt pomppasi muistikuvaan,
      kai helle tekee tepposia vanhusen aatoksiin,

      • Anonyymi

        se vanhuus tuo kaikenlaisia muistoja pintaa yksinäisyydessä,


      • Anonyymi

        Tauno oli kiltti mies ja hyvä näyttelijä, mutta Taunokaan ei ollut täydellinen.
        Taunon olohuone oli yhteen aikaan ravintola Elite. Jos ei Taunosta tiedä kuin
        pintapuolisesti voi ihmetyttää vaimon suorasukaisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tauno oli kiltti mies ja hyvä näyttelijä, mutta Taunokaan ei ollut täydellinen.
        Taunon olohuone oli yhteen aikaan ravintola Elite. Jos ei Taunosta tiedä kuin
        pintapuolisesti voi ihmetyttää vaimon suorasukaisuus.

        juuu, se jotenki jäi muistinlokeroihin vaivaamaan,

        Tauno tietenki oli koko kansan suosikki hurmaava näyttelijä,

        ja kun hänen ja Ansa Ikosen filmit katsoi eipä ihme jos vaimolla oli jotain hampaankolossa, vaikka julkisuuteen Tauno ja Ansa Ikonen kyllä kertoi oman tarinansa että he ovat vain ystäviä, ja molemmilla oli omat perheet ja puolisot, mä kyllä uskoin sen selityksen,

        olisko ollu pikkunen mustasukkaisuus taustalla kun vaimo löysi aika paljon moitittavaa,
        katsojat hiukan kiusaaantui tilanteesta,


    • Anonyymi

      väkisin apattia vaivaa
      koko päivänä ei juttu seuraa
      muutama omaisten puhelu,
      vain kyselyä onko kaikki kunnossa,
      tietenki sanon kaikki on kunnossa,

      loppus edes noi helteet uskaltais uloski kurkistaa,

    • Anonyymi

      Apatia on kyllä enemmän kuin laiskuus ja vetämättömyys.

      Jos jaksaa ja on aktiivinen sosiaalisilla alustoilla, ei ihan heti tule mieleen, että henkilö on apaattinen.

      Kokeneena masentuneen, appaatisen henkilön tuintevana, voi rehellisesti sanoa, että
      apaattinen henkilö jopa välttelee kommunikointia ihmisten kanssa, ei avaudu vieraille, eikä edes katso silmiin!
      Masennus ja apatialiittyvät toisiinsa, mutta kuinka ne mitoitetaan, siitä ei kai kukaan ole varma.
      Apaattinen ja masentunut. Ensimmäinen diagnoosi, ja kyseessä ihan nuori henkilö.

      Istuu yksin huoneessa, ei tule muiden kanssa syömään, jos on sillä tuulella, ei seuraa päivittäisiä tapahtumia kuten normaalisti seuraisi, mutta on järkevä ja tietää asioista, tyhmyyttä se ei ole, vaan sairaus. Luokkansa parhaita, kun sai suorittaa tehtävät omaan tahtiinsa, aina eri huvittanut, ei jaksanut ei halunnut.

      Nykyhetki. Seurustelee ihmisten kanssa, mutta on edelleenkin hieman varautunut.
      Toivottavasti piristyy ! Pian kolmekymppinen, ihana ihminen, arkuudestaan huolimatta.

      • Anonyymi

        On tosi sururullista jos nuorena joutuu kokemaan apattiaa siis on alavireinen henkilö,
        toisaaltaan se voi kuulua kaikkien ihmisten murrosikäkauteen, luulisin, mutta murrosikä menee ohi, ja ihminen aikuistuu ja tulee itsevarmaksi oman elämänsä herraksi,
        jos näin ei käy, niin luulempa että vuori apitasta kärsivä henkilö ei ole saanu lapsuudessaan riittävästi tukea huomiota osakseen,

        nyt vanhuksena kun olen muistellu omaa lapsuuttanu, se oli sota aikaa äiti yksin huolehti viidestä lapsesta maalla lehmien ja peltoviljelmien kanssa tietenki nuoria poikia joita sanotti renki pojiksi olivat raskaimmissa toissä apuna

