"Ilmastodenialismi on ollut tietoinen ja erittäin menestyksekäs hanke 1990-luvun alusta lähtien. Massiivisesti rahoitettu epäily, disinformaatio ja lobbaaminen ovat viivyttäneet päästövähennyksiä ja fossiilisista polttoaineista irtautumista. Ilman fossiilibisneksen masinoimaa vastaliikettä maailma olisi nyt toisin.
Suoranainen denialismi on kuitenkin vähentynyt.
Ilmastotieteilijä Michael Mann puhuu ”pehmeästä denialismista”, jotkut toiset tutkijat käyttävät termiä ilmastoestäminen (climate obstruction). Ilmastoestämistä voi olla sellainen julkinen ilmastopuhe, jonka seurauksena päästövähennyksiä tai muita ilmastotoimia suitsitaan, kyseenalaistetaan tai viivytetään. Lämpenemistä ja tiedettä ei kielletä, mutta lopputulos on sama.
Ajanpeluu kietoutuu usein poliittiseen realismiin, joka hyväksyy vallitsevat tosiasiat ja toimii niiden mukaan. Ilmastotoimet tapaavat väistää tärkeämmäksi koettujen asioiden alta. Suomen ilmastopolitiikkaakin kutsutaan usein ”kunnianhimoiseksi”, mikä kuulostaa siltä, että vähemmänkin voitaisiin tehdä."
"Denialismikaan ei ole kuollut. Sitä näkee yliedustettuna verkkolehtien kommenttipalstoilla ja keskustelufoorumeilla.
Tavallaan on kovin inhimillistä sulkea silmät suurilta ja ikäviltä asioilta. Yhä paremmasta ilmastouutisoinnista huolimatta arki kulkee kuten ennenkin: töissä käydään ja lomille lennetään. Osallisuus hiipivään katastrofiin unohtuu, minultakin.
Kyse ei ole vain laumasieluisuudesta, vaan yhteiskuntien yhtenäisyys rakentuu sosiaalisten normien päälle. Se miten toiset toimivat vaikuttaa siihen, mikä on hyväksyttävää. Ilmastokriisi haastaa tämän ja avaa tien sekä ekologisemman elämän tavoittelulle että sen vastareaktiolle.
Tutkimuksista tiedämme, että ilmastonmuutoksen tai sen uhan kieltävät miehet pikemmin kuin naiset, vanhemmat herkemmin kuin nuoremmat, valkoiset kernaammin kuin rodullistetut. Sosiologi Olli Herrasen mukaan kulttuurisesti etuoikeutetuilla on paljon menetettävää.
Voi ajatella, että keski-ikäinen toimeentuleva valkoinen mies kokee ilmastopolitiikan herkemmin uhaksi itselleen, koska hänelle vapaus on vapautta rajoituksista ja normeista. Moninkertaisesti marginalisoitu ihminen ei koe kasvispainotteisia ravintosuosituksia uhaksi omalle identiteetilleen, koska hän ei muutenkaan sovi normeihin.
Psykologisesti denialismin kanssa korreloivat tietyt piirteet, kuten muutosvastaisuus, autoritaarisuus tai usko sosiaalisiin hierarkioihin. Denialismille on siis tarjonnan lisäksi myös kysyntää. Sen voi politisoida. Konservatiiville vallitseva järjestelmä on varjelemisen arvoinen, ja konservatiivisen maailmankatsomuksen onkin havaittu yhdistyvän denialismiin vahvasti, etenkin Yhdysvalloissa. Toisaalta ilmastonmuutos uhkaa kaikkia teollistumisen aikana syntyneitä identiteettejä ja intressejä."
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/suomen-ilmastopolitiikkaa-kutsutaan-kunnianhimoiseksi-kuulostaa-silta-etta-vahemmankin-voitaisiin-tehda/?shared=1324238-622ebe24-999&fbclid=IwY2xjawJy1NVleHRuA2FlbQIxMQABHrlbSZM_SsCCxaahim2syj4zPfBYAKF6voU7N1uCwWW_D_xiAGKl8W7ddrks_aem_Nvoli2dIBY-vGJ6C1jSJ7A
Suoranainen denialismi on kuitenkin vähentynyt.
