Tyttäreni matkustaa paljon uskovien jutuissa eri maissa. Nytkin on viikon matkalla. Kotona isän kanssa tytär. Isä ja tytär pärjää. Isä ei halua äidin ottavan tyttöä mukaan koska tämä on vielä pieni lapsi. Perhe käy joskus yhdessä matkoilla. Vanhemmat on työssä.
Minua ärsyttää tyttäreni uskontomatkailu. Hän ei saisi jättää tyttöä. Jolla on omat haasteet. Vihaksi pistää. Hoidan tyttöä tänään. Sekaannunko asiaan. Matkat loppu. Vai tuleeko sotkua. Äiti palaa viikon matkalta huomenna toivottavasti. Uskontomatkailijoiden ei tarvitse raskautua.
Mummo
Minua ärsyttää tyttäreni uskontomatkailu. Hän ei saisi jättää tyttöä. Jolla on omat haasteet. Vihaksi pistää. Hoidan tyttöä tänään. Sekaannunko asiaan. Matkat loppu. Vai tuleeko sotkua. Äiti palaa viikon matkalta huomenna toivottavasti. Uskontomatkailijoiden ei tarvitse raskautua.
Mummo
Vastaukset 45
Vanhimmat
Jos Isä ja tyttöä pärjää. Jos ne tykkää olla ilman äitiä välillä.
Uskonto sotkee perhedynamiikkaa.
Kysyt sekaannutko asiaan? Taitaa olla aika mahdoton idea, jos aikoo säilyttää välit kunnossa? Mutta olen samaa mieltä, että lapsen pitäisi olla se tärkein asia.
Sekaantumatta voit kokeilla käänteistä menetelmää perhetilanteeseen sopien, jota metelmää kutsutaan 'paholaisen asianajajana' toimimiseksi, kuten kehua tyttären itsenäisyyttä olla välittämättä lapsestaan, mutta tuo menetelmä edellyttää taidokasta sanojen käyttöä.
Ideana on se, että millään tavalla syyttämättä, saatkin hänen puolustamaan tilannetta, jolloin hän joutuukin miettimään sitä toiselta näkökannalta, mutta välit eivät tulehdu.
Tiedoksi vanhemmille - tämä menetelmä toimii äärimmäisen hyvin myös murrosikäisiin, joiden kanssa ei missään nimessä kannattaa alkaa sotakirvestä hiomaan kilpaa. Takuuvarmasti jää toiseksi.
Esimerkkinä, jos nuori liian aikaisin haluaa lähteä jonnekin, mihin ei hyväksyntää halua antaa, mutta kun "siellä on niin kivaa" nuoren mielestä, niin äiti tietysti innostuu "kivasta" myös ja päättää lähteä mukaan, jolloin lähtöhalut hyytyvät aika nopeasti. En tiedä toimimisiko aloittajan tapauksessa, mutta ehkä kannattaisi kokeilla?!
Jos matkustaa Israeliin niin silloin kannattaa panna välit poikki siihen paikkaan.
Siitä matkailusta ei seuraa mitään hyvää ja saa vain huonoja vaikutteita tänä aikana.
Hienoa olisi jos ne matkat aina välillä suutautuisivat tosiaan sinne Israeliin.
Minunkin tyttärelläni on ongelmia elämässään, mutta en ole ajatellut alkaa välejämme katkoa. En sotkeennu päätöksentekoonsa mutta auttelen sen verran kun osaan.
"Kotona isän kanssa tytär. Isä ja tytär pärjää. "
Jos kerran noin on, ei kai mitään ongelmaa ole?
Oma kokemus. Kun lapset olivat pieniä, matkustin yksin kerran vuodessa parin viikon. Milloin seurakunnan, milloin matkatoimiston ohjastamana.
Isä ei halunnut matkustaa koska oli matkatyössä, mutta järjesti kotonaoloa ja jäi lasten kanssa kotiin.
Perheelle ei ollut mitään vaikutusta sillä, matkustinko uskonto-, patikointi-, nähtävyys- vai lököttelylomalle. Saman tyyppiset tuliaiset joka reissusta. Ei mikään ongelma kenellekään. Lapista on tullut ammattiin opiskelleita, työssäkäyviä, hyvin asiansa ja perheensä hoitavia puolisoita. Kuuluvat kirkkoon ja noudattavat normaalitasolla luterilaisia perinteitä.
