Itsemurha mielessä

Suosittelen käymään lääkärissä.
Itselläni alkoi alkoholin käyttö jo yläasteiässä, melkein saman tien tuli kannabis mukaan kuvioihin.
Tuli paniikkihäiriötä, siihen alkoi lääkekokeilut.
Lääkkeet, alkoholi ja kannabis, sekakäyttöä, alkoi tulemaan psykooseja ja deliriumeja.
Lisää vaan lääkettä, neuroleptejä, masennuslääkkeitä, rauhoittavia, ym. ym.
Mun sekakäyttö kesti noin viisitoista vuotta.
Siinä ajassa ehdin monet kerrat ottaa yliannoksia lääkkeitä, viiltelin itseäni, elin täysin holtittomasti, pillereitä nielin tietämättä mikä aine oli kyseessä, jos joku vaan käteen antoi jotain.
Piikittämään en alkanut missään vaiheessa, joku järki kenties takaraivossa oli.

Ehkä pystyn jonkin verran ajattelemaan, miltä susta tuntuu, millaista sun elämä on.
Voin sanoa, että jos haet itsellesi apua, kaikki on mahdollista. Säkin pystyt selviämään tuosta tilanteesta, jos sen pään otat, että haluat selvitä.
Se vaatii paljon työtä, eikä ole helppoa, mutta jos onnistut saamaan hyvä avun ja tuen, uskon kyllä, että säkin tulet onnistumaan.
Mä olen ollut nyt vuosia myöhemmin todella iloinen, etten koskaan silloin nuorempana onnistunut saamaan itseäni hengiltä, olisi jäänyt paljon kokematta, näkemättä ja elämättä.
Sitä ei usko sillä hetkellä, kun elämä tuntuu olevan ihan perseestä ja täysin mahdottomalta, ei usko, että tulevaisuudesta tulisi enää mitään, mutta se tunne on vain silloin, huonona aikana. Sen ymmärtää vasta jälkeenpäin, valitettavasti.
Toivon, että saat asioitasi ja elämääsi järjestymään. Voimia sulle!