moi..mun ystävä kuoli elokuussa 2004, auto onnettomuudessa. ei ole päivääkään vielä ollut etten ajattelisi ystävääni..toipuuko tästä koskaan? kohta on vuosipäivä tapahtuneesta ja mun pitäisi kirjoittaa lehteen muisto ystävälle ja mä en kerta kaikkiaan saa sanoja paperille.siispä pyydän apuja, jos jollain on ideoita.
ystävän kuolema
sarkku74
63313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
... ikävä ystävääni. Kuoli myös auto-onnettomuudessa lokakuussa 2003. Hän oli yksin autossa. Ei se ikävä koskaan lakkaa. Välillä ajattelee enemmän, välillä vähemmän.
Tuntuu että olis hänelle niin paljon kerrottavaa. On minulla hänestä valokuvia, mutta silti pelkään välillä että unohdan hänen kauniit iloiset kasvonsa ja eleet ja kaikki.. Välillä tuntuu että hän on niin elävänä mielessäni, että melkein voin tuntea hänet lähelläni.
Suurin suru helpottaa, mutta ikävä jää. Tuntuu niin väärältä.. Miksi juuri hänen piti lähteä? Miksi? Näenkö häntä vielä koskaan? Seuraileeko hän minun elämäni jatkumista jossain?
Välillä tekisi vaan mieleni itkeä ja itkeä.. salassa täytyy. Ettei kysytä syytä. "Vieläkö sä sitä murehdit..?"
En ole ennen menettänyt mitään näin arvokasta ja rakasta. Siksi se varmaan sattuu, ja kauan.
Iltasin tuntuu pahimmalta, niin kuin sullakin. Kirjoitusajastasi päätellen. Iltasin kun on menossa nukkumaan vaan toivoo, että hän tulisi unessa ja kertoisi että nyt on hyvä olla. Toisaalta toivoo vieläkin, että aamulla olis asiat toisin. Ei ole. Täytyy vain jaksaa jatkaa ja iloita myös ihanista asoista joita elämä tuo tullessaan, vaikka se välillä väärältä tuntuukin.
kiitti oikeesti neito82 sulle, tää on mulle tosi vaikeeta aikaa koska elokuu lähestyy..mulla on juuri sama tunne että täytyy salassa itkeä kun muut ei ymmärrä mun tuskaa ja pahaa mieltä.
no eikö elämä joskus vielä paremmaksi muutu, ainakin toivon niin.
hyvää kesää ja lämpöisiä ja aurinkoisia päiviä kaikesta huolimatta.
ei sitä kipua tiedä ja osaa kuvitella ihminen joka ei asiaa ole kokenut.
tuska laimenee hiljallee,haavat,muistot ja ikävä on ikuisia
Laita tämä runo mukaan (luin sen ystäväni hautajaisissa...)
Niin nopeaa
niin tavoittamatonta on elämä
kuin veden pyörteet
tuulen liike hiljaisissa puissa
Niin nopeaa
niin selittämätöntä
KUOLEMA
palauta mieleesi yhteiset hetket ennen kuolemaa
elä ne tapahtumat uudelleen mielessäsi.
Täytyy iloita niistä hetkistä,jotka hän eli kanssasi.Elämän käsikirjoitus on aina arvoitus ?
ONKO TÄÄ KOULU LAISILLE TARKOITETTUU????