Minulla on lapsenlapsia neljä, olen tarvittaessa mukana. Jos huomaan sanomista, liikaa puhelinta, huonosti syömistä, outoja puheita tms. kerron luottamuksellisesti lapselleni, ottaa sitten asian hoitaakseen tai ei. Muuten en puutu.
Mikä ongelma tässä sinulla? Mikset sinäkin keskustelisi asiaasi oman lapsesi kanssa näistä reissuista, mikä sinua siinä häiritsee? Siunausta ja kivoja hetkiä lastenlasten kanssakulkijana tässä elämänpolulla.
Mitä merkitystä on luterilaisten perinteiden noudattamisella?
Et kai kuvittele että luterilainen perinne odottaa taivaan portilla !
Mieti asiaa.
Just sitä en mieti. Ovat lasteni asioita. Selvitelkööt ammatti-ihmisen tai/ja Jumalan kanssa.
Itse olen uskossa, esimerkkinä. En tuputa mitään enkä kenellekään.
"Mikä ongelma tässä sinulla? Mikset sinäkin keskustelisi asiaasi oman lapsesi kanssa näistä reissuista, mikä sinua siinä häiritsee? "
Taisi olla sellainen trollaus aloitus, kun ei osallistu muuten koko keskusteluun.
>> Isä ei halua äidin ottavan tyttöä mukaan koska tämä on vielä pieni lapsi. <<
Isä ei halua. Ja sitten kumminkin soimaat "uskontomatkailevaa" tytärtäsi.
Uskovienko pitäisi oma ärsyyntymisesi ratkaista? Vai täällä käyviltä ateisteiltako haluat vastauksia?
Asioitahan pohditaan kuin vauvafoorumilla miten elämässä missäkin tilanteessa pitäisi toimia.
Mikä ei sinällään paha kun silloin täytyy osata kirjoittaa muitakin kuin herjoja toinen toisistaan, kun kysytään neuvoa ja niitä annetaan.
Niinhän sen pitäisi olla, mutta luse sotkee asiat.
Kyllä mummolla pitäisi olla suurempi huoli siitä, jos tytär pyörii narkomaanien tai alkoholistien parissa.
Hänen pitäisi olla YLPEÄ tytöstä, jolla on raittiit ja terveet menemiset, vaikka ei hyväksyisikään tytön uskontomatkailua.
mitähän nämä "matkat" sisältää 🤣🤣🤣
Koska tytär on uskovainen, niin todennäköisesti evankeliumin levittämistä.
Veikkaan muuta levittämistä. Reissussa se hoituu helpommin.
Ei kannata puuttua, jos ei ole haittaa lapsen lapsellesi tuosta matkustelusta. Jos tyttäresi on lahkolainen ja käännyttäjä traumatisoiva, liittoutuisin vävysi kanssa selvittämään asiaa lapsen lapsen hyvin voinnin kannalta. nim. Toinen mummo.
Mummon kannattaa itse tehdä parannus ja alkaa rukoilemaan lastensa ja lastenlastensa puolesta.
meidän kaikkien olisi hyvä tehdä niin
Ehkä tuossa tapauksessa voisi puuttua, mutta muuten ei kannata.
Kuvitteleekohan mummonmuori olevansa jonkinlainen kaikkitietävä yleinen sensori, kun hän puuttuu jokaiseen palstaan?
Tuollaista sanotaan narssismiksi.
:D Tai aktiiviseksi ja kiinnostuneeksi eri asioista.
Jos on kiinnostunut aidosti, niin tiedon pitäisi muuttaa asennetta, mutta sinun kohdalla ei näin käy.
Mitä asennetta?
Mummo on tosiaan paatunut eksyttäjä.
No vaikka tuota intersektuaalista feminististä ,sekä vihervasemmistolaista asennetta.
Älä äiti ole huolissasi. Palaan sunnuntaina.
Uskonnollisuus on usein jo lapsuudessa saatu krooninen trauma. Harvempi niihin enää aikuisena sekoaa. Hyvä että edes lasta suojellaan.
Kuitenkin vaikuttaa siltä, että noiden ateistien trauma on pahempi. Onneksi monet parantuvat siitä.
Millä tapaa ateistien traumat ilmenee?
Onko samanlaista toimintaa kun testeillä:
- uskonsotia
- itsemurhapommituksia
- karttamista
- kielilläpuhumista
- lentokneella pilvenpiirtäjään lentellyä
- ynnä muita kivoja teistiharrastuksia
No, noi on tätä päivää, vielä eilen harrastettiin naulaamisia risteihin - tuo kirkon Pyhä kielikuva - giljotiineja, noitarovioita, uskonsotia, ristiretkiä, häpeäpaaluja ja jalkapuita.
