Uskovaisten ruokavaliot

Monilla uskonnoilla on omia tapojaan sallittujen ja kiellettyjen ruokien suhteen. On liiallinen yksinkertaistus kuvitella, että uskonnollisen ryhmän jäsenyydellä ja ruokavaliolla on aina suora yhteys. Ruokavieras voi olla kasvissyöjä myös ilman uskonnollista syytä. Päälinjoja kasvissyönnissä on kaksi: vegaanit eivät käytä eläinperäisiä tuotteita, vegetaristit eivät syö lihaa mutta käyttävät esimerkiksi maitoa . Tietenkin myös allergia tai muu terveydellinen syy voi rajoittaa ruokavaliota.

Turvallisin tarjoiluvaihtoehto on vegaaniruoka jossa ei ole eläinkunnan tuotteita. Sianliha on eräs yleisimmistä ruoka-aineista, joita vältetään uskonnollisista syistä. Jotkut uskonsuunnat välttävät vain selvää sianlihaa, toiset ovat tarkempia eivätkä syö mitään lisäainettakaan, joka voi olla siasta valmistettua. Tyypillisin lisäaine on sian nahasta tehtävä gelatiini. Lista sikaa mahdollisesti sisältävistä lisäaineista löytyy esimerkiksi Islamoppaan lisäaineet -sivulta.

Jotkin uskonnolliset ruokavaliot sisältävät rajoituksia ruoka-aineiden yhdistämiselle. Tunnetuin näistä on juutalaisten kosher-säännökset, joiden mukaan mm. maito- ja lihatuotteita ei yhdistetä samaan ateriaan.

Noudatettavan ruokavalion lisäksi joillakin uskonnoilla on paasto- tai vastaavia aikoja jolloin ruokavalioon tulee lisämuutoksia. Suomessa tutuimmat ovat ortodoksien paasto ennen pääsiäistä ja muslimien ramadan tiettyyn aikaan islamilaista kalenteria. Ortodoksien paasto rajoittaa mitä syödä (esimerkiksi ei punaista lihaa), muslimien paasto milloin syödä (ei päivisin).

Mormonit
Mormonit eivät juo kahvia eivätkä teetä. Tämä pohjautuu Kirkon Oppi ja liitot -kokoelman lukuun 89, jota kutsutaan nimellä "Viisauden sana". Mormonikirkon sivulla Viisauden sana on asiasta tarkempaa tietoa.
(Mormonit eivät käytä myöskään alkoholia ja tupakkaa. Koska näitä ei voi olettaa kenenkään käyttävän muutenkaan, ei tämä sivu kerro tarkemmin eri uskontojen suhtautumisesta niihin.)

Adventistit
Adventistit suosivat kasvisruokavaliota. He voivat silti syödä Mooseksen lain mukaisia "puhtaita" eläimiä kuten nautaa, lammasta sekä kaloja (mutta ei äyriäisiä). Adventistit eivät syö sianlihaa, juo kahvia tai käytä alkoholia.
Varminta on myös välttää esimerkiksi viinipohjaisia kastikkeita ja valmisruokia joissa on siasta valmistettuja lisäaineita, koska osa adventisteista välttää näitäkin.

Baptistit
Baptisteilla ei ole virallista kantaa ruokavaliosta. Monet baptistit eivät silti käytä alkoholia ja jotkut välttävät verituotteiden syömistä.

Kveekarit
Kveekareilla ei ole virallista kantaa ruokavaliosta. Keskimääräistä useammin kveekarit ovat kasvissyöjiä.

Ortodoksit
Ortodokseilla pidempiä paastoaikoja on vuosittain neljä. Yksityiskohdat löytyvät esimerkiksi Ortodoksi.net-sivuston paastosäännöt-sivulta.
Paaston aikana ortodoksit välttävät esimerkiksi punaisen lihan syömistä. Jotkut ortodoksisen kirkon jäsenet eivät paastoa lainkaan, eikä lihan välttäminen tarkoita, että kakku jäisi syömättä siinä lisäaineen olevan eläinperäisen hyytelöimisaineen takia. Kyse ei ole samalla tapaa tiukasta määräyksestä kuin esimerkiksi muslimien ramadan.

Katoliset
Katolisilla on kaksi varsinaista paastopäivää: tuhkakeskiviikko ja pitkäperjantai. Näiden ajankohta riippuu pääsiäisestä; tuhkakeskiviikko on laskiaissunnuntain jälkeinen keskiviikko eli 40 arkipäivää ennen pääsiäistä, pitkäperjantai on juuri pääsiäispäivää edeltävä perjantai. (Pääsiäinen puolestaan on - läntisen kristikunnan tradition mukaan - kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.)
Lisäksi katolisilla on perjantaina katumusvelvollisuus, jonka voi toteuttaa esimerkiksi liharuuasta pidättäytymällä.
Paastotavat vaihtelevat hieman eri puolilla maailmaa. Suomessa pätee Helsingin piispan paastokäsky:
Uskovia velvoittaa tuhkakeskiviikkona, pitkänäperjantaina ja vuoden jokaisena perjantaina (jollei silloin ole juhlapyhä) abstinenssi eli liharuoasta pidättäytyminen. Siihen velvoitetaan kaikkia 14 vuotta täyttäneitä.
Muulloin kuin tuhkakeskiviikkona ja pitkänäperjantaina abstinenssin voi korvata myös
pidättäytymällä jostain muusta ruokalajista tai juomasta,
Perusteluna perjantaipaastolle on Markuksen evankeliumi 2:20 ("Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen on poissa, ja silloin, sinä päivänä he paastoavat.", käännös KR 1992)

Muslimit
Muslimit eivät syö sianlihaa eikä veriruokia, eivätkä käytä alkoholia. Syötävien lihojen tulee olla uskonnollisten sääntöjen mukaan oikein teurastetusta eläimestä; mikä on oikeaoppista, vaihtelee hieman ryhmästä toiseen.
Sipulia ja valkosipulia varsinkin raakana islam kehottaa välttämään ennen kokoontumista moskeijaan, jotta hengityksen haju ei häiritsisi muita.
Islamopas-sivusto selittää ruokasääntöjä huomattavan yksityiskohtaisesti.