Ilmastotieteilijä Michael Mann puhuu ”pehmeästä denialismista”, jotkut toiset tutkijat käyttävät termiä ilmastoestäminen (climate obstruction). Ilmastoestämistä voi olla sellainen julkinen ilmastopuhe, jonka seurauksena päästövähennyksiä tai muita ilmastotoimia suitsitaan, kyseenalaistetaan tai viivytetään. Lämpenemistä ja tiedettä ei kielletä, mutta lopputulos on sama.
Ajanpeluu kietoutuu usein poliittiseen realismiin, joka hyväksyy vallitsevat tosiasiat ja toimii niiden mukaan. Ilmastotoimet tapaavat väistää tärkeämmäksi koettujen asioiden alta. Suomen ilmastopolitiikkaakin kutsutaan usein ”kunnianhimoiseksi”, mikä kuulostaa siltä, että vähemmänkin voitaisiin tehdä."
"Denialismikaan ei ole kuollut. Sitä näkee yliedustettuna verkkolehtien kommenttipalstoilla ja keskustelufoorumeilla.
Tavallaan on kovin inhimillistä sulkea silmät suurilta ja ikäviltä asioilta. Yhä paremmasta ilmastouutisoinnista huolimatta arki kulkee kuten ennenkin: töissä käydään ja lomille lennetään. Osallisuus hiipivään katastrofiin unohtuu, minultakin.
Kyse ei ole vain laumasieluisuudesta, vaan yhteiskuntien yhtenäisyys rakentuu sosiaalisten normien päälle. Se miten toiset toimivat vaikuttaa siihen, mikä on hyväksyttävää. Ilmastokriisi haastaa tämän ja avaa tien sekä ekologisemman elämän tavoittelulle että sen vastareaktiolle.
Tutkimuksista tiedämme, että ilmastonmuutoksen tai sen uhan kieltävät miehet pikemmin kuin naiset, vanhemmat herkemmin kuin nuoremmat, valkoiset kernaammin kuin rodullistetut. Sosiologi Olli Herrasen mukaan kulttuurisesti etuoikeutetuilla on paljon menetettävää.
Voi ajatella, että keski-ikäinen toimeentuleva valkoinen mies kokee ilmastopolitiikan herkemmin uhaksi itselleen, koska hänelle vapaus on vapautta rajoituksista ja normeista. Moninkertaisesti marginalisoitu ihminen ei koe kasvispainotteisia ravintosuosituksia uhaksi omalle identiteetilleen, koska hän ei muutenkaan sovi normeihin.
Psykologisesti denialismin kanssa korreloivat tietyt piirteet, kuten muutosvastaisuus, autoritaarisuus tai usko sosiaalisiin hierarkioihin. Denialismille on siis tarjonnan lisäksi myös kysyntää. Sen voi politisoida. Konservatiiville vallitseva järjestelmä on varjelemisen arvoinen, ja konservatiivisen maailmankatsomuksen onkin havaittu yhdistyvän denialismiin vahvasti, etenkin Yhdysvalloissa. Toisaalta ilmastonmuutos uhkaa kaikkia teollistumisen aikana syntyneitä identiteettejä ja intressejä."
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/suomen-ilmastopolitiikkaa-kutsutaan-kunnianhimoiseksi-kuulostaa-silta-etta-vahemmankin-voitaisiin-tehda/?shared=1324238-622ebe24-999&fbclid=IwY2xjawJy1NVleHRuA2FlbQIxMQABHrlbSZM_SsCCxaahim2syj4zPfBYAKF6voU7N1uCwWW_D_xiAGKl8W7ddrks_aem_Nvoli2dIBY-vGJ6C1jSJ7A
Vastaukset 5
Vanhimmat
Osta itsellesi metsää ja suojele sitä. Älä tule muiden metsää suojelemaan.
Ilmastonmuutos on vihreiden satua
Tarkoitus on saada ihmiset ostamaan paskoja sähköautoja
Näin se tosiaan on. Koulutetut talousliberaalit eivät halua samaistua kouluttamattomiin ilmastodenialisteihin, mutta tavoite on ihan sama: Pyrkimys antaa fossiilisille polttoaineille mahdollisimman pitkä jatkoaika, mieluummin niin pitkä että kaikki fossiiliset energiavarat ehditään hyödyntämään taloudellisesti.
Ilmastopuuhastellaan länsimaissa ja samalla tuotanto valuu kiinaan ja intiaan sekä maihin, jotka vähät välittää. Ilmastouskonto on helppoa, luvataan pelastusta rahaa vastaan.