Ateistien traumat ilmenevät näill pelotteluilla, jos ei uskonut kirkkoa kohtasi jonkun noista uskontotavoista - se tiedostamaton kirkkopelko on jo meidän kaikkien geeneissä asti.
Ei ainakaan Jeesus käske perhettä hylkäämään tai erottamaan evankeliumin viemisen tähden. Perhe on Jumalalle tärkeä. Raamattu sanoo, että apostolitkin pitivät vaimojaan mukanaan.
Aloituksen mukaan lapsen isä ole suostunut lasta antamaan äidin mukaan, eikä puoliso ilmeisesti itsekään ole halukas lähtemään vaimonsa mukaan. Ainakin äiti (tytär) siis haluaisi sen oman perheensä mukaan.
Toisaalta, Raamatun mukaan mies on perheen hengellinen johtaja, joten isää ehkä kuuluisi nyt sitten uskoa asiassa.
Eri asia sitten, onko sekään Jumalan tahto, ettei isä suostu evankeliointimatkoille. Koska Raamattu kehottaa evankeliumia viemään kaikkeen maailmaan.
"Ei ainakaan Jeesus käske perhettä hylkäämään tai erottamaan evankeliumin viemisen tähden. "
Jos luet vähän tarkemmin, niin juuri noin Hän kehottaa, eli kaikki muu tulee hylätä.
Anna Mummo tyttäresi sekoilla.
Isä saa lapsen, toivottavasti sinulla on hyvät välit vävyyn tai ex sellaiseen?
Minkä taakseen jättää, sen eestään löytää
Moni haluaa matkustaa ja pitää hauskaa - eikä lapsen saaminen muuta tätä.
Isovanhempana tehtäväsi ei ole puuttua asiaan, vaan tukea perhettä siten kuin haluat ja katsot sopivaksi. Neuvojen antaminen on kaksiteräinen miekka - yleensä aikuiset tietävät, mitä tekevät ja kehottaminen johonkin lähinnä suututtaa. Harkitsisin, että otat tyttäresi matkailuun taktisesti positiivisen asenteen ja puhut mieluummin, miten paljon lastenlapsellasi oli äitiä ikävä yms...
Sanot, että lapsenlapsellasi on "omat haasteet". Tietääkö tyttäresi näistä? Isovanhempana olo ei ole helppo - neuvomalla liikaa saatat tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä. Pitäisi osata jotenkin tuoda viisautta varovasti ja siten, ettei sitä koeta neuvojen tuputtamisena tai tule käsitystä, että mielestäsi tyttäresi tekee jotain väärin. Vääränlainen fiba tulee helposti ja se yleensä vain rikkoo välejä isovanhempiin.
Nimimerkki: Äitini tiesi mitä virheitä teemme lastenhoidossa ja hän sanoi omat käsityksensä suoraan - hän ei tiennut kaikkea ja tämä neuvominen ja arvostelu särki välimme vuodeksi ja pariksi.
"Harmittaa uskovainen tyttäreni...."
Olisitko sitten tyytyväinen, jos tuo tytär kiertäisi festareilta toisille, oppisi käyttämään huumeita. Alkoholin käyttöhän kuuluu asian noilla festareilla.
Eikös juuri tuosta ollut kyse? Tytär ramppaa jossain ulkomaisilla festareilla ja vaikka teema on uskonnollinen, niin kyllähän noissa saatavat huumeet ja vapaa-seksi rehottaa ihan samalla tavalla kuin ei-uskonnollisissa.
"Suviseurojen konkari tunnustaa nauttineensa alkoholia ja harrastaneensa seksiä seurojen aikana"
https://www.is.fi/perhe/art-2000001210135.html
Tytär toteuttaa Raamatun ohjetta jonka mukaan oma lapsi tulee olla toisella sijalla Jeesukseen nähden. Jos tyttären arvojärjestys olisi toinen, niin tytärhän joutuisi helvettiin.
Aika itsekäs saa olla, jos ei ole valmis menemään Helvettiin oman lapsen hyvinvoinnin tähden.
Eli kannattaa miettiä kumpi on tärkempää: Oma ilo jälkielämässä - vai oman lapsen hyvinvointi.
Tämä aloitus taisi kuulua enemmän siihen trollaukseen, missä ei ehkä ole mitään totuuden perää.