Miksi Ilmajoki on pakkoliitettävien listalla?
- 2397 ilmajokista työskentelee omassa kunnassa
- 2781 ilmajokista käy töissä muualla
- Ilmajoen nettopendelöintiluku on -1748
- Seinäjoen nettopendelöinti on +3184
- Ilmajoen absoluuttinen työpaikkaomavaraisuus on vain 46,5%
- Muilla pohjalaiskunnilla absoluuttinen työpaikkaomavaraisuus on 60-70% ja Seinäjoen 82,6
Lähde: Tilastokeskus
- 2397 ilmajokista työskentelee omassa kunnassa
- 2781 ilmajokista käy töissä muualla
- Ilmajoen nettopendelöintiluku on -1748
- Seinäjoen nettopendelöinti on +3184
- Ilmajoen absoluuttinen työpaikkaomavaraisuus on vain 46,5%
- Muilla pohjalaiskunnilla absoluuttinen työpaikkaomavaraisuus on 60-70% ja Seinäjoen 82,6
Lähde: Tilastokeskus
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) viime viikolla julkistamalla pakkoliitoslistalla kummitteli Seinäjoki ja sen liitoskuntana Ilmajoki. Näin tiesi kertoa Yle Pohjanmaan haastattelema Kuntaliiton hallituksen jäsen kansanedustaja Lasse Hautala (kesk.)
Kokoomus ja keskusta ovat pakkoliitoksen sylttytehtaita
Virkkunen oli kuntaministeri 2011 - 2014. Ajat on muuttuneet kymmenessä vuodessa.
Seinäjoen ja Ilmajoen liitos siirrettiinkin odottamaan tulevaisuutta.
Ilmajoki on Etelä-Pohjanmaan työssäkäyntitilastoissa täysin omaa luokkaansa. Tilastokeskuksen luvut (31.12.2011) kertovat, että enemmistö Ilmajoen työväestöstä käy töissä kunnan ulkopuolella.
Ilmajoella oli työllisiä vuonna 2011 yhteensä 5179 henkeä. Näistä 2781 kävi töissä muissa kunnissa. Vähemmistö eli 2397 kävi töissä oman kunnan alueella.
Ylivoimaisesti suurin pendelöinnin kohde oli Seinäjoki, jonne ajeli päivittäin 1918 ilmajokista. Seinäjoella oli siis lähes yhtä monta ilmajokelaisten työpaikkaa kuin Ilmajoella. Vain 267 ilmajokelaista kävi töissä Kurikassa, 82 Jalasjärvellä ja 81 Kauhajoella.
Verrataanpa Ilmajokea toiseen runsaan pendelöinnin kuntaan Lapuaan. Myös Lapualta ajeltiin töihin Seinäjoelle. Lapuan kuudentuhannen hengen työvoimasta Seinäjoella kävi töissä 1298. Ilmajokeen verrattuna luku on kuitenkin suhteellisen pieni, sillä yli 3700 lapualaista saa leipänsä omasta kunnasta.
Absoluuttinen työpaikkaomavaraisuus on Ilmajoella alhainen, se on vain 46,5%. Alhainen työpaikkaomavaraisuus on tyypillistä kunnille jotka eivät panosta elinkeinotoimeen vaan kuppaavat keskuskaupunkia.
Yhtenäinen työssäkäyntialue on keskustan ja kokoomuksen mukaan hyvä peruste kuntaliitokseen. Yksi peruste on yhdyskuntarakenne eli kuntien kasvaminen yhteen. On totta, että Seinäjoki ja Ilmajoki ovat kasvamassa yhteen. Niiden välillä paisuu yhä suuremmaksi asuntoalue Ahonkylä, joka kehittyy samaan tapaan kuin aikoinaan Hyllykallio entisessä Nurmossa. Ahonkylän erottaa Seinäjoen Alakylästä enää pieni kaistale puolukkametsää.
Seinäjoen seudulla on tehty viime vuosina useita kuntaliitoksia, joiden onnistumisesta on jo kokemusta ja näkemystä. Eihän meille nurmoolaasillekaan hullummin käynyt. Mitä nyt vähän kirjastoja on lakkautettu ja pesäpallokenttä joutui uhanalaiseksi.
Liitoksilla voidaan vahvistaa kuntien voimavaroja ja talouden pohjaa. Lisäksi voidaan saada elinkeinorakenteelle paremmat edellytykset, esimerkiksi tonttipula voi helpottaa liitoksen jälkeen, listaa keskustan kansanedustaja Hautala.
Seinäjoellahan se taitaa tonttipula olla, Ilmajoella ei.
Olishan se hienoa sano jossain homesojan perällä olevansa kaupunkilainen
Ilmajoki ei pärjää ilman Seinäjoen apua.
Kupataan keskuskaupunkia, kunnes siihen pistetään loppu.
Kuinka Sjokea kupataan?
Keskuskaupunki kuppaa maakuntaa, kunnes maakunnasta loppuu väki. Silloin persejaskan eli Ass-Joen asuntokupla puhkeaa ja syöksytään rytinällä maahan.
Näin sjokisena liitos ei mahdottomasti innosta. Toki jonkinlaiset järjestelyt ovat vääjäämättömiä. Ehkä Ilmajoki voitaisiin pilkkoa. Eikös ne persut pesi korvalla? Ne voitaisiin liitää sinne minne aurinko ei paista.
Sitä mieltä olen itsekkin. Ahonkylä, tuomikylä, rengonkylä ja munakka Seinäjokeen muu kunta kurikkaan
Niin, olisiko pitäny sittenkin antaa Jurvan ja Jalasjärven olla itsenäisiä? Kun kantakurikka hyljeksii, samoin kuin sjoki syrjii liitoskuntiaan. Parempi väki voisi tehdä palveluksen ja irtautua omaksi hienopierujen Lakeuren Westendiksi tai jotain. Säästyy kansalaisten verorahat alueitten kehittämiseen ym, kermaperseet rakentakoot padelhallinsa ja maastopyöräreittinsä omasta pussista.
Vähänpä tiedät. Mieluummin persuille oma persulandia jonnekin nevan laitaan.
Rahat loppuu, velkaa vaan lisää kun itsepäisesti yritetään olla itsenäisiä, vaikka velaksi.
Miksi persu hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia
Mistään ei tarvitse leikata. Lisää rahaa kunnille, lisää rahaa alueille, lisää rahaa maahanmuuttoon, lisää rahaa puolueille.
Ja lisää rahaa rikkaille mikä ei tuo yhtään työpaikkaa lisää. Lääkäritkin ilmoittivat että saa nyt tehdä jatkossa kolmipäiväistä viikkoa samaan rahaan.
Päivän demari
https://www.youtube.com/shorts/TWIJ0avmv3A
Liitetään koskenkorva Kurikkaan ja loput Seinäjokeen.
Kurikkalaiset sanoo että korvalaiset pääsee Tuiskulan uuteen kouluun.
Höpö höpö. Kurikkalaiset rakentaa Noppaan uuden hienon koulun ja liikuntahallin.
Itse asiassa kaksi uutta koulua ja uimahallin.
Koskenkorva olisi ihan hyvä paikka ilman persuja.
Sielä asuus vaan Rannon suku, muut on persuja enemmän tai vähemmän.
Ilmeisesti maakuntakeskukseen liitytään piakkoin.
Tänään mennään citymaasturilla Ideaparkkiin syöpöttelemään.
Vain persut vastustaa