Mannerheim piti jääkäreitä maanpettureina

Tilanteiden ja suhdanteiden mukaan M muutti kantojaan. Ensin "tsaarin kuriirina" ja sitten lahtaripäällikkönä.

Huvittavinta oli saksalaisten hoputtaminen 1918 heidän tulemiseksi Suomeen.

Mannerheim olikin sittemmin kova pyytämään apua Saksalta:

Ensin vuonna 1918 ja sitten 1944 .

Mannerheim oli se, joka kiihkeästi päivittäin pyysi radiosanomilla Saksaa apuun ja hän lisäsi muistelmiinsa tapauksesta kertovaan juttuun tietoisen valheen eli väärän käännöksen, siitä kuinka Suomi vain pyysi aseita eikä sotilaita Saksasta.

Asiasta todellisen kuvan paljastavan kiitossähkeen Ludendorffille hän lähetti 3 päivän kuluttua siitä, kun oli saanut tietää Saksan suostuneen apujoukkojen lähettämiseen Suomeen. Tosin ensinhän niitä tarvittiin Ahneidenmaalle ruotsalaisia anastajia karkottamaan. Sähkeensä (Theslefille) Ludendorffille hän julkaisi muistelmissaan VAIN osittaisena ja vääränä käännöksenä, MUTTA jätti pois sen lauseen, jossa piti välttämättömänä saksalaisten välitöntä ja kiireellistä saapumista, (Verzögerung schicksalschwer = viivyttely kohtalokas) että sota voitaisiin ylipäätään voittaa täällä Suomessa.

"Jota ilman emme nyt voisi lujasti ja voitokkaasti kestää Suomen vapaustaistelussa."

Lähde: Talas kertoo kirjassaan Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat, jutun ja Hjeltin kirjassa, osassa II, on se sähke kokonaisena.

Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos

Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos

Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
Wsoy, 1957, 376 s., 1. painos

Nurmion kirjan sivulla 197 on mielenkiintoinen maininta niille, jotka väittävät Mannerheimin vastustaneen Saksan joukkojen tuloa Suomeen 1918.

M kertoi 15.4 Tampereella Saksan lähettiläs B:lle hyvin avoimesti väärinkäsityksestä, joka oli johtunut hänen OLETETUSTA SAKSAN AVUN VASTUSTAMISESTAAN.


LEISLER KIEP: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Kirjoittanut entinen korvettikapteeni, valtiotieteiden tohtori. Wsoy 1923

---

Pertti Luntinen lainaa Kiep:in kirjaa jättäen sopivasti pois Mannerheimin, ajoittain lähes päivittäiset, radiolla lähettämät anelut saksalaisavun kiirehtimisestä.

Pertti Luntinen SAKSAN KEISARILLINEN LAIVASTO ITÄMERELLÄ

http://www.doria.fi/bitstream/10024/167606/1/HT143_opt.pdf

LEISLER KIEP: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Kirjoittanut entinen korvettikapteeni, valtiotieteiden tohtori. Wsoy 1923

s. 16: "Amiraaliesikunnan Berliinistä käsin Ruotsin kanssa pitämät poliittiset neuvottelut viivyttivät siinä määrin lähtöämme, että amiraali Meurer siirsi kaikki merisotavoimat Kielistä Danzigiin olakseen lähempänä sotatoimiensa kohdetta. Tämä oli jo senkin takia tarpeen vaatimaa, että vapaaherra Mannerheim radiolla pyysi lähettämään saksalaiset sotavoimat pikaisesti."

s. 37-38 "Kaikki tarpeelliset valmistelut saatiin pian suoritetuiksi, mutta aivan kuin ennen Saarenmaaretkeä aikaansai silloin huono ilma, joka ajoittain esti miinanetsintäosastojen toiminnan kokonaan, pitkänpuoleisen lykkäyksen, joskaan ei niin pitkää kuin silloin Saarenmaalle aiottaessa. Tällä kertaa se kuitenkin sentakia oli vieläkin epämiellyttävämpi, kun kenraali, vapaaherra Mannerheimilta päivittäin saapui yhä kiihkeämpiä radiosanomia, joissa pyydettiin, että saksalaisten apu lähetettäisiin viipymättä."

Mannerheim mainitaan kirjassa kolmesti ja viimeinen kerta koskee Viipurin valtaamista, joka ei ollut saksalaisille mahdollista puuttuvien miinakorttien takia, s. 60.


Leisler Kiep

https://www.deutsche-biographie.de/sfz40879.html

Korvettikapteeni, valtiotieteen tohtori, Leisler Kiep oli Suomeen tulleen saksalaisen laivasto-osaston komentajan, amiraali Hugo Meurer:n, esikuntapäällikkö, joten hän varmasti tiesi mistä kirjoitti kirjassaan

Leisler Kiep
Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918.
Kirja julkaistiin Suomessa 1923, WSOY.

---

Saksa piti Suomea pihdeissään kesällä 1944

http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Saksa piti Suomea pihdeissään kesällä 1944/a1401772064368

Mannerheim oli kova pyytämään saksalaisia Suomeen. Kesällä 1944 ei riittänyt että Lapissa oli 6-7 divisioonaa ja kokonaismäärältään 200 000 saksalaista sotilasta. Vielä olisi pitänyt saada 6-7 divisioonaa Kannaksellekin.

Minun mielestäni Mannerheimin käytös on johdonmukaista.

Se, että muistelmissa lukee jotain, on merkitykseltään vähäpätöistä. Muistelmia varten käydään läpi ihmisen koko elämä ja poimitaan sieltä muistelman teon hetkellä merkittävät ajatukset.

Kukaan ei jaksaisi lukea muistelmia, jossa käydään läpi jonkun aiheen pohdintaa niin, että kirjoitaan, miten ajatukset kehittyivät tunti tunnilta vuosikymmenten aikana. Kun lopputlos on muutama sata sivua, siitä jää aina pois paljon sellaista, joka sopivilla laseilla katsottuna näyttää ristiriitaiselta.

Ihminen on itsessää ristiriitainen.

Suomessa kokeiltiin ensimmäisiä radiolähetyksiä vasta sisällissodan jälkeen. Millä vehkeillä Mannerheim aneli saksalaisia tulemaan "lähes päivittäin"?

Mannerheim ja Otto-Ville Kuusinen, kas siinäpä kaksi luihua opportunistia.

Nurmion kirja on hyvinkin kiinnostava, suosittelen. Toki Nurmio jättää pois esim. Onni Talaksen esiinnostaman oikean käännöksen Saksan avusta. Henkilöhakemiston puuttuminen on paha puute.


Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
Wsoy, 1957, 376 s., 1. painos

## Katsohan itse sivua 197.

M kertoi 15.4 Tampereella Saksan lähettiläs B:lle hyvin avoimesti väärinkäsityksestä joka oli johtunut hänen OLETETUSTA SAKSAN AVUN VASTUSTAMISESTAAN. ##

Minäpä katsoin Nurmion kirjan sivua 197:

"Kun Mannerheim kohtasi Saksan lähettilään, vapaaherra von Brückin Tampereella heti kaupungin valtauksen jälkeen, tämä mainitsee kertoessaan 15.4.1918 virallisessa raportissaan tapaamisesta Saksan valtakunnankanslerille, että >>Mannerheim puhui hyvin avoimesti väärinkäsityksestä, joka oli johtunut hänen oletetusta Saksan avun vastustamisestaan>>, sekä jatkaa: >>Hän sanoi, ettei hän ollut Svinhufvudilta saanut Saksan hallitukselle esitetystä aseellisen avun pyynnöstä yleensä tietää kerrassaan mitään; hän oli myös pitänyt sitä, silloin kun hän siitä ensin sai tietää, liian aikaisena, hän oli ollut ja vieläkin oli sitä mieltä, että kansallisen itsekunnioituksen vuoksi Suomen sotajoukon ensin täytyisi olla jotakin saavuttanut, ennen kuin Saksan apu tulisi ratkaisevassa määrin mukaan.>>

Ja sitten on alkuperäinen lähde 6380/H 55821-55824 ja sama alkuperäinen lainaus saksaksi.



Samoin tämä on erinomainen väitöskirja ja samaa asiaa käditellään tässäkin teoksessa:


Jääskeläinen, Mauno, Itä-Karjalan kysymys. Kansallisen laajennusohjelman synty ja toteuttamispyrkimykset Suomen ulkopolitiikassa vuosina 1918-1920. Porvoo 1961.

Jääkärit olivat kylläkin valtiopettureita.