Onko nykyisin mahdollista päästä palkatta muutamaksi kuukaudeksi töihin firmaan jos ei ole kyse opiskelusta?
Olen ammattiin jo aikaa sitten valmistunut, mutta töihin en ole kuitenkaan päässyt. Haluaisin päästä ammattiin jonka opiskelin.
Tarkoitus olisi siis sellainen harjoittelu jossa saan työttömyyskorvauksen työpäiviltä.
En ole vajaakuntoinen enkä pitkäaikaistyötön.
Palkaton työharjoittelu?
Anonyymi-ap
26
426
Vastaukset
- Anonyymi
Ei pidä mennä palkattomaan työhön, sillä siinä tulee vaan hyväksikäytetyksi.
- Anonyymi
Aloittaja kyseli harjoittelupaikkaa minne voisi mennä!
- Anonyymi
Miksi haluat mennä palkattomaan työhön? On suuri työvoimapula. Kuka tahansa saa palkkatöitä mistä tahansa.
- Anonyymi
Miksi sitten et kerro mistä niitä saa?
- Anonyymi
Tämä sivusto on väärä paikka kysellä työtä!
Laittele avoimia työhakemuksia eri firmoihin ja kerro mitä työtä voisit tehdä ja mikä olisi se harjoittelun idea, ei sen kummempaa työ hakeminen ole.- Anonyymi
Mutta jos hakee harjoittelupaikkaa, niin silloin pitää olla työkkäri siinä mukana. Siis jos oppilaitos ei ole siinä mukana.
- Anonyymi
Ei se harjoiittelu mitään auta. Antavat kaikkia turhanpäiväisiä töitä josta ei opi mitään eikä työkokeilukaan auta mitään. Eivät palkkaa sen kokeilun jälkeen!
- Anonyymi
Jos lähtee sille linjalle että tekee " töitä" palkatta, niin koskaan ei pääse palkkatyöhön. Näin se menee.
- Anonyymi
Älä viitsi jeesustella.
Nyky-yhteiskunnassa taivastellaan sitä että vaaditaan kokemusta kun haetaan töitä mutta ei olla valmiita hankkimaan sitä kokemusta nuorena jolloin talous on turvattu vanhempien toimesta.
Nuorena pitääkin tehdä töitä ilmaiseksi sillä kukaan ei maksa työstä mitä ei osaa.
Sitten kun vamistuu ammattiin niin huomaa hyvin ne jotka ovat tehneet ilamiseksi töitä ja he työllistyvät heti.
Ne jotka vaativat palkan ilman työkokemusta jäävät käsi ojossa odottamaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Älä viitsi jeesustella.
Nyky-yhteiskunnassa taivastellaan sitä että vaaditaan kokemusta kun haetaan töitä mutta ei olla valmiita hankkimaan sitä kokemusta nuorena jolloin talous on turvattu vanhempien toimesta.
Nuorena pitääkin tehdä töitä ilmaiseksi sillä kukaan ei maksa työstä mitä ei osaa.
Sitten kun vamistuu ammattiin niin huomaa hyvin ne jotka ovat tehneet ilamiseksi töitä ja he työllistyvät heti.
Ne jotka vaativat palkan ilman työkokemusta jäävät käsi ojossa odottamaan.Älä viitsi jeesustella. Nyky- yhteiskunnassa taivastellaan sitä että vaaditaan palkkaa kun haetaan töitä mutta ei olla valmiita ottamaan edes ilmaisia harjoittelijoita töihin vaikka työnantajat potevat kroonista työvoimapulaa. 😭
Sitten kun valmistuu ammattiin eikä työkokemusta kerry koska kukaan ei ota edes ilmaiseksi töihin huomaa hyvin suomalaisten työnantajien mädännäisyyden ja sen kuinka tietoista toimintaa tämä ihmisten syrjäyttäminen työelämästä tosiasiassa on suomalaisessa yhteiskunnassa.
Mitään muuta loogista syytä tälle tarkoitukselliselle syrjäyttämistouhulle ei ole kuin ns. normaalin yhteiskunnan itsetunto- ongelma.
- Anonyymi
Työharjoittelu on lähinnä sitä varten, että kokeilet jotain uutta ammattia. Työmarkkinatorilta löydät kyllä haulla asiaa koskevat asiat ja Googlella netistä.
- Anonyymi
että kokeilet jotain uutta ammattia
Kokeilet pahvien viemistä jätepuristimeen. Hyllytät tavaraa yms. Kaikki hommat osaa muutenkin ilman mitään "harjoittelua"
Yrittäjien keino vaan säästää palkanmaksussa ns. p.hommissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
että kokeilet jotain uutta ammattia
Kokeilet pahvien viemistä jätepuristimeen. Hyllytät tavaraa yms. Kaikki hommat osaa muutenkin ilman mitään "harjoittelua"
Yrittäjien keino vaan säästää palkanmaksussa ns. p.hommissa.Komppaan.
- Anonyymi
Meillä on rakennuksella ollut näitä palkattomia harjoittelijoita. Tehtävät lähinnä roudausta ja siivousta. Sitä hommaa jota vuokraväki yleensä hoitaa.
- Anonyymi
Tiedoksi sille, joka puhuu koulutuksen jälkeisestä harjoittelusta. Nykyään moni koulutus sisältää todella paljon työelämässä tapahtuvaa harjoittelua ja tuleva työpaikka saadaan jo koulutuksen aikana, kuten minulle kävi. Joten sitä kokemusta saattaa olla hyvinkin paljon valmistuessa.
- Anonyymi
En päässyt palkatta töihin ( työkokeilu) koska kyseistä työtä tehdään yksin ja työkokeilija ei saa työskennellä yksin. Kaatuu vakuutusasioihin.
- Anonyymi
Taidat olla hullu, kun haluat työhön ilman palkkaa.
Kyse on siis ammattiin koulutetusta ihmisestä, joka haluaisi palkattoman harjoittelupaikan.
Luonnollisesti ensimmäinen ajatus monella on, että tottakai ilmainen työvoima kelpaa yritykselle kuin yritykselle. Asia ei kuitenkaan ole näin muutaman kuukauden harjoitteluissa. Ammattiin koulutetun työharjoittelu ei voisi olla mitään kahvinkeittoa toimiston sosiaalitiloissa, koska palkattomaan harjoitteluun tarjoutunut ei tietenkään ala tehdä mitään alaansa kuulumatonta työtä ilmaiseksi. Hän tarjoutuu harjoittelemaan nimenomaan sen alan työtä, johon hänet on koulutettu.
Yrityksissä ja muissa yhteisöissä uuden työntekijän perehdyttäminen vie aikaa. Kyse ei ole niinkään siitä, että uudelle työntekijälle pitäisi opettaa alansa perusosaaminen, vaan siitä että uuden tekijän osaaminen saadaan yrityksen hyötykäyttöön tehokkaasti. Se vie aikaa. Parin kuukauden ajanjakso saattaa riittää joissain tapauksissa, mutta yrityksen käytäntöjen omaksuminen ja työtehtävien jakaminen työntekijöiden kesken yms vie monesti pidempään ennen kuin uuden työntekijän työ on tehokasta ja että hän toimii itsenäisesti, eikä tarvitse muiden työntekijöiden aikaa ja vaivaa tehtävistä selviytymiseen. Parin kuukauden työpanoksen vuoksi harvassa yrityksessä moiseen viitsitään ryhtyä. Yrityksessä pitäisi siis olla aito tarve uudelle ammattilaiselle, jota parin kuukauden harjoittelulla aletaan ajaa sisään.
Lyhyt harjoittelu, vaikka palkatonkin, ei oikeastaan tuo yritykselle mitään lisäarvoa, koska uuden työntekijän opettaminen on aina rasite muille työntekijöille ja sitä kautta yritykselle. Syy, miksi yritykset ottavat harjoittelijoita on se, että harjoittelupaikkojen antamisen tuloksena syntyy pitkäkestoista yhteistyötä kouluttavan tahon kanssa ja sitä kautta yritys ja koko alan yritykset saavat kouluttettua työvoimaa tarpeisiinsa.
Ammattilaisesta tulee harjoittelun ja perehdytyksen jälkeen osa yrityksen henkilöstöä, jolloin työntekijä antaa työpanoksensa kenties vuosikymmenien aikana tehokkaasti. Tällä tavalla työntekijä saadaan tuottamaan yritykselle lisäarvoa, eikä sillä että harjoittelijasta saadaan puristettua muutama hikipisara palkkaa maksamatta ja muutama kuormalava kärrättyä käytävän päästä toiseen.
Harjoittelijan ottaminen yritykseen ei siis välttämättä sellaisenaan tuo yritykselle hyötyä, pikemmin se rasittaa sitä. Mutta harjoittelun kautta yritykselle voidaan lopulta saada osaavaa työvoimaa, joka arvoa tuottaa. Tietenkään, jos yrityksen näköpiirissä ei ole toiminnan kasvu eikä edes jatkuminen, ei yrityksellä silloin ole mitään syytä panostaa tulevaisuuden työntekijöihinkään.- Anonyymi
Jos on jo koulutettu johonkin miksi pitää vielä harjoitella?
- Anonyymi
Nyt kun rytmimuna on taas päässyt vauhtiin asiantuntijalausuntojensa kanssa yritysmaailman lainalaisuuksista, anna vielä yksi asiantuntijalausunto yhteen kysymykseen:
Miksi suomalaisyritykset eivät ole onnistuneet saamaan talouskasvua aikaan lähes kahteenkymmeneen vuoteen?
Onko vika työvoiman laadussa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos on jo koulutettu johonkin miksi pitää vielä harjoitella?
Esimerkiksi koulutettu sähköasentaja ei osaa kytkeä vaihtokytkintä tai ristikytkintä, hallussa ei välttämättä ole edes kaapelit, eli ei tiedetä mitä kaapelia käytetään mihinkin.
Koulutettu sähköasentaja sopii useinmiten vain tavaroiden kanteluun ja varastomieheksi ja siivoamaan paikkoja.
Sama juttu taitaa olla rakennusalalla, ei voi lyödä piirustuksia kouraan ja sanoa että käy tekemässä tuo asia.
Muottitöissä esim. seinämuotin teossa vasta valmistunutta "ammattilaista" harvoin voi laittaa muuhun kuin lautapojan hommiin.
Aivan sama muillakin aloilla, ei sitä vastavalmistunutta sairaanhoitajaakaan laiteta heti töihin, ensin opetetaan ja pitkään ennenkuin annetaan vastuuta.
Ammattilaisia ei vain tule koulunpenkiltä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esimerkiksi koulutettu sähköasentaja ei osaa kytkeä vaihtokytkintä tai ristikytkintä, hallussa ei välttämättä ole edes kaapelit, eli ei tiedetä mitä kaapelia käytetään mihinkin.
Koulutettu sähköasentaja sopii useinmiten vain tavaroiden kanteluun ja varastomieheksi ja siivoamaan paikkoja.
Sama juttu taitaa olla rakennusalalla, ei voi lyödä piirustuksia kouraan ja sanoa että käy tekemässä tuo asia.
Muottitöissä esim. seinämuotin teossa vasta valmistunutta "ammattilaista" harvoin voi laittaa muuhun kuin lautapojan hommiin.
Aivan sama muillakin aloilla, ei sitä vastavalmistunutta sairaanhoitajaakaan laiteta heti töihin, ensin opetetaan ja pitkään ennenkuin annetaan vastuuta.
Ammattilaisia ei vain tule koulunpenkiltä.Niinpä, 15 vuotta lautapoikana ensin, siinähän sitä oppii parhaiten miten rakennusta tehdään ;-D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kun rytmimuna on taas päässyt vauhtiin asiantuntijalausuntojensa kanssa yritysmaailman lainalaisuuksista, anna vielä yksi asiantuntijalausunto yhteen kysymykseen:
Miksi suomalaisyritykset eivät ole onnistuneet saamaan talouskasvua aikaan lähes kahteenkymmeneen vuoteen?
Onko vika työvoiman laadussa?Yritysjohdossahan se vika on, duunari tekee mitä käsketään, mutta kun käsketään tehdä mitä sattuu ja sekundaa niin eihän sillä tulosta saada aikaiseksi, vaikka bonuksia onkin saatu johtoportaalle.
Pitäis laittaa yritysjohdot uusiksi jos ei ole tulosta tullut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yritysjohdossahan se vika on, duunari tekee mitä käsketään, mutta kun käsketään tehdä mitä sattuu ja sekundaa niin eihän sillä tulosta saada aikaiseksi, vaikka bonuksia onkin saatu johtoportaalle.
Pitäis laittaa yritysjohdot uusiksi jos ei ole tulosta tullut.Jahas että silleen.
Rakennusfirman johtaja saa työmaan ja valitsee sihen vastaavan mestarin, vastaava mestari valitsee apumestareita.
Apumestarit antavat timpureille , maansiirtofirmoilla, lvi firmoille, sähköasennusfirmoille, yms. tehtävät piirustusten mukaisesti.
Miten se firman johtaja sitten vaikuttaa siihen laatuun?
Suunnittelija suunnittelee ja duunari tekee suunitelman mukaisesti ja mestari valvoo että työ tehdään suunnitelmien mukaan.
Tietenkin jos on tottunut tehdastyöhön ja aivot laitetaan narikkaan sinne siviilitakin viereen ja sitten mennään töihin ja pomo seisoo seläntakana ja kertoo mitä tehdään.
Miettikää miksi niitä robotteja tulee työmaille. Anonyymi kirjoitti:
Jos on jo koulutettu johonkin miksi pitää vielä harjoitella?
Ketjun aloittaja nimenomaan haluaisi päästä työharjoitteluun (työvoimaviranomaisen tuella) pariksi kuukaudeksi, että saisi kokemusta sen alan työstä, johon hänet on joskus koulutettu. Ilman työkokemusta tutkinnoista ei ole juuri hyötyä.
Anonyymi kirjoitti:
Nyt kun rytmimuna on taas päässyt vauhtiin asiantuntijalausuntojensa kanssa yritysmaailman lainalaisuuksista, anna vielä yksi asiantuntijalausunto yhteen kysymykseen:
Miksi suomalaisyritykset eivät ole onnistuneet saamaan talouskasvua aikaan lähes kahteenkymmeneen vuoteen?
Onko vika työvoiman laadussa?Yritysten aikaansaama talouskasvu riippuu niiden tuottamien tuotteiden ja palvelujen kysynnästä. Jos markkinoilla ei ole tuotteelle kysyntää, ei silloin ole tuotteelle tarvettakaan. Jos jollekin palvelulle taikka tuotteelle on tarvetta ja kysyntää, voidaan silloin markkinoille tuoda tuote taikka palvelu kysyntää tyydyttämään. Markkkinat ovat pitkälti avoimet, jolloin kysyntää voi tyydyttää kuka tahansa, joka siihen pystyy.
Markkinoilla siis kilpaillaan ja se kilpailu toteutuu joko tarjoamalla laadultaan selkeästi parempaa taikka hinnaltaan selkeästi edullisempaa tuotetta taikka palvelua kuin muut tarjoavat. Jos hinta- taikka laatueroa ei juuri ole, kilpaillaan silloin markkinoinnilla eli mainostamalla.
Mitä tulee Suomen yritysten tarjoamiin "korkean osaamisen" tuotteisiin, eivät ne idänkaupan romahtamisen jälkeen pärjänneet laadussa saksalaisille, eivätkä länsimaalaisille muutoinkaan, paperiteollisuutta lukuunottamatta. Idänkaupan aikana Suomi pystyi myymään itään sekundaarista laatua primehinnoin, mikä luonnollisesti vääristi koko suomalaisen teollisuuden tuotannon.
Kun vienti ei vetänyt mitenkään laadun perusteella, voitiin kilpailla ainoastaan hinnalla, ja siinä käytettiin vanhaa kunnon devalvaatiokanuunaa. Kun valuuttaa devalvoidaan, sen arvo putoaa muihin valuuttoihin nähden. Suomalaiset markoilla myytävät tuotteet olivat maailmalla jokaisen devalvaation jälkeen edullisia eli yhdellä dollarilla sai ehkä 30 prosenttia enemmän markkoja kuin ennen devalvaatiota. Vastapainona jokainen tuontituote maksoi 30 prosenttia enemmän. Suurempi ongelma tuli kuitenkin siinä, että Suomessa oli merkittävässä määrin alettu antaa yrityksille ns. valuuttalainoja. Devalvaation jälkeen valuuttakurssiriski oli riskillä ruma ja lopulta koko Suomi oli pankkikriisissä ja lamassa.
Toki Suomessa oli/on Nokia, joka pärjäsi aikansa, ja jonka myötä suomessa aloimme mieltää itsemme innovaatioyhteiskunnaksi. Tässä merkityksessä painotettiin korkeaa koulutusta ja "tuettiin innovointia ja innovaatiota", missä ei tietenkään ole mitään väärää. On kuitenkin mahdotonta, että muutoin tuotantokilpailusta syrjässä pysyttelevä valtio pystyisi jatkuvasti kasvattamaan talouttaan keksimällä uutta. Tämä johtuu ihan siitä luonnon lainalaisuudesta, että mullistavat ja kasvua luovat modernit innovaatiot ovat jokseenkin sattumaa. Korkea koulutustaso, innovatiivisuuteen kannustaminen ja kilpailu edesauttavat tietysti edesauttavat niiden syntymistä. Silti lottovoitto ei välttämättä osu kohdalle, vaikka kuinka paljon tutkisit loton teoriaa ja täyttelisit kuponkeja. Toisaalta, jos et lottoa, et voi myöskään voittaa.
Kun siis teknologiateollisuus alkoi tuottaa verovaroja, ja tavoitteeksi asetettiin maisterikoulutus vähintään puolelle kustakin ikäluokasta, unohdettiin joko vahingossa taikka tietoisesti muu teollisuus paperiteollisuutta lukuunottamatta. Globalistuminen tuli muotiin ja suomalaisetkin tuotteet piti voida saada tuottaa jossakin Kravun kääntöpiirillä sijaitsevassa hikipajassa.
Enemmän taikka vähemmän pikaisesti teollisuustuotanto useilla aloilla kuivahti Suomessa jokseenkin kokonaan. Sillä ei ollut väliä, koska tekstiiliteollisuus ja metallipajat olivat entistä aikaa ja kuuluivat nyt jonnekin alikehittyneiden maiden orjaosastolle. Sen sijaan niiden aikaansaamat tuotteet piti voida myydä Suomessa ilman tulleja, joten se tappoi loputkin näiden alojen yritykset.
Mikä se talouskasvun aikaansaamisen ongelma sitten on?
Lähtökohtaisesti talouskasvua tuo kansan kasvaminen, koska jälkeläiset haluavat ostaa vähintään kaiken sen mitä lapsuuden kodissa oli, ja vielä paljon siihen päälle. Ostaminen on mahdollista työtä tekemällä ja juuri niitä tuotteita tuottamalla, joita kaikki haluavat elintasonsa/mukavuutensa kohottamiseen. Ongelman ratkaisua ei auta, että nämä tuotteet tuodaan ulkomailta.
Talouskasvua voitaisiin saada aikaiseksi "innovoimalla", mutta jostain syystä keksijä ei keksi käskemällä.
Kolmanneksi talouskasvun ongelma on kulutusvarojen puute. Suomessa (ja monessa muussakin valtiossa) verotus on jokseenkin mielettömän korkealla tasolla. Enkä tarkoita pelkästään tuloverotusta, mikä sekin on ongelma vaikka sitä vähän kevennettäisiinkin. Verotusta on alkaen alvista, yritysverotukseen sekä valmiste- ja tuotantoveroihin. Hyvin suuri osa kaikesta rahankierrosta on veroja, jotka puolestaan käytetään terveys- ja hyvinvointipalveluihin sekä muihin tukiin.
Toisin sanoen raha ei kierrä yhteiskunnassa niin kuin se vapaasti kiertäisi, mikä on ongelma kasvulle, samoin kuin on muukin byrokraattinen sääntely
Ajattelepa, että laittaisit vaikkapa limukojun kadun varteen, jolla tienaisit hieman taskurahoja itse kasvattamillasi hedelmillä. No, tuskin laitat kun selvität ensin kaikki vaadittavat luvat ja muut säännökset asiaan liittyen. Puhumattakaan limukojun tuoton verotuksesta ja muista maksuista.
Yksinkertaisesti, Suomessa ei ole oikein mitään syytä, miksi talous ylipäätään kasvaisi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sanna Marin teki sen, mihin muut eivät pystyneet - sote kerralla maaliin
Yli 15 vuotta Suomessa vatvottu sote-uudistus meni lopulta läpi Sanna Marinin hallituksen aikana. Edeltävät hallitukset727467Marinin hallitus hyväksyi soten (105-77) vuonna 2021
vastaan äänesti Kok, persut, KD, Liike Nyt. Nyt on sitten käynyt niin kuin on käynyt. Pääkirjoitus: Sanna Marin jätti845684Enää viisi yötä Sannan kirjaan
Ihan täpinöissään tässä odotellaan. Vaikea pysytellä aloillaan, kun koko ajan tekisi mieli jo kirjakauppaan rynnätä, mut393816Sanna-kulttilaiset hehkuttaa edelleen Marinia, vaikka esim. Sote oli susi jo syntyessään
mutta kulttilaiset eivät ole järjen jättiläisiä, ja sanoihin Lasse Lehtinenkin, että Suomessa on pohjoismaiden tyhmimmät163120Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"
Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L1112945SDP:n valtuutettu valehtelee koulutuksensa
SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed käyttää maisterin titteliä suoritettuaan 60 opintopisteen epäviral962785IL - 100 000 potentiaalista sotilasta pakeni Ukrainasta!
"Ukrainasta nuorten miesten joukkopako Liki 100 000 asevelvollisuusikäistä miestä on poistunut Ukrainasta parin viime k422760Anteeksi T
Aamulla olit iloisena huomenta toivottamassa ja minä naama mutrussa sanoi huomenet takaisin. Tajusin vasta yläkerrassa132111En mä tahallani ole näin hankala.
Mulla oli kuusi vuotta sitten vähän samanlainen tilanne ja se päättyi huonosti. Ilmeisesti kuvittelin kaiken silloin ta161836Harmittaako mies, että yhteys katkesi?
Olisitko halunnut, että olisi säilynyt jonkinlainen yhteys vai oliko parempi polttaa sillat takana?2431713