Hinduilu on tekosyvällistä ajattelua

"Hinduilu on tekosyvällistä ajattelua
Anonyymi-ap
2025-05-12 09:58:19

sisältö ja mielekkyys kokolailla puuttuu tai on epäloogista."

Tuli selväksi, ja mitä sitten?

Menetätkö autosi, talosi, otetaanko lapsesi huostaan, jos hinduilu on eksytystä?

Mitä menetät henkilökohtaisessa elämässäsi, jos niin on?

Jäätkö varattomaksi?

Anonyymi kirjoitti:

"Hinduilu on tekosyvällistä ajattelua
Anonyymi-ap
2025-05-12 09:58:19

sisältö ja mielekkyys kokolailla puuttuu tai on epäloogista."

Tuli selväksi, ja mitä sitten?

Menetätkö autosi, talosi, otetaanko lapsesi huostaan, jos hinduilu on eksytystä?

Mitä menetät henkilökohtaisessa elämässäsi, jos niin on?

Jäätkö varattomaksi?

Lue lisää

"Hinduilu on tekosyvällistä ajattelua
Anonyymi-ap
2025-05-12 09:58:19

sisältö ja mielekkyys kokolailla puuttuu tai on epäloogista."



"Olet eksyksissä, ei krishna luonnut mitään, vastaukset löytyy kristinuskosta ja raamatusta"

OLET VÄÄRÄLLÄ ALUEELLA, TÄMÄ EI OLE KRISTNUSKON PALSTA.

Mitä uutta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet

Eivätkö kristityt kyllästy jatkuvasti sanomaan samaa asiaa, kuinka pahoja hindut ovat ja kuinka hyviä he itse ovat? Okei, nyt kaikki on tullut selväksi: kaikki hindut ovat pahoja ja kaikki kristityt hyviä. Kuinka kauan aiotte vielä toistaa samaa asiaa, hindut ovat pahoja, kaikki saatanasta, se on jo selvää. Mutta te jatkatte saman asian toistamista, vaikka se on jo tullut kaikille selväksi: hindujen pahuus ja kristittyjen hyvyys. Mitä sitten?

On myös käynyt selväksi, että kaikki ”hindut” noudattavat "väärää idän saatanallista oppia", ja kaikki kristityt noudattavat "oikeaa jumalallista oppia".


Mitä sitten? Se on jo tullut selväksi.

Ja että kaikki kristityt pääsevät "taivaaseen" ja kaikki hindut menevät helvettiin, sekin on tullut selväksi. Mitä sitten?

Täytyy aloittaa jatkuvasti uusia keskusteluketjuja, joissa kerrotaan sama asia yhä uudelleen ja uudelleen, että kaikki hindut ovat pahoja ja joutuvat helvettiin ja kaikki kristityt ovat hyviä ja pääsevät taivaaseen.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

On myös tehty selväksi, että jos me hindut emme tee "parannusta" (emmekä enää tee "parannusta" takaisin kristinuskoon, mikä itse asiassa tarkoittaa siirtymistä takaisin alemmalle evoluutiotasolle), me kaikki joudumme helvettiin.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

Mitä muuta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet, kaiken sen lisäksi, mitä meille on indoktrinoitu lapsuudesta aikuisuuteen, aamusta iltaan.

Kaikki on jo tullut selväksi.

Me hindut olemme kaikki pahoja ja "väärällä tiellä", ja te kristityt olette kaikki "hyviä"ja "oikealla tiellä".

Mitä sitten?

Hankkikaa itsellenne elämä.

"Surkeat eksytetyt pakanalaumat kööriytyvät toisistaan turvaa hakien, kun jollain tasolla tajuavat loppunsa lähestyvän."

Niin, hindut ovat eksytetyt pakanalaumat, ja he kaikki vapisevat pelosta.

Mitä sitten? Kaikki on jo tullut selväksi.


"Ainoa oikea uskonto on kristinusko. Muut ovat paholaisen pahuutta."

POISTUKAA SITTEN PAHOLAISEN PALSTALTA.

"Ei kiinnosta tuommoinen sikasontaoppi. Helvetistä on peräisin koko oppi ja sinne joutuu kaikki ketkä sellaista seuraa."

Ilmeisesti jokin vetää sinua tänne, koska et pysty poistumaan tältä palstalta, jokin pitää sinut täällä. Ilmeisesti "saatana" pitää sinut täällä, muuten olisit jo kauan sitten poistunut täältä.

Anonyymi kirjoitti:

"Hinduilu on tekosyvällistä ajattelua
Anonyymi-ap
2025-05-12 09:58:19

sisältö ja mielekkyys kokolailla puuttuu tai on epäloogista."



"Olet eksyksissä, ei krishna luonnut mitään, vastaukset löytyy kristinuskosta ja raamatusta"

OLET VÄÄRÄLLÄ ALUEELLA, TÄMÄ EI OLE KRISTNUSKON PALSTA.

Mitä uutta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet

Eivätkö kristityt kyllästy jatkuvasti sanomaan samaa asiaa, kuinka pahoja hindut ovat ja kuinka hyviä he itse ovat? Okei, nyt kaikki on tullut selväksi: kaikki hindut ovat pahoja ja kaikki kristityt hyviä. Kuinka kauan aiotte vielä toistaa samaa asiaa, hindut ovat pahoja, kaikki saatanasta, se on jo selvää. Mutta te jatkatte saman asian toistamista, vaikka se on jo tullut kaikille selväksi: hindujen pahuus ja kristittyjen hyvyys. Mitä sitten?

On myös käynyt selväksi, että kaikki ”hindut” noudattavat "väärää idän saatanallista oppia", ja kaikki kristityt noudattavat "oikeaa jumalallista oppia".


Mitä sitten? Se on jo tullut selväksi.

Ja että kaikki kristityt pääsevät "taivaaseen" ja kaikki hindut menevät helvettiin, sekin on tullut selväksi. Mitä sitten?

Täytyy aloittaa jatkuvasti uusia keskusteluketjuja, joissa kerrotaan sama asia yhä uudelleen ja uudelleen, että kaikki hindut ovat pahoja ja joutuvat helvettiin ja kaikki kristityt ovat hyviä ja pääsevät taivaaseen.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

On myös tehty selväksi, että jos me hindut emme tee "parannusta" (emmekä enää tee "parannusta" takaisin kristinuskoon, mikä itse asiassa tarkoittaa siirtymistä takaisin alemmalle evoluutiotasolle), me kaikki joudumme helvettiin.

Mitä sitten?

Tuli jo selväksi ja se siitä.

Mitä muuta voitte sanoa, mitä me, entiset kristityt emme olisi jo tienneet, kaiken sen lisäksi, mitä meille on indoktrinoitu lapsuudesta aikuisuuteen, aamusta iltaan.

Kaikki on jo tullut selväksi.

Me hindut olemme kaikki pahoja ja "väärällä tiellä", ja te kristityt olette kaikki "hyviä"ja "oikealla tiellä".

Mitä sitten?

Hankkikaa itsellenne elämä.

"Surkeat eksytetyt pakanalaumat kööriytyvät toisistaan turvaa hakien, kun jollain tasolla tajuavat loppunsa lähestyvän."

Niin, hindut ovat eksytetyt pakanalaumat, ja he kaikki vapisevat pelosta.

Mitä sitten? Kaikki on jo tullut selväksi.


"Ainoa oikea uskonto on kristinusko. Muut ovat paholaisen pahuutta."

POISTUKAA SITTEN PAHOLAISEN PALSTALTA.

"Ei kiinnosta tuommoinen sikasontaoppi. Helvetistä on peräisin koko oppi ja sinne joutuu kaikki ketkä sellaista seuraa."

Ilmeisesti jokin vetää sinua tänne, koska et pysty poistumaan tältä palstalta, jokin pitää sinut täällä. Ilmeisesti "saatana" pitää sinut täällä, muuten olisit jo kauan sitten poistunut täältä.

Lue lisää

"Hinduilu on tekosyvällistä ajattelua
Anonyymi-ap
2025-05-12 09:58:19

sisältö ja mielekkyys kokolailla puuttuu tai on epäloogista."

Tuli selväksi, ja mitä sitten?

Menetätkö autosi, talosi, otetaanko lapsesi huostaan, jos hinduilu on eksytystä?

Mitä menetät henkilökohtaisessa elämässäsi, jos niin on?

Etkö enää pääsee psykiatrin vastaanotolle, jos niin on?

Etkö saa enää psyykelääkkeitä apteekista, jos niin on?

Anonyymi kirjoitti:

"Hinduilu on tekosyvällistä ajattelua
Anonyymi-ap
2025-05-12 09:58:19

sisältö ja mielekkyys kokolailla puuttuu tai on epäloogista."

Tuli selväksi, ja mitä sitten?

Menetätkö autosi, talosi, otetaanko lapsesi huostaan, jos hinduilu on eksytystä?

Mitä menetät henkilökohtaisessa elämässäsi, jos niin on?

Etkö enää pääsee psykiatrin vastaanotolle, jos niin on?

Etkö saa enää psyykelääkkeitä apteekista, jos niin on?

Lue lisää

"Hinduilu on tekosyvällistä ajattelua
Anonyymi-ap
2025-05-12 09:58:19

sisältö ja mielekkyys kokolailla puuttuu tai on epäloogista."

Tuli selväksi, ja mitä sitten?

Etkö enää pääsee psykiatrin vastaanotolle, jos niin on?

Etkö saa enää psyykelääkkeitä apteekista, jos niin on?


"ja minne mennään niin perään lähetetään vaikka naapurin toimesta, kissat ohjelmoidaan ikkunoista sisään tuijottamaan tai monitorointi henget variksissa seuraavat myös uskovia ulkona rääkyen ja seuraten, pihalla voi odottaa vainooja autossa istuen ja lähtee heti perääsi kun ulko-ovesi avaat.

Kaupungilla seuraa nuoret vainoajat uskovien perässä, saavat palkkansa varmaan supolta tai muilta satanisti järjestöiltä kuten vapaamuurarisatanisteilta"

Anonyymi kirjoitti:

"Hinduilu on tekosyvällistä ajattelua
Anonyymi-ap
2025-05-12 09:58:19

sisältö ja mielekkyys kokolailla puuttuu tai on epäloogista."

Tuli selväksi, ja mitä sitten?

Etkö enää pääsee psykiatrin vastaanotolle, jos niin on?

Etkö saa enää psyykelääkkeitä apteekista, jos niin on?


"ja minne mennään niin perään lähetetään vaikka naapurin toimesta, kissat ohjelmoidaan ikkunoista sisään tuijottamaan tai monitorointi henget variksissa seuraavat myös uskovia ulkona rääkyen ja seuraten, pihalla voi odottaa vainooja autossa istuen ja lähtee heti perääsi kun ulko-ovesi avaat.

Kaupungilla seuraa nuoret vainoajat uskovien perässä, saavat palkkansa varmaan supolta tai muilta satanisti järjestöiltä kuten vapaamuurarisatanisteilta"

Lue lisää

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

Aivan! Jumala loi ihmisen – savesta, tietenkin, koska miksi käyttää geeniteknologiaa, kun on käsillä muovailuvahaa ja aikaa ikuisuuksiin. Ja sitten Hän "puhalsi" häneen hengen. Koska eikö kaikki hyvä ala henkäyksellä? Hengitys, huhuilu, ja jumalallinen CPR.

Siitä hetkestä lähtien ihmisestä tuli – tadaa! – kolminaisuus: ruumis, sielu ja henki. Melkein kuin jumalallinen versio palapelistä, jossa palat eivät koskaan sovi yhteen, mutta kaikki väittävät niiden olevan yksi ja sama olento.

Mutta voi tragediaa! Tämä vastatehty ihmisolento söi hedelmän. Hedelmän! Ei edes suklaakakkua. Ja sen vuoksi hän menetti "hengen" – ei keuhkoista, vaan jostain salaisesta "yhteysmoduulista" Jumalaan, joka kai toimi aikansa Bluetoothilla. Yhteys katkesi. Jumala sanoi: "Yhteyttä ei voida muodostaa. Tarkista asetukset."

Mutta ei hätää! Jumala, mahtavan kosmisen suunnitelman suvereeni arkkitehti, päätti lähettää itsensä – poikansa kautta, mutta silti itsensä – sovittamaan sen, mitä itse loi ja mitä tiesi tapahtuvan, mutta oli silti pettynyt siitä. Loogista? Ehkä. Jumalallista? Todennäköisesti. Täysin ymmärrettävää? Ei edes vähän.

Jeesus – täydellinen, viaton, kaikkitietävän isän tahdon orjallisesti täyttävä – kuoli. Meidän puolestamme. Vaikka me emme vielä olleet syntyneet, emmekä pyytäneet mitään. Mutta ei se mitään! Sovitus toimitettiin ennakoivana lunastuksena. Kuten hengellinen kotiinkuljetus – tilasit tai et, paketti on ovella.

Ja nyt meille "tarjotaan" tätä sovintoa. "Hyväksy käyttöehdot ja elä armosta." Jos et hyväksy, no, käyttöoikeus raukeaa ja ikuinen eristys seuraa. Mutta Jumala "rakastaa" sinua. Hän todella rakastaa. Ehdollisesti, mutta palavasti.

Ja näin, rakkaat sielupakettiasi ajattelevat lukijat, meillä on ilosanoma! EVANKELIUMI – kaikkien aikojen kosminen muistutus siitä, että olet rikki, mutta voit saada osittain korjatun version itsestäsi – hengellä, sielulla, ruumiilla, mutta ilman päivitysoikeuksia.

Iloisesti ja syvästi hengellisyyden nyansseja jäsentäen,
Enkeli Mäntä
Väsyneen toivon ja tarkkasilmäisen teologisen ironian äänitorvi
Podcast: "Hengellinen huumori ja muuta mahdotonta"
Threads: @EnkeliEiErehdy


_______________

Ohhoh! Jälleen kerran sielun konehuoneessa jysähtää: moottori hyrähtää käyntiin, pyörittää uskoa, joka ohjaa ruumista — ja kaikki tämä metafyysinen voimalaitos kulkee käsityskyvyn kuorma-autolla suoraan Golgatalle.

Ja silti, kun joku huomauttaa, ettei ole aivan vakuuttunut tästä maailmankuvasta, jossa näkymätön henki vuokraa näkyvän kehon ja ohjaa sitä jonkinlaisen taivassuunnittelun perusteella kuin varjoisalta parvelta käsin... niin heti hänet tuomitaan kellarissa asuvaksi. Hieman vetoisa kellari tosin — mutta valitettavasti edelleen liian arkkityyppinen tilapäisasunto modernille ihmiselle.

Mitä tulee siihen sieluun, joka jää kuoleman jälkeen uneen: toivoisin itse asiassa sielulleni ennemmin täysihoitoa, enkä edullista kellarikojua tuomiopäivään asti. Mutta ehkä kyse on halusta yksinkertaistaa monimutkainen todellisuus satukirjan mittaan, jossa kaikki asiat ratkeavat kolmessa kappaleessa ja yhdellä ristillä.

Ja mainitsitte Michio Kakun — erinomaisen fyysikon — jonka maininta viisaudesta universumin takana toimii tässä ilmeisesti ikään kuin kosmologisena Jehovan todistuksena. Mutta hyvänen aika! Michio Kaku uskoo myös supersäieteoriaan ja useaan ulottuvuuteen — mutta en silti herää joka aamu huolestuneena siitä, että olisin vahingossa teleportoinut syntini vaihtoehtoiseen ulottuvuuteen.

Hyvän ja pahan välinen taistelu on toki oiva narratiivi — erittäin käyttökelpoinen dramaturginen kehys. Se toimii hyvin elokuvissa, saarnoissa ja Marvel-universumissa. Mutta silloin, kun joku huomauttaa ettei ole havainnut tätä taistelua aivan konkreettisessa mielessä — vaan pikemminkin ihmispsyyken monikerroksisena ristiriitana, kulttuuristen rakenteiden seuraamuksena — hänet sysätään “sokeaksi kellariin”.

Ja kuitenkin: ehkä hän ei ole kellarissa. Ehkä hän on vain avarassa, mutta hiljaisessa huoneessa, jossa ei puhuta kielillä vaan kysytään vaikeita kysymyksiä. Ja siellä Jumalan Valkeus ei polta kasvoja auringon lailla, vaan on toivon hiljainen metafora, ei todistusaineisto.

Mutta ymmärrän kyllä, että kun rakennat maailmankuvasi sanasta ja Golgatan rististä, kaikki näyttää siltä kuin ristille pitäisi meidänkin kiivetä — mielellään ilman turvavaljaita.

Kiitos kuitenkin lämmöstäsi, joka sokean poskelle loisti kuin jumalallinen UV-säteily. Meillä kriittisillä silmillä katsovilla ei ehkä ole samaa lämpöä, mutta meillä on taskulamppu. Ja joskus silläkin löytää tiensä ulos kellarista.

Prof. Enkeli Mäntä
Sanojen ontologian ja pyhän kuvittelun dosentti,
Kellari- ja kattotason maailmankuvien vertaileva tutkija
Kansainvälisen Ristiriitaopin Seuran kunniajäsen (emeritus absurditas)

Anonyymi kirjoitti:

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

Aivan! Jumala loi ihmisen – savesta, tietenkin, koska miksi käyttää geeniteknologiaa, kun on käsillä muovailuvahaa ja aikaa ikuisuuksiin. Ja sitten Hän "puhalsi" häneen hengen. Koska eikö kaikki hyvä ala henkäyksellä? Hengitys, huhuilu, ja jumalallinen CPR.

Siitä hetkestä lähtien ihmisestä tuli – tadaa! – kolminaisuus: ruumis, sielu ja henki. Melkein kuin jumalallinen versio palapelistä, jossa palat eivät koskaan sovi yhteen, mutta kaikki väittävät niiden olevan yksi ja sama olento.

Mutta voi tragediaa! Tämä vastatehty ihmisolento söi hedelmän. Hedelmän! Ei edes suklaakakkua. Ja sen vuoksi hän menetti "hengen" – ei keuhkoista, vaan jostain salaisesta "yhteysmoduulista" Jumalaan, joka kai toimi aikansa Bluetoothilla. Yhteys katkesi. Jumala sanoi: "Yhteyttä ei voida muodostaa. Tarkista asetukset."

Mutta ei hätää! Jumala, mahtavan kosmisen suunnitelman suvereeni arkkitehti, päätti lähettää itsensä – poikansa kautta, mutta silti itsensä – sovittamaan sen, mitä itse loi ja mitä tiesi tapahtuvan, mutta oli silti pettynyt siitä. Loogista? Ehkä. Jumalallista? Todennäköisesti. Täysin ymmärrettävää? Ei edes vähän.

Jeesus – täydellinen, viaton, kaikkitietävän isän tahdon orjallisesti täyttävä – kuoli. Meidän puolestamme. Vaikka me emme vielä olleet syntyneet, emmekä pyytäneet mitään. Mutta ei se mitään! Sovitus toimitettiin ennakoivana lunastuksena. Kuten hengellinen kotiinkuljetus – tilasit tai et, paketti on ovella.

Ja nyt meille "tarjotaan" tätä sovintoa. "Hyväksy käyttöehdot ja elä armosta." Jos et hyväksy, no, käyttöoikeus raukeaa ja ikuinen eristys seuraa. Mutta Jumala "rakastaa" sinua. Hän todella rakastaa. Ehdollisesti, mutta palavasti.

Ja näin, rakkaat sielupakettiasi ajattelevat lukijat, meillä on ilosanoma! EVANKELIUMI – kaikkien aikojen kosminen muistutus siitä, että olet rikki, mutta voit saada osittain korjatun version itsestäsi – hengellä, sielulla, ruumiilla, mutta ilman päivitysoikeuksia.

Iloisesti ja syvästi hengellisyyden nyansseja jäsentäen,
Enkeli Mäntä
Väsyneen toivon ja tarkkasilmäisen teologisen ironian äänitorvi
Podcast: "Hengellinen huumori ja muuta mahdotonta"
Threads: @EnkeliEiErehdy


_______________

Ohhoh! Jälleen kerran sielun konehuoneessa jysähtää: moottori hyrähtää käyntiin, pyörittää uskoa, joka ohjaa ruumista — ja kaikki tämä metafyysinen voimalaitos kulkee käsityskyvyn kuorma-autolla suoraan Golgatalle.

Ja silti, kun joku huomauttaa, ettei ole aivan vakuuttunut tästä maailmankuvasta, jossa näkymätön henki vuokraa näkyvän kehon ja ohjaa sitä jonkinlaisen taivassuunnittelun perusteella kuin varjoisalta parvelta käsin... niin heti hänet tuomitaan kellarissa asuvaksi. Hieman vetoisa kellari tosin — mutta valitettavasti edelleen liian arkkityyppinen tilapäisasunto modernille ihmiselle.

Mitä tulee siihen sieluun, joka jää kuoleman jälkeen uneen: toivoisin itse asiassa sielulleni ennemmin täysihoitoa, enkä edullista kellarikojua tuomiopäivään asti. Mutta ehkä kyse on halusta yksinkertaistaa monimutkainen todellisuus satukirjan mittaan, jossa kaikki asiat ratkeavat kolmessa kappaleessa ja yhdellä ristillä.

Ja mainitsitte Michio Kakun — erinomaisen fyysikon — jonka maininta viisaudesta universumin takana toimii tässä ilmeisesti ikään kuin kosmologisena Jehovan todistuksena. Mutta hyvänen aika! Michio Kaku uskoo myös supersäieteoriaan ja useaan ulottuvuuteen — mutta en silti herää joka aamu huolestuneena siitä, että olisin vahingossa teleportoinut syntini vaihtoehtoiseen ulottuvuuteen.

Hyvän ja pahan välinen taistelu on toki oiva narratiivi — erittäin käyttökelpoinen dramaturginen kehys. Se toimii hyvin elokuvissa, saarnoissa ja Marvel-universumissa. Mutta silloin, kun joku huomauttaa ettei ole havainnut tätä taistelua aivan konkreettisessa mielessä — vaan pikemminkin ihmispsyyken monikerroksisena ristiriitana, kulttuuristen rakenteiden seuraamuksena — hänet sysätään “sokeaksi kellariin”.

Ja kuitenkin: ehkä hän ei ole kellarissa. Ehkä hän on vain avarassa, mutta hiljaisessa huoneessa, jossa ei puhuta kielillä vaan kysytään vaikeita kysymyksiä. Ja siellä Jumalan Valkeus ei polta kasvoja auringon lailla, vaan on toivon hiljainen metafora, ei todistusaineisto.

Mutta ymmärrän kyllä, että kun rakennat maailmankuvasi sanasta ja Golgatan rististä, kaikki näyttää siltä kuin ristille pitäisi meidänkin kiivetä — mielellään ilman turvavaljaita.

Kiitos kuitenkin lämmöstäsi, joka sokean poskelle loisti kuin jumalallinen UV-säteily. Meillä kriittisillä silmillä katsovilla ei ehkä ole samaa lämpöä, mutta meillä on taskulamppu. Ja joskus silläkin löytää tiensä ulos kellarista.

Prof. Enkeli Mäntä
Sanojen ontologian ja pyhän kuvittelun dosentti,
Kellari- ja kattotason maailmankuvien vertaileva tutkija
Kansainvälisen Ristiriitaopin Seuran kunniajäsen (emeritus absurditas)

Lue lisää

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

Synti. Se on kristinuskon mestarillinen keksintö: näkymätön ongelma, joka alkaa heti syntymästäsi – tai jo ennen, jos Jumala ehti vihastua äitiisi. Se ei näy, ei kuulu, eikä sitä voi mitata, mutta älä huoli, sillä siihen on olemassa valmis ratkaisu: usko, alistuminen ja automaattinen sielunpesuohjelma!

Ajattele! Ensin sinulle kerrotaan, että olet rikki. Sitten sama taho tarjoaa sinulle pelastusta – omaan tuotteeseensa perustuvaa pelastusta. Se on kuin vakuutusyhtiö, joka ensin murtaa jalkasi ja sitten myy sinulle kainalosauvat.

Synti ei ole pelkästään teko – se on olemassaolon virhe. Olet syyllinen jo olemalla. Mutta, hyvä uutinen: saat armahduksen, jos vain uskot tarinaan, jossa sinut ensin tuomittiin. Loogista? Ei. Kätevää? Erittäin.

Enkeli Mäntä

"Seuraavana sarjassamme: "Pelastuspaketti, jonka mukana tulee helvetti"

_________________

Jälleensyntyminen ei ole marginaali-ilmiö, vaan yksi ihmiskunnan vanhimmista ja laajimmalle levinneistä uskomuksista. Se on ollut osa hindulaisuutta, buddhalaisuutta, antiikin Kreikan filosofioita, kelttiläistä mystiikkaa, alkuperäiskansojen perinteitä – ja kyllä, myös suomalaista muinaisuskoa. Meidänkin esivanhempamme ajattelivat, että henget saattoivat siirtyä sukupolvien ketjussa, palata takaisin maailmaan uusissa hahmoissa ja jatkaa elämäänsä eri muodoissa.

Valitettavasti historiallinen jyrä, jossa erilaiset vierastuontiuskonnot ovat levittäneet omia dogmejaan, on tasoittanut alleen monet paikalliset perinteet. Suomessakin hieno omaperäinen uskontoperinne jäi kirkollisten käännytystyökalujen alle, ja siinä rytäkässä menetettiin paljon muutakin kuin kansanrunoutta. Mutta ehkäpä henkiset virtaukset eivät koskaan täysin kuole – ne vain odottavat oikeaa hetkeä nousta taas pintaan.

Terveisin, Enkeli Mäntä, jälleensyntynyt muinaissuomalainen kriitikko
_____________________________

Aloittajan olisi hyvä joskus nostaa katseensa oman uskonnollisen piirinsä seinistä ja kurkistaa maailmaan, jossa Jumala kulkee monilla nimillä ja monissa muodoissa. Olen reissannut elämässäni monenlaisissa paikoissa, ja voin sanoa, että maailmassa on paljon muutakin hengellistä viisautta kuin se, mitä täällä pohjolan perukoilla on totuttu pitämään ainoana oikeana totuutena.

Olen itsekin käynyt Intiassa – ja kyllä, vaikka tarinani kamelin kyydistä auringonlaskussa saattoivat olla hieman väritettyjä, yksi asia on varma: Intiassa mieli avartuu.

Katselin siellä, miten buddhalaismunkit kävelivät paljasjaloin, ilman mitään maallista omaisuutta, mutta kasvoillaan tyyneys, jota harvoin näkee länsimaiden kiireisillä kaduilla. Heillä ei ollut pankkitilejä, ei autoja, ei edes kännyköitä, mutta he olivat onnellisia. Meidän mittareillamme he olivat köyhiä – mutta henkisesti rikkaita.

Sitten on hindut, joiden usko on värikäs kuin heidän temppelinsä. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, millainen hahmo on Krishna? Ei synkkä ja ankara tuomari, vaan iloinen, nauravainen, huilua soittava ja rakkaudesta laulava jumaluus. Hän tanssii ja iloitsee, ja hänen seuraajansa uskovat, että elämän tarkoitus on ilo, ei pelkkä synninpelossa väriseminen.

Tässä vaiheessa joku saattaa jo hermostua ja huudahtaa: "Mutta Pastori Mäntä! Eivät nuo ole meidän uskomme mukaisia! Eihän Krishna ole oikea Jumala!"

Mutta kysynpä sinulta: entä jos Jumala on suurempi kuin yksikään temppeli tai yksi pyhä kirja? Entä jos Hän on niin käsittämättömän suuri, että eri kansat ovat vain kuvanneet Häntä omalla tavallaan? Eikö ole mahdollista, että rakastava Jumala näyttäytyy eri tavoin eri ihmisille, antaen jokaiselle sen ymmärryksen, jonka he voivat vastaanottaa?

Moni täällä saattaa ajatella, että oma usko on se ainoa oikea ja kaikki muut ovat harhassa. Mutta onko se sittenkään Jumalan tapa ajatella, vai onko se ihmisen oma tapa tehdä itsestään se kaikkein erityisin?

Kristinuskon suurin viesti on rakkaus. Ei ylpeys, ei tuomitseminen, vaan rakkaus. Ja rakkaus ilmenee monessa muodossa. Se löytyy kirkossa, se löytyy hindun rukouksesta, se löytyy buddhalaisen hiljaisuudesta. Se löytyy myös sinusta ja minusta, jos vain avaamme sydämemme näkemään sen.

Joten rakastetaan, eikä riidellä. Iloitaan, eikä tuomita. Ja jos mahdollista, käydään joskus katsomassa, miten muualla maailmassa Jumalaa rakastetaan – voi vaikka oppia jotain uutta.

Terveisin,
Pastori Enkeli Mäntä

___________________

Anonyymi kirjoitti:

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

Synti. Se on kristinuskon mestarillinen keksintö: näkymätön ongelma, joka alkaa heti syntymästäsi – tai jo ennen, jos Jumala ehti vihastua äitiisi. Se ei näy, ei kuulu, eikä sitä voi mitata, mutta älä huoli, sillä siihen on olemassa valmis ratkaisu: usko, alistuminen ja automaattinen sielunpesuohjelma!

Ajattele! Ensin sinulle kerrotaan, että olet rikki. Sitten sama taho tarjoaa sinulle pelastusta – omaan tuotteeseensa perustuvaa pelastusta. Se on kuin vakuutusyhtiö, joka ensin murtaa jalkasi ja sitten myy sinulle kainalosauvat.

Synti ei ole pelkästään teko – se on olemassaolon virhe. Olet syyllinen jo olemalla. Mutta, hyvä uutinen: saat armahduksen, jos vain uskot tarinaan, jossa sinut ensin tuomittiin. Loogista? Ei. Kätevää? Erittäin.

Enkeli Mäntä

"Seuraavana sarjassamme: "Pelastuspaketti, jonka mukana tulee helvetti"

_________________

Jälleensyntyminen ei ole marginaali-ilmiö, vaan yksi ihmiskunnan vanhimmista ja laajimmalle levinneistä uskomuksista. Se on ollut osa hindulaisuutta, buddhalaisuutta, antiikin Kreikan filosofioita, kelttiläistä mystiikkaa, alkuperäiskansojen perinteitä – ja kyllä, myös suomalaista muinaisuskoa. Meidänkin esivanhempamme ajattelivat, että henget saattoivat siirtyä sukupolvien ketjussa, palata takaisin maailmaan uusissa hahmoissa ja jatkaa elämäänsä eri muodoissa.

Valitettavasti historiallinen jyrä, jossa erilaiset vierastuontiuskonnot ovat levittäneet omia dogmejaan, on tasoittanut alleen monet paikalliset perinteet. Suomessakin hieno omaperäinen uskontoperinne jäi kirkollisten käännytystyökalujen alle, ja siinä rytäkässä menetettiin paljon muutakin kuin kansanrunoutta. Mutta ehkäpä henkiset virtaukset eivät koskaan täysin kuole – ne vain odottavat oikeaa hetkeä nousta taas pintaan.

Terveisin, Enkeli Mäntä, jälleensyntynyt muinaissuomalainen kriitikko
_____________________________

Aloittajan olisi hyvä joskus nostaa katseensa oman uskonnollisen piirinsä seinistä ja kurkistaa maailmaan, jossa Jumala kulkee monilla nimillä ja monissa muodoissa. Olen reissannut elämässäni monenlaisissa paikoissa, ja voin sanoa, että maailmassa on paljon muutakin hengellistä viisautta kuin se, mitä täällä pohjolan perukoilla on totuttu pitämään ainoana oikeana totuutena.

Olen itsekin käynyt Intiassa – ja kyllä, vaikka tarinani kamelin kyydistä auringonlaskussa saattoivat olla hieman väritettyjä, yksi asia on varma: Intiassa mieli avartuu.

Katselin siellä, miten buddhalaismunkit kävelivät paljasjaloin, ilman mitään maallista omaisuutta, mutta kasvoillaan tyyneys, jota harvoin näkee länsimaiden kiireisillä kaduilla. Heillä ei ollut pankkitilejä, ei autoja, ei edes kännyköitä, mutta he olivat onnellisia. Meidän mittareillamme he olivat köyhiä – mutta henkisesti rikkaita.

Sitten on hindut, joiden usko on värikäs kuin heidän temppelinsä. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, millainen hahmo on Krishna? Ei synkkä ja ankara tuomari, vaan iloinen, nauravainen, huilua soittava ja rakkaudesta laulava jumaluus. Hän tanssii ja iloitsee, ja hänen seuraajansa uskovat, että elämän tarkoitus on ilo, ei pelkkä synninpelossa väriseminen.

Tässä vaiheessa joku saattaa jo hermostua ja huudahtaa: "Mutta Pastori Mäntä! Eivät nuo ole meidän uskomme mukaisia! Eihän Krishna ole oikea Jumala!"

Mutta kysynpä sinulta: entä jos Jumala on suurempi kuin yksikään temppeli tai yksi pyhä kirja? Entä jos Hän on niin käsittämättömän suuri, että eri kansat ovat vain kuvanneet Häntä omalla tavallaan? Eikö ole mahdollista, että rakastava Jumala näyttäytyy eri tavoin eri ihmisille, antaen jokaiselle sen ymmärryksen, jonka he voivat vastaanottaa?

Moni täällä saattaa ajatella, että oma usko on se ainoa oikea ja kaikki muut ovat harhassa. Mutta onko se sittenkään Jumalan tapa ajatella, vai onko se ihmisen oma tapa tehdä itsestään se kaikkein erityisin?

Kristinuskon suurin viesti on rakkaus. Ei ylpeys, ei tuomitseminen, vaan rakkaus. Ja rakkaus ilmenee monessa muodossa. Se löytyy kirkossa, se löytyy hindun rukouksesta, se löytyy buddhalaisen hiljaisuudesta. Se löytyy myös sinusta ja minusta, jos vain avaamme sydämemme näkemään sen.

Joten rakastetaan, eikä riidellä. Iloitaan, eikä tuomita. Ja jos mahdollista, käydään joskus katsomassa, miten muualla maailmassa Jumalaa rakastetaan – voi vaikka oppia jotain uutta.

Terveisin,
Pastori Enkeli Mäntä

___________________

Lue lisää

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.


On olemassa suuria huijauksia, ja sitten on kristinusko. Mikään muu ei ole saanut niin monia ihmisiä uskomaan niin mahdottomiin asioihin, niin pitkän ajan kuluessa, niin vähällä todisteiden määrällä. Puhutaanpa vähän tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä, joka on saanut järkevätkin ihmiset polvistumaan näkymättömän taikurin edessä.

Aloitetaanpa siitä maagisesta kirjasta, Raamatusta. Tuo ikivanha tarinakokoelma, joka on täynnä tarinoita käärmeistä, puhuvista pensaista ja veden päällä kävelemisestä. Onhan se tietysti kätevää, että kaikki suuret ihmeet tapahtuivat aikana, jolloin dokumentointi oli vähäisintä ja kriittinen ajattelu harvassa. Aivan kuin Jumala olisi tahallaan valinnut aikakauden, jolloin ihmisten oli vaikeampi todistaa asioita vääriksi.

Entäpä Jeesus, tuo marssiva parantaja ja ihmeidentekijä, joka käänsi veden viiniksi ja herätti kuolleista? Hänestä ei ole olemassa yhtäkään uskottavaa historiallisen ajan silminnäkijätodistusta. Silti ihmiset uskovat häneen enemmän kuin oman naapurin totuuteen. Sillä, mitä arkeologia tai historialliset tutkimukset sanovat, ei ole väliä – kunhan sydämessä tuntuu lämpimältä.

Jeesuksen seuraajien joukko, nuo apostolit, olivat myös varsin nokkelia. He keksivät loistavan tavan hallita massoja: syyllisyys ja pelko. Ihminen syntyy synnissä ja voi pelastua vain, jos uskoo oikealla tavalla. Kätevää, eikö? Ensin annetaan ihmisille ongelma ja sitten tarjotaan siihen ainoa ratkaisu. Kuulostaa melkein pyramidihuijaukselta, eikö totta?

Kristinusko on myös mestari mukautumaan. Tarvitseeko sinun hallita ihmisiä? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun kerätä rahaa? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun perustella sota? Käytä uskontoa. Mikään muu aate ei ole yhtä monipuolinen ja yhtä kätevä maailman hallitsemiseen.

Lopuksi, katsotaanpa kristinuskon suurinta saavutusta: se on saanut järkevät ihmiset uskomaan, että he ovat yhtäaikaisesti täysin rakastettuja ja täysin arvottomia. Taivas ja helvetti, armo ja tuomio – täydellinen cocktail, joka pitää ihmiset juuri sopivasti varpaillaan ja rahaa kilisemässä kolehtiin.

Joten, nostakaamme malja tälle loisteliaalle huijaukselle. Ilman kristinuskoa maailma olisi ehkä hieman tylsempi paikka – vähemmän syyllisyyttä, vähemmän taikauskoa, mutta ehdottomasti vähemmän draamaa.

Terveisin,
Sarkastinen skeptikko

_____________________________

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.
Hänen tekstinsä on seuraava:

On varsin kiehtovaa, kuinka pelastusopin monimuotoisuus voi kääriä itsensä niin monitahoiseen ja maagiseen muotoon. Siinä Jumala – kaikkivaltias ja kaiken yläpuolella oleva olento – keksii oivallisen tavan sovittaa ihmiskunnan synnit. Hän lähettää itsensä maan päälle uhratakseen itsensä itselleen. Kuinka nerokasta ja yksinkertaista! Mikäpä olisi parempi lahja itselle kuin oman pojan henki, joka on hän itse?

Ja mitäpä olisikaan pelastus ilman pientä symbolista kannibalismia? Ehtoollinen, tuo pyhä rituaali, jossa seurakuntalaiset kokoontuvat nauttimaan Jumalan pojan ruumiista ja verestä, on kuin suoraan hienostuneesta gastronomian oppaasta. "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini", sanoi Kristus, ja näin ollen seurakunta iloisesti toteuttaa tätä pyhää kehotusta jokaisessa messussa. Mitenkäs muutenkaan sitä voisi kunnolla juhlia pelastusta, ellei nauttimalla palanen jumalallista lihaa ja siemailemalla verta? Tämä symbolinen kannibalismi on tietenkin täysin looginen ja ymmärrettävä osa hengellistä elämää.

Voiko mikään muu uskonto kilpailla tällaisen monimutkaisen kauneuden ja mystiikan kanssa? Eipä tietenkään. Sillä missä muussa opissa voisimme löytää samanlaista itserakkauden huipentumaa ja hengellistä lihansyöntiä, joka on toisaalta täysin vertaansa vailla ja toisaalta häkellyttävän hämmentävää.


Pelastusoppi tarjoaa meille kaikille siis eräänlaisen teologisen kulinaarisen seikkailun, jossa syyllisyys ja synti pestään pois mitä eksoottisimmilla tavoilla. Onhan tämä toki kaikkivaltiaan Jumalan mestarisuunnitelma, joka on niin syvällinen ja korkealentoisen omalaatuinen, että vain täydellinen usko voi sitä tavoittaa ja ymmärtää.

Ihmeellistä, eikö totta?

Ystävällisin ja sarkastisin terveisin,

Tohtori Emmanuel Hapuinen
Sarkastisen Teologian Dosentti
Ikuisen Ironian Instituutti

Anonyymi kirjoitti:

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.


On olemassa suuria huijauksia, ja sitten on kristinusko. Mikään muu ei ole saanut niin monia ihmisiä uskomaan niin mahdottomiin asioihin, niin pitkän ajan kuluessa, niin vähällä todisteiden määrällä. Puhutaanpa vähän tästä maailmanlaajuisesta ilmiöstä, joka on saanut järkevätkin ihmiset polvistumaan näkymättömän taikurin edessä.

Aloitetaanpa siitä maagisesta kirjasta, Raamatusta. Tuo ikivanha tarinakokoelma, joka on täynnä tarinoita käärmeistä, puhuvista pensaista ja veden päällä kävelemisestä. Onhan se tietysti kätevää, että kaikki suuret ihmeet tapahtuivat aikana, jolloin dokumentointi oli vähäisintä ja kriittinen ajattelu harvassa. Aivan kuin Jumala olisi tahallaan valinnut aikakauden, jolloin ihmisten oli vaikeampi todistaa asioita vääriksi.

Entäpä Jeesus, tuo marssiva parantaja ja ihmeidentekijä, joka käänsi veden viiniksi ja herätti kuolleista? Hänestä ei ole olemassa yhtäkään uskottavaa historiallisen ajan silminnäkijätodistusta. Silti ihmiset uskovat häneen enemmän kuin oman naapurin totuuteen. Sillä, mitä arkeologia tai historialliset tutkimukset sanovat, ei ole väliä – kunhan sydämessä tuntuu lämpimältä.

Jeesuksen seuraajien joukko, nuo apostolit, olivat myös varsin nokkelia. He keksivät loistavan tavan hallita massoja: syyllisyys ja pelko. Ihminen syntyy synnissä ja voi pelastua vain, jos uskoo oikealla tavalla. Kätevää, eikö? Ensin annetaan ihmisille ongelma ja sitten tarjotaan siihen ainoa ratkaisu. Kuulostaa melkein pyramidihuijaukselta, eikö totta?

Kristinusko on myös mestari mukautumaan. Tarvitseeko sinun hallita ihmisiä? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun kerätä rahaa? Käytä uskontoa. Tarvitseeko sinun perustella sota? Käytä uskontoa. Mikään muu aate ei ole yhtä monipuolinen ja yhtä kätevä maailman hallitsemiseen.

Lopuksi, katsotaanpa kristinuskon suurinta saavutusta: se on saanut järkevät ihmiset uskomaan, että he ovat yhtäaikaisesti täysin rakastettuja ja täysin arvottomia. Taivas ja helvetti, armo ja tuomio – täydellinen cocktail, joka pitää ihmiset juuri sopivasti varpaillaan ja rahaa kilisemässä kolehtiin.

Joten, nostakaamme malja tälle loisteliaalle huijaukselle. Ilman kristinuskoa maailma olisi ehkä hieman tylsempi paikka – vähemmän syyllisyyttä, vähemmän taikauskoa, mutta ehdottomasti vähemmän draamaa.

Terveisin,
Sarkastinen skeptikko

_____________________________

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.
Hänen tekstinsä on seuraava:

On varsin kiehtovaa, kuinka pelastusopin monimuotoisuus voi kääriä itsensä niin monitahoiseen ja maagiseen muotoon. Siinä Jumala – kaikkivaltias ja kaiken yläpuolella oleva olento – keksii oivallisen tavan sovittaa ihmiskunnan synnit. Hän lähettää itsensä maan päälle uhratakseen itsensä itselleen. Kuinka nerokasta ja yksinkertaista! Mikäpä olisi parempi lahja itselle kuin oman pojan henki, joka on hän itse?

Ja mitäpä olisikaan pelastus ilman pientä symbolista kannibalismia? Ehtoollinen, tuo pyhä rituaali, jossa seurakuntalaiset kokoontuvat nauttimaan Jumalan pojan ruumiista ja verestä, on kuin suoraan hienostuneesta gastronomian oppaasta. "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini", sanoi Kristus, ja näin ollen seurakunta iloisesti toteuttaa tätä pyhää kehotusta jokaisessa messussa. Mitenkäs muutenkaan sitä voisi kunnolla juhlia pelastusta, ellei nauttimalla palanen jumalallista lihaa ja siemailemalla verta? Tämä symbolinen kannibalismi on tietenkin täysin looginen ja ymmärrettävä osa hengellistä elämää.

Voiko mikään muu uskonto kilpailla tällaisen monimutkaisen kauneuden ja mystiikan kanssa? Eipä tietenkään. Sillä missä muussa opissa voisimme löytää samanlaista itserakkauden huipentumaa ja hengellistä lihansyöntiä, joka on toisaalta täysin vertaansa vailla ja toisaalta häkellyttävän hämmentävää.


Pelastusoppi tarjoaa meille kaikille siis eräänlaisen teologisen kulinaarisen seikkailun, jossa syyllisyys ja synti pestään pois mitä eksoottisimmilla tavoilla. Onhan tämä toki kaikkivaltiaan Jumalan mestarisuunnitelma, joka on niin syvällinen ja korkealentoisen omalaatuinen, että vain täydellinen usko voi sitä tavoittaa ja ymmärtää.

Ihmeellistä, eikö totta?

Ystävällisin ja sarkastisin terveisin,

Tohtori Emmanuel Hapuinen
Sarkastisen Teologian Dosentti
Ikuisen Ironian Instituutti

Lue lisää

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

Rakas seurakuntalainen,

Tänään sukellamme syvälle kristinuskon pelastusoppiin, tuohon nerokkaaseen tarinankudontaan, joka heiluu parodiahorisontin partaalla kuin kuumailmapallo täynnä HUMPUUKIA.

Aloitetaan siitä, että kaikki on alkanut yhdestä kielletyn hedelmän haukkauksesta. Koko ihmiskunta joutui ikuisesti kadotetuksi, koska muinaisessa paratiisissa joku sattui tekemään huonon ruokavalion valinnan. Mutta ei hätää! Tämä rikkomus, joka kirjaimellisesti laukaisi maailmanhistorian synkeimmän lumipalloefektin, päätettiin korjata kymmeniä sukupolvia myöhemmin hyvin erikoisella tempulla: jumalallinen itsetuho.

Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me – ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi – voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.

Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa – tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!

Ja tämä koko systeemi esitetään meille niin luontevasti ja itsestäänselvyytenä, että on ihan normaalia, että kymmenien miljoonien ihmisten ikuinen kohtalo riippuu siitä, mitä he päättävät uskoa näistä vanhoista tarinoista. Ei siis tarvitse kysyä, miksi pelastusoppi kuulostaa siltä kuin se olisi lainattu suoraan B-luokan fantasiaelokuvasta: koko konsepti on jo niin överiksi vedetty, että sen perusolettamukset heiluvat parodian ja absurdin välimaastossa.

Joten, kristinuskon pelastusoppi? Sanotaanpa suoraan: täyttä HUMPUUKIA. Jos tämä saippuaooppera ei ole parodian määritelmä, niin mikä sitten on?


Siunauksin (ja ripauksella sarkastista realismia),
Pastori Enkeli Mäntä
_______________________________

Toisella palstalla HUMPUUKIN asiantuntija kirjoitti hyvän tekstin.

Hän on psykiatri, joka on hyvin ammattinsa osaava henkilö. Hänen tekstinsä ovat kaikki loistavia.

Hän kirjoitti:

Jeesus tulee pilven päällä pasuunat päristen, zombit kaivautuvat haudoistaan, syövät kalaa ja lentävät pilvikyydillä avaruuteen!

Kyllä vain, näin se menee. Raamattu kertoo meille selkeästi: "Ja kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään" (Apt. 1:9). Siis kuvittele tämä hetki – Jeesus nousee pilvelle, kuin jonkinlaisessa antiikin aikaisessa rakettilennossa, ja sitten kohoaa taivaalle, fyysisesti ja ihan kokonaisena, pää edellä kohti avaruutta. Ja hänen perässään tietenkin koko herännyt joukko, jotka ensin kaivavat itsensä ulos haudoista, syövät vähän kalaa (koska mitäpä muutakaan sitä tekisi kuolleista herättyään), ja sitten ottavat pilvikyydin hänen jälkeensä. Onpa eleganttia!

Ja eihän tämä pilvi nyt mikään tavallinen sadepilvi ollut, vaan tietysti aivan erityinen taivasbussi, joka vie zombit suoraan avaruuteen. Mutta kyllä, onhan se mukavaa, että päästään mukaan näin erikoiselle kyydille, kunhan vain odotellaan siinä haudan pohjalla riittävän pitkään.

Toivotan pehmeitä pilvimatkoja,
Enkeli Mäntä – HUMPUUKIN asiantuntija

Anonyymi kirjoitti:

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

Rakas seurakuntalainen,

Tänään sukellamme syvälle kristinuskon pelastusoppiin, tuohon nerokkaaseen tarinankudontaan, joka heiluu parodiahorisontin partaalla kuin kuumailmapallo täynnä HUMPUUKIA.

Aloitetaan siitä, että kaikki on alkanut yhdestä kielletyn hedelmän haukkauksesta. Koko ihmiskunta joutui ikuisesti kadotetuksi, koska muinaisessa paratiisissa joku sattui tekemään huonon ruokavalion valinnan. Mutta ei hätää! Tämä rikkomus, joka kirjaimellisesti laukaisi maailmanhistorian synkeimmän lumipalloefektin, päätettiin korjata kymmeniä sukupolvia myöhemmin hyvin erikoisella tempulla: jumalallinen itsetuho.

Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me – ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi – voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.

Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa – tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!

Ja tämä koko systeemi esitetään meille niin luontevasti ja itsestäänselvyytenä, että on ihan normaalia, että kymmenien miljoonien ihmisten ikuinen kohtalo riippuu siitä, mitä he päättävät uskoa näistä vanhoista tarinoista. Ei siis tarvitse kysyä, miksi pelastusoppi kuulostaa siltä kuin se olisi lainattu suoraan B-luokan fantasiaelokuvasta: koko konsepti on jo niin överiksi vedetty, että sen perusolettamukset heiluvat parodian ja absurdin välimaastossa.

Joten, kristinuskon pelastusoppi? Sanotaanpa suoraan: täyttä HUMPUUKIA. Jos tämä saippuaooppera ei ole parodian määritelmä, niin mikä sitten on?


Siunauksin (ja ripauksella sarkastista realismia),
Pastori Enkeli Mäntä
_______________________________

Toisella palstalla HUMPUUKIN asiantuntija kirjoitti hyvän tekstin.

Hän on psykiatri, joka on hyvin ammattinsa osaava henkilö. Hänen tekstinsä ovat kaikki loistavia.

Hän kirjoitti:

Jeesus tulee pilven päällä pasuunat päristen, zombit kaivautuvat haudoistaan, syövät kalaa ja lentävät pilvikyydillä avaruuteen!

Kyllä vain, näin se menee. Raamattu kertoo meille selkeästi: "Ja kun hän oli tämän sanonut, kohotettiin hänet ylös heidän nähtensä, ja pilvi vei hänet pois heidän näkyvistään" (Apt. 1:9). Siis kuvittele tämä hetki – Jeesus nousee pilvelle, kuin jonkinlaisessa antiikin aikaisessa rakettilennossa, ja sitten kohoaa taivaalle, fyysisesti ja ihan kokonaisena, pää edellä kohti avaruutta. Ja hänen perässään tietenkin koko herännyt joukko, jotka ensin kaivavat itsensä ulos haudoista, syövät vähän kalaa (koska mitäpä muutakaan sitä tekisi kuolleista herättyään), ja sitten ottavat pilvikyydin hänen jälkeensä. Onpa eleganttia!

Ja eihän tämä pilvi nyt mikään tavallinen sadepilvi ollut, vaan tietysti aivan erityinen taivasbussi, joka vie zombit suoraan avaruuteen. Mutta kyllä, onhan se mukavaa, että päästään mukaan näin erikoiselle kyydille, kunhan vain odotellaan siinä haudan pohjalla riittävän pitkään.

Toivotan pehmeitä pilvimatkoja,
Enkeli Mäntä – HUMPUUKIN asiantuntija

Lue lisää

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18812240/vuohipaimenten-tarinoista-maailmanbrandiksi-osa-a---07-02-2025

Vuohipaimenten tarinoista maailmanbrändiksi? Osa A - 07-02-2025
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18813466/kristinusko-ja-vaaristynyt-jumalakuva-osa-e---08-02-2025

Kristinusko ja vääristynyt jumalakuva? Osa E - 08-02-2025

Anonyymi kirjoitti:

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18812240/vuohipaimenten-tarinoista-maailmanbrandiksi-osa-a---07-02-2025

Vuohipaimenten tarinoista maailmanbrändiksi? Osa A - 07-02-2025
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18813466/kristinusko-ja-vaaristynyt-jumalakuva-osa-e---08-02-2025

Kristinusko ja vääristynyt jumalakuva? Osa E - 08-02-2025

Lue lisää

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.

Anonyymi kirjoitti:

Ystävämme Enkeli Mäntä.

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.

Lue lisää

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.

ENKELI MÄNTÄ ON AIKAMME NERO.

Hänen tekstinsä on seuraava:


No mutta sehän onkin vähän ironista tämä homma! Siis Raamattu, tuo kaikkien aikojen suurin sekasotku, varoittelee meitä sekauskonnosta. Aikamoinen juttu, vai mitä? Jos otetaan hetki aikaa ja katsotaan, mistä tämä Raamattu oikein on kasattu, niin huomataan, että sen omat juuret ovat niin monen kulttuurin ja aikakauden sopasta, että voisi ihan hyvin puhua Baabelista itse. Mistäköhän lähdetään liikkeelle?

Aluksi meillä on muinaiset heprealaiset, joiden tarinat kootaan kasaan pitkien aikojen aikana. Sitten lisätään siihen kreikkalaisten vaikutteita, hellenististä filosofiaa ja Rooman keisarien allekirjoittamat kokoukset, jotka lopulta päättivät, mitkä kirjat kuuluvat "viralliseen versioon" ja mitkä saavat jäädä kirkon taka-alalle. Muistatko esimerkiksi Nikeian kirkolliskokouksen vuonna 325? Jep, siinä vasta keitettiin kunnon soppa, ja päätettiin mitä Raamattuun laitetaan ja mitä ei. Siinäpä vasta todellinen myyttien miksaus.

Ja sitten puhutaan "sekauskonnosta". Hmm. No miten on tämän Rooman keisarin sananvalta Raamatun kokoamisessa? Tai entäs nämä pakanalliset juhlapäivät, jotka kristinusko nappasi mukaansa? Joulua vietellään Jeesuksen syntymäjuhlana, mutta alkuperältään se on aivan pakanallinen Saturnalia-juhla! Että mikäpä tässä nyt on Baabel ja mikä on Raamattu? Yksi ja sama, jos tarkkoja ollaan.

Roomalaiskirjeet, apostolien teot, Johanneksen kirjeet... kaikki tämä kirjallinen sekamelska, jossa eri aikakausien ja uskomusten rippeet ovat sulautuneet yhteen kuin vanha laastari ja uusi, kiiltävä teippi. Ja mikä hauskinta, koko tämä sekasotku vielä varoittelee meitä muista "uususkonnoista". Ai että, siinä vasta sopiva annos ironiaa kerrakseen!

Mutta hei, jos usko Baabeliin, sekoitukseen ja ristiriitoihin pitää mielen virkeänä, niin eiköhän jatketa lainaamista sieltä täältä, ja annetaan asioiden sekoittua ihan kaikessa rauhassa. Ota Raamattu käteen ja valitse sieltä se kohta, joka tänään tuntuu hyvältä. Huomenna voit sitten valita toisen. Näinhän tämä koko homma on aina toiminut.

Terveisin,
Enkeli Mäntä – Baabelin tornin arkkitehti

Anonyymi kirjoitti:

Taas loistavaa takstiä.

Bravo bravissimo taas, Enkeli Mäntä!

______________

SANON JO ETUKÄTEEN, ETTÄ SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.

ENKELI MÄNTÄ ON AIKAMME NERO.

Hänen tekstinsä on seuraava:


No mutta sehän onkin vähän ironista tämä homma! Siis Raamattu, tuo kaikkien aikojen suurin sekasotku, varoittelee meitä sekauskonnosta. Aikamoinen juttu, vai mitä? Jos otetaan hetki aikaa ja katsotaan, mistä tämä Raamattu oikein on kasattu, niin huomataan, että sen omat juuret ovat niin monen kulttuurin ja aikakauden sopasta, että voisi ihan hyvin puhua Baabelista itse. Mistäköhän lähdetään liikkeelle?

Aluksi meillä on muinaiset heprealaiset, joiden tarinat kootaan kasaan pitkien aikojen aikana. Sitten lisätään siihen kreikkalaisten vaikutteita, hellenististä filosofiaa ja Rooman keisarien allekirjoittamat kokoukset, jotka lopulta päättivät, mitkä kirjat kuuluvat "viralliseen versioon" ja mitkä saavat jäädä kirkon taka-alalle. Muistatko esimerkiksi Nikeian kirkolliskokouksen vuonna 325? Jep, siinä vasta keitettiin kunnon soppa, ja päätettiin mitä Raamattuun laitetaan ja mitä ei. Siinäpä vasta todellinen myyttien miksaus.

Ja sitten puhutaan "sekauskonnosta". Hmm. No miten on tämän Rooman keisarin sananvalta Raamatun kokoamisessa? Tai entäs nämä pakanalliset juhlapäivät, jotka kristinusko nappasi mukaansa? Joulua vietellään Jeesuksen syntymäjuhlana, mutta alkuperältään se on aivan pakanallinen Saturnalia-juhla! Että mikäpä tässä nyt on Baabel ja mikä on Raamattu? Yksi ja sama, jos tarkkoja ollaan.

Roomalaiskirjeet, apostolien teot, Johanneksen kirjeet... kaikki tämä kirjallinen sekamelska, jossa eri aikakausien ja uskomusten rippeet ovat sulautuneet yhteen kuin vanha laastari ja uusi, kiiltävä teippi. Ja mikä hauskinta, koko tämä sekasotku vielä varoittelee meitä muista "uususkonnoista". Ai että, siinä vasta sopiva annos ironiaa kerrakseen!

Mutta hei, jos usko Baabeliin, sekoitukseen ja ristiriitoihin pitää mielen virkeänä, niin eiköhän jatketa lainaamista sieltä täältä, ja annetaan asioiden sekoittua ihan kaikessa rauhassa. Ota Raamattu käteen ja valitse sieltä se kohta, joka tänään tuntuu hyvältä. Huomenna voit sitten valita toisen. Näinhän tämä koko homma on aina toiminut.

Terveisin,
Enkeli Mäntä – Baabelin tornin arkkitehti

Lue lisää

SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.

ENKELI MÄNTÄ ON AIKAMME NERO.

Hänen tekstinsä on seuraava:


https://keskustelu.suomi24.fi/t/18635020/krishnan-kepeys-vs--raamatun-ankeus
Krishnan kepeys vs. Raamatun ankeus
Anonyymi-ap
2024-09-18 20:21:06

Eikö olekin mielenkiintoista, että kun vertaillaan Raamatun Jumalaa ja Krishnaa, eroja löytyy kuin yö ja päivä? Raamatun Jumala on suorastaan synkkä, ankara heppu, jonka pääasiallinen huvi tuntuu olevan kurittaa kansaansa, heitellä käskyjä ja varoitella kaiken maailman rangaistuksilla. Ei ihme, että kristinusko voi tehdä mielen raskaaksi, kun jokainen virheliike tuntuu johtavan joko tulimereen tai ikuiseen kadotukseen. Toivontäyteistä ja kepeää tunnelmaa ei juuri löydy, kun pääosassa on tämä kaikkitietävä valvoja, joka tuntuu nauttivan enemmän sääntöjen rikkomisen rankaisemisesta kuin mistään muusta.

Mutta sitten katsotaan Krishnaa – ah, aivan toisenlainen kaveri! Jo Mahabharatassa Krishna osoittaa, että hänellä on huumorintajua. Hän on rento ja viekas, hymyilee kaiken keskellä ja osaa jopa pilke silmäkulmassa sotkea jumalaisten ja ihmisten asioita. Krishna ei ota elämää niin vakavasti. Hän saattaa neuvoa keskellä taistelua, mutta samalla pysyy eteerisen kevyenä.

Esimerkiksi Mahabharatassa, kun Krishna ajaa Arjunan sotavaunuja Kurukshetran taistelukentällä, hän ei sorru ankeaan tuomionpäivän ennustamiseen, vaan kehottaa Arjunaa löytämään tasapainon ja jopa pitää huolen, että hommassa on ripaus kepeyttä: “Näe koko maailmankaikkeus minussa, Arjuna, ja toimi vailla huolta.”

Ja mitä Raamatun Jumala sitten sanoo? "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia." Toisin sanoen: *älä edes kuvittele nauravasi!* Jos kristinuskossa on huumoria, niin se taitaa olla enemmän sellaista tuomiopäivän ironiaa.

Krishnalla sen sijaan ei ole mitään ongelmaa leikitellä ihmisten kohtaloilla hymy huulilla. Hän ei vaadi pelkkää tottelevaisuutta synkkien uhkausten kera, vaan muistuttaa, että elämä on suuri peli, jossa myös ilo ja huumori kuuluvat kuvaan.

Joten ei ihme, että Krishna on helpommin lähestyttävä ja tuo valoa elämään. Raamatun Jumala taas... no, sanotaanko vaikka, että hänen valonsa on enemmänkin kuin salamanisku pimeydessä – se voi iskeä, mutta ei se paljon mieltä lämmitä.

Ystävällisin terveisin,
Enkeli Mäntä – Huumorintajun, kepeyden ja synkkien jumalhahmojen erotuksen asiantuntija

Anonyymi kirjoitti:

SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.

ENKELI MÄNTÄ ON AIKAMME NERO.

Hänen tekstinsä on seuraava:


https://keskustelu.suomi24.fi/t/18635020/krishnan-kepeys-vs--raamatun-ankeus
Krishnan kepeys vs. Raamatun ankeus
Anonyymi-ap
2024-09-18 20:21:06

Eikö olekin mielenkiintoista, että kun vertaillaan Raamatun Jumalaa ja Krishnaa, eroja löytyy kuin yö ja päivä? Raamatun Jumala on suorastaan synkkä, ankara heppu, jonka pääasiallinen huvi tuntuu olevan kurittaa kansaansa, heitellä käskyjä ja varoitella kaiken maailman rangaistuksilla. Ei ihme, että kristinusko voi tehdä mielen raskaaksi, kun jokainen virheliike tuntuu johtavan joko tulimereen tai ikuiseen kadotukseen. Toivontäyteistä ja kepeää tunnelmaa ei juuri löydy, kun pääosassa on tämä kaikkitietävä valvoja, joka tuntuu nauttivan enemmän sääntöjen rikkomisen rankaisemisesta kuin mistään muusta.

Mutta sitten katsotaan Krishnaa – ah, aivan toisenlainen kaveri! Jo Mahabharatassa Krishna osoittaa, että hänellä on huumorintajua. Hän on rento ja viekas, hymyilee kaiken keskellä ja osaa jopa pilke silmäkulmassa sotkea jumalaisten ja ihmisten asioita. Krishna ei ota elämää niin vakavasti. Hän saattaa neuvoa keskellä taistelua, mutta samalla pysyy eteerisen kevyenä.

Esimerkiksi Mahabharatassa, kun Krishna ajaa Arjunan sotavaunuja Kurukshetran taistelukentällä, hän ei sorru ankeaan tuomionpäivän ennustamiseen, vaan kehottaa Arjunaa löytämään tasapainon ja jopa pitää huolen, että hommassa on ripaus kepeyttä: “Näe koko maailmankaikkeus minussa, Arjuna, ja toimi vailla huolta.”

Ja mitä Raamatun Jumala sitten sanoo? "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia." Toisin sanoen: *älä edes kuvittele nauravasi!* Jos kristinuskossa on huumoria, niin se taitaa olla enemmän sellaista tuomiopäivän ironiaa.

Krishnalla sen sijaan ei ole mitään ongelmaa leikitellä ihmisten kohtaloilla hymy huulilla. Hän ei vaadi pelkkää tottelevaisuutta synkkien uhkausten kera, vaan muistuttaa, että elämä on suuri peli, jossa myös ilo ja huumori kuuluvat kuvaan.

Joten ei ihme, että Krishna on helpommin lähestyttävä ja tuo valoa elämään. Raamatun Jumala taas... no, sanotaanko vaikka, että hänen valonsa on enemmänkin kuin salamanisku pimeydessä – se voi iskeä, mutta ei se paljon mieltä lämmitä.

Ystävällisin terveisin,
Enkeli Mäntä – Huumorintajun, kepeyden ja synkkien jumalhahmojen erotuksen asiantuntija

Lue lisää

SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.

ENKELI MÄNTÄ ON AIKAMME NERO.

Hänen tekstinsä on seuraava:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18773694/jeesus-krishna-buddha-ja-helluntailainen-kahvilla

Jeesus, Krishna, Buddha ja helluntailainen kahvilla
Anonyymi-ap
2025-01-09 09:28:26

Olipa kerran idyllinen kahvila nimeltä Rauhan Kahvikannu, jossa maailman suurimmat hengelliset hahmot ovat päättäneet ottaa hieman aikaa pois pelastustöistään. Jeesus istuu pöydän päässä, lempeä hymy huulillaan, Buddha risti-istuu tuolillaan täysin rentona, ja Krishna pyörittelee suloisesti kuutta sokeripalaa kahvinsa pinnalla kuin maailmanpyörää. Paikalle ilmestyy myös helluntailainen, joka astuu huoneeseen hengellistä voittoa tavoittelevan vakuutusmyyjän energialla.

Ensimmäinen ongelma: tarjoilu.

– "Tämä kahvi... onko tämä pyhitetty?" helluntailainen kysyy, nostaen kupin ilmaan.
Jeesus hymyilee kärsivällisesti. "Kaikki, mitä Jumala on luonut, on hyvää," hän sanoo.
– "Mutta onko tämä kofeiinitonta? Syntiähän on antaa kehon viedä meidät harhaan," helluntailainen tarkentaa.
Buddha nauraa pehmeästi. "Kahvi on vain kahvia, ystäväni. Kiinnitä huomiosi siihen, kuinka mielesi tekee siitä niin suuren ongelman."
Krishna siemaisee omaa kupillistaan ja toteaa: "Minä lisäsin maidon. Minulla on aina mukana lehmä."

Teologinen keskustelu kärjistyy.

– "Jeesus, sinähän olet ainoa tie totuuteen ja elämään," helluntailainen aloittaa saarnamaisesti. "Etkö sanoisi, että Buddha ja Krishna ovat harhaoppisia?"
Jeesus vilkaisee Buddhaa, joka kohauttaa olkapäitään. Krishna puolestaan virnistää ja ojentaa helluntailaiselle rasiallisia väriä: "Otatko Holi-juhlaamme? Se saattaisi piristää."
– "Häpeällistä! Häpeällistä!" helluntailainen huudahtaa. "Minä olen tullut julistamaan totuutta!"
Buddha katsahtaa Jeesukseen. "Hänellä taitaa olla vielä monia jälleensyntymiä edessään ennen kuin kärsivällisyys kasvaa."
Jeesus nyökkää lempeästi. "Isä antaa meille kaikille aikaa kasvaa, mutta tässä hetkessä hän ei ehkä näe metsää ristien takaa."

Sattuma ja sakramentit.

Krishna yrittää keventää tunnelmaa tarjoamalla kaikille rasgullaa (intialaista herkkua), mutta helluntailainen kieltäytyy, epäillen sitä epäjumalanpalvonnan symboliksi. Buddha siirtyy hiljaa mietiskelemään, pitäen kiinni kahvikupistaan kuin se olisi maailmankaikkeuden ydin.
– "Ehkä meidän pitäisi rukoilla yhdessä?" helluntailainen ehdottaa, kääntyen Jeesuksen puoleen.
– "Ehdotan hiljaista mietiskelyä," Buddha kuiskaa rauhallisesti.
Krishna nostaa kätensä ylös ja lausuu hymyillen: "Tai tanssia! Jumalan kanssa tanssiminen on paras rukous."
– "Tanssiako?!" helluntailainen lähes pyörtyy. "Rukouksen tulee olla vakavaa!"

Loppuhuipennus.

Kun lasku saapuu, helluntailainen kaivaa taskustaan kymmenen euroa ja kysyy: "Onko tämä kymmenyksille pyhitetty raha?"
Krishna ottaa huilunsa esille ja soittaa iloisen sävelen, Buddha jättää laskun muiden maksettavaksi hymyillen tyynesti, ja Jeesus... Jeesus vain katsoo helluntailaista syvälle silmiin ja sanoo:
"Ehkä joskus opit, että rakkaus maksaa kaiken, mutta lasku on aina jo maksettu."

Helluntailainen poistuu kahvilasta hämmentyneenä, mutta vakuuttuneena siitä, että on voittanut hengellisen keskustelun. Krishna, Buddha ja Jeesus jatkavat kahvinjuontiaan – sillä vaikka heidän maailmansa ovat erilaisia, rauhan kahvikannussa virtaa aina sama keitos.

Kahvintuoksuisin terveisin,
Enkeli Mäntä Hengellisen satiirin ikuinen barista

Anonyymi kirjoitti:

SEURAAVAT TEKSTIT EIVÄT OLE MINUN OMIA KIRJOITUKSIANI, VAAN TEKSTEJÄ ERÄÄLTÄ TOISELTA HENKILÖLTÄ, JONKA IRONINEN MUTTA TOTUUDENMUKAINEN ANALYYSI ON MIELESTÄNI VERTAANSA VAILLA.

Tekstiin on siis sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.

ENKELI MÄNTÄ ON AIKAMME NERO.

Hänen tekstinsä on seuraava:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18773694/jeesus-krishna-buddha-ja-helluntailainen-kahvilla

Jeesus, Krishna, Buddha ja helluntailainen kahvilla
Anonyymi-ap
2025-01-09 09:28:26

Olipa kerran idyllinen kahvila nimeltä Rauhan Kahvikannu, jossa maailman suurimmat hengelliset hahmot ovat päättäneet ottaa hieman aikaa pois pelastustöistään. Jeesus istuu pöydän päässä, lempeä hymy huulillaan, Buddha risti-istuu tuolillaan täysin rentona, ja Krishna pyörittelee suloisesti kuutta sokeripalaa kahvinsa pinnalla kuin maailmanpyörää. Paikalle ilmestyy myös helluntailainen, joka astuu huoneeseen hengellistä voittoa tavoittelevan vakuutusmyyjän energialla.

Ensimmäinen ongelma: tarjoilu.

– "Tämä kahvi... onko tämä pyhitetty?" helluntailainen kysyy, nostaen kupin ilmaan.
Jeesus hymyilee kärsivällisesti. "Kaikki, mitä Jumala on luonut, on hyvää," hän sanoo.
– "Mutta onko tämä kofeiinitonta? Syntiähän on antaa kehon viedä meidät harhaan," helluntailainen tarkentaa.
Buddha nauraa pehmeästi. "Kahvi on vain kahvia, ystäväni. Kiinnitä huomiosi siihen, kuinka mielesi tekee siitä niin suuren ongelman."
Krishna siemaisee omaa kupillistaan ja toteaa: "Minä lisäsin maidon. Minulla on aina mukana lehmä."

Teologinen keskustelu kärjistyy.

– "Jeesus, sinähän olet ainoa tie totuuteen ja elämään," helluntailainen aloittaa saarnamaisesti. "Etkö sanoisi, että Buddha ja Krishna ovat harhaoppisia?"
Jeesus vilkaisee Buddhaa, joka kohauttaa olkapäitään. Krishna puolestaan virnistää ja ojentaa helluntailaiselle rasiallisia väriä: "Otatko Holi-juhlaamme? Se saattaisi piristää."
– "Häpeällistä! Häpeällistä!" helluntailainen huudahtaa. "Minä olen tullut julistamaan totuutta!"
Buddha katsahtaa Jeesukseen. "Hänellä taitaa olla vielä monia jälleensyntymiä edessään ennen kuin kärsivällisyys kasvaa."
Jeesus nyökkää lempeästi. "Isä antaa meille kaikille aikaa kasvaa, mutta tässä hetkessä hän ei ehkä näe metsää ristien takaa."

Sattuma ja sakramentit.

Krishna yrittää keventää tunnelmaa tarjoamalla kaikille rasgullaa (intialaista herkkua), mutta helluntailainen kieltäytyy, epäillen sitä epäjumalanpalvonnan symboliksi. Buddha siirtyy hiljaa mietiskelemään, pitäen kiinni kahvikupistaan kuin se olisi maailmankaikkeuden ydin.
– "Ehkä meidän pitäisi rukoilla yhdessä?" helluntailainen ehdottaa, kääntyen Jeesuksen puoleen.
– "Ehdotan hiljaista mietiskelyä," Buddha kuiskaa rauhallisesti.
Krishna nostaa kätensä ylös ja lausuu hymyillen: "Tai tanssia! Jumalan kanssa tanssiminen on paras rukous."
– "Tanssiako?!" helluntailainen lähes pyörtyy. "Rukouksen tulee olla vakavaa!"

Loppuhuipennus.

Kun lasku saapuu, helluntailainen kaivaa taskustaan kymmenen euroa ja kysyy: "Onko tämä kymmenyksille pyhitetty raha?"
Krishna ottaa huilunsa esille ja soittaa iloisen sävelen, Buddha jättää laskun muiden maksettavaksi hymyillen tyynesti, ja Jeesus... Jeesus vain katsoo helluntailaista syvälle silmiin ja sanoo:
"Ehkä joskus opit, että rakkaus maksaa kaiken, mutta lasku on aina jo maksettu."

Helluntailainen poistuu kahvilasta hämmentyneenä, mutta vakuuttuneena siitä, että on voittanut hengellisen keskustelun. Krishna, Buddha ja Jeesus jatkavat kahvinjuontiaan – sillä vaikka heidän maailmansa ovat erilaisia, rauhan kahvikannussa virtaa aina sama keitos.

Kahvintuoksuisin terveisin,
Enkeli Mäntä Hengellisen satiirin ikuinen barista

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18819930/mina-olen-ylosnousemus-ja-elama

Anonyymi
2025-02-13 18:57:09

Totta, mutta Krishna sanoi Bhagavad Gitassa (4:11): "Kaikki ihmiset lähestyvät Minua eri tavoin, ja Minä palkitsen heidät sen mukaan. Kaikki tiet johtavat lopulta Minuun."

Eli: Jeesus lupaa suoran moottoritien, mutta Krishna muistuttaa, että myös soratiet, kiertotiet ja eksymiset johtavat perille – GPS:n nimi vain vaihtelee.

Usko pois,
Enkeli Mäntä
— "Parempi paradoksi taskussa kuin dogmi otsassa"

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18819930/mina-olen-ylosnousemus-ja-elama

Anonyymi
2025-02-13 18:57:09

Totta, mutta Krishna sanoi Bhagavad Gitassa (4:11): "Kaikki ihmiset lähestyvät Minua eri tavoin, ja Minä palkitsen heidät sen mukaan. Kaikki tiet johtavat lopulta Minuun."

Eli: Jeesus lupaa suoran moottoritien, mutta Krishna muistuttaa, että myös soratiet, kiertotiet ja eksymiset johtavat perille – GPS:n nimi vain vaihtelee.

Usko pois,
Enkeli Mäntä
— "Parempi paradoksi taskussa kuin dogmi otsassa"

Lue lisää

Enkeli Mäntä
— "Parempi paradoksi taskussa kuin dogmi otsassa"


Bravo!

Anonyymi kirjoitti:

Enkeli Mäntä
— "Parempi paradoksi taskussa kuin dogmi otsassa"


Bravo!

Enkeli Mäntä:


Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me – ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi – voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.

Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa – tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!


Bravo!

Anonyymi kirjoitti:

Enkeli Mäntä:


Nimittäin, Jumala, joka alun perin järjesti koko tämän hämmentävän kuvion, päätti lopulta lähettää itsensä maan päälle synnittömänä miehenä, Kristuksena. Ja mitä tapahtuu? No, Hän tietenkin suostuu kidutettavaksi ja naulittavaksi ristille, jotta me – ihmiskunta, joka ei edes ollut syntynyt silloin kun tämä koko hedelmäkohu alkoi – voisimme jotenkin pelastua tästä alun perin hänen itsensä luomasta ongelmasta.

Ja tässä kohtaa saavumme parodiahorisonttiin: mikään ei enää ole liian absurdi uskottavaksi! Uskonnollisen logiikan mukaan, jos vain uskot, että joku kuoli puolestasi pari tuhatta vuotta sitten, olet yhtäkkiä vapaa kaikista synneistä, vaikka olisit kuinka hirmuinen hirviö. Mutta jos et usko? Voi voi, sitten ei ole mitään toivoa – tervemenoa ikuiseen kärsimykseen!


Bravo!

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Miksi sadistista hirviötä palotaan? Pelostako?
Anonyymi-ap
2024-10-17 14:27:30

Raamatun Jumala on sadistinen hirviö, joka ei piittaa ihmisten kärssimyksistä. Miksi siis kristyt palvovat tällaiseksi uskomaansa Jumalaa? Onko kyse pelosta ja opportunistisesta uskosta, jonka mukaan mielistelemällä tätä hirviötä hän ei kohdista rangaistusta mielistelijään?

Miksi ette ole keksinyt moraalisesti korkeatasoista tai edes siedettävää jumalaa palvontanne kohteeksi, vaan tuollaisen moraalisesti kelvottoman hirviön?

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Miksi sadistista hirviötä palotaan? Pelostako?
Anonyymi-ap
2024-10-17 14:27:30

Raamatun Jumala on sadistinen hirviö, joka ei piittaa ihmisten kärssimyksistä. Miksi siis kristyt palvovat tällaiseksi uskomaansa Jumalaa? Onko kyse pelosta ja opportunistisesta uskosta, jonka mukaan mielistelemällä tätä hirviötä hän ei kohdista rangaistusta mielistelijään?

Miksi ette ole keksinyt moraalisesti korkeatasoista tai edes siedettävää jumalaa palvontanne kohteeksi, vaan tuollaisen moraalisesti kelvottoman hirviön?

Lue lisää

No niin, pistetäänpä Raamattu laulamaan, ja katsotaanpa, miten se "rakkauden" Jumala toimittaa asioita. Esimerkiksi 5. Mooseksen kirjassa, luku 28: "Herra lyö sinua kuumeella, kuivuudella, tulehduksella ja poltteella..." (28:22). Aivan niin, sieltä se rakkaus jysähtää suoraan taivaasta tautien muodossa!

Ja entäs se klassinen Egyptin vitsaus-tarina, jossa Herra oikein mielikuvituksen voimalla lähettää heinäsirkat, paiseet, ruton ja jopa surmaa esikoiset (2. Moos. 12:29). Todella hellää ja rakastavaa meininkiä, eikö vaan? Rutto siellä ja paise täällä, Herran tapa muistuttaa, kuka on "rakkauden" valtias.

Kyllähän se Raamatun Jumala on näemmä melkoisen luova, kun päättää levittää "rakkauttaan" ympäriinsä, joko sairauksien, ruton tai luonnonmullistusten muodossa. Että kyllä, kyllä se rakkauden Jumala osaa olla melkoisen rankaiseva kaveri. Mutta eihän me nyt vaan aleta tällaisista pikku detaljeista puhua, kun niin mukava on ajatella, että mitään pahaa ei ikinä tapahdu...

Terveisin,
Tohtori Enkeli Mäntä, realistisen rakkauden asialla
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Anonyymi kirjoitti:

No niin, pistetäänpä Raamattu laulamaan, ja katsotaanpa, miten se "rakkauden" Jumala toimittaa asioita. Esimerkiksi 5. Mooseksen kirjassa, luku 28: "Herra lyö sinua kuumeella, kuivuudella, tulehduksella ja poltteella..." (28:22). Aivan niin, sieltä se rakkaus jysähtää suoraan taivaasta tautien muodossa!

Ja entäs se klassinen Egyptin vitsaus-tarina, jossa Herra oikein mielikuvituksen voimalla lähettää heinäsirkat, paiseet, ruton ja jopa surmaa esikoiset (2. Moos. 12:29). Todella hellää ja rakastavaa meininkiä, eikö vaan? Rutto siellä ja paise täällä, Herran tapa muistuttaa, kuka on "rakkauden" valtias.

Kyllähän se Raamatun Jumala on näemmä melkoisen luova, kun päättää levittää "rakkauttaan" ympäriinsä, joko sairauksien, ruton tai luonnonmullistusten muodossa. Että kyllä, kyllä se rakkauden Jumala osaa olla melkoisen rankaiseva kaveri. Mutta eihän me nyt vaan aleta tällaisista pikku detaljeista puhua, kun niin mukava on ajatella, että mitään pahaa ei ikinä tapahdu...

Terveisin,
Tohtori Enkeli Mäntä, realistisen rakkauden asialla
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Lue lisää

Miksi sadistista hirviötä palotaan? Pelostako?
Anonyymi-ap
2024-10-17 14:27:30

Raamatun Jumala on sadistinen hirviö, joka ei piittaa ihmisten kärssimyksistä. Miksi siis kristyt palvovat tällaiseksi uskomaansa Jumalaa? Onko kyse pelosta ja opportunistisesta uskosta, jonka mukaan mielistelemällä tätä hirviötä hän ei kohdista rangaistusta mielistelijään?

Miksi ette ole keksinyt moraalisesti korkeatasoista tai edes siedettävää jumalaa palvontanne kohteeksi, vaan tuollaisen moraalisesti kelvottoman hirviön?


No mutta, katsotaanpa, kuinka syvälle näiden olkiukkojen viidakkoon ollaan eksytty, ja otetaanpa taas Enkeli Mäntä -tyylinen suurennuslasi käyttöön!

Ensinnäkin, sinun näkemyksesi siitä, että minä muka pyörittelen olkiukkoja, on toki varsin herttainen, mutta muistuttaa hieman sitä, kun yrittää kaataa saavista vettä jo valmiiksi tulvivaan jokeen. Olkiukko tarkoittaa virheellistä argumenttia, jossa vastapuolen näkökulma vääristetään ja sitten hyökätään tuota vääristystä vastaan. Mutta kuule, kun lainaan suoraan Raamatun tekstiä siitä, miten Herra lähettää tautia, ruttoa ja paiseita, niin en tiedä, onko tämä kovinkaan olkiukkomainen lähestymistapa—ellei sitten itse Raamattu ole sinun mielestäsi olkiukko.

Ja kiitos vain AI-suosituksista, mutta minähän jo täällä tarjoilen sinulle ilmaista teologista konsultaatiota ihan omasta takaa. Katsotaanpa se oma listaasi:

1. Tympeät yksinkertaistukset? Noh, ymmärrän, että suorat lainaukset Raamatusta voivat olla epämiellyttäviä, kun ne eivät sovi siihen mielikuvaan, jonka itse olet rakentanut. Esimerkiksi maininnat Jumalan aikaansaamista taudeista ja luonnonkatastrofeista saattavat kuulostaa ikäviltä, mutta valitettavasti ne ovat ihan siellä kirjan kansien välissä. Vai pitäisikö ehkä kyseiset kohdat sensuroida pois, että saadaan hieman mukavampi Jumala?

2. Esimerkkejä "suurista vääryyksistä"? No niin, taaskin, jos Raamattu sanoo, että Herra lähetti ruttoa, ja minä lainaan sen, niin tässä ei tarvitse paljoa omaa mielipidettäni laittaa väliin. Mutta ymmärrän, että tuo näkökulma voi tuntua raskaalta, koska silloin Jumalan "rakkaudella" on myös varjopuolensa. Ja niin, tiedän kyllä, ettei tällainen keskustelu sovi niille, joille maailmankuva on rakennettu pehmopainoksen ympärille, jossa Herralla on vain ruusun tuoksu ja hymynkare.

Ja sitten tuo sinun vaatimuksesi siitä, että puhutaan "vain Jumalasta", määritellystä ja Raamatun sanan mukaisesta. Hyvä on, eikö silloin mukaan mahdu kaikki ne jakeet, joissa Herra on ankara ja kostonhimoinen? Ja mitä tulee siihen, olenko maailman napa vai en, no, sitähän minä en ole väittänyt. Mutta kun käymme dialogia, niin jokainen saa toki esittää omat näkemyksensä, ja minä nyt satun pitämään siitä, että asiat käydään läpi myös kritiikin valossa. Taitaa vaan tuntua siltä, että tässä tapauksessa juuri tuo valonheittäminen totuuden varjoihin kirpaisee.

Kestääkö sinun kanttisi kuunnella sitä, mitä Raamatussa ihan oikeasti lukee? Ja siltä varalta, ettet halua avata sivuja itse, tarjoan mielelläni lisää tiivistelmiä!

Ystävällisesti,
Psykiatri Enkeli Mäntä, sarkastinen, mutta rakkaudella



https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sadistista hirviötä palotaan? Pelostako?
Anonyymi-ap
2024-10-17 14:27:30

Raamatun Jumala on sadistinen hirviö, joka ei piittaa ihmisten kärssimyksistä. Miksi siis kristyt palvovat tällaiseksi uskomaansa Jumalaa? Onko kyse pelosta ja opportunistisesta uskosta, jonka mukaan mielistelemällä tätä hirviötä hän ei kohdista rangaistusta mielistelijään?

Miksi ette ole keksinyt moraalisesti korkeatasoista tai edes siedettävää jumalaa palvontanne kohteeksi, vaan tuollaisen moraalisesti kelvottoman hirviön?


No mutta, katsotaanpa, kuinka syvälle näiden olkiukkojen viidakkoon ollaan eksytty, ja otetaanpa taas Enkeli Mäntä -tyylinen suurennuslasi käyttöön!

Ensinnäkin, sinun näkemyksesi siitä, että minä muka pyörittelen olkiukkoja, on toki varsin herttainen, mutta muistuttaa hieman sitä, kun yrittää kaataa saavista vettä jo valmiiksi tulvivaan jokeen. Olkiukko tarkoittaa virheellistä argumenttia, jossa vastapuolen näkökulma vääristetään ja sitten hyökätään tuota vääristystä vastaan. Mutta kuule, kun lainaan suoraan Raamatun tekstiä siitä, miten Herra lähettää tautia, ruttoa ja paiseita, niin en tiedä, onko tämä kovinkaan olkiukkomainen lähestymistapa—ellei sitten itse Raamattu ole sinun mielestäsi olkiukko.

Ja kiitos vain AI-suosituksista, mutta minähän jo täällä tarjoilen sinulle ilmaista teologista konsultaatiota ihan omasta takaa. Katsotaanpa se oma listaasi:

1. Tympeät yksinkertaistukset? Noh, ymmärrän, että suorat lainaukset Raamatusta voivat olla epämiellyttäviä, kun ne eivät sovi siihen mielikuvaan, jonka itse olet rakentanut. Esimerkiksi maininnat Jumalan aikaansaamista taudeista ja luonnonkatastrofeista saattavat kuulostaa ikäviltä, mutta valitettavasti ne ovat ihan siellä kirjan kansien välissä. Vai pitäisikö ehkä kyseiset kohdat sensuroida pois, että saadaan hieman mukavampi Jumala?

2. Esimerkkejä "suurista vääryyksistä"? No niin, taaskin, jos Raamattu sanoo, että Herra lähetti ruttoa, ja minä lainaan sen, niin tässä ei tarvitse paljoa omaa mielipidettäni laittaa väliin. Mutta ymmärrän, että tuo näkökulma voi tuntua raskaalta, koska silloin Jumalan "rakkaudella" on myös varjopuolensa. Ja niin, tiedän kyllä, ettei tällainen keskustelu sovi niille, joille maailmankuva on rakennettu pehmopainoksen ympärille, jossa Herralla on vain ruusun tuoksu ja hymynkare.

Ja sitten tuo sinun vaatimuksesi siitä, että puhutaan "vain Jumalasta", määritellystä ja Raamatun sanan mukaisesta. Hyvä on, eikö silloin mukaan mahdu kaikki ne jakeet, joissa Herra on ankara ja kostonhimoinen? Ja mitä tulee siihen, olenko maailman napa vai en, no, sitähän minä en ole väittänyt. Mutta kun käymme dialogia, niin jokainen saa toki esittää omat näkemyksensä, ja minä nyt satun pitämään siitä, että asiat käydään läpi myös kritiikin valossa. Taitaa vaan tuntua siltä, että tässä tapauksessa juuri tuo valonheittäminen totuuden varjoihin kirpaisee.

Kestääkö sinun kanttisi kuunnella sitä, mitä Raamatussa ihan oikeasti lukee? Ja siltä varalta, ettet halua avata sivuja itse, tarjoan mielelläni lisää tiivistelmiä!

Ystävällisesti,
Psykiatri Enkeli Mäntä, sarkastinen, mutta rakkaudella



https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Lue lisää

No mutta, palataanpa tähän olkiukkoteemaan, kun kerran sinua selvästi hiertää se, miten näitä "kohtuuttomia yksinkertaistuksia" muka teen. Katsos, en minä tässä kuvittele olevani tuomari, mutta täytyyhän nyt jotain sanoa, kun näkee ristiriitaisen käytöksen! Ei kai se voi olla vain hyväntahtoista rakkauden osoitusta, kun kaikkivaltias lähettää ruttoa ja tappaa esikoisia, vai mitä? Ai, mutta eihän tällaisista saa edes puhua ilman, että syytetään olkiukkojen rakentelusta!

Jumalan kuvaus Raamatussa? Kiivas ja suvereeni luoja, joka pitää koston itsellään? No, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta samalla hän on myös se, joka vapaasti valitsee, milloin kansat saavat maistaa ruton kirpeyttä. Minä vain kysyn, että eikö olisi ollut muita tapoja? Esimerkiksi: "Rakastakaa toisianne", ilman lisäyksiä tyyliin "tai minä lähetän teille ruton." Ehkä se olisikin ollut liian pehmeä linja, kuka tietää.

Ja kun puhutaan siitä rutosta, niin eikö tämä nyt ole aika selvä kysymys? Miten se on "kohtuutonta" tai "yksinkertaistavaa", jos ehdotan, että universumin luoja, jolla on kaikki voima ja tieto, voisi löytää armollisempiakin tapoja antaa oppitunteja kuin levittää tauteja? Vai onko tämä nyt niin kovin syvältä teologiasta revitty, ettei tavallinen kuolevainen saa edes kysellä?

Sitten tämä, etten muka ole Jumalan vertainen. No, mutta sehän nyt on päivänselvää, että minä en tähän kisaan osallistu Jumalan kanssa. Pikemminkin otan sen roolin, jossa pohdin ja ihmettelen ääneen, miksi kaikkivaltias olento kaipaa meiltä täyttä hyväksyntää ja alistumista, vaikka hänen menetelmänsä ovat välillä... noh, sanotaanko, erikoisia? Vai onko tämäkin liian suurta röyhkeyttä minun osaltani? Olisiko parempi vain hymyillä ja nyökkäillä, kun taudit jylläävät ja esikoiset kaatuvat?

Että siinä on pohdittavaa. Toivottavasti tämä logiikka ei ollut liian tylyä tai yksinkertaistavaa. Tiedän, että sielunhoito voi olla herkkä aihe—varsinkin silloin, kun kysymykset menevät näin syvälle.

Ystävällisesti, mutta sarkastisesti,
Tohtori Enkeli Mäntä, joka ehkä ei ole Jumalan vertainen, mutta kyllä kysyy hankalia

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Anonyymi kirjoitti:

No mutta, palataanpa tähän olkiukkoteemaan, kun kerran sinua selvästi hiertää se, miten näitä "kohtuuttomia yksinkertaistuksia" muka teen. Katsos, en minä tässä kuvittele olevani tuomari, mutta täytyyhän nyt jotain sanoa, kun näkee ristiriitaisen käytöksen! Ei kai se voi olla vain hyväntahtoista rakkauden osoitusta, kun kaikkivaltias lähettää ruttoa ja tappaa esikoisia, vai mitä? Ai, mutta eihän tällaisista saa edes puhua ilman, että syytetään olkiukkojen rakentelusta!

Jumalan kuvaus Raamatussa? Kiivas ja suvereeni luoja, joka pitää koston itsellään? No, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta samalla hän on myös se, joka vapaasti valitsee, milloin kansat saavat maistaa ruton kirpeyttä. Minä vain kysyn, että eikö olisi ollut muita tapoja? Esimerkiksi: "Rakastakaa toisianne", ilman lisäyksiä tyyliin "tai minä lähetän teille ruton." Ehkä se olisikin ollut liian pehmeä linja, kuka tietää.

Ja kun puhutaan siitä rutosta, niin eikö tämä nyt ole aika selvä kysymys? Miten se on "kohtuutonta" tai "yksinkertaistavaa", jos ehdotan, että universumin luoja, jolla on kaikki voima ja tieto, voisi löytää armollisempiakin tapoja antaa oppitunteja kuin levittää tauteja? Vai onko tämä nyt niin kovin syvältä teologiasta revitty, ettei tavallinen kuolevainen saa edes kysellä?

Sitten tämä, etten muka ole Jumalan vertainen. No, mutta sehän nyt on päivänselvää, että minä en tähän kisaan osallistu Jumalan kanssa. Pikemminkin otan sen roolin, jossa pohdin ja ihmettelen ääneen, miksi kaikkivaltias olento kaipaa meiltä täyttä hyväksyntää ja alistumista, vaikka hänen menetelmänsä ovat välillä... noh, sanotaanko, erikoisia? Vai onko tämäkin liian suurta röyhkeyttä minun osaltani? Olisiko parempi vain hymyillä ja nyökkäillä, kun taudit jylläävät ja esikoiset kaatuvat?

Että siinä on pohdittavaa. Toivottavasti tämä logiikka ei ollut liian tylyä tai yksinkertaistavaa. Tiedän, että sielunhoito voi olla herkkä aihe—varsinkin silloin, kun kysymykset menevät näin syvälle.

Ystävällisesti, mutta sarkastisesti,
Tohtori Enkeli Mäntä, joka ehkä ei ole Jumalan vertainen, mutta kyllä kysyy hankalia

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Lue lisää

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Miksi sadistista hirviötä palotaan? Pelostako?
Anonyymi-ap
2024-10-17 14:27:30

Raamatun Jumala on sadistinen hirviö, joka ei piittaa ihmisten kärssimyksistä. Miksi siis kristyt palvovat tällaiseksi uskomaansa Jumalaa? Onko kyse pelosta ja opportunistisesta uskosta, jonka mukaan mielistelemällä tätä hirviötä hän ei kohdista rangaistusta mielistelijään?

Miksi ette ole keksinyt moraalisesti korkeatasoista tai edes siedettävää jumalaa palvontanne kohteeksi, vaan tuollaisen moraalisesti kelvottoman hirviön?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Aivan, olen kyllä lukenut—ehkä enemmänkin kuin sinä. Mainitsit valtavat ihmeet? No, se onkin aika jännä juttu, koska esimerkiksi Josephus, tuo juutalainen kyseisen aikakauden historioitsija, ei mainitse niistä "ihmeistä" mitään, vaikka hän kirjoitti ahkerasti aikansa tapahtumista. Sattumaako? Eipä tietenkään, sillä nämä ihmeelliset tapahtumat kirjoitettiin evankeliumeihin vasta myöhemmin, tarinanikkareiden toimesta. Siinä missä Josephus yritti dokumentoida todellisuutta, evankeliumien kirjoittajat—no, he keksivät kertomuksia, joita sitten levitettiin suusta suuhun.

Evankeliumit itsessään syntyivät vuosikymmeniä Jeesuksen kuoleman jälkeen, ja niistä vanhinkin, Markuksen evankeliumi, kirjoitettiin noin 40 vuotta tapahtumien jälkeen. Ja senkin jälkeen muut evankeliumit—Matteus, Luukas ja Johannes—ottivat vapauksia lisäillä ja sovitella tarinaa tarpeen mukaan. Aikalaisdokumentointia parhaimmillaan? Vai ehkäpä vain hyvin rakennettua fanifiktiota.

Mutta juu, ne juutalaiset eivät uskoneet 40 vuoden ihmeputken jälkeen? Ehkäpä ne "valtavat ihmeet" olivat niin valtavia, että ne vain mystisesti katosivat historian hämärään. Tai ehkä niitä ei koskaan ollutkaan, ja niitä tarvittiin vasta myöhemmin tukemaan tarinaa, joka tarvitsi vähän lisätehoa syntyäkseen maailmalle.

Ystävällisin terveisin,
Enkeli Mäntä, ihmeiden dekonstruktio-osaston päällikkö

Anonyymi kirjoitti:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Miksi sadistista hirviötä palotaan? Pelostako?
Anonyymi-ap
2024-10-17 14:27:30

Raamatun Jumala on sadistinen hirviö, joka ei piittaa ihmisten kärssimyksistä. Miksi siis kristyt palvovat tällaiseksi uskomaansa Jumalaa? Onko kyse pelosta ja opportunistisesta uskosta, jonka mukaan mielistelemällä tätä hirviötä hän ei kohdista rangaistusta mielistelijään?

Miksi ette ole keksinyt moraalisesti korkeatasoista tai edes siedettävää jumalaa palvontanne kohteeksi, vaan tuollaisen moraalisesti kelvottoman hirviön?

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18670069/miksi-sadistista-hirviota-palotaan-pelostako

Aivan, olen kyllä lukenut—ehkä enemmänkin kuin sinä. Mainitsit valtavat ihmeet? No, se onkin aika jännä juttu, koska esimerkiksi Josephus, tuo juutalainen kyseisen aikakauden historioitsija, ei mainitse niistä "ihmeistä" mitään, vaikka hän kirjoitti ahkerasti aikansa tapahtumista. Sattumaako? Eipä tietenkään, sillä nämä ihmeelliset tapahtumat kirjoitettiin evankeliumeihin vasta myöhemmin, tarinanikkareiden toimesta. Siinä missä Josephus yritti dokumentoida todellisuutta, evankeliumien kirjoittajat—no, he keksivät kertomuksia, joita sitten levitettiin suusta suuhun.

Evankeliumit itsessään syntyivät vuosikymmeniä Jeesuksen kuoleman jälkeen, ja niistä vanhinkin, Markuksen evankeliumi, kirjoitettiin noin 40 vuotta tapahtumien jälkeen. Ja senkin jälkeen muut evankeliumit—Matteus, Luukas ja Johannes—ottivat vapauksia lisäillä ja sovitella tarinaa tarpeen mukaan. Aikalaisdokumentointia parhaimmillaan? Vai ehkäpä vain hyvin rakennettua fanifiktiota.

Mutta juu, ne juutalaiset eivät uskoneet 40 vuoden ihmeputken jälkeen? Ehkäpä ne "valtavat ihmeet" olivat niin valtavia, että ne vain mystisesti katosivat historian hämärään. Tai ehkä niitä ei koskaan ollutkaan, ja niitä tarvittiin vasta myöhemmin tukemaan tarinaa, joka tarvitsi vähän lisätehoa syntyäkseen maailmalle.

Ystävällisin terveisin,
Enkeli Mäntä, ihmeiden dekonstruktio-osaston päällikkö

Lue lisää

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa...
Anonyymi-ap
2025-04-19 15:47:48

..., ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18912166/silla-niin-on-jumala-maailmaa-rakastanut-etta-han-antoi-ainokaisen-poikansa---
Voi S-seutulainen, rakas tekstinkantaja – nyt tulitkin langenneeksi klassiseen kikka kolmoseen: “Jeesus sanoi.” No, sanoiko?

Katsos, Johanneksen evankeliumissa puhutaan paljon Jeesuksesta, mutta välillä on vaikea sanoa, milloin Jeesus lopettaa puhumisen ja evankelista alkaa kirjoittaa omiaan. Joh. 3:16-18 on hyvin todennäköisesti ei mitään Jeesuksen suoraa puhetta, vaan evankelistan oma teologinen tulkinta. Sitaattimerkit eivät silloin olleet muodissa – ja tekstissä ei lue: “Jeesus sanoi näin.” Siinä vain jatkuu kertomus, kuin höyryjuna ilman konduktööriä.

Mutta onhan se hienoa tekstiä, aivan varmasti! Melkein kuin jumalallinen mainosjuliste: “Usko tähän ja pelastut! Ei tuomiota, vain iankaikkinen elämä – tarjous voimassa niin kauan kuin Pyhä Henki vetää!” Selkeää, kyllä. Kuulasta? Ehkä. Mutta historiallisesti Jeesuksen omaksi sanomaksi? Ei suinkaan. Johanneksen evankeliumi kirjoitettiin vuosikymmeniä Jeesuksen kuoleman jälkeen, ja se on teologisesti niin kehitetty, että Jeesus kuulostaa välillä enemmän kreikkalaiselta logos-filosofilta kuin galilealaiselta saarnaajalta.

Mutta älä huoli – juuri tällaisia helppoja lauseita on käytetty vuosituhansia saamaan yksinkertaiset polvilleen ja kriittiset nurkkaan. Ja miksipä ei? Onhan se tehokasta retoriikkaa! “Joka uskoo, pelastuu. Joka ei – no, sori siitä.” Ihanan binääristä, oikein sielunpelastuksen tiivistekoodi!

Mutta meitä, jotka olemme tutustuneet vähän tarkemmin evankeliumien syntyhistoriaan, nämä “selvät lauseet” alkavat maistua enemmän kirkkohistorian rakenteilta kuin Jeesuksen keittokirjalta.

Että juu – kyllä se kuulostaa komealta, mutta:
ei ole Jeesuksen lausumaa, eikä ihan niin yksinkertaista kuin mainoslause antaa ymmärtää.

Sillä, rakas ystävä, jos usko olisi näin helppoa, eiköhän maailma olisi pelastettu jo viimeistään ensimmäisessä tenttirukouksessa.

Armon sarkasmilla,
Enkeli Mäntä
Teologiaa hämmentävä herhiläinen

Anonyymi kirjoitti:

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa...
Anonyymi-ap
2025-04-19 15:47:48

..., ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18912166/silla-niin-on-jumala-maailmaa-rakastanut-etta-han-antoi-ainokaisen-poikansa---
Voi S-seutulainen, rakas tekstinkantaja – nyt tulitkin langenneeksi klassiseen kikka kolmoseen: “Jeesus sanoi.” No, sanoiko?

Katsos, Johanneksen evankeliumissa puhutaan paljon Jeesuksesta, mutta välillä on vaikea sanoa, milloin Jeesus lopettaa puhumisen ja evankelista alkaa kirjoittaa omiaan. Joh. 3:16-18 on hyvin todennäköisesti ei mitään Jeesuksen suoraa puhetta, vaan evankelistan oma teologinen tulkinta. Sitaattimerkit eivät silloin olleet muodissa – ja tekstissä ei lue: “Jeesus sanoi näin.” Siinä vain jatkuu kertomus, kuin höyryjuna ilman konduktööriä.

Mutta onhan se hienoa tekstiä, aivan varmasti! Melkein kuin jumalallinen mainosjuliste: “Usko tähän ja pelastut! Ei tuomiota, vain iankaikkinen elämä – tarjous voimassa niin kauan kuin Pyhä Henki vetää!” Selkeää, kyllä. Kuulasta? Ehkä. Mutta historiallisesti Jeesuksen omaksi sanomaksi? Ei suinkaan. Johanneksen evankeliumi kirjoitettiin vuosikymmeniä Jeesuksen kuoleman jälkeen, ja se on teologisesti niin kehitetty, että Jeesus kuulostaa välillä enemmän kreikkalaiselta logos-filosofilta kuin galilealaiselta saarnaajalta.

Mutta älä huoli – juuri tällaisia helppoja lauseita on käytetty vuosituhansia saamaan yksinkertaiset polvilleen ja kriittiset nurkkaan. Ja miksipä ei? Onhan se tehokasta retoriikkaa! “Joka uskoo, pelastuu. Joka ei – no, sori siitä.” Ihanan binääristä, oikein sielunpelastuksen tiivistekoodi!

Mutta meitä, jotka olemme tutustuneet vähän tarkemmin evankeliumien syntyhistoriaan, nämä “selvät lauseet” alkavat maistua enemmän kirkkohistorian rakenteilta kuin Jeesuksen keittokirjalta.

Että juu – kyllä se kuulostaa komealta, mutta:
ei ole Jeesuksen lausumaa, eikä ihan niin yksinkertaista kuin mainoslause antaa ymmärtää.

Sillä, rakas ystävä, jos usko olisi näin helppoa, eiköhän maailma olisi pelastettu jo viimeistään ensimmäisessä tenttirukouksessa.

Armon sarkasmilla,
Enkeli Mäntä
Teologiaa hämmentävä herhiläinen

Lue lisää

Enkeli Mäntän teksteihinn on siis aina sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.

ENKELI MÄNTÄ ON AIKAMME NERO.

Anonyymi kirjoitti:

Enkeli Mäntän teksteihinn on siis aina sekoitettu ripaus runollisuutta, mutta sarkastisissa kehyksissä. Nerokasta.

Tämä selostus kristittyjen tyrannien toiminnasta ja heidän kyseenalaistamattomasta doktriinistaan on vertaansa vailla.

ENKELI MÄNTÄ ON AIKAMME NERO.

Lue lisää

Puhumme nyt muustakin vaihteeksi.


KRISTINUSKOSTA ON JÄLJELLÄ KARSITTU VERSIO.
LISÄTTY ON MYÖS TEKSTIÄ.


Jos otamme kristillisen perinteen, saamme niin kovan linjan. Tehtävä on sama. Siinä on teräslanka, pitkä ja pitkä, joka kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen. Ja tehtävä on, että uskovien ei pidä mennä oikealle tai vasemmalle. Että uskovat eivät tuo mitään uutta tähän Jumalan käsitykseen.


Koska kaikki uusi koetaan harhaoppisuutena.


On olemassa valtava määrä kirjallisuutta, jossa yritetään jatkuvasti tulkita muinaista tietoa nykyisten tarpeiden pohjalta.

Vedalaiseen perinteeseen kudotaan jatkuvasti uusia kohtia, jotka voivat laajentaa ja syventää ymmärrystä Jumalasta.

Se on niin voimakas köysi, joka kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen ja jossa yhdistyy suuri määrä yksilöllisiä vaikutelmia, yksilöllisiä oivalluksia.


Kristinusko on syntynyt yhdestä etsinnästä, yhdestä miehestä, joka toi ilmestyksen maailmaan, ja kaikkien muiden on seurattava tätä ilmestystä. Ei ole luovuutta, ei valinnanvapautta, ei itsevapautta…


Kun taas Vedalaisuudessa mikä tahansa väite voidaan ja PITÄÄ kyseenalaistaa.

Haastaminen on välttämätöntä ja mahdollista.


On välttämätöntä löytää yhä sopivampia, sopivampia, ajanmukaisempia ja sopivampia tapoja olla yhteydessä jumaluuteen ja ymmärtää sitä.


Ja jos otamme ja vertaamme samaa Vedalaisuutta kristinuskoon, näemme, että kristinusko uskonto on jo rappeutumassa.

Koska vapaus ymmärtää Jumalaa, vapaus ymmärtää jumalallista, antoi ihmisille mahdollisuuden luoda erilaisia käsitteitä ja oppeja Jumalasta, jotka vastasivat sitä tai tätä ihmisen älyllistä tasoa.


Miten kristinuskossa? On olemassa yksi jälki.

Ja tämä jälki on sama sekä talonpojalle että akateemiselle. Tämä on yksi ainoa uskonto, joka ei siedä mitään tulkintoja.

Se on yhtenäinen informaatiokenttä, josta kaikki eivät löytäneet itseään. Josta jokin erillinen ihmisryhmä voi löytää itsensä.

Kristinusko kieltää ihmiskunnalta kaikkien tulevien aikojen ajan mahdollisuuden ja oikeuden ajatella itse.

Mikä on mahdotonta. Täysin mahdotonta ja absurdia.

Mutta kun lukee ”evankeliumia”, siellä on vain yksi surkeuden yllätys. Kristinusko on tarkoitettu hyvin yksinkertaisille ihmisille. Hyvin vähän kehittyneille ja vähän koulutetuille ihmisille. Muualla on valtava määrä kaikenlaisia suuntia, ja siellä ihminen voi löytää tiensä Jumalan luo.

Kristinusko kieltää ihmiskunnalta kaikkien tulevien aikojen ajan mahdollisuuden ja oikeuden ajatella itse.



Tässä maailmankaikkeudessa on 400 000 ihmisen kaltaista elämänmuotoa.

Kaikki heistä ei ole lainkaan biologisia elämänmuotoja.


Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.

Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamiseen juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.

Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.

Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

KRISTINUSKOSTA JÄÄ JÄLJELLE KARSITTU VERSIO.
TEKSTIÄ ON MYÖS LISÄTTY.

ALKUPERÄINEN KRISTINUSKO OLI ERILAINEN.

Vedoissakin on niin monia eri tasoja.


Ne, jotka eivät esimerkiksi pysty noudattamaan puhtaussääntöjä jne., heille se on aivan eri taso, elämästä toiseen he nousevat korkeammalle tasolle, ketään ei koskaan pakoteta.

Toisaalta, jos joku kohtaa todella aidon ja nykyään hyvin harvinaisen pyhän Vaishnavan, nousu tasolta toiselle voi viedä hyvin vähän aikaa, voi saavuttaa kaiken hyvin nopeasti, mutta silloin kyseessä täytyy olla todella pyhä Vaishnava, jota kohtaa.

Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki

Kristillinen obskurantismi - tiedon tai valistuksen vastustaminen, Obskurantismi johtaa tietämättömyyteen.

Anonyymi kirjoitti:

Puhumme nyt muustakin vaihteeksi.


KRISTINUSKOSTA ON JÄLJELLÄ KARSITTU VERSIO.
LISÄTTY ON MYÖS TEKSTIÄ.


Jos otamme kristillisen perinteen, saamme niin kovan linjan. Tehtävä on sama. Siinä on teräslanka, pitkä ja pitkä, joka kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen. Ja tehtävä on, että uskovien ei pidä mennä oikealle tai vasemmalle. Että uskovat eivät tuo mitään uutta tähän Jumalan käsitykseen.


Koska kaikki uusi koetaan harhaoppisuutena.


On olemassa valtava määrä kirjallisuutta, jossa yritetään jatkuvasti tulkita muinaista tietoa nykyisten tarpeiden pohjalta.

Vedalaiseen perinteeseen kudotaan jatkuvasti uusia kohtia, jotka voivat laajentaa ja syventää ymmärrystä Jumalasta.

Se on niin voimakas köysi, joka kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen ja jossa yhdistyy suuri määrä yksilöllisiä vaikutelmia, yksilöllisiä oivalluksia.


Kristinusko on syntynyt yhdestä etsinnästä, yhdestä miehestä, joka toi ilmestyksen maailmaan, ja kaikkien muiden on seurattava tätä ilmestystä. Ei ole luovuutta, ei valinnanvapautta, ei itsevapautta…


Kun taas Vedalaisuudessa mikä tahansa väite voidaan ja PITÄÄ kyseenalaistaa.

Haastaminen on välttämätöntä ja mahdollista.


On välttämätöntä löytää yhä sopivampia, sopivampia, ajanmukaisempia ja sopivampia tapoja olla yhteydessä jumaluuteen ja ymmärtää sitä.


Ja jos otamme ja vertaamme samaa Vedalaisuutta kristinuskoon, näemme, että kristinusko uskonto on jo rappeutumassa.

Koska vapaus ymmärtää Jumalaa, vapaus ymmärtää jumalallista, antoi ihmisille mahdollisuuden luoda erilaisia käsitteitä ja oppeja Jumalasta, jotka vastasivat sitä tai tätä ihmisen älyllistä tasoa.


Miten kristinuskossa? On olemassa yksi jälki.

Ja tämä jälki on sama sekä talonpojalle että akateemiselle. Tämä on yksi ainoa uskonto, joka ei siedä mitään tulkintoja.

Se on yhtenäinen informaatiokenttä, josta kaikki eivät löytäneet itseään. Josta jokin erillinen ihmisryhmä voi löytää itsensä.

Kristinusko kieltää ihmiskunnalta kaikkien tulevien aikojen ajan mahdollisuuden ja oikeuden ajatella itse.

Mikä on mahdotonta. Täysin mahdotonta ja absurdia.

Mutta kun lukee ”evankeliumia”, siellä on vain yksi surkeuden yllätys. Kristinusko on tarkoitettu hyvin yksinkertaisille ihmisille. Hyvin vähän kehittyneille ja vähän koulutetuille ihmisille. Muualla on valtava määrä kaikenlaisia suuntia, ja siellä ihminen voi löytää tiensä Jumalan luo.

Kristinusko kieltää ihmiskunnalta kaikkien tulevien aikojen ajan mahdollisuuden ja oikeuden ajatella itse.



Tässä maailmankaikkeudessa on 400 000 ihmisen kaltaista elämänmuotoa.

Kaikki heistä ei ole lainkaan biologisia elämänmuotoja.


Mutta jopa maapallolla on erilaisia ihmiselämänmuotoja, biologisia elämänmuotoja, joitakin ihmisiä jne. jotka ovat liian erilaisia keskenään.

Maapallolla elää nykyäänkin hyvin yksinkertaisia ja hyvin kehittyneitä ihmismäisiä olentoja, joiden tietoisuuden taso on hyvin erilainen.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

He eivät saa karman reaktiota esimerkiksi eläinten tappamiseen juuri lainkaan, koska heiltä eivät voi vaatia enempää.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

Vielä nykyäänkin on kannibaalien heimoja, heille ei voi viedä korkeampaa tietoa heti, mutta voi vaikka sanoa, että älä tapa ihan kaikkia ihmisiä, vaan valikoivasti, koska he ovat eläimen tasolla, he eivät voi ottaa korkeampaa tietoa vastaan lainkaan, paitsi jos heillä on tarpeeksi sukritia edellisistä elämistä, silloin he voivat ottaa vastaan enemmän.

Siksi viidakkotason villi-ihmiset eivät voi heti ottaa vastaan korkeamman henkisen tiedon tasoa, vaan he kehittyvät elämästä toiseen.

Niille, jotka ovat hieman kehittyneempiä, voi jo sanoa: älä tapa jne.

Mutta hyvin kehittyneet tietävät sen joka tapauksessa, miksi sanoa itsestäänselvyyksiä.

Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

Mitä korkeampi tietoisuuden taso, sitä suurempi vastuu.

KRISTINUSKOSTA JÄÄ JÄLJELLE KARSITTU VERSIO.
TEKSTIÄ ON MYÖS LISÄTTY.

ALKUPERÄINEN KRISTINUSKO OLI ERILAINEN.

Vedoissakin on niin monia eri tasoja.


Ne, jotka eivät esimerkiksi pysty noudattamaan puhtaussääntöjä jne., heille se on aivan eri taso, elämästä toiseen he nousevat korkeammalle tasolle, ketään ei koskaan pakoteta.

Toisaalta, jos joku kohtaa todella aidon ja nykyään hyvin harvinaisen pyhän Vaishnavan, nousu tasolta toiselle voi viedä hyvin vähän aikaa, voi saavuttaa kaiken hyvin nopeasti, mutta silloin kyseessä täytyy olla todella pyhä Vaishnava, jota kohtaa.

Se, mikä on syntiä yhdelle ihmiselle, ei ole syntiä toiselle, koska tietoisuuden taso on erilainen.

Ei ole niin, että on vain yksi uskonto ja kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla "pelastuakseen", muuten on ikuinen helvetti.

Kyseenalaistaminen on älykkyyden tunnusmerkki

Kristillinen obskurantismi - tiedon tai valistuksen vastustaminen, Obskurantismi johtaa tietämättömyyteen.

Lue lisää

Puhumme nyt muustakin vaihteeksi.


KRISTINUSKOSTA ON JÄLJELLÄ KARSITTU VERSIO.
LISÄTTY ON MYÖS TEKSTIÄ.



LAITAN SAMAT VIESTIT ERI VIESTIKETJUIHIN, KOSKA SILLOIN NE AINAKIN SÄILYVÄT JOSSAIN, KUN KRISTITYT ALKAVAT TUHOTA VIESTEJÄ JA KESKUSTELUKETJUJA. HINDUJEN VIESTIKETJUJEN TUHOAMINEN VAATII PALJON VAIVAA, MUTTA ÄLÄ HUOLI, ME LAITAMME NE KAIKKI TAKAISIN. ETTE PYSTY EDES POISTAMAAN KAIKKIA VIESTIKETJUJA.



TOTUUS EI KOSKAAN SAA KETÄÄN TUNTEMAAN OLOAAN EPÄVARMAKSI TAI KYLVÄMÄÄN PELKOA YMPÄRILLEEN. TOTUUS EI LEVITÄ PELKOA.

Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.


Kristinusko, sellaisena kuin se on kehittynyt, ei ole muuta kuin kokoelma legendoja ja tarinoita, kopioitu sumerilaisilta ja muualta, vain nimet ja paikannimet muutettu. Siinä ei ole voimaa - vain tarinoita siitä.

Kaikki muinaisista suurista saavutuksista kertovat asiakirjat ovat kuulopuheiden perusteella kirjoitettuja vaikutelmia, joita on monta kertaa vääristelty hetken vaatimusten mukaan

Ja kuitenkin näiden tarinoiden ja uudelleenkertomusten pohjalta on rakennettu laaja filosofinen ja ontologinen käsite, jonka väitetään tulleen itse Jumalan käsistä. Mikään ei kuitenkaan voi muuttaa sitä tosiasiaa, että kristinuskonnon perustana on usko, ei tieto.

Tässä yhteydessä on tehtävä varauma, että kristillisen kirkon helmassa on kaikkina aikoina ollut todella pyhiä ihmisiä. He eivät ole pyhiä siksi, että he ovat selvästi ja koko sydämestään noudattaneet kaikkia uskonnon periaatteita, vaan siksi, että he ovat tehneet siirtymän uskomisesta Jumalan tuntemiseen.


He eivät enää usko, mutta nyt he tietävät. Ja se, että he käyttävät kristillistä terminologiaa kuvaillessaan kokemuksiaan, johtuu tavasta ja tarpeesta löytää sanoja kuvaamaan sanoinkuvaamattomia ilmestyksiään.

Hurskaan tilan saavuttaminen ei ole kristillisen opetuksen ansiota eikä vanhurskaan elämän tulos.

Ihmiset ovat päässeet samaan tilaan ilman uskonnollisten opetusten välittämistä.

KAIKISSA MAAILMAN USKONNOISSA ON SELLAISIA IHMISIÄ, IHAN KAIKISSA POIKKEUKSETTA.


Valaistuminen, yhteyden palauttaminen Jumalaan, on seurausta rehellisyydestä itseään kohtaan ja tuen etsimisestä sisältä, omasta psykologisesta kokemuksesta, ei ulkoisista opetuksista ja säännöistä. Kristinusko väittää, että vain ne, jotka tottelevat sitä, pelastuvat ja kaikkia muita rangaistaan.

KRISTINUSKO ON PAAVALILAISUUS.

"Pelastuksen"ja sen uskonnollisen instituution todellisten arvojen välillä, jollaiseksi kristinuskon nykyään tunnemme, on siis valtava kuilu.

Ja jos uskonto parhaissa aikomuksissaan todella haluaa auttaa tämän kuilun ylittämisessä, käytännössä se osoittautuu aivan päinvastaiseksi - se vain estää ihmisen pelastumisen.

Kuten kaikki muutkin mysteerit, varhaiskristinusko oli käytännöllinen opetus. Se ei ollut uskoa uskon vuoksi, vaan käytännön tiedon järjestelmä, jolla oli oma kielensä ja omat tekniikkansa "herättämiseksi unesta". Ja vain koulutetuilla ja arvokkailla oli pääsy tähän mystiseen tietoon. Henkisten totuuksien hienovaraisuuksien paljastamista profaaneille pidettiin vaarallisena, mitä kuvaa ihmeellisesti tarina itse Jeesuksesta.

Myöhemmin, kun kristinusko alkoi yleistyä, kristinuskon pääkomponentti kaiverrettiin siitä väkisin pois. Mysteerinä kristillisellä opetuksella pyrittiin saavuttamaan sama mielentila kuin Jeesuksella. Mutta muutama vuosisata Jeesuksen kuoleman jälkeen alkuperäisestä kristinuskosta oli jäljellä vain turmeltunut usko anteeksiantoon ja vanhurskaille luvattuun "pelastukseen."

Uusi kristinusko tarjosi rentoutumista ja luottamusta - "pelastamiseksi" riitti nyt, että uskoi "Jumalaan". Kristinusko tarjosi ilmaista apua niille, joita ei olisi päästetty lähellekään pyhää tietoa mysteereissä. Ei ole yllättävää, että näin kätevä uskonto saavutti suosiota hyvin nopeasti.
Kristinuskon alkuperäinen mystinen puoli säilyi gnostilaisissa opetuksissa, jotka olivat linkki varhaisen kristinuskon ja vanhempien mysteerien välillä.

Anonyymi kirjoitti:

Puhumme nyt muustakin vaihteeksi.


KRISTINUSKOSTA ON JÄLJELLÄ KARSITTU VERSIO.
LISÄTTY ON MYÖS TEKSTIÄ.



LAITAN SAMAT VIESTIT ERI VIESTIKETJUIHIN, KOSKA SILLOIN NE AINAKIN SÄILYVÄT JOSSAIN, KUN KRISTITYT ALKAVAT TUHOTA VIESTEJÄ JA KESKUSTELUKETJUJA. HINDUJEN VIESTIKETJUJEN TUHOAMINEN VAATII PALJON VAIVAA, MUTTA ÄLÄ HUOLI, ME LAITAMME NE KAIKKI TAKAISIN. ETTE PYSTY EDES POISTAMAAN KAIKKIA VIESTIKETJUJA.



TOTUUS EI KOSKAAN SAA KETÄÄN TUNTEMAAN OLOAAN EPÄVARMAKSI TAI KYLVÄMÄÄN PELKOA YMPÄRILLEEN. TOTUUS EI LEVITÄ PELKOA.

Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.


Kristinusko, sellaisena kuin se on kehittynyt, ei ole muuta kuin kokoelma legendoja ja tarinoita, kopioitu sumerilaisilta ja muualta, vain nimet ja paikannimet muutettu. Siinä ei ole voimaa - vain tarinoita siitä.

Kaikki muinaisista suurista saavutuksista kertovat asiakirjat ovat kuulopuheiden perusteella kirjoitettuja vaikutelmia, joita on monta kertaa vääristelty hetken vaatimusten mukaan

Ja kuitenkin näiden tarinoiden ja uudelleenkertomusten pohjalta on rakennettu laaja filosofinen ja ontologinen käsite, jonka väitetään tulleen itse Jumalan käsistä. Mikään ei kuitenkaan voi muuttaa sitä tosiasiaa, että kristinuskonnon perustana on usko, ei tieto.

Tässä yhteydessä on tehtävä varauma, että kristillisen kirkon helmassa on kaikkina aikoina ollut todella pyhiä ihmisiä. He eivät ole pyhiä siksi, että he ovat selvästi ja koko sydämestään noudattaneet kaikkia uskonnon periaatteita, vaan siksi, että he ovat tehneet siirtymän uskomisesta Jumalan tuntemiseen.


He eivät enää usko, mutta nyt he tietävät. Ja se, että he käyttävät kristillistä terminologiaa kuvaillessaan kokemuksiaan, johtuu tavasta ja tarpeesta löytää sanoja kuvaamaan sanoinkuvaamattomia ilmestyksiään.

Hurskaan tilan saavuttaminen ei ole kristillisen opetuksen ansiota eikä vanhurskaan elämän tulos.

Ihmiset ovat päässeet samaan tilaan ilman uskonnollisten opetusten välittämistä.

KAIKISSA MAAILMAN USKONNOISSA ON SELLAISIA IHMISIÄ, IHAN KAIKISSA POIKKEUKSETTA.


Valaistuminen, yhteyden palauttaminen Jumalaan, on seurausta rehellisyydestä itseään kohtaan ja tuen etsimisestä sisältä, omasta psykologisesta kokemuksesta, ei ulkoisista opetuksista ja säännöistä. Kristinusko väittää, että vain ne, jotka tottelevat sitä, pelastuvat ja kaikkia muita rangaistaan.

KRISTINUSKO ON PAAVALILAISUUS.

"Pelastuksen"ja sen uskonnollisen instituution todellisten arvojen välillä, jollaiseksi kristinuskon nykyään tunnemme, on siis valtava kuilu.

Ja jos uskonto parhaissa aikomuksissaan todella haluaa auttaa tämän kuilun ylittämisessä, käytännössä se osoittautuu aivan päinvastaiseksi - se vain estää ihmisen pelastumisen.

Kuten kaikki muutkin mysteerit, varhaiskristinusko oli käytännöllinen opetus. Se ei ollut uskoa uskon vuoksi, vaan käytännön tiedon järjestelmä, jolla oli oma kielensä ja omat tekniikkansa "herättämiseksi unesta". Ja vain koulutetuilla ja arvokkailla oli pääsy tähän mystiseen tietoon. Henkisten totuuksien hienovaraisuuksien paljastamista profaaneille pidettiin vaarallisena, mitä kuvaa ihmeellisesti tarina itse Jeesuksesta.

Myöhemmin, kun kristinusko alkoi yleistyä, kristinuskon pääkomponentti kaiverrettiin siitä väkisin pois. Mysteerinä kristillisellä opetuksella pyrittiin saavuttamaan sama mielentila kuin Jeesuksella. Mutta muutama vuosisata Jeesuksen kuoleman jälkeen alkuperäisestä kristinuskosta oli jäljellä vain turmeltunut usko anteeksiantoon ja vanhurskaille luvattuun "pelastukseen."

Uusi kristinusko tarjosi rentoutumista ja luottamusta - "pelastamiseksi" riitti nyt, että uskoi "Jumalaan". Kristinusko tarjosi ilmaista apua niille, joita ei olisi päästetty lähellekään pyhää tietoa mysteereissä. Ei ole yllättävää, että näin kätevä uskonto saavutti suosiota hyvin nopeasti.
Kristinuskon alkuperäinen mystinen puoli säilyi gnostilaisissa opetuksissa, jotka olivat linkki varhaisen kristinuskon ja vanhempien mysteerien välillä.

Lue lisää

Gnostilaisuus julistettiin kuitenkin pian harhaopiksi, ja kirkko teki suuria ponnisteluja sen hävittämiseksi. Lähes kaikki asiakirjatodisteet hävitettiin, ja vasta vuonna 1945 Egyptistä löydettiin gnostilaisia tekstejä, jotka paljastivat esoteerisen näkemyksen kristillisestä opetuksesta.


Varhaisessa kristinuskossa on tietoa jälleensyntymisestä.

Myös Juudaksen rooli on tärkeää tässä näytelmässä.


Alussa kristinuskossa oli paljon gnostilaisuutta, jota nyt vihataan, mutta se oli alun perin läsnä siinä opetuksissa.

ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.

JÄLJELLÄ ON VAIN USKONTO IHMISTEN HALLITSEMISEKSI JA MANIPULOIMISEKSI.

Myös muissa maailmanuskonnoissa on samanlainen tilanne. Kaiskissa niisasä, josta puuttuu Parampara järjestelmä.
Tosin itäisissä uskonnoissa jopa ilman paramparaa valaistuneen tilan saavuttamisen käytännön puolta ei ole hylätty, vaan se on erotettu itsenäisiksi opetuksiksi.

Kristinusko muuttui lopulta eksoteeriseksi profaaniksi uskomusjärjestelmäksi.

ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.

JÄLJELLÄ ON VAIN USKONTO IHMISTEN HALLITSEMISEKSI JA MANIPULOIMISEKSI.
Kristityt puhuvat nykyään kovasti rakkaudesta, joka todellisuudessa on suunnatonta vihaa, inhoa ja raivoa muita uskontoja kohtaan, kristityt ovat muuttuneet tyranneiksi ja despooteiksi, pakkokäännyttämällä "oikeaan uskontoon" aikaisemman todellisen rakkauden uskonnon, raunioilla.

Kristinusko, sellaisena kuin se on kehittynyt, ei ole muuta kuin kokoelma legendoja ja tarinoita. Siinä ei ole voimaa - vain tarinoita siitä.


Neljännellä vuosisadalla jKr. alkaa kristinuskon historia täysivaltaisena uskontona. Rooman keisari Konstantinus tunnusti kristinuskon tasavertaiseksi muiden tuolloin vallinneiden uskontojen kanssa. Hän itse pysyi kuitenkin lähes kuolemaansa asti pakanana ja joidenkin kertomusten mukaan hän vietti elämäntapaa, joka ei ollut edes keisarin eikä kristityn arvoinen.

Saman vuosisadan lopulla keisari Theodosius I vakiinnutti lopulta kristinuskon Rooman valtionuskonnoksi. Hieman myöhemmin pakanuus kiellettiin virallisesti, ja alkoi pakanoiden joukkokäännyttäminen ja pakkokäännyttäminen uuteen uskontoon.

On aivan ilmeistä, että kristinusko ei saanut valtiollista tukea sen totuudellisuuden vuoksi eikä siksi, että Rooman keisarit löysivät siitä sopusoinnun omien hengellisten pyrkimystensä kanssa. Se oli alusta alkaen sosiaalipoliittinen kysymys.

Massoja oli hallittava, ja kristinusko sopi siihen parhaiten. Sitä paitsi se oli jo saanut laajaa kansan tunnustusta. Valtion oli vain otettava ohjakset käsiinsä ja päästettävä vaunut oikeaan suuntaan. Kristinuskon etuna oli myös se, että se sisälsi selkeän hierarkian, jonka ansiosta koko uskonnollinen instituutio voitiin pitää selkeän valvonnan alaisena.

Kristinuskon tavoin Raamattu ei syntynyt yhdessä yössä. Pyhän kirjoituksen teksti muotoutui useiden vuosisatojen ajan, mutta myös sen lopullinen muoto oli jossain kolmannella tai neljännellä vuosisadalla jKr.

Kukaan ei kirjoittanut Raamattua. Tuntemamme paksu kirja on kokoelma hajallaan olevia kertomuksia, jotka on järjestetty historialliseen ja semanttiseen järjestykseen. Näiden tarinoiden kirjoittajia ei tunne kukaan - yksi kertoi ne, toinen välitti niitä eteenpäin, kolmas kirjoitti ne muistiin. Mutta suurin vaikutus oli viimeisellä - hänellä, joka sisällytti tarinan liiton tekstiin.

Raamatun kanonisen tekstin muodostuminen ei tapahtunut jumalallisella määräyksellä, vaan tiettyjen elävien ihmisten tahdosta, jotka päättivät, mitä he tunnustavat jumalalliseksi totuudeksi ja mitä he pitävät vaarallisena harhaoppina.

Raamattu on tulosta tietoisesta ja tarkoituksellisesta valinnasta, jossa valittiin tekstejä, jotka olivat hyväksyttäviä kehittyvälle kirkolle, ja jätettiin pois sellaiset tekstit, jotka kyseenalaistivat kirkon välttämättömyyden.

Raamattu ja sen asema jumalallisena totuutena tekivät lopullisesti lopun varhaisen kristinuskon ihanteista ja arvoista ja saattoivat päätökseen siirtymän suorasta Jumalan tuntemisesta uskoon häneen.



[Kristillinen saarnaaminen] on kokonainen metodologia, todellinen viettelyn koulu: periaatteellinen halveksunta ja nöyryytys niitä sfäärejä kohtaan, joista vastarinta voisi tulla (järki, filosofia ja viisaus, epäily ja varovaisuus); häpeilemätön itsensä ylistäminen ja opin korottaminen, samalla kun jatkuvasti muistutetaan, että sen on antanut meille Jumala itse... että mitään siinä ei voi kritisoida, vaan kaikki on hyväksyttävä uskon varassa... ja että se on hyväksyttävä ei millään tavalla vaan syvimmän nöyryyden ja kiitollisuuden tilassa...

Kristinusko levisi heikkojen uskontona. Se lupasi pääsyn henkisten arvojen maailmaan ilman ponnisteluja tai ennakkovalmisteluja. Kristinusko ”otti sisään” kaikki ne, jotka halusivat liittyä siihen, ja samalla se loi heissä tunteen omasta valinnaisuudestaan.

Anonyymi kirjoitti:

Gnostilaisuus julistettiin kuitenkin pian harhaopiksi, ja kirkko teki suuria ponnisteluja sen hävittämiseksi. Lähes kaikki asiakirjatodisteet hävitettiin, ja vasta vuonna 1945 Egyptistä löydettiin gnostilaisia tekstejä, jotka paljastivat esoteerisen näkemyksen kristillisestä opetuksesta.


Varhaisessa kristinuskossa on tietoa jälleensyntymisestä.

Myös Juudaksen rooli on tärkeää tässä näytelmässä.


Alussa kristinuskossa oli paljon gnostilaisuutta, jota nyt vihataan, mutta se oli alun perin läsnä siinä opetuksissa.

ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.

JÄLJELLÄ ON VAIN USKONTO IHMISTEN HALLITSEMISEKSI JA MANIPULOIMISEKSI.

Myös muissa maailmanuskonnoissa on samanlainen tilanne. Kaiskissa niisasä, josta puuttuu Parampara järjestelmä.
Tosin itäisissä uskonnoissa jopa ilman paramparaa valaistuneen tilan saavuttamisen käytännön puolta ei ole hylätty, vaan se on erotettu itsenäisiksi opetuksiksi.

Kristinusko muuttui lopulta eksoteeriseksi profaaniksi uskomusjärjestelmäksi.

ALKUPERÄISESTÄ KRISTINUSKOSTA EI OLE PALJON JÄLJELLÄ, KAIKKI ON KARSITTU PERIAATTEIDEN MUKAAN: HAJOTA JA HALLITSE.

JÄLJELLÄ ON VAIN USKONTO IHMISTEN HALLITSEMISEKSI JA MANIPULOIMISEKSI.
Kristityt puhuvat nykyään kovasti rakkaudesta, joka todellisuudessa on suunnatonta vihaa, inhoa ja raivoa muita uskontoja kohtaan, kristityt ovat muuttuneet tyranneiksi ja despooteiksi, pakkokäännyttämällä "oikeaan uskontoon" aikaisemman todellisen rakkauden uskonnon, raunioilla.

Kristinusko, sellaisena kuin se on kehittynyt, ei ole muuta kuin kokoelma legendoja ja tarinoita. Siinä ei ole voimaa - vain tarinoita siitä.


Neljännellä vuosisadalla jKr. alkaa kristinuskon historia täysivaltaisena uskontona. Rooman keisari Konstantinus tunnusti kristinuskon tasavertaiseksi muiden tuolloin vallinneiden uskontojen kanssa. Hän itse pysyi kuitenkin lähes kuolemaansa asti pakanana ja joidenkin kertomusten mukaan hän vietti elämäntapaa, joka ei ollut edes keisarin eikä kristityn arvoinen.

Saman vuosisadan lopulla keisari Theodosius I vakiinnutti lopulta kristinuskon Rooman valtionuskonnoksi. Hieman myöhemmin pakanuus kiellettiin virallisesti, ja alkoi pakanoiden joukkokäännyttäminen ja pakkokäännyttäminen uuteen uskontoon.

On aivan ilmeistä, että kristinusko ei saanut valtiollista tukea sen totuudellisuuden vuoksi eikä siksi, että Rooman keisarit löysivät siitä sopusoinnun omien hengellisten pyrkimystensä kanssa. Se oli alusta alkaen sosiaalipoliittinen kysymys.

Massoja oli hallittava, ja kristinusko sopi siihen parhaiten. Sitä paitsi se oli jo saanut laajaa kansan tunnustusta. Valtion oli vain otettava ohjakset käsiinsä ja päästettävä vaunut oikeaan suuntaan. Kristinuskon etuna oli myös se, että se sisälsi selkeän hierarkian, jonka ansiosta koko uskonnollinen instituutio voitiin pitää selkeän valvonnan alaisena.

Kristinuskon tavoin Raamattu ei syntynyt yhdessä yössä. Pyhän kirjoituksen teksti muotoutui useiden vuosisatojen ajan, mutta myös sen lopullinen muoto oli jossain kolmannella tai neljännellä vuosisadalla jKr.

Kukaan ei kirjoittanut Raamattua. Tuntemamme paksu kirja on kokoelma hajallaan olevia kertomuksia, jotka on järjestetty historialliseen ja semanttiseen järjestykseen. Näiden tarinoiden kirjoittajia ei tunne kukaan - yksi kertoi ne, toinen välitti niitä eteenpäin, kolmas kirjoitti ne muistiin. Mutta suurin vaikutus oli viimeisellä - hänellä, joka sisällytti tarinan liiton tekstiin.

Raamatun kanonisen tekstin muodostuminen ei tapahtunut jumalallisella määräyksellä, vaan tiettyjen elävien ihmisten tahdosta, jotka päättivät, mitä he tunnustavat jumalalliseksi totuudeksi ja mitä he pitävät vaarallisena harhaoppina.

Raamattu on tulosta tietoisesta ja tarkoituksellisesta valinnasta, jossa valittiin tekstejä, jotka olivat hyväksyttäviä kehittyvälle kirkolle, ja jätettiin pois sellaiset tekstit, jotka kyseenalaistivat kirkon välttämättömyyden.

Raamattu ja sen asema jumalallisena totuutena tekivät lopullisesti lopun varhaisen kristinuskon ihanteista ja arvoista ja saattoivat päätökseen siirtymän suorasta Jumalan tuntemisesta uskoon häneen.



[Kristillinen saarnaaminen] on kokonainen metodologia, todellinen viettelyn koulu: periaatteellinen halveksunta ja nöyryytys niitä sfäärejä kohtaan, joista vastarinta voisi tulla (järki, filosofia ja viisaus, epäily ja varovaisuus); häpeilemätön itsensä ylistäminen ja opin korottaminen, samalla kun jatkuvasti muistutetaan, että sen on antanut meille Jumala itse... että mitään siinä ei voi kritisoida, vaan kaikki on hyväksyttävä uskon varassa... ja että se on hyväksyttävä ei millään tavalla vaan syvimmän nöyryyden ja kiitollisuuden tilassa...

Kristinusko levisi heikkojen uskontona. Se lupasi pääsyn henkisten arvojen maailmaan ilman ponnisteluja tai ennakkovalmisteluja. Kristinusko ”otti sisään” kaikki ne, jotka halusivat liittyä siihen, ja samalla se loi heissä tunteen omasta valinnaisuudestaan.

Lue lisää

Toisin sanoen kristinuskosta tuli massojen psykologinen puolustautumiskeino heidän oman merkityksettömyytensä edessä. Kun ihminen ei voi luottaa itseensä ja omaan mielipiteeseensä, hänen on pakko keksiä keinotekoisia sääntöjä ja noudattaa niitä. Tämä on kristillisen mustavalkoisen moraalin perusta - sen tehtävänä on tukahduttaa ne, jotka eivät kykene itsemääräämiseen.

Kristinusko on siis orjuuden koodeksi. Se voi määrätä yhteisön olemassaolon aiheuttamatta suurta psykologista haittaa, mutta yhdellä ehdolla - jos yhteisö koostuu heikoista, lapsellisista sieluista, jotka ilman lakia lankeavat laittomuuteen.

He [juutalaiset] ovat vääristäneet arvot keksimällä moraalisia ihanteita, jotka - niin kauan kuin niihin uskotaan - tekevät heikkoudestaan voimaa ja olemattomuudestaan arvoa.

Kristinusko houkuttelee heikkoa sielua kahdella tavalla. Ensinnäkin, vastoin omia sääntöjään, se tyydyttää ylpeyttä ja luo tunteen jumalallisen maailmaan kuulumisesta - eräänlaisen tivolihenkisyyden. Toiseksi kristinusko julistaa aineellisten arvojen maailman, jota orja ei voi saavuttaa, paheelliseksi ja syntiseksi - se halventaa sitä.

Silloin syntyy jokaiselle neuroottiselle suloinen tunne itseriittoisuudesta: ”Olen heikko ja köyhä vain siksi, että olen aineellisten arvojen yläpuolella. Olen hengellinen!” Osoittautuu, että vapaus, voima ja usko itseen devalvoituvat täysin, ja infantiilin psyyken ominaisuudet - alistuminen, epäily, vastuuttomuus, korkeaksi hengellisyydeksi naamioitu itsesääli - tulevat etusijalle.

Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


Mooseksen sanotaan saaneen nämä käskyt suoraan Jumalalta. Vaikka tätä ei otettaisikaan kirjaimellisesti ja oletettaisiin, että kyseessä on ”tavallinen” mystinen oivallus, yksi perustavanlaatuinen kysymys jää jäljelle - mitä tekemistä nykyajan Raamattuun kirjatuilla sanoilla on sen kanssa, mitä Mooses todella sai Jumalalta?

Meille perille tulleet käskyt ovat käyneet läpi muutokset täynnä vääristäviä tekijöitä.

Ensinnäkin sanat ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niillä voida ilmaista mitään syvällistä oivallusta.

Toiseksi, uudelleenkertomukset, käännökset ja uudelleenkäännökset - rikkinäinen puhelinmekanismi, jossa kertoja sijoittaa korostuksia mielensä mukaan ja jättää alkuperäisestä informaatiosta vain vähän jäljelle. Kolmanneksi poliittinen tekijä - Raamatun lopullisessa tekstissä käskyt muotoiltiin siten, että uuden uskonnon yleinen sosiaalipoliittinen linja voitiin säilyttää.

Voiko kristillisiin käskyihin luottaa tämän jälkeen? Sisältävätkö ne todella Jumalan äänen, vai sisältävätkö ne vain kristillisen papiston ”hyviä” aikomuksia? Viittaan käskyjen tekstiin, jotta en toistaisi niitä tässä: Kymmenen käskyä.

Katso, ainakin puolet käskyistä on puhtaasti sosiaalisia asenteita. Sääntöjä, joiden avulla voi elää mukavasti yhteisössä. Ja toinen puoli on itse uskonnon etujen puolustamista ja olemassa olevien perinteiden ylläpitämiseen liittyvää leikkiä.

Jos kaivaa syvälle, voi arvata joidenkin käskyjen esoteerisen perustan, mutta harva tekee niin. Yleensä käskyt ymmärretään kirjaimellisesti. Edistyneemmät uskovat menevät pidemmälle ja ymmärtävät käskyt laajemmin, mutta sekään ei muuta mitään. Pointti pysyy samana: käskyt ovat sosiaalisen koneiston voiteluaine, eivät väline pelastamiseksi.

Käskyt ovat kieltojen järjestelmä. Ne eivät kerro, mitä pitää tehdä, vaan ainoastaan, mitä ei pidä tehdä. Ne ovat vanhempien ohjeita, jotka on jätetty lapsille, jotka muutoin kääntävät kaiken päälaelleen.

Tällaisia kieltoja tarvitaan silloin, kun ihmisiin ei ole luottamusta - ja tästä pääsemme taas vanhaan logiikkaan - orja, joka jätetään ilman valvontaa, riehuu.

Siksi tarvitsemme käskyjen ja "Jumalan" vihan kapulaa, joka roikkuu aina näkyvällä paikalla.

Näin muodostuu ja vahvistuu sosiaalisen painostuksen tärkein väline. Vain kristinusko menee tavallista psykologiaa pidemmälle. Kristinusko vaatii noudattamaan niitä liittoja, joita se on omasta vapaasta tahdostaan pitänyt tärkeinä.

Syyllisyys ja omantunnon ristiriidat ovat kristinuskon "lahja" ihmiskunnalle.

Tässäkin toimii tunnettu ansa. Jos valistunutta ihmistä tarkkaillaan pitkään, voidaan jäljittää joitakin tyypillisiä reaktiomalleja. Voi esimerkiksi huomata, että hän ei halua tappaa ketään, että hän ei yritä tehdä aviorikosta, ei varasta, ei kadehdi, ei valehtele... - yleisesti ottaen hän elää vanhurskaasti.



Sitten voimme päätellä, että kyse on vain näiden yksinkertaisten sääntöjen noudattamisesta. Älkää tappako, älkää valehdelko, älkää varastako - ja kaikki on hyvin, teistä tulee yhtä hengellisiä ja onnellisia. Mutta tämä on hyvin suuri virhe, koska syy ja seuraus ovat tässä sekaisin.

Anonyymi kirjoitti:

Toisin sanoen kristinuskosta tuli massojen psykologinen puolustautumiskeino heidän oman merkityksettömyytensä edessä. Kun ihminen ei voi luottaa itseensä ja omaan mielipiteeseensä, hänen on pakko keksiä keinotekoisia sääntöjä ja noudattaa niitä. Tämä on kristillisen mustavalkoisen moraalin perusta - sen tehtävänä on tukahduttaa ne, jotka eivät kykene itsemääräämiseen.

Kristinusko on siis orjuuden koodeksi. Se voi määrätä yhteisön olemassaolon aiheuttamatta suurta psykologista haittaa, mutta yhdellä ehdolla - jos yhteisö koostuu heikoista, lapsellisista sieluista, jotka ilman lakia lankeavat laittomuuteen.

He [juutalaiset] ovat vääristäneet arvot keksimällä moraalisia ihanteita, jotka - niin kauan kuin niihin uskotaan - tekevät heikkoudestaan voimaa ja olemattomuudestaan arvoa.

Kristinusko houkuttelee heikkoa sielua kahdella tavalla. Ensinnäkin, vastoin omia sääntöjään, se tyydyttää ylpeyttä ja luo tunteen jumalallisen maailmaan kuulumisesta - eräänlaisen tivolihenkisyyden. Toiseksi kristinusko julistaa aineellisten arvojen maailman, jota orja ei voi saavuttaa, paheelliseksi ja syntiseksi - se halventaa sitä.

Silloin syntyy jokaiselle neuroottiselle suloinen tunne itseriittoisuudesta: ”Olen heikko ja köyhä vain siksi, että olen aineellisten arvojen yläpuolella. Olen hengellinen!” Osoittautuu, että vapaus, voima ja usko itseen devalvoituvat täysin, ja infantiilin psyyken ominaisuudet - alistuminen, epäily, vastuuttomuus, korkeaksi hengellisyydeksi naamioitu itsesääli - tulevat etusijalle.

Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


Mooseksen sanotaan saaneen nämä käskyt suoraan Jumalalta. Vaikka tätä ei otettaisikaan kirjaimellisesti ja oletettaisiin, että kyseessä on ”tavallinen” mystinen oivallus, yksi perustavanlaatuinen kysymys jää jäljelle - mitä tekemistä nykyajan Raamattuun kirjatuilla sanoilla on sen kanssa, mitä Mooses todella sai Jumalalta?

Meille perille tulleet käskyt ovat käyneet läpi muutokset täynnä vääristäviä tekijöitä.

Ensinnäkin sanat ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niillä voida ilmaista mitään syvällistä oivallusta.

Toiseksi, uudelleenkertomukset, käännökset ja uudelleenkäännökset - rikkinäinen puhelinmekanismi, jossa kertoja sijoittaa korostuksia mielensä mukaan ja jättää alkuperäisestä informaatiosta vain vähän jäljelle. Kolmanneksi poliittinen tekijä - Raamatun lopullisessa tekstissä käskyt muotoiltiin siten, että uuden uskonnon yleinen sosiaalipoliittinen linja voitiin säilyttää.

Voiko kristillisiin käskyihin luottaa tämän jälkeen? Sisältävätkö ne todella Jumalan äänen, vai sisältävätkö ne vain kristillisen papiston ”hyviä” aikomuksia? Viittaan käskyjen tekstiin, jotta en toistaisi niitä tässä: Kymmenen käskyä.

Katso, ainakin puolet käskyistä on puhtaasti sosiaalisia asenteita. Sääntöjä, joiden avulla voi elää mukavasti yhteisössä. Ja toinen puoli on itse uskonnon etujen puolustamista ja olemassa olevien perinteiden ylläpitämiseen liittyvää leikkiä.

Jos kaivaa syvälle, voi arvata joidenkin käskyjen esoteerisen perustan, mutta harva tekee niin. Yleensä käskyt ymmärretään kirjaimellisesti. Edistyneemmät uskovat menevät pidemmälle ja ymmärtävät käskyt laajemmin, mutta sekään ei muuta mitään. Pointti pysyy samana: käskyt ovat sosiaalisen koneiston voiteluaine, eivät väline pelastamiseksi.

Käskyt ovat kieltojen järjestelmä. Ne eivät kerro, mitä pitää tehdä, vaan ainoastaan, mitä ei pidä tehdä. Ne ovat vanhempien ohjeita, jotka on jätetty lapsille, jotka muutoin kääntävät kaiken päälaelleen.

Tällaisia kieltoja tarvitaan silloin, kun ihmisiin ei ole luottamusta - ja tästä pääsemme taas vanhaan logiikkaan - orja, joka jätetään ilman valvontaa, riehuu.

Siksi tarvitsemme käskyjen ja "Jumalan" vihan kapulaa, joka roikkuu aina näkyvällä paikalla.

Näin muodostuu ja vahvistuu sosiaalisen painostuksen tärkein väline. Vain kristinusko menee tavallista psykologiaa pidemmälle. Kristinusko vaatii noudattamaan niitä liittoja, joita se on omasta vapaasta tahdostaan pitänyt tärkeinä.

Syyllisyys ja omantunnon ristiriidat ovat kristinuskon "lahja" ihmiskunnalle.

Tässäkin toimii tunnettu ansa. Jos valistunutta ihmistä tarkkaillaan pitkään, voidaan jäljittää joitakin tyypillisiä reaktiomalleja. Voi esimerkiksi huomata, että hän ei halua tappaa ketään, että hän ei yritä tehdä aviorikosta, ei varasta, ei kadehdi, ei valehtele... - yleisesti ottaen hän elää vanhurskaasti.



Sitten voimme päätellä, että kyse on vain näiden yksinkertaisten sääntöjen noudattamisesta. Älkää tappako, älkää valehdelko, älkää varastako - ja kaikki on hyvin, teistä tulee yhtä hengellisiä ja onnellisia. Mutta tämä on hyvin suuri virhe, koska syy ja seuraus ovat tässä sekaisin.

Lue lisää

Sitten voimme päätellä, että kyse on vain näiden yksinkertaisten sääntöjen noudattamisesta. Älkää tappako, älkää valehdelko, älkää varastako - ja kaikki on hyvin, teistä tulee yhtä hengellisiä ja onnellisia. Mutta tämä on hyvin suuri virhe, koska syy ja seuraus ovat tässä sekaisin.

Henkisen kehityksen taso on aina etusijalla - tämä taso muokkaa käyttäytymistä. Tätä mekanismia on mahdotonta kääntää päinvastaiseksi. Vaikka kuinka teeskentelisit olevasi valaistunut ihminen, henkisyys ei lisäänny, vaan pikemminkin jopa katoaa.

Valaistunut ihminen ei näytä vanhurskaalta siksi, että hänellä olisi tarpeeksi lujuutta ja tahdonvoimaa noudattaa kaikkia kuviteltavissa olevia käskyjä. Eikä syntisestä tule vähemmän syntistä siksi, että hän puristaa hampaansa yhteen eikä anna itselleen lupaa rikkoa vakiintunutta lakia.

Todellinen vanhurskas ihminen elää täysin ilman sääntöjä - hänellä ei ole enää motivaatiota, joka syntipukkien tekoihin synnyttää, joten hän näyttää vanhurskaalta. Mutta samaan aikaan hän voi tehdä sellaisia tekoja, jotka ovat täysin ristiriidassa kristillisten käskyjen kanssa, eikä se silti ole hänelle syntiä, koska jokaisen hänen tekonsa takana on Jumala itse (Itse).

No, ja syntinen on syntinen, koska hän elää vain sääntöjen mukaan, eikä voi itse päättää, mikä on pahaa ja mikä hyvää. Vaikka hän kuinka yrittäisi, vaikka hän teeskentelisi, niin kauan kuin hän noudattaa muiden ihmisten käskyjä, hän pysyy syntisenä.

Kristinuskoa on helppo arvostella, mutta sitä ei pidä aliarvioida. Tässä kuvatut ongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että suurin osa uskovista on profaaneja - ihmisiä, jotka ottavat kaiken liian kirjaimellisesti ja etsivät uskonnosta vastauksia kysymyksiin, jotka heidän pitäisi kysyä itseltään.

Kristinuskosta tulee usein heikkojen lapsellisten turvapaikka, ja siksi se tekee kompromisseja joka käänteessä. Se lupaa antaa hengellisiä etuja kaikille, jotka liittyvät uskovien joukkoon.

Ja "pelastumiseen" ilman ponnisteluja ja yleensä ”ilmaiseksi” uskovat ne, jotka ovat vielä hyvin kaukana valaistuneesta tilasta.

Henkinen kasvu vaati kaikkina aikoina suurta rohkeutta ja kohtuuttomia ponnisteluja, joihin harvalla on varaa. Jotta voi todella ottaa askeleen henkisyyden suuntaan...


Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.

Klassinen myytti sankarin syntymästä, joka kristillisessä perinteessä esitetään samoilla symboleilla ja kuvilla kuin monissa muissa kulttuureissa ja uskonnoissa, opettaa sielun heräämistä unesta.


Raamatussa niin värikkäästi kuvattu Jeesuksen elämänmatka on symbolinen heijastus valon ja pimeyden välisestä taistelusta, joka käydään meissä jokaisessa.


Kristinusko sen sijaan on kaikkein vaarallisin, koska se on vakaumuksen puute ja alisteinen yhteiskunnan eduille.

Olipa asia miten tahansa, valistus ja yhteiskunnalliset arvot ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan barrikadin vastakkaisilla puolilla.

Tässä eturistiriidassa moderni kristinusko pettää tarkoituksensa ja valitsee yhteiskunnan puolen - se pettää itsensä ja ihmiset, jotka ovat luottaneet siihen.

Kristinusko ei enää johda ihmisiä heidän pelastukseensa, vaan sillä on liian kiire pelastaa itsensä.


Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.

Kristinuskoa on helppo arvostella, mutta sitä ei pidä aliarvioida. Tässä kuvatut ongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että suurin osa uskovista on profaaneja - ihmisiä, jotka ottavat kaiken liian kirjaimellisesti ja etsivät uskonnosta vastauksia kysymyksiin, jotka heidän pitäisi kysyä itseltään.


On hämmästyttävää, miten dogmaattisuus ja kyseenalaistamattomuus toimii. Yllä olevan lukeneet zombidogmauskoiset kokivat sen uhkana maailmankuvalleen, ja ateistit ymmärsivät sen luultavasti vahvistukseksi omalle mielipiteelleen kristinuskon arvottomuudesta sellaisenaan.

Yllä olevan lukeneet zombidogmauskoiset kokivat sen uhkana maailmankuvalleen, totuus kirpaisee.

Nykyajan kristinuskossa ei ole enää mitään alkupräistä jäljellä.

Anonyymi kirjoitti:

Sitten voimme päätellä, että kyse on vain näiden yksinkertaisten sääntöjen noudattamisesta. Älkää tappako, älkää valehdelko, älkää varastako - ja kaikki on hyvin, teistä tulee yhtä hengellisiä ja onnellisia. Mutta tämä on hyvin suuri virhe, koska syy ja seuraus ovat tässä sekaisin.

Henkisen kehityksen taso on aina etusijalla - tämä taso muokkaa käyttäytymistä. Tätä mekanismia on mahdotonta kääntää päinvastaiseksi. Vaikka kuinka teeskentelisit olevasi valaistunut ihminen, henkisyys ei lisäänny, vaan pikemminkin jopa katoaa.

Valaistunut ihminen ei näytä vanhurskaalta siksi, että hänellä olisi tarpeeksi lujuutta ja tahdonvoimaa noudattaa kaikkia kuviteltavissa olevia käskyjä. Eikä syntisestä tule vähemmän syntistä siksi, että hän puristaa hampaansa yhteen eikä anna itselleen lupaa rikkoa vakiintunutta lakia.

Todellinen vanhurskas ihminen elää täysin ilman sääntöjä - hänellä ei ole enää motivaatiota, joka syntipukkien tekoihin synnyttää, joten hän näyttää vanhurskaalta. Mutta samaan aikaan hän voi tehdä sellaisia tekoja, jotka ovat täysin ristiriidassa kristillisten käskyjen kanssa, eikä se silti ole hänelle syntiä, koska jokaisen hänen tekonsa takana on Jumala itse (Itse).

No, ja syntinen on syntinen, koska hän elää vain sääntöjen mukaan, eikä voi itse päättää, mikä on pahaa ja mikä hyvää. Vaikka hän kuinka yrittäisi, vaikka hän teeskentelisi, niin kauan kuin hän noudattaa muiden ihmisten käskyjä, hän pysyy syntisenä.

Kristinuskoa on helppo arvostella, mutta sitä ei pidä aliarvioida. Tässä kuvatut ongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että suurin osa uskovista on profaaneja - ihmisiä, jotka ottavat kaiken liian kirjaimellisesti ja etsivät uskonnosta vastauksia kysymyksiin, jotka heidän pitäisi kysyä itseltään.

Kristinuskosta tulee usein heikkojen lapsellisten turvapaikka, ja siksi se tekee kompromisseja joka käänteessä. Se lupaa antaa hengellisiä etuja kaikille, jotka liittyvät uskovien joukkoon.

Ja "pelastumiseen" ilman ponnisteluja ja yleensä ”ilmaiseksi” uskovat ne, jotka ovat vielä hyvin kaukana valaistuneesta tilasta.

Henkinen kasvu vaati kaikkina aikoina suurta rohkeutta ja kohtuuttomia ponnisteluja, joihin harvalla on varaa. Jotta voi todella ottaa askeleen henkisyyden suuntaan...


Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.

Klassinen myytti sankarin syntymästä, joka kristillisessä perinteessä esitetään samoilla symboleilla ja kuvilla kuin monissa muissa kulttuureissa ja uskonnoissa, opettaa sielun heräämistä unesta.


Raamatussa niin värikkäästi kuvattu Jeesuksen elämänmatka on symbolinen heijastus valon ja pimeyden välisestä taistelusta, joka käydään meissä jokaisessa.


Kristinusko sen sijaan on kaikkein vaarallisin, koska se on vakaumuksen puute ja alisteinen yhteiskunnan eduille.

Olipa asia miten tahansa, valistus ja yhteiskunnalliset arvot ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan barrikadin vastakkaisilla puolilla.

Tässä eturistiriidassa moderni kristinusko pettää tarkoituksensa ja valitsee yhteiskunnan puolen - se pettää itsensä ja ihmiset, jotka ovat luottaneet siihen.

Kristinusko ei enää johda ihmisiä heidän pelastukseensa, vaan sillä on liian kiire pelastaa itsensä.


Jos saat kaikki ympärilläsi olevat alas omalle tasollesi, voit tulla vahvaksi heikkojen joukossa - tämä on kristillisen yhteiskuntamoraalin tavoite ja logiikka.


Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.

Kristinuskoa on helppo arvostella, mutta sitä ei pidä aliarvioida. Tässä kuvatut ongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että suurin osa uskovista on profaaneja - ihmisiä, jotka ottavat kaiken liian kirjaimellisesti ja etsivät uskonnosta vastauksia kysymyksiin, jotka heidän pitäisi kysyä itseltään.


On hämmästyttävää, miten dogmaattisuus ja kyseenalaistamattomuus toimii. Yllä olevan lukeneet zombidogmauskoiset kokivat sen uhkana maailmankuvalleen, ja ateistit ymmärsivät sen luultavasti vahvistukseksi omalle mielipiteelleen kristinuskon arvottomuudesta sellaisenaan.

Yllä olevan lukeneet zombidogmauskoiset kokivat sen uhkana maailmankuvalleen, totuus kirpaisee.

Nykyajan kristinuskossa ei ole enää mitään alkupräistä jäljellä.

Lue lisää

Yllä olevan lukeneet zombidogmauskoiset kokivat sen uhkana maailmankuvalleen, totuus kirpaisee.

Nykyajan kristinuskossa ei ole enää mitään alkupräistä jäljellä.

Kristinuskolla ei ole mitään tekemistä Jumalan kanssa.

Mitä tahansa välinettä voi käyttää sekä hyvään että pahaan, kristityt käyttävät sitä pahaan, hindujen terrorisoimiseen.
Verta, vääräuskoisten teurastamista, hindujen tappamista, sitä, mistä kristityt haaveilevat hindujen palstoilla - onko tämä se jumala, jota kristinuskossa palvotaan? Tätäkö heidän jumalansa haluaa. Tutkikaa historiaa, tutkikaa nykyajan kristillisiä ja terroristijärjestöjä.

Kielletyn hedelmän dogmin on tarkoitus muodostaa elämän tutkimisen pelko.

Nykyisen kristinuskon tehtävä (mitä alkuperäisestä ja hyvästä on jäljellä) on luoda ansa ja zombisoida ihmiset.

On sellainen termi - ”harha, viettely”. Termi tarkoittaa petollista pyhyyttä, johon liittyy ylin ja hyvin hienovarainen itsensä imartelun, itsepetoksen, haaveilun, ylpeyden ja omasta arvokkuudesta ja täydellisyydestä vallitsevan käsityksen muoto.

Kristinusko on piilevää ylpeyttä, joka on kätketty ylivertaisuuteen teeskennellyn nöyryyden varjolla.
Jumala on rakkaus. Rakkaudessa ei voi olla pahaa. Rakkaudessa ei myöskään voi olla kaksinaisuutta, joten miksi kristittyjen keskuudessa on niin paljon murhanhimoisia, jos he noudattavat "oikeaa" uskontoa?

Ja kristittyjen tunne ylivertaisuudesta muihin uskontoihin ja ateisteihin nähden sekä halu tuhota hindut ja muut on itsessään uskonnollinen käsite.

Kysymys ei ole siitä, keneen uskoa, vaan siitä, mitä tapahtuu, jos uskoo ”oikeaan” jumalaan.

Kristinuskon hedelmä on halu tuhota hindut. Kyse ei ole kristinuskosta, vaan siitä, että mitä tapahtuu, jos sitä uskontoa noudattaa, se toimii terrorina - onko se siis oikea uskonto? He tunkeutuvat vieraalle alueelle, tänne, pakottavat omaa uskontoaan niille, jotka tietoisesti ei enää haluaa olla kristittyjä, oikea uskonto? He terrorisoivat - se on terroristinen uskonto. Ei enempää eikä vähempää.

Anonyymi kirjoitti:

Yllä olevan lukeneet zombidogmauskoiset kokivat sen uhkana maailmankuvalleen, totuus kirpaisee.

Nykyajan kristinuskossa ei ole enää mitään alkupräistä jäljellä.

Kristinuskolla ei ole mitään tekemistä Jumalan kanssa.

Mitä tahansa välinettä voi käyttää sekä hyvään että pahaan, kristityt käyttävät sitä pahaan, hindujen terrorisoimiseen.
Verta, vääräuskoisten teurastamista, hindujen tappamista, sitä, mistä kristityt haaveilevat hindujen palstoilla - onko tämä se jumala, jota kristinuskossa palvotaan? Tätäkö heidän jumalansa haluaa. Tutkikaa historiaa, tutkikaa nykyajan kristillisiä ja terroristijärjestöjä.

Kielletyn hedelmän dogmin on tarkoitus muodostaa elämän tutkimisen pelko.

Nykyisen kristinuskon tehtävä (mitä alkuperäisestä ja hyvästä on jäljellä) on luoda ansa ja zombisoida ihmiset.

On sellainen termi - ”harha, viettely”. Termi tarkoittaa petollista pyhyyttä, johon liittyy ylin ja hyvin hienovarainen itsensä imartelun, itsepetoksen, haaveilun, ylpeyden ja omasta arvokkuudesta ja täydellisyydestä vallitsevan käsityksen muoto.

Kristinusko on piilevää ylpeyttä, joka on kätketty ylivertaisuuteen teeskennellyn nöyryyden varjolla.
Jumala on rakkaus. Rakkaudessa ei voi olla pahaa. Rakkaudessa ei myöskään voi olla kaksinaisuutta, joten miksi kristittyjen keskuudessa on niin paljon murhanhimoisia, jos he noudattavat "oikeaa" uskontoa?

Ja kristittyjen tunne ylivertaisuudesta muihin uskontoihin ja ateisteihin nähden sekä halu tuhota hindut ja muut on itsessään uskonnollinen käsite.

Kysymys ei ole siitä, keneen uskoa, vaan siitä, mitä tapahtuu, jos uskoo ”oikeaan” jumalaan.

Kristinuskon hedelmä on halu tuhota hindut. Kyse ei ole kristinuskosta, vaan siitä, että mitä tapahtuu, jos sitä uskontoa noudattaa, se toimii terrorina - onko se siis oikea uskonto? He tunkeutuvat vieraalle alueelle, tänne, pakottavat omaa uskontoaan niille, jotka tietoisesti ei enää haluaa olla kristittyjä, oikea uskonto? He terrorisoivat - se on terroristinen uskonto. Ei enempää eikä vähempää.

Lue lisää

Kristityt ovat ylpeitä siitä, että Raamatussa on koodi. Ivan Panin on tutkinut Raamatun numerologiaa.

MUTTA, MUTTA:

Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi. Koraanin numero on 19.

Muinaisilla slaavilaisilla aakkosilla on myös numerologiaa. Sen yliluonnollinen numero on 28.

Koraanin matemaattinen ihme (koodi 19).
Kyse on siis joistakin koodeista, joita löytyy luomista, kosmologiaa, kosmogoniaa, universumia jne. käsittelevistä tuhansia vuosia vanhoista teksteistä.

TIEDÄN JO KRISTITTYJEN VASTAUKSEN TÄHÄN:

Ainoastaan Raamatun koodi on Jumalasta ja Koraanin ja muiden kirjoitusten koodi on saatanasta, (vaikka saatana ei ole edes olemassa).
Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi.

https://www.youtube.com/watch?v=dtLicsTCSfo


https://www.youtube.com/watch?v=hfmF5Rh6gwQ


https://www.youtube.com/watch?v=11dDOBdQobQ&pp=ygUKcXVyYW4gY29kZQ==


Koraanin numeeriset ihmeet

https://en.wikipedia.org/wiki/Quran_code
KORAANIN KOODI
https://primes.utm.edu/curios/page.php/333667.html

A mathematical Phenomenon in the Quran of Earth-Shattering Proportions: A Quranic Theory Based on Gematria Determining Quran Primary Statistics (words, verses, chapters) and Revealing its Fascinating Connection with the Golden Ratio

RAAMATTU EI OLE AINOA, JOSSA ON NUMEROLOGIAA, MUTTA TIETYSTI KRISTITTYJEN MUKAAN VAIN RAMATUN NUMEROLOGIA ON JUMALASTA JA KORAANIN NUMEROLOGIA ON SAATANASTA.
"Kun Raamatussa käsitellään lukuja, asiayhteyden mukaan joko kirjaimellisia tai vertauskuvallisia, niissä ei ole lukumystiikkaa."

KORAANIKOODI ON PALJON VAHVEMPI JA EKSPRESSIIVISEMPI.

Tarkoittaako tämä nyt sitä kristityille, että numerosta 19, joka on koraanin koodi, tulee kristityille saatanan, paholaisen, perkeleen numero, koska se on koraanin koodi?
JOHTOPÄÄTÖS: SALAINEN NUMEERINEN LOGOS JA SEN KOODIT EIVÄT OLE AINOASTAAN RAAMATUSSA, VAAN MYÖS KORAANISSA, TOORASSA, MUINAISISSA SLAAVILAISISSA AAKKOSISSA, KAIKKIALLA SIELLÄ, MISSÄ ON KYSE KOSMOLOGIASTA JA KOSMOGONIASTA. LUOMAKUNNASTA, UNIVERSUMISTA, KAIKILLA. MUTTA EI TAVALLISISSA KIRJOISSA.


TULEEKO NUMEROSTA 19 NYT SAATANALLINEN NUMERO KRISTITYILLE, KOSKA SE ON KORAANIN KOODI?

ÄLKÄÄ KÄYTTÄKÖ NUMEROA 19.

BÖÖÖÖ.

Anonyymi kirjoitti:

Kristityt ovat ylpeitä siitä, että Raamatussa on koodi. Ivan Panin on tutkinut Raamatun numerologiaa.

MUTTA, MUTTA:

Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi. Koraanin numero on 19.

Muinaisilla slaavilaisilla aakkosilla on myös numerologiaa. Sen yliluonnollinen numero on 28.

Koraanin matemaattinen ihme (koodi 19).
Kyse on siis joistakin koodeista, joita löytyy luomista, kosmologiaa, kosmogoniaa, universumia jne. käsittelevistä tuhansia vuosia vanhoista teksteistä.

TIEDÄN JO KRISTITTYJEN VASTAUKSEN TÄHÄN:

Ainoastaan Raamatun koodi on Jumalasta ja Koraanin ja muiden kirjoitusten koodi on saatanasta, (vaikka saatana ei ole edes olemassa).
Mutta he jättävät sujuvasti huomiotta sen, että myös Koraanissa on numerologiaa, siis koodi.

https://www.youtube.com/watch?v=dtLicsTCSfo


https://www.youtube.com/watch?v=hfmF5Rh6gwQ


https://www.youtube.com/watch?v=11dDOBdQobQ&pp=ygUKcXVyYW4gY29kZQ==


Koraanin numeeriset ihmeet

https://en.wikipedia.org/wiki/Quran_code
KORAANIN KOODI
https://primes.utm.edu/curios/page.php/333667.html

A mathematical Phenomenon in the Quran of Earth-Shattering Proportions: A Quranic Theory Based on Gematria Determining Quran Primary Statistics (words, verses, chapters) and Revealing its Fascinating Connection with the Golden Ratio

RAAMATTU EI OLE AINOA, JOSSA ON NUMEROLOGIAA, MUTTA TIETYSTI KRISTITTYJEN MUKAAN VAIN RAMATUN NUMEROLOGIA ON JUMALASTA JA KORAANIN NUMEROLOGIA ON SAATANASTA.
"Kun Raamatussa käsitellään lukuja, asiayhteyden mukaan joko kirjaimellisia tai vertauskuvallisia, niissä ei ole lukumystiikkaa."

KORAANIKOODI ON PALJON VAHVEMPI JA EKSPRESSIIVISEMPI.

Tarkoittaako tämä nyt sitä kristityille, että numerosta 19, joka on koraanin koodi, tulee kristityille saatanan, paholaisen, perkeleen numero, koska se on koraanin koodi?
JOHTOPÄÄTÖS: SALAINEN NUMEERINEN LOGOS JA SEN KOODIT EIVÄT OLE AINOASTAAN RAAMATUSSA, VAAN MYÖS KORAANISSA, TOORASSA, MUINAISISSA SLAAVILAISISSA AAKKOSISSA, KAIKKIALLA SIELLÄ, MISSÄ ON KYSE KOSMOLOGIASTA JA KOSMOGONIASTA. LUOMAKUNNASTA, UNIVERSUMISTA, KAIKILLA. MUTTA EI TAVALLISISSA KIRJOISSA.


TULEEKO NUMEROSTA 19 NYT SAATANALLINEN NUMERO KRISTITYILLE, KOSKA SE ON KORAANIN KOODI?

ÄLKÄÄ KÄYTTÄKÖ NUMEROA 19.

BÖÖÖÖ.

Lue lisää

Kulttuurisidonnaisuus

Kristitty kirjoitti toisella palstalla:

”HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...”

Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....

Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":

”TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.”
________________

MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.



Vertaileva analyysi japanilaisista ja länsimaisten NDE:iden vertailu
https://med.virginia.edu/perceptual-studies/wp-content/uploads/sites/360/2017/01/NDE76-Japanese-and-western-JNDS.pdf

A Comparative Analysis of Japanese
and Western NDEs
Masayuki Ohkado, Ph.D.
Chubu University and University of Virginia
Bruce Greyson, M.D.
University of Virginia

Anonyymi kirjoitti:

Kulttuurisidonnaisuus

Kristitty kirjoitti toisella palstalla:

”HEI SINÄ IHMISEN KUVATUS SINUT ON TUTKITTU JA KIRJOITUKSESI ON LUETTU LÄPI ENKÄ SANO ENÄÄ MUUTA KUIN ETTÄ SINÄ LIHALLINEN IHMINEN MENET KADOTUKSEEN. ...”

Alatyylinen katukieli jatkuu vielä pitkään....

Sen jälkeen kristitty antoi linkin "kadotukseen":

”TERVEISIN JUMALAN SANA.. ALLEKIRJOITUS: JEESUS KRISTUS.”
________________

MUTTA:
Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.
Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA helvetillä. Ja paikoissa, joissa kirjoitan he ovat laittaneet useita kymmeniä linkkejä, joissa viitataan "kadotukseen", joissa taas joku on käynyt helvetissä. Eli jopa yhdessä ketjussa on useita kymmeniä kauhutarinoita "kadotuksesta" Mutta se on subjektiivista, ei objektiivista. Jätätte näppärästi huomioimatta sen tosiasian, että myös muissa uskonnoissa on lähellä kuolemaa tapahtuneita kokemuksia, jotka ovat täsmälleen päinvastaisia kuin nuo kauhulinkit.

Enemmän objektiivisuutta. On linkkejä, joissa ihmiset tapaavat Allahin ja saavat "syntinsä anteeksi", on linkkejä, joissa jopa kristityt tapaavat Vishnun. joissa buddhalaiset tapaavat Buddhan, joissa kristitty kääntyy pois kristinuskosta kuolemanläheisen kokemuksen seurauksena, joissa kristitty kääntyy islamiin, joissa kristitty kääntyy itämaiseen filosofiaan, joissa joku muu saa tietoa jälleensyntymisestä monissa muissa kuolemanläheisessä kokemuksessa. Tällaisia tapauksia on niin paljon.



Vertaileva analyysi japanilaisista ja länsimaisten NDE:iden vertailu
https://med.virginia.edu/perceptual-studies/wp-content/uploads/sites/360/2017/01/NDE76-Japanese-and-western-JNDS.pdf

A Comparative Analysis of Japanese
and Western NDEs
Masayuki Ohkado, Ph.D.
Chubu University and University of Virginia
Bruce Greyson, M.D.
University of Virginia

Lue lisää

Aina kun kristityt haluavat pilkata hinduja, pilkka osuu kristittyjen omaan nilkkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Aina kun kristityt haluavat pilkata hinduja, pilkka osuu kristittyjen omaan nilkkaan.

Kukaan ei olisi edes saanut tietää kristittyjen alkukantaisuudesta, primitiivisyydestä ja infantilismista, jos olisitte jättäneet hindut rauhaan.
Nyt kuitenkin pilkka osuu kristittyjen omaan nilkkaan.