        mutta
        itse muistan kuin elämässäni olisi musta aukko kun olin pieni noin 3- 5 vuotias,
        ja myöhemmin kun olin ala-asteella koulussa en omasta mielestäni saanu äidiltäni tukea koulunkäyntiin, en muutenkaan saanu huomiota tarpeisiin,
        joten vaikka kuinka muistelen minulla on MUSTA AUKKO MUISTISSA pienenä olessani , kai äidillä oli liikaa töitä tai jotain,
        muistan sitten isäni hän piti meistä huolta kantoi selässään kotiin
        me lapset olimme päivittäin hänen " kiusana " hänen työpaikalaan
        hän teki maanviljelyn lisäksi töitä myllyllä jossa tehtin jahuoja ja metsän puista rakennustarvikkeita lautoja ja hirsiä ,
        isä jäi huolenpitäjänä enemmän muistikuviin kuin äiti, sitä olen itseksen ihmetelly läpi elämän, rakastin koko sydämmestäni myös äitiä kuten isääni,
        he olivat maailman fiksuimmat rakkaimmat älykkäimmät ihmiset mitä ikinä elämässäni olen muita ihmisiä nähny ja kokenu, he olivat ja on edeleen ylitse muiden elämäni rakkaimmat ihmiset,
        mutta
        jokin musta aukko on äitini kohdalla muistikuvissa,
        siksi oletan että murrosikä oli minullekki vaikeaa aikaa ymmärtää kasvaa aikuisuuteen ,
        ja ikäni olen olettanu että murrosikä on kaikille ihmisille elämän vaikeinta aikaa, vanhuuden lisäksi, ne kaksi aikakautta ihmisen elämässä
        oletettavasti on ihmisen vaikeinata aikaa elämässä,
        johtuu siitä kun itse näin koen oman elämäni,

        tätä apaattisuutta en ole kokenu elämässäni koskaan muulloin kuin nyt vasta vanhuksena
        olettaisin syystä että kaikki kaverit ja rakkaat ihmiset ovat ympäriltäni kuolleet
        on liian vähän ympärilläni kanssa ihmisiä ja kontaktia kanssaihmisiin,

        luojan kiitos on muutama jälkeläinen kuitenki
        siis jokin side vielä tähän vanhanki ihmisen elämään
        heillä vaan on oma elämä elettävänään ja siihen heillä on myös oikeus ,

        tässäpä oli yksin jääneen vanhuksen pieni suppea muistelma meneisyydestään,
        sodan aikaisesta lapsen elämästään,


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?

      Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko
      Ikävä
      126
      2072
    2. Jos nainen harrastaa seksiä

      Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi
      Ikävä
      238
      1815
    3. Kerran oltiin mekin kahdestaan

      Saanko sanoa, että minua kyllä vähän huvitti jälkeenpäin? Olit kuin vapiseva jänis ketun vieressä valmis loikkimaan paik
      Ikävä
      27
      1720
    4. Ozzy Osbourne on kuollut

      Kevyet mullat ja R.I.P. Ei soi enää Paranoid.
      Maailman menoa
      222
      1711
    5. Naiset, naiset

      Älkää antako painonne nousta. Naisella ylipaino ei ole hyvä.💝
      Ikävä
      214
      1476
    6. Pihlaja-puulle

      Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos
      Ikävä
      15
      1249
    7. Oikeasti, voitais mennä kahville

      ja jutella niin kuin normi-ihmiset. Kyllä toivon sitä. En pelkää kohdata enkä istua sun kanssa samassa pöydässä. Miten o
      Ikävä
      84
      1228
    8. Yritin keväällä unohtaa sinut nainen

      mutta siinä kävi niin, että ikävä tuli korkoineen takaisin. Niin että mikä taikavoima sinulla on minuun, sitä joutuu mie
      Ikävä
      42
      1140
    9. No mitä nyt

      Ollaanko vaiko eikö olla? Miehelle.
      Ikävä
      78
      1012
    10. Leton rannan kakat - hys hys hiljaa!

      Hienolle rannalle on jostain ilmeisen selvästi tullut ulostusjätteitä. Mistään tutkimuksista ei ole vielä tietoa ja kuka
      Kalajoki
      74
      1009
    Aihe