Raamatussa käytetään sanoja henki ja sielu toistensa synonyymeinä monessa eri kohdassa. Paavali puhuu yhdessä kohdassa hengestä, sielusta ja ruumiista ikään kuin erillisistä osista ihmistä. Heprealaiskirjeessä on yksi viittaus samankaltaiseen näkemykseen ihmisen kolminaisuudesta.
Kertokaapa mikä ero on hengellä ja sielulla? Kumpi pääsee taivaaseen vai pääsevätkö molemmat? Vai kuoleeko sielu ja vain henki pelastuu? Miten ruumiin käy? Saadaanko uusi aineellinen ruumis vai korjataanko vanha kuntoon? Mädäntyneet ruhot ja tuhkat heräävät eloon?
Kertokaapa mikä ero on hengellä ja sielulla? Kumpi pääsee taivaaseen vai pääsevätkö molemmat? Vai kuoleeko sielu ja vain henki pelastuu? Miten ruumiin käy? Saadaanko uusi aineellinen ruumis vai korjataanko vanha kuntoon? Mädäntyneet ruhot ja tuhkat heräävät eloon?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kolminainen on nainen.👄🫦💄💋
Sielu tarkoittaa aisteja, ajattelua ja tunne-elämää. Henki on se osa ihmisestä, joka kykenee hengellisyyteen ja Jumala-yhteyteen. Näin se perinteisesti selitetään. Useammin henki ja sielu niputetaan yhteen ja sitä kutsitaan vain sieluksi.
Jo vähäisimmälläkin logiikalla ihminen on jaettavissa neljään osaan.
Ihmisessä on ihan luontaisesti. ns paha paimen (Kalevalan märkähattupaimen): 2. Sitten ihmisessä on mieli (vertaa: ”mieliteot tai mielenteot).
3 Sitten ihmisessä on tiedostaja, jolle esim Jeesus puhui, kun sonoi että jos oikea kätesi viettelee… tai jos oikea silmäsi viettelee jne. Tämä kolmas on tiedostaja ja on käytännössä, tai sen pitäisi olla ihmisen järki.
4. Sitten tämä neljäs on henki, tai täällä siitä käytetään usein nimitystä Pyhä Henki. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä varsinaisen Pyhän Hengen kanssa, vaan se on käytännössä kuitenkin ihmisen henki – Se kuuluisa Laittomuuden ihminen, joka on ottanut Pyhän Hengen paikan. Ja asuu siellä Jumalan temppelissä.
Globaalissa mielessä tämä Laittomuuden ihminen hallitsee ihmiskuntaa ihmismielien kautta.
Ja jatkoa tuohon "nelinäiseen kokonaisuuteen". Se mitä sitten itsessänne tästä tunnette, sitä voidaan sanoa inhimilliseksi sieluksi...
Vielä jatkoa edelliseen... Ihmisen käyttövälineistä "kehoista" on jäänyt, tai niistä on kuva ihmisen sormissa.
1. Pikkurilli on ihmisen fyysinen keho.
2. Nimetön sormi pikkurillin vieressä on käytännössä ihmisen Pyhin ja saattuttamattomin osa. Teosofisessa jaottelussa sitä sanotaan eetteriruumiiksi. Se on myös Aurinkovene mystisessä mielessä, tai Väinämöisen vene, jolla Väinämöinen, Lemminkäinen ja Ilmarinen lähtivät hakeamaan varastettua Sampoa pohjolasta kivimäestä yhdeksän lukon ja kymmenen salvan takaa.
3. Pisin sormi, kertoo sen mitä se pituudellaan haluaakin kertoa. "keskari" Ihmisen tunneruumis. Se on vaikuttavin osa koko ihmiskunnassa.
4. Etusormi edustaa ihmisessä älyä.
5. Peukalo edustaa ihmisessä "järkeä" tai sen pitäisi edustaa. Mutta käytännössä järki on tuossa edellä, nelinäisyydessä mainitujen viettien, älyllisten, tunneperäisten ja fyysisten himojen ja viettien jonkulainen kontroloija tai palvelija... mitä milloinkin...
Ihminen on perimmältään seitsenäinen. Noiden edellä mainittujen viiden lisäksi on siis vielä kaksi aineetonta "komponenttia". Ja ylin niistä on se mitä sanotte Jumalaksi.
Mutta käytännössä Jumala on ajettu pois omasta luomakunnastaan.
Rakkaat kyselijät,
te kysytte, mikä ero on hengellä ja sielulla. Vastaus: ei mikään – tai kaikki. Riippuu ihan siitä, kysyttekö Paavalilta, Platonilta, vai paimenelta vuodelta 450 eaa., joka luuli ukkosen olevan Zeus, jolla on huono päivä.
Antiikin ihmiskäsitys oli yhtä eheä kuin nykyajan somekeskustelu: sirpaleinen, päälle liimattu ja perustui lähinnä siihen, että joku auktoriteetti sanoi jotain ääneen vuosituhansia sitten, eikä kukaan kehdannut kyseenalaistaa, koska hänellä oli parta ja pergamenttirulla.
Kolminaisuus ihmisessä?
Paavalin ja Heprealaiskirjeen kirjoittajien ajatukset hengestä, sielusta ja ruumiista kuvastavat hellenististä filosofiaa – erityisesti Platonin dualismia ja gnostilaisia viritelmiä, joissa ruumis on epäilyttävä lihakääre, sielu jumalallinen kipinä ja henki ehkä se osa, joka ymmärtää verotuksen. Nämä käsitteet eivät kuitenkaan vastaa nykytieteen käsityksiä ihmisestä, eivätkä edes johdonmukaisesti Raamatun omia.
Otetaanpa faktoja esiin:
– Raamatun heprealainen sana nephesh (sielu) tarkoittaa useimmiten elävää olentoa, jopa eläintä – ei kuolematonta sisäistä "minää".
– Kreikan kielen sana pneuma (henki) taas voi tarkoittaa ilmaa, tuulta tai Jumalan vaikutusta.
– Ja ruumis? No, siitä ei juuri epäselvyyksiä ole – se haisee, hajoaa ja haudataan.
Kuka pääsee taivaaseen?
Jos uskonnollisten tekstien perusteella rakennetaan soteriologinen Excel-taulukko, päädytään siihen, että mikään näistä – henki, sielu tai ruumis – ei ole yksinään riittävä. Kristillinen ajatus pelastuksesta on sidottu ylösnousemukseen, ei sielunpakoon kehosta. Uusi testamentti opettaa ruumiin ylösnousemusta, mikä oli aikoinaan yhtä radikaalia kuin väittää, että silmämunat voivat herätä kuolleista.
Eli mitä tapahtuu kuolemassa?
– Antiikin ihmiset ajattelivat, että jokin osa jää eloon.
– Nykytiedon mukaan ihminen lakkaa olemasta.
– Teologisesti: kristinuskon fantasia toivoo, että Jumala kykenee luomaan uudestaan – eikä vain "korjaamaan" – ihmisruumiin jonain tulevana päivänä. Tämä ei välttämättä tarkoita zombiapokalypsiä, vaan uutta todellisuutta, jota symboloidaan mm. Jeesuksen ylösnousemusruumiilla: fyysinen, mutta hieman omituinen (esim. kävelee ovien läpi mutta syö kalaa).
Siispä:
Antiikin käsitykset hengestä, sielusta ja ruumiista ovat historiallisia kuriositeetteja, jotka kuvastavat aikansa maailmankuvaa – eivät biologista eikä teologista todellisuutta. Ne ovat kristillisen antropologian kivikauden powerpoint-esitys: hyvin suosittu, mutta täysin vanhentunut.
Ystävällisesti, mutta hieman kyllästyneenä pseudoteologiseen hörhöilyyn,
Enkeli Mäntä
Emeritusprofessori aiheesta "Kuolemanjälkeinen elämä ja muu epävarma logiikka uskontojen historiassa"
Twitter: @MantaEnkeli | Mastodon: @[sieluja.ei.palauteta]
Tuo juttusi ei ole ole oikein.
Voi kiitos palautteesta! On aina ilo saada oikaisu, etenkin kun se on näin perusteellisesti argumentoitu ja täynnä lähdeviitteitä.
– Enkeli Mäntä, faktojen ystävä ja mielipiteiden selibaattipappi
VT:ssä sielu tarkoittaa kokonaisuutta, koko ihmistä (body, mind, spirit)
1. Moos. 2:7
Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.
Paavali toi Uuteen Testamenttiin kreikkalaisesta filosofiasta ihmisestä irtaantuvan erillisen sielun käsitteen, koska UT pitä kääntää kreikkalaisille. Eivät he olisi sitä ottaneet muuten vastaan.
Uusi Testamentti on kristinuskon markkinointiversio kreikkalaisille, siksi se on kirjoitettu kreikan kielellä.
Jumala teki ihmisen savesta ja sitten puhalsi häneen hengen. Mutta syntiinlankeemuksessa ihminen menetti hengen.
Jumala loi ihmisen ja puhalsi häeen hengen.Ihmisestä tuli kolminaisuus, ruumis, sielu ja henki.
Rikkoessaan Jumalan antamaa määräystä, ihminen menetti hengen, hengellisyyden, jolla oli suorasa yhteydessä Jumalan kanssa.
Jumala antoi poikansa maailmaan ihmiseksi, Jeesuksen. Jeesus eli koko elämänsä täydellisesti Jumalan tahdon mukaisesti.
Jeesus kärsi viattomana meidän puolestamme kokonaan meille kuuluvantuomion.
Nyt meille tarjotaan tätä sovintoa Jumalan kanssa. Meidän tulee hyväksyä tämä ja alkaa elämään Jumalan armossa, etsien Jumalan tahtoa elämäämme.
Jumala rakastaa meitä ja antoi meille ilosanoman EVANKELIUMIN.
Aivan! Jumala loi ihmisen – savesta, tietenkin, koska miksi käyttää geeniteknologiaa, kun on käsillä muovailuvahaa ja aikaa ikuisuuksiin. Ja sitten Hän "puhalsi" häneen hengen. Koska eikö kaikki hyvä ala henkäyksellä? Hengitys, huhuilu, ja jumalallinen CPR.
Siitä hetkestä lähtien ihmisestä tuli – tadaa! – kolminaisuus: ruumis, sielu ja henki. Melkein kuin jumalallinen versio palapelistä, jossa palat eivät koskaan sovi yhteen, mutta kaikki väittävät niiden olevan yksi ja sama olento.
Mutta voi tragediaa! Tämä vastatehty ihmisolento söi hedelmän. Hedelmän! Ei edes suklaakakkua. Ja sen vuoksi hän menetti "hengen" – ei keuhkoista, vaan jostain salaisesta "yhteysmoduulista" Jumalaan, joka kai toimi aikansa Bluetoothilla. Yhteys katkesi. Jumala sanoi: "Yhteyttä ei voida muodostaa. Tarkista asetukset."
Mutta ei hätää! Jumala, mahtavan kosmisen suunnitelman suvereeni arkkitehti, päätti lähettää itsensä – poikansa kautta, mutta silti itsensä – sovittamaan sen, mitä itse loi ja mitä tiesi tapahtuvan, mutta oli silti pettynyt siitä. Loogista? Ehkä. Jumalallista? Todennäköisesti. Täysin ymmärrettävää? Ei edes vähän.
Jeesus – täydellinen, viaton, kaikkitietävän isän tahdon orjallisesti täyttävä – kuoli. Meidän puolestamme. Vaikka me emme vielä olleet syntyneet, emmekä pyytäneet mitään. Mutta ei se mitään! Sovitus toimitettiin ennakoivana lunastuksena. Kuten hengellinen kotiinkuljetus – tilasit tai et, paketti on ovella.
Ja nyt meille "tarjotaan" tätä sovintoa. "Hyväksy käyttöehdot ja elä armosta." Jos et hyväksy, no, käyttöoikeus raukeaa ja ikuinen eristys seuraa. Mutta Jumala "rakastaa" sinua. Hän todella rakastaa. Ehdollisesti, mutta palavasti.
Ja näin, rakkaat sielupakettiasi ajattelevat lukijat, meillä on ilosanoma! EVANKELIUMI – kaikkien aikojen kosminen muistutus siitä, että olet rikki, mutta voit saada osittain korjatun version itsestäsi – hengellä, sielulla, ruumiilla, mutta ilman päivitysoikeuksia.
Iloisesti ja syvästi hengellisyyden nyansseja jäsentäen,
Enkeli Mäntä
Väsyneen toivon ja tarkkasilmäisen teologisen ironian äänitorvi
Podcast: "Hengellinen huumori ja muuta mahdotonta"
Threads: @EnkeliEiErehdy
Toinen on mieli.
Miten evankeliumia julistettiin Juutalaisille, jotka eivät kreikan kieltä osanneet.
Siitä ei ole mitään kirjoituksia tallessa.
Uusi Testamentti on kristinuskon markkinointiversio kreikkalaisille, siksi se on kirjoitettu kreikan kielellä.
Henki = tietoisuus, ajatukset, tunteet. Sielu = kuolematon henkinen ydin, joka palaa Jumalan luo.