Kuntaliitos tulee vääjäämättä

Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) viime viikolla julkistamalla pakkoliitoslistalla kummitteli Seinäjoki ja sen liitoskuntana Ilmajoki. Näin tiesi kertoa Yle Pohjanmaan haastattelema Kuntaliiton hallituksen jäsen kansanedustaja Lasse Hautala (kesk.)

Kokoomus ja keskusta ovat pakkoliitoksen sylttytehtaita

Seinäjoen ja Ilmajoen liitos siirrettiinkin odottamaan tulevaisuutta.
Ilmajoki on Etelä-Pohjanmaan työssäkäyntitilastoissa täysin omaa luokkaansa. Tilastokeskuksen luvut (31.12.2011) kertovat, että enemmistö Ilmajoen työväestöstä käy töissä kunnan ulkopuolella.

Ilmajoella oli työllisiä vuonna 2011 yhteensä 5179 henkeä. Näistä 2781 kävi töissä muissa kunnissa. Vähemmistö eli 2397 kävi töissä oman kunnan alueella.

Ylivoimaisesti suurin pendelöinnin kohde oli Seinäjoki, jonne ajeli päivittäin 1918 ilmajokista. Seinäjoella oli siis lähes yhtä monta ilmajokelaisten työpaikkaa kuin Ilmajoella. Vain 267 ilmajokelaista kävi töissä Kurikassa, 82 Jalasjärvellä ja 81 Kauhajoella.

Verrataanpa Ilmajokea toiseen runsaan pendelöinnin kuntaan Lapuaan. Myös Lapualta ajeltiin töihin Seinäjoelle. Lapuan kuudentuhannen hengen työvoimasta Seinäjoella kävi töissä 1298. Ilmajokeen verrattuna luku on kuitenkin suhteellisen pieni, sillä yli 3700 lapualaista saa leipänsä omasta kunnasta.

Absoluuttinen työpaikkaomavaraisuus on Ilmajoella alhainen, se on vain 46,5%. Alhainen työpaikkaomavaraisuus on tyypillistä kunnille jotka eivät panosta elinkeinotoimeen vaan kuppaavat keskuskaupunkia.

Yhtenäinen työssäkäyntialue on keskustan ja kokoomuksen mukaan hyvä peruste kuntaliitokseen. Yksi peruste on yhdyskuntarakenne eli kuntien kasvaminen yhteen. On totta, että Seinäjoki ja Ilmajoki ovat kasvamassa yhteen. Niiden välillä paisuu yhä suuremmaksi asuntoalue Ahonkylä, joka kehittyy samaan tapaan kuin aikoinaan Hyllykallio entisessä Nurmossa. Ahonkylän erottaa Seinäjoen Alakylästä enää pieni kaistale puolukkametsää.

Seinäjoen seudulla on tehty viime vuosina useita kuntaliitoksia, joiden onnistumisesta on jo kokemusta ja näkemystä. Eihän meille nurmoolaasillekaan hullummin käynyt. Mitä nyt vähän kirjastoja on lakkautettu ja pesäpallokenttä joutui uhanalaiseksi.

Liitoksilla voidaan vahvistaa kuntien voimavaroja ja talouden pohjaa. Lisäksi voidaan saada elinkeinorakenteelle paremmat edellytykset, esimerkiksi tonttipula voi helpottaa liitoksen jälkeen, listaa keskustan kansanedustaja Hautala.

Olishan se hienoa sano jossain homesojan perällä olevansa kaupunkilainen

Ilmajoki ei pärjää ilman Seinäjoen apua.
Kupataan keskuskaupunkia, kunnes siihen pistetään